VUOSIKERTOMUS 2014 1
YHTEYSTIEDOT KOTEKON KAMPUS, Kymenlaaksonkatu 29, 48100 Kotka Kymen Konservatorio ja oppisopimuskoulutus, Kymenlaaksonkatu 29, 48100 Kotka HAMINAN KAMPUS, Erottajankatu 21, 49400 Hamina MALMINGIN KAMPUS Aikuiskoulutus, Malminginkatu 6-8, 48600 Kotka KATARIINAN KAMPUS, Lehmustie 4, 48130 Kotka KOTKAN - HAMINAN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ, Kymenlaaksonkatu 29, 48100 Kotka 2
SISÄLLYS Rehtorin katsaus... 4 Tulosyksiköiden katsaukset... 6 Ammatillisen peruskoulutuksen aloitusryhmät käynnistyivät suunnitellussa laajuudessa... 6 Ammatillinen aikuiskoulutus mukana työelämän muutoksessa... 8 Oppisopimuskoulutuksessa korostuu työssäoppiminen... 10 Rannikkopajat - tukea nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin... 12 Koulutus- ja kehittämistoiminta... 14 Toiminnan laatua kehitetään järjestelmällisesti... 14 Projekteissa opetuksen kehittämisen painopisteitä: Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesti mielekäs käyttö... 15 Kulttuuri tekee hyvää... 16 Liiketalouden ja viestintätekniikan alat... 18 Teknologiateollisuus uskoo uusiutuviin energiamuotoihin... 20 Liikennettä maalla ja merellä... 22 Autojen anatomia tutuksi... 24 Rakennusalalla kohtuullisen hyvät ja vakaat näkymät... 26 Sähkö-, ICT- ja prosessialat... 28 Hyvinvointialalla tehdään työtä ihmisten hyväksi... 30 Asiakaspalvelutaidot korostuvat matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla... 32 Onnistuvaa oppimista... 34 Yhä monipuolisemmin suomea ja venäjää... 35 Aitoa ja aktiivista kansainvälisyyttä... 36 Kehittämistoimintaa yritysten parhaaksi... 37 Samassa veneessä... 38 Yhteistoiminta- ja luottamusmiesorganisaatio... 41 3
EKAMIN SUOSIO PYSYI HYVÄNÄ, MUTTA SÄÄSTÖTOIMENPITEILTÄ EI VÄLTYTTY Toiminta-ajatuksemme mukaisesti koulutamme osaajia työelämän tarpeisiin ja tuemme yksilön kehittymistä. Osallistumme aktiivisesti työelämän ja alueen kehittämiseen. Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän tehtävänä on järjestää laadukkaita ammattiosaamisen kehittämisen palveluita seutumme nuorille, aikuisille ja työyhteisöille sekä varmistaa, että seudulla on riittävästi osaavaa työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Tavoitteenamme on olla visiomme mukaan innovatiivinen ammattiosaamisen edelläkävijä ja työelämän halutuin kumppani. Voimme olla tyytyväisiä kuuluneeseen vuoteen. Koulutuskuntayhtymän vuoden 2014 tulos toteutui ylijäämäisenä 551.072 euroa. Toimintatuotot olivat kokonaisuudessaan 36.567.306 euroa. Tulos oli kohtuullisen hyvä huomioon ottaen sen, että kuntayhtymän tulorahoitus supistui edellisvuoteen verrattuna noin 1,8 miljoonaa euroa. Ammattiopiston opiskelijamäärä oli opiskelijatyövuosina 3 500. Asiakasvirtaama ylitti 7 500 henkilöä sisältäen myös nuorten työpajatoiminnan asiakkaat. Vuoden 2014 aikana toteutettiin korjaus- ja laiteinvestointeja noin 2,19 miljoonaa euron arvosta. Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 400. Olemme tällä hetkellä seudun kuudenneksi suurin työnantaja. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä oli 2347. Opiskelijamäärä väheni edellistä vuodesta 121 opiskelijalla. Opiskelijamäärän lasku johtui aloituspaikkojen suunnitelmallisesta vähentämisestä OKM:n rahoitusleikkausten johdosta. Ammatillisen peruskoulutuksen suosio pysyi edelleen hyvänä ja yli 60 prosenttia ikäluokasta haki ammatilliseen koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Yhteishaku-uudistus kuitenkin vähensi ensisijaisten hakijoiden määrää 174 hakijalla, koska ammatillisen tutkinnon ja korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät olleet enää hakukelpoisia kevään 2014 yhteishaussa. Ammatillisen perustutkinnon suoritti vuoden 2014 aikana yhteensä 710 opiskelijaa. Ammatillisessa aikuiskoulutuksen opiskelijavirtaama oli yhteensä 4 519 asiakasta. Opiskelijavolyymi kasvoi ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa, mutta maksullisen palvelutoiminnan eli henkilöstö- ja työvoimakoulutuksen koulutusvolyymi sen sijaan laski työvoimakoulutusten hankintojen vähenemisestä sekä kiristyneestä kilpailusta johtuen. