cupore Julkaisuja 3 2004 Samu Lagerström Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 cupore KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ
Samu Lagerström Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000
Cuporen julkaisuja 3 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö 2004 Samu Lagerström ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore ISBN 952-5573-04-4 (nid.) ISBN 952-5573-03-6 (PDF) ISSN 1795-1739 Yliopistopaino Helsinki 2004
SUOMEN KULTTUURI- JA TAIDEAMMATIT TILASTOLLISESSA TARKASTELUSSA 1995-2000 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö 2004 Samu Lagerström
2
1. Esipuhe Tämä tilastojulkaisu on osa Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön vuosina 2003 2004 toteuttamaa Klerot -projektia. Klerot on kulttuurin ja liikunnan alojen elinkeinorakennetta ja osaamistarpeita kartoittava ennakointihanke. Sen tavoitteena on paikantaa kulttuurin ja liikunnan sektorilla tapahtumassa olevan elinkeino- ja ammattirakenteen muutoksen keskeisiä kehityspiirteitä ja tältä perustalta ennakoida tulevia osaamistarpeita ja arvioida, miten ennakoituihin tarpeisiin voitaisiin vastata. Projektia rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ennakointiohjelman hankkeena. Päärahoittajana toimii täten opetusministeriö. Muina rahoittavina osapuolina ovat kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, sekä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Julkaisun tiedot kohdentuvat 41 taide- ja kulttuurialan ammattiryhmään ja kuvaavat ja vertailevat näissä ammattiryhmissä toimivien henkilöiden määrissä ja koostumuksissa tapahtuneita muutoksia ajanjaksolla 1995 2000. Muutoksia ilmentävät tilastojaottelut tehdään sukupuolen, iän ja koulutusja tulotason mukaan. Julkaisu palvelee käyttäjiä kahdella tavalla. Yksittäisten ammattiryhmien ja ammattien kehityksestä kiinnostuneet voivat hakea siitä nopeaa ensikäden tietoa, taiteen ja kulttuurin yleisempiä kehityssuuntia selvittelevät suunnittelijat ja tutkijat voivat taas paikantaa omia tiedonintressejään palvelevia tietoja ja myös uusia tutkimus- ja selvitystyöongelmia. Esimerkkinä voidaan mainita taide- ja kulttuurialan suvaus-tarpeiden selvittämisessä ja taide- ja kulttuuripolitiikassa tai kulttuurin rahoituksen ja ohjausvaikutusten arvioinnissa. Tilastojulkaisun tietoja ei kuitenkaan tule käyttää kritiikittömästi vain ammattiryhmäotsikoihin luottaen. Käyttäjän tulee olla selvillä, mitä ammatteja ryhmiin todella kuuluu. Tilastojen liitteenä on tätä selventävä tiivis opas. Tilastojulkaisun on laatinut tutkija Samu Lagerström. Klerot- tutkijoiden puolesta kiitän siitä avusta, jota tämä tilastoprojekti on saanut monilta eri tahoilta. Erityisen tärkeää on ollut apu, jota on saatu Tilastokeskukselta ja Sari Karttuselta, joka laati edellisen laajan taiteen ja kulttuurin ammattiryhmäselvityksen ja tietopaketin. Helsingissä 17.9.2004 Ritva Mitchell Tutkimusjohtaja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö -CUPORE 3
SISÄLLYS 1. Esipuhe... 3 2. Tilastoinnin tausta ja julkaisun rakenne... 8 3. Aineisto ja käytetyt luokitukset... 9 4. TYÖLLISTEN MÄÄRÄ, TYÖNANTAJASEKTORI, SEKÄ SUKUPUOLI KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA 1995-2000... 11 4.1 Yhteenveto muutoksista... 11 4.2 Työllisten määrän muutos 1995-2000 tilastollisessa yhteenvetotarkastelussa... 15 4.3 Työllisten määrän prosentuaalinen muutos 1995-2000 laskevalla lajitteluperusteella... 16 4.4 Miesten ja naisten määrän muutos 1995-2000 tilastollisessa yhteenvetotarkastelussa... 19 4.5 Työnantajasektori kulttuuri- ja taideammateissa 2000... 20 4.6 Työnantajasektori lukuina kulttuuri- ja taideammateissa 2000... 24 5. SUKUPUOLI JA IKÄRYHMÄ KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA 1995-2000... 25 5.1 Yhteenveto muutoksista... 25 5.2 Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu 1995... 31 5.3 Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu 2000... 35 6. Kulttuuri- ja taideammattikohtaiset trendit muutoksineen 1995-2000... 39 6.1 Taide muotoilu ja taidekäsityö... 40 6.1.1 Kirjailijat ja dramaturgit... 40 6.1.2 Kuvataiteilijat... 41 6.1.3 Graafiset suunnittelijat... 42 6.1.4 Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat... 43 6.1.5 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat... 44 6.1.6 Soittimien tekijät ja virittäjät... 45 6.1.7 Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteidentekijät... 46 6.1.8 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat... 47 6.1.9 Tanssitaitelijat... 48 6.1.10 Näyttelijät... 49 6.1.11 Teatteri- ja elokuvaohjaajat... 50 6.1.12 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym.... 51 6.1.13 Klovnit, taikurit, akrobaatit ym... 52 6.2 Toimitustyö... 