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitukseen saatiin 50 opiskelijatyövuoden lisäys nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseen. Oppisopimuskoulutuksen volyymi on vähentynyt ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusten leikkausten johdosta. Vuonna 2014 oppisopimusopiskelijoita oli 501. Nuorten työpajoilla (Rannikkopajoilla) oli asiakkaita yli 800. Pajavalmennuspäiviä kertyi enemmän kuin edellisenä vuotena, yhteensä 35 164 päivää. Pajoille on hakeutunut yhä haastavammassa tilanteessa olevia nuoria, joita on ohjattu erilaisiin tukitoimenpiteisiin. Nuorten työpajoilla on merkittävä rooli nuorisotakuun toteuttamisessa seudullamme. Toimintaympäristössämme on tapahtunut poikkeuksellisen paljon muutoksia. Muutokset ovat kohdistuneet 4
ammatillisen koulutuksen rahoitukseen, lainsäädäntöön ja tutkintoihin. Myös teknologian kehitys haastaa työelämää ja ammatillista koulutusta. Tämän johdosta meillä Ekamissa on toimittava proaktiivisesti. On uudistettava koulutus- ja palvelutarjontaa, opetusta sekä oppimisympäristöjä, jotta pystymme vastaamaan asiakkaittemme tarpeisiin myös 2020-luvulla. Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme, sidosryhmiä ja henkilöstöä erinomaisesta yhteistyöstä seutumme ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Ekamin tilikauden tulos pääsi tavoitteeseensa Ekamin tilikauden tulos 2014 ylsi tavoitteeseen. 1200 1000 968 800 611 600 400 200 551 0 2012 2013 2014 Ekamin toimintakate (teur) (teur) jäi hieman jäi alle hieman tavoitteen alle tavoitteen. 3500 3000 2500 2490 3030 2565 2000 1500 1000 500 0 2012 2013 2014 Sami Tikkanen koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori 5
TULOSYKSIKÖIDEN KATSAUKSET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN ALOITUSRYHMÄT KÄYNNISTYIVÄT SUUNNITELLUSSA LAAJUUDESSA Ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimaisuus jatkui Syksylle 2014 suunniteltu ammatillinen peruskoulutus käynnistyi suunnitellusti. Eniten hakijoiden kiinnostusta herätti sosiaali- ja terveysala. Kaksoistutkinnon suorittajien määrä oli 180. Urheiluakatemiassa opiskeli 25. Määrät olivat samaa tasoa kuin aiempinakin vuosina. Koulutusaloilla on sopeutettu toimintaa suhteessa talousarvioihin ja investointeja on mietitty kriittisesti. Alojen keskittäminen kampuksittain tuo säästöjä laitehankinnoissa ja niiden ylläpitämisessä. Se myös mahdollistaa henkilöstön osaamisen ja opetuksen kehittämisen. Painopisteenä on keskeyttämisen ehkäisy ja opintojen henkilökohtaistaminen. Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen uudistumiseen on valmistauduttu mm. kehittämällä opetuksen integrointia atto-opintojen ja eri tutkintojen osalta sekä kehittämällä ohjauspalveluita, henkilökohtaisia opintopolkuja, työvaltaista opetusta, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä, kilpailutoimintaa sekä mahdollistaa opintojen nopeuttaminen. Uudet tutkinnonperusteet tulevat voimaan 1.8.2015, joten syyslukukauden aikana on suunniteltu, ohjeistettu ja käynnistetty opetussuunnitelmatyö eri aloilla. Erityisopetuksen toimintojen kehittämistä on jatkettu käynnistämällä ERVAtoiminta, jossa jokaisella alalla on oma erityisopetuksesta vastaava opettaja. Ammattistarteissa Kotkassa ja Haminassa on ollut pääpaino opiskelijoiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittämisellä sekä ammatillisten suunnitelmien selkiyttämisellä esimerkiksi tutustumalla eri ammattialoihin. Lisäksi opiskelijoilla on ollut mahdollisuus korottaa peruskoulun matematiikan ja kielten arvosanoja. Valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa on keskitytty opiskelijoiden valmentamiseen ja ohjaamiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja 6
Ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyaste 2014 Ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyaste 100 90 80 itsenäiseen elämään. Kaikille opiskelijoille on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Koulutukseen on sisältynyt opiskeluvalmiuksia ja toimintakykyä edistävien taitojen harjoittelua sekä ammatinvalintaa ja työelämävalmiuksia tukevien taitojen harjoittelua. 70 60 50 40 30 20 10 0 59 62 54 2012 2013 2014 Alustavia kehittämissuunnitelmia on tehty ennakoiden tulevaa VALMA -koulutusta, johon tulevat sisältymään sekä ohjaavat ja valmistavat että valmentavat ja kuntouttavat koulutukset. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kansainvälisessä toiminnassa ulkomaanjaksoille on osallistunut Ekamista 55 opiskelijaa ja Ekamiin on tullut 91 opiskelijaa ulkomaisista partnerikouluista. Työelämäyhteyksiä on kehitetty hanketoiminnalla ja erilaisten alakohtaisten projektien avulla. Alat ovat kehittäneet laajennettuja työssäoppimisjaksoja ja ammattiosaamisen näyttöjä yhteistyössä työelämän kanssa. Pedagogiset kehittämistiimit ovat aktiivisesti osallistuneet opetuksen kehittämissuunnitelmien laadintaan ja uusien opetusmenetelmien koulutussuunnitteluun. TVT-työryhmässä on kartoitettu tieto-ja viestintätekniikan laitekantaa. Työryhmä on suunnitellut ja laatinut toteuttamissuunnitelman opetushenkilöstölle tarjottavista koulutuksista mm. opetusmenetelmiin, laitteiden hyödyntämiseen sekä ohjelmien käyttöön. Ulla Jaskari apulaisrehtori, ammatillinen peruskoulutus Ammatillisen peruskoulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä Ammatillinen peruskoulutus, ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa suhteessa aloituspaikkoihin. aloituspaikkoihin 1,60 1,40 1,40 1,24 1,20 1,1 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 2012 2013 2014 Ammatillinen peruskoulutus, valmistuneiden valmistuneiden sijoittuminen sijoittuminen (%) työelämään (%) työelämään tai jatko-opiskeluun tai jatko-opiskeluun. 100 90 80 75 71 70 70 60 50 40 30 20 10 0 2012 2013 2014 7
AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS MUKANA TYÖELÄMÄN MUUTOKSESSA AEkamin aikuiskoulutuksen tehtävänä on järjestää ammatillista koulutusta alueen elinkeinoelämän tarpeisiin Etelä-Kymenlaaksossa. Tavoitteena on parantaa opiskelijan työmahdollisuuksia sekä antaa valmiuksia yksilölliseen itsensä kehittämiseen. Aluekehittämisen näkökulmasta tehtävänä on parantaa alueen työväestön osaamista ja samalla kilpailukykyä. Osaamisen kehittämisen tarve korostuu erityisesti työelämän muutostilanteissa. Ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään työ- ja elinkeinoministeriön hankkimana työvoimakoulutuksena, opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitteisena ammatillisena perustutkinto- ja lisäkoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena sekä yritysten henkilöstökoulutuksena. Lisäksi vuonna 2014 koulutusta järjestettiin 20 29-vuotiaille suunnatun nuorten osaamisohjelman puitteissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamisohjelmasta saatiin lisärahoitusta ammattitutkintojen, erikoisammattitutkintojen sekä niiden osien järjestämiseen nuorille aikuisille, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Aikuiskoulutus saavutti pääosin talousarvion tavoitteet Ekamin aikuiskoulutus saavutti pääosin talousarviossa 2014 asetetut tavoitteet. Koulutustoiminnan kokonaisvolyymi oli 122 908 opiskelijatyöpäivää. Aikuiskoulutuksen toimintatuotot ylittivät tavoitteen 5,3 prosenttia, mutta tulos jäi hieman tavoitteesta. Maksullisen palvelutoiminnan opiskelijatyöpäivien lukumäärä toteutui noin 8 prosenttia alle tavoitteen. Ammatillisen lisäkoulutuksen toteuma oli kokonaisuudessaan 135 opiskelijatyövuotta. Tutkintoja ja tutkinnon osia Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa suoritettiin 272 tutkintoa ja 1143 tutkinnon osaa. Opiskelijavirtauma vuoden 2014 aikana oli kokonaisuudessaan 4519 opiskelijaa. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli 1321 opiskelijaa, omaehtoisessa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 299 opiskelijaa, ammatillisessa lisäkoulutuksessa 1486 opiskelijaa, oppisopimuskoulutuksessa 192 opiskelijaa sekä yritysten henkilöstökoulutuksessa 1229 opiskelijaa. Opiskelijapalautteen keskiarvo oli 4,21. Tutkintoon valmistavassa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa koulutusten keskeyttämisprosentti oli 9,9 %. Aikuiskoulutuksen kaikkien koulutusten keskeytysprosentti oli 2,69 % (keskeyttäneitä 152). Voimassaolevia näyttötutkinnon järjestämissopimuksia oli vuoden aikana yhteensä 64. Opetussuunnitelmien modulointi jatkui edelleen. Koulutusalakohtainen koulutustarjotin toteutettiin siten, että se mahdollisti keskeisimmille tutkinnoille 2-3 sisäänottopäivää uusille opiskelijoille, mikä on erityisen tärkeää osaamisohjelmien kannalta. Opetusmenetelmien menetelmäpankki valmistui, testattiin ja otettiin käyttöön syksyllä 2014. Koulutuksiin ilmoittautuminen automatisoitiin siten, että hakija ilmoittautuu suoraan Wilmajärjestelmän kautta. Pedagoginen ryhmä edistää kehittämistä mm. uusilla toimintamalleilla. Toiminnan sisällöllistä kehittämistä edistää eri alojen edustajista koostuva aikuiskoulutuksen pedagoginen ryhmä. Ryhmä jatkoi opetussuunnitelmatyötä ja aikuiskoulutukseen keskittyvää pedagogista perehdyttämistä. Lisäksi otettiin käyttöön uusi toimintamalli, ns. 8
Aikuiskoulutus, lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet Aikuiskoulutus, lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet 160 140 138 135 120 114 100 pedagogiset pyrähdykset. Pyrähdyksen aikana kuullaan opiskelijoiden mielipiteitään koulutuksesta ja mahdollisista haasteista. Ryhmänohjaaja osallistuu pyrähdykseen. Näin opiskelijoiden toiveisiin, huoliin tai mahdollisiin väärinkäsityksiin pystytään reagoimaan nopeasti ja edistetään koulutuksen sujuvuutta. Aikuiskoulutuksen kehittämistyöryhmä puolestaan vastaa aikuiskoulutuksen prosessien kehittämisestä ja toiminnan arvioinnista. Annu Jokela-Ylipiha aikuiskoulutuksen apulaisrehtori 80 60 40 20 0 2012 2013 2014 Aikuiskoulutuksen opiskelijapalaute/asiakastyytyväisyys, keskiarvo Aikuiskoulutus, palautteista opiskelijapalaute/asiakastyytyväisyys, (asteikko 1-5) keskiarvo palautteista 5,00 4,50 4,20 4,10 4,21 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 2012 2013 2014 Aikuiskoulutus, suoritetutut tutkinnot Aikuiskoulutus, suoritetut tutkinnot 400 350 334 300 250 200 248 272 150 100 50 0 2012 2013 2014 9
OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA KOROSTUU TYÖSSÄOPPIMINEN Oppisopimuskoulutus on merkittävä osa suomalaista ammatillista koulutusta. Se pyrkii erityisesti vastaamaan työpaikoilla edellytettävään yhä monipuolisempaan osaamistarpeeseen. Koulutusmuotona oppisopimus on joustava ja toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatetta. Oppisopimuskoulutuksen suosio perustuu työssäoppimiseen vahvasti painottuvana koulutusmuotona; yli 80 prosenttia oppimisesta tapahtuu työpaikalla. Oppisopimuskoulutusta on pidetty vaativuutensa vuoksi perinteisesti aikuisten koulutusmuotona, mutta se voi tarjota vaihtoehdon myös nuorille. Tällöin tulee erityisesti huomioida työnantajaa tukevan opetuksen ja ohjauksen järjestäminen. Osana nuorisotakuun toteutusta työnantajia haastetaankin mukaan peruskoulunsa tänä vuonna päättävien nuorten oppisopimuskoulutusten käynnistämiseen OKM:n myöntämän lisärahoituksen myötä. Korotettu koulutuskorvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuotena 800 euroa/kk, toisena vuotena 500 e/kk ja kolmantena vuotena 300 e/kk. Työnantajalla on lisäksi mahdollisuus hakea TE-toimistolta palkkatukea, joka on 30 % nuoren palkkakustannuksista. Onnistuneiden oppisopimusten varmistamiseksi oppisopimustoimintaan on kehitetty aktiivisesti osallistumalla alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin. Kehitettävä oppisopimuksen ennakkojakso tarjoaa väylän kohti oppisopimusta ja työllistymistä. Eri koulutusmuotojen yhdistämisen kehittäminen mahdollistaa joustavan siirtymisen esim. oppisopimuskoulutukseen opintojen aikana. Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämishankkeessa luodaan uusia toimintatapoja onnistuneen työssäoppimisen toteuttamiseen. Oppisopimustoiminnan osaava henkilöstö ohjaa niin yksityisiä henkilöitä kuin yrityksiä ja yhteisöjä tunnistamaan tarpeensa, valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa sekä tekemään onnistuneita koulutukseen ja ammattitaidon kehittämiseen liittyviä päätöksiä. Ohjauksella varmistetaan, että opiskelijan osaaminen vastaa työelämän tarpeita ja toisaalta työpaikalla tapahtuva opiskelu tutkinnon tavoitteita. Pirjo Ranta oppisopimuspäällikkö Nuorisotakuuseen liittyen henkilö, joka on alle 25-vuotias ja jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, voi opiskella perustutkinnon osan tai osia korotetulla valionosuudella. Oppisopimuksen pituus voi olla tavoitteesta riippuen neljästä kuukaudesta kolmeen vuoteen. 10
TUTKINTOJEN KÄRKIKYMMENIKKÖ 2014 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Johtamisen erikoisammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto Liiketalouden perustutkinto Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Tullialan ammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto OPPISOPIMUSTOIMINNAN TUNNUSLUKUJA VUONNA 2014 Opiskelijamäärä 501 Opiskelijamäärä vuoden lopussa 268 Opintonsa aloittaneet 170 Tutkintotavoitteisuus aloittaneista 73 % Koulutuksen päättäneitä 221 Purkautuneet oppisopimukset 6 % Työnantajia 206 Yhteistyöoppilaitoksia 66 Vuotuiset opiskelijapaikat 333,5 peruskoulutus 112,5 lisäkoulutus 221 Tutkinnon suorittaneita 68 % Vuosittainen opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa Kaavion otsikko 800 700 600 500 400 300 200 100 0 735 578 501 2012 2013 2014 Tutkinnon suorittaneet oppisopimusopiskelijat (%) vuosina 2012 2014 Oppisopimustutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden prosenttimäärä vuosina 2012 2014 80 70 60 50 40 30 20 10 0 60 33 68 2012 2013 2014 11
RANNIKKOPAJAT -TUKEA NUORTEN TULEVAISUUDENSUUNNITELMIIN Rannikkopajat ovat työvalmennuksen ja työllistämisen yksikkö, joka tarjoaa Hamina-Virolahti-Pyhtää- Miehikkälä alueen alle 25-vuotiaille ja Kotkan alueen alle 29 -vuotiaille nuorille erilaisia työtoimintoja palkkatuki-, työharjoittelu-, työkokeilu-, kuntouttavaa työtoimintaa, oppimisvalmennusta, opiskelu- ja koulutusjaksoja sekä lisäksi etsivän nuorisotyön palveluita. Työpajametodi perustuu tekemällä oppimiseen. Pajoilla voi arjenhallinnan harjoittelun lisäksi opetella erilaisia työtaitoja ja koulutusvalmiuksia. Työpajat tarjoavat väylän koulutukseen ja työelämään sekä oppimisympäristön osaamisen kerryttämiseen. Nuorten työpajatoimintaa ja etsivä nuorisotyö ovat Rannikkopajojen keskeiset työmuodot. Nuorisotakuun myötä Rannikkopajojen etsivä nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan moniammatillisia verkostoja on tiivistetty ja toimintaa kehitetty toimintavuoden aikana. Alueen kuntien kanssa on toistaiseksi voimassa oleva sopimus nuorten työpajatoiminnasta ja etsivästä nuoriso- Etsivien asiakkuudet 2011 2011-2014 - 2014. työstä. Rannikkopajojen työpajoilla toteutettiin kymmenen ammatillisen pajan lisäksi startti- ja matalan kynnyksen pajavalmennusta; kuntouttavaa työtoimintaa, erilaista pajaoppimista kuten starttipajatoimintaa ja oppimisvalmennusta. Kesällä Kotkan kaupunki teki lisäsopimuspäätöksen, joka lisäsi pajapaikkoja nuorten työpajatoimintaan. Ammatillisten pajojen resurssia lisättiin sekä perustettiin ns. matalan kynnyksen paja, joka keskittyi oppimis- ja koulutusvalmennukseen. Nuoria oli pajoilla 385, joista palkkatuella 132. Pajavalmennuspäiviä kertyi selvästi enemmän kuin edellisenä vuotena, yhteensä 35164 päivää. Askel kohti ammattiin -koulutuksessa oli 13 nuorta sekä etsivän nuorisotyön asiakkaita 200. Lisäksi etsivään nuorisotyöhön on lähetetty 81 nuorisolain velvoittamaa ilmoitusta mm. opiskelunsa keskeyttäneistä nuorista sekä seinättömän yksilövalmentajat ovat haastatelleet 174 nuorta, joille on etsitty tai etsitään edelleen jatkopolkuja. Kokonaisuudessaan Rannikkopajojen toimenpiteissä oli vuoden aikana noin 850 nuorta. Etsivä nuorisotyö-findersien asiakkaina ovat nuoret, jotka ovat yhteiskunnan palvelujärjestelmän ulkopuolella tai verrattuna seudun työttömiin Pajanuorten lukumäärä verrattuna seudun työttömiin nuoriin. nuoriin 250 200 150 100 150 153 159 200 1000 900 800 700 600 500 400 300 358 768 328 895 385 838 200 50 100 0 2012 2013 2014 0 2011 2012 2013 2014 Nuorten määrä Seudun työttömien nuorten määrä 12
jotka ovat vaarassa pudota sekä nuoret, jotka tarvitsevat erityisiä toimenpiteitä ja ohjausta saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivien asiakkuudet nousivat edellisvuoteen verrattuna 25,7 %. Positiivista on ollut nuorten itseohjautuminen etsivien asiakkaaksi. Käytännön yhteistyötä on toteutettu edellisvuosien tapaan oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Seinättömässä työpajassa valmennuksellista työotetta käytetään pajan seinien ulkopuolella, jolloin nuori ja yritys saavat yksilövalmentajan tuen koko valmennusjakson ajalle ja sen jälkeen. Seinättömän pajan asiakasmäärä melkein tuplaantui vuoden aikana. Seinättömän pajan toiminta on saanut hyvän vastaanoton yritysmaailmassa ja nuorille on avautunut uusia mahdollisuuksia näyttää osaamistaitonsa ja jopa työllistyä yritykseen jakson päätyttyä. Kouluyhteistyötoimenpiteinä on ollut työvaltainen oppiminen pajalla, pajakoulu, starttipajatoiminta, koulutussopimukset, oppisopimustoiminta, työssäoppimisjaksot ja muut yksilölliset oppimispolut. Osalla pajoista on avattu pajanuorten keskeiset työtehtävät verrattaviksi opetussuunnitelmiin. Pajanuoret arvioivat työn, elämänhallinnan ja tavoitteiden toteutumista (asteikko 1-5) 160 140 Nuoret 5,00 arvioivat työn, elämänhallinan ja tavoitteiden toteutumista. 120 100 4,80 80 60 4,60 40 20 4,40 0 4,20 4,00 3,80 4,20 4,21 4,21 2012 2013 2014 Pajanuorten osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehdään pajan oppimisympäristössä. Nuorten palaute pajajaksolta on ollut erittäin myönteistä. Kaikkiaan pajajakso on tukenut erityisesti nuoren tulevaisuuden suunnitelmia. Virpi Jonsson työpajajohtaja Pajanuorten lukumäärä valmennustyypeittäin 125 127 125 104 50 56 61 38 139 132 2012 2013 2014 Palkkatukinuorten määrä Työharjoittelijat Työkokeilijat Muut (sisältävät kuntouttavan työtoiminnan) 51 63 13
KOULUTUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA TOIMINNAN LAATUA KEHITETÄÄN JÄRJESTELMÄLLISESTI Ekamin toimintajärjestelmä on dokumentoitu toimintakäsikirjaksi, joka edesauttaa systemaattista toimintaa ja sen kehittämistä. Toimintajärjestelmän toteutuksessa käytetään työkaluina mm. Ekamin intraa ja sähköistä toimintajärjestelmän hallintaohjelmaa IMS Business Solutionia, joiden avulla henkilöstö voi helposti tarkastella koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden toimintoja, dokumentteja ja toiminnan tuloksia. Toimintajärjestelmä koostuu mm. prosessikuvauksista, kuvauksiin liittyvistä dokumenteista ja mittareista sekä erilaisista toimintaa ohjaavista toimintaohjeista ja -käsikirjoista. Ekamin toiminnanohjauksen ja kehittämisen toimintaohjelma 2013-2016 on ohjannut laadunarvioinnin ja parantamisen käytännön toteutusta. Ohjelmassa on määritelty laadunhallinnan tavoitteet, painopisteet, arviointimenetelmät sekä keskeisimpien arviointien ja laadun kehittämisen vuosittainen toimintasuunnitelma. Toimintaohjelma ohjaa myös tulosten analysointiin, tulkintaan sekä kehittämistoimenpiteiden toteutukseen. Vuoden aikana toteutettiin kaksi johdon katselmusta ja tehtiin aikuiskoulutuksen sisäinen auditointi sekä aikuiskoulutuksen ja merenkulun Inspectan ISO9001 ulkoiset auditoinnit. Aikuiskoulutuksessa aiheena henkilökohtaistamisprosessin toimivuus sosiaali- ja terveysalalla, sekä merenkulussa opetustoiminnan järjestäminen. Syksyn aikana toteutettiin toiminnan ja tulosten itsearviointi CAF 2013 -kriteeristön mukaan. Vastuussa arvioinnista oli johtoryhmän lisäksi tulosyksiköiden laadun kehittämistyöryhmät. Veto 2 laatustrategian toimeenpano ja levittäminen -hanke toteutettiin yhteistyössä Ksaon ja Sampon kanssa. Hankkeen aikana tehtiin mm. koko Ekamin henkilöstölle laadunhallinnan vaikuttavuuden kysely. Kysely oli myös osa OPH:n laatujärjestelmän arviointikriteeristön mukaiseen kyselyyn vastaamista ja liittyi osana Ekamin itsearviointiin. Virpi Jonsson työpajajohtaja 14
PROJEKTEISSA OPETUKSEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEE- NÄ ON TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN MIELEKÄS KÄYTTÖ Ekamissa oli vuonna 2014 käynnissä 41 projektia, joiden kokonaisbudjetti oli 904 357 euroa. Ulkoinen rahoitus mahdollisti kuusinkertaisen panostuksen oman toiminnan kehittämiseen 15,6 %:n omarahoitusosuudella. Projektien järjestämiin koulutuksiin ja valmennuksiin osallistui 297 henkilöä ja kehittämistyössä oli mukana 166 ekamilaista. Ekami toimii projekteissa sekä koordinaattorina että kumppanina - vuonna 2014 kaikkiaan 30 kehittämisverkostossa ja koordinaattorina 7 verkostossa. Opetuksen kehittämisen painopisteitä ovat projekteissa olleet tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesti mielekäs käyttö, koulutuksen toteuttamisen ja monipuolistamisen pedagogiset kokeilut, jotka mahdollistavat joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen valinnat sekä yhteisten tutkinnon osien yhdistäminen ammattiopintoihin. Opetushenkilöstö on osallistunut Osaaja luo uutta -hankkeen syksyllä 2014 käynnistyneeseen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusohjelmaan. TutKivahankkeessa on kokeiltu tutkivan oppimisen lähestymistapaa sosiaali- ja terveysalan sekä sähköalan opetuksessa. Vaikute-hankkeessa on koottu pedagoginen menetelmäpankki. Pedaali-hankkeessa kehitettiin näyttötutkintomuotoisen koulutuksen järjestämistä. MASTO-hanke tuotti seitsemälle eri ammattialalle testi- ja haastatteluaineistopankin maahanmuuttajataustaisten henkilöiden suomen kielen testausta varten näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen hakeutumisvaiheeseen. Opetushallituksen valtionavustusten (Toplaaja 5, Topnet II, Yhteiselle osaavalle polulle) tuella pedagogisten kokeilujen tuloksena kehitettiin osaamisperusteista opetusta ja ohjausta kaikilla koulutusaloilla uusien tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kokeilujen tuloksena syntyi malli koulutuksen tutkintokohtaisista toteuttamissuunnitelmista. Prosessiteollisuuden Protekhankkeissa luotiin alan yritysverkoston yhteistyöfoorumi, tuotekehityksen ja opetuksen yhteissuunnittelun toimintamalli sekä otettiin käyttöön yritysten ja oppilaitosten yhteinen oppimisympäristö ja käynnistettiin uusia alan koulutuksia. ISE - Innovative Student Evaluation in Work Based Learning (Leonardo Innovaation siirto) -projektissa siirrettiin työssäoppimisen ohjausmalli kansainväliseen ympäristöön ja luotiin opiskelija-arvioinnin menetelmiä elinikäisen oppimisen avaintaitojen arviointiin erityisesti työssäoppimisjaksolle. Ekami oli mukana laatimissa Kaakkois-Suomen Yrittäjyyskasvatuksen strategiaa, jolla luodaan puitteet yrittäjyysopetuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle alueen oppilaitoksissa. Ekamin projektitoiminnan tarkoituksena on tukea koulutus- ja työelämäpalvelujen laatua ja uudistumista. Projektien osarahoittajina toimivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Euroopan unioni ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Kumppaneita ovat alueen oppilaitokset, elinkeinoelämän kehittäjäorganisaatiot sekä oppilaitokset. Projektitoiminnassa on entistä enemmän panostettu projektien tuloksien vakiinnuttamiseen. Projekteissa laaditut käyttöönottosuunnitelmat varmistavat tulosten vakiinnuttamisen ja vaikutusten seurannan. Ritva Reivilä projektipäällikkö 15
KULTTUURI TEKEE HYVÄÄ Kulttuurialalla Ekamin musiikkiala tarjoaa toisen asteen koulutusta musiikkialan perustutkintoon johtavassa muusikon koulutusohjelmassa. Muusikon ammattiin valmistavaa koulutusta on järjestetty Kotkassa menestyksekkäästi vuodesta 1997 alkaen. Syksystä 2014 alkaen muusikkokoulutus siirtyi Kotekon kampukselle remontoituihin tiloihin. Alalla on vahvistettu yhteistyöverkostoa alan toimijoihin ja työnantajiin. Olemme myös mukana Konservatorioliiton valtakunnallisessa laadunhallintahankkeessa, jossa kehitetään koulutuksen laatua. Kymen konservatoriossa on panostettu henkilökohtaisiin opintopolkuihin ja tehty jokaiselle opiskelijalle jaksoittaiset henkilökohtaiset lukujärjestykset. Tekstiilialalla tehtiin yhteistyötä kankaankudonnan ammattilehti Mallikerta -toimituksen kanssa. Opiskelijoiden valmistamia mallitekstiilejä työohjeineen julkaistiin vuoden mittaan useita. Myös TaitoKymenlaakso ry:n kanssa on tehty yhteistyötä tuotevalmistuksessa. Työssäoppimista on laajennettu valtakunnallisiin, nimekkäiden suunnittelijoiden yrityksiin. Useampi vuoden aikana tutkinnon suorittanut sekä tekstiili- että vaatetusalan artesaani on perustanut oman yrityksen. Loppusyksystä 2014 päättyi vaatetusalan ammattitutkintoon valmistava koulutus (neuleenvalmistajakisälli) sekä ensimmäinen sisustusalan ammattitutkintoon valmistava koulutus Haminan kampuksella. Koulutusten opiskelijapalaute on ollut hyvää ja koulutuksia aiotaan järjestää tulevaisuudessakin. Puuvenealalla on ollut mahdollisuus kouluttautua puuvene- ja puualan artesaaniksi. Alkusyksystä 2014 aloitettiin veneenrakentajan ammattitutkinnon valmistava koulutus, mikä herätti ansaittua kiinnostusta. Kimmo Keskinen koulutuspäällikkö, kieli- ja kulttuuriala 16
KULTTURIALA TUTKINNOT VUONNA 2014 Musiikkialan perustutkinto, muusikko Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto, artesaani, vaatetusala/tekstiiliala/puuveneala Sisustusalan ammattitutkinto Vaatetusalan ammattitutkinto, neulekisälli 17
LIIKETALOUDEN JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ALAT Järjestämme liiketalouden koulutusta Kotekon ja Haminan kampuksilla. Tieto- ja viestintätekniikan alan koulutusta järjestetään Haminan kampuksella. Koulutusta toteutetaan sekä nuorten ammatillisena peruskoulutuksena että aikuisten ammatillisena koulutuksena. Koulutusten vetovoima on hyvä ja aloituspaikka- ja koulutusmäärät palvelevat alueemme työelämän tarpeita hyvin. Yhtenä tavoitteenamme on pystyä reagoimaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti tarvittaviin toiminnan muutoksiin. Liiketalouden koulutusta kehitetään jatkuvasti työelämälähtöisemmäksi ja joustavammaksi. Uutena avauksena käynnistimme aikuiskoulutuksena liiketalouden perustutkintoon valmistavan nonstop -koulutuksen, jossa opiskelija voi aloittaa opintonsa joustavasti aina uuden tutkinnon osan alkaessa. Lähiopetusta on vain noin kerran viikossa ja muu aika opiskellaan työpaikalla työssäoppien, joten koulutus sopii hyvin oppisopimusopiskelijoillekin. Työvoimapoliittisten koulutusten tarjouskierroksella onnistuimme hienosti saamaan kaikki tarjoukset hyväksytyiksi, mikä on hieno osoitus onnistumisestamme aikuiskoulutuksen tuotteiden ja toteutusten kehittämisessä. Uusina koulutustuotteina käynnistämme mm. sähköisen markkinoinnin ja verkkokaupan sekä peligraafikon koulutukset. Työvoimapoliittisten yrittäjävalmennusten toteutusta alihankintana Kouvolan aikuiskoulutuskeskukselle jatkettiin. Valmennuskoulutukset ovat osoittautuneet onnistuneiksi ja te-toimisto on tilannut niiden toteutuksia myös tulevaisuudessa. Nuorten merkonomikoulutuksessa Haminan kampuksella jatkettiin Nuori Yrittäjyys -ohjelman mukaista toteutusmallia ja sitä laajennetaan myös tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen tueksi. Uutena opetusmenetelmänä liiketaloudessa kokeiltiin ns. firma-päiviä. Jokaisella opiskelijalla on kummiyritys, jossa työskentelemällä hänellä on mahdollista soveltaa ja täydentää koulussa oppimiaan asioita. Ekamin yhtenä strategisena keihäänkärkenä on peliala, jota kehitetään edelleen yhteistyössä alueen yritysten ja muiden pelialan osaajia kouluttavien oppilaitosten kanssa. Ekamin opiskelijoiden tekemiin nettipeleihin voi tutustua osoitteessa ekamigames.net. Tietojenkäsittelyalasta odotetaan yhtä kasvuveturia Suomelle. Vuoden mittaan on valmistauduttu valtakunnallisten ammatillisten perustutkintojen perusteiden muuttumiseen. Entistä työelämälähtoisempien opetusmenetelmien, monipuolisempien oppimisympäristöjen ja uusien toimintatapojen kehittäminen on ollut haasteellista, mutta myös mielenkiintoista ja muutoksen uskotaan muuttavan perinteisiä toimintamalleja entistä asiakaslähtöisemmiksi. Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta on yksi keskeinen uusien tutkinnon perusteiden mukainen kehittämisen painopiste. Syksyllä saimme Otsakorpi-säätiöltä avustuksen, jonka turvin palkkasimme kouluttajan edistämään yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa koko Ekamin tasolla. Timo Erikoinen koulutuspäällikkö, liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan ala Johtamiskoulutusten kysyntä on ollut jo vuosia hyvä ja Ekamin toteutusmalli saa opiskelijoilta jatkuvasti positiivista palautetta. 18
LIIKETALOUDEN JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ALAT TUTKINNOT 2014 Liiketalouden perustutkinto, merkonomi /talous- ja toimistopalvelut/asiakaspalvelu ja myynti Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Myynnin ammattitutkinto Sihteerin ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto Taloushallinnon ammattitutkinto 19
KONE- JA METALLIALA TUTKINNOT VUONNA 2014 Kone- ja metallialan perustutkinto, valmistustekniikan osaamisala, koneenasentaja/koneistaja/ levyseppähitsaaja Kone- ja metallialan perustutkinto, automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, kunnossapitoasentaja/ automaatioasentaja Hitsaajan ammattitutkinto Koneistajan ammattitutkinto Koneenasentajan ammattitutkinto Levytekniikan ammattitutkinto Kunnossapidon ammattitutkinto Tuulivoima-asentajan ammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto 20