53 6.2.1 Päällikkötoimittajat... 53 6.2.2 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot... 54 6.2.3 Radio- ja tv-toimittajat... 55 6.2.4 Juontajat, kuuluttajat ym.... 56 6.3 Valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka... 57 6.3.1 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät... 57 6.3.2 Radio- ja tv-tarkkailijat... 58 6.3.3 Kuvaussihteerit ym... 59 6.3.4 Valokuvalaboratorioiden työntekijät... 60 6.3.5 Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat... 61 6.4 Graafinen työ... 62 6.4.1 Graafisen tekniikan asiantuntijat... 62 6.4.2 Latojat ja asemoijat... 63 6.4.3 Painopinnan valmistajat... 64 6.4.4 Kaivertajat ja syövyttäjät... 65 6.4.5 Kirjansitomotyöntekijät... 66 4
6.4.6 Silkki- ja tekstiilipainajat... 67 6.4.7 Painokoneen hoitajat... 68 6.4.8 Jälkikäsittelijät... 69 6.5 Mainonta... 70 6.5.1 Mainos- ja tiedotusjohtajat... 70 6.5.2 Tiedottajat... 71 6.5.3 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat... 72 6.5.4 Mainostoimittajat... 73 6.6 Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö... 74 6.6.1 Muiden järjestöjen johtajat... 74 6.6.2 Kulttuurijohtajat... 75 6.6.3 Muut pienyritysten johtajat... 76 6.6.4 Arkistonhoitajat... 77 6.6.5 Museoalan erityisasiantuntijat... 78 6.6.6 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym... 79 6.6.7 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät... 80 6.7 Kaikkien taideluokkien yhteenvetotarkastelu 1995-2000... 81 6.8 Työllisten keski-ikä (KA), sekä sukupuoli valituissa kulttuuri- ja taideammateissa 1995-2000... 88 6.9 Sukupuoli ja ikäryhmä mediaanivertailussa 1995-2000... 94 7. SUKUPUOLI JA KOULUTUSASTE KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA 1995-2000... 100 7.1 Yhteenveto muutoksista... 100 7.2 Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu 1995... 106 7.3 Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu 2000... 108 8. Kulttuuri- ja taideammattikohtaiset trendit muutoksineen 1995-2000... 110 8.1 Taide muotoilu ja taidekäsityö... 111 8.1.1 Kirjailijat ja dramaturgit... 111 8.1.2 Kuvataiteilijat... 112 8.1.3 Graafiset suunnittelijat... 113 8.1.4 Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat... 114 8.1.5 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat... 115 8.1.6 Soittimien tekijät ja virittäjät... 116 8.1.7 Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät... 117 8.1.8 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat... 118 8.1.9 Tanssitaiteilijat... 119 8.1.10 Näyttelijät... 120 8.1.11 Teatteri- ja elokuvaohjaajat... 121 8.1.12 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym.... 122 8.1.13 Klovnit, taikurit, akrobaatit ym... 123 8.2 Toimitustyö... 124 8.2.1 Päällikkötoimittajat... 124 8.2.2 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot... 125 8.2.3 Radio- ja tv-toimittajat... 126 8.2.4 Juontajat, kuuluttajat ym.... 127 8.3 Valokuvaus, elokuvaus, sekä radio- ja tv-tekniikka... 128 8.3.1 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät... 128 8.3.2 Radio- ja tv-tarkkailijat... 129 8.3.3 Kuvaussihteerit ym... 130 8.3.4 Valokuvalaboratorioiden työntekijät... 131 8.3.5 Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat... 132 5
8.4 Graafinen työ... 133 8.4.1 Graafisen tekniikan asiantuntijat... 133 8.4.2 Latojat ja asemoijat... 134 8.4.3 Painopinnan valmistajat... 135 8.4.4 Kaivertajat ja syövyttäjät... 136 8.4.5 Kirjansitomotyöntekijät... 137 8.4.6 Silkki- ja tekstiilipainajat... 138 8.4.7 Painokoneen hoitajat... 139 8.4.8 Jälkikäsittelijät... 140 8.5 Mainonta... 141 8.5.1 Mainos- ja tiedotusjohtajat... 141 8.5.2 Tiedottajat... 142 8.5.3 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat... 143 8.5.4 Mainostoimittajat... 144 8.6 Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö... 145 8.6.1 Muiden järjestöjen johtajat... 145 8.6.2 Kulttuurijohtajat... 146 8.6.3 Muut pienyritysten johtajat... 147 8.6.4 Arkistonhoitajat... 148 8.6.5 Museoalan erityisasiantuntijat... 149 8.6.6 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym... 150 8.6.7 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät... 151 8.7 Kaikkien taideluokkien yhteenvetotarkastelu 1995-2000... 152 8.8 Työllisten koulutusaste (KA), sekä sukupuoli valituissa kulttuuri- ja taideammateissa 1995-2000.. 159 8.9 Sukupuoli ja koulutusaste mediaanivertailussa 1995-2000... 165 9. SUKUPUOLI JA TULORYHMÄ KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA 1995-2000... 168 9.1 Yhteenveto... 168 9.2 Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu 1995... 173 9.3 Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu 2000... 177 10. Kulttuuri- ja taideammattikohtaiset trendit muutoksineen 1995-2000... 181 10.1 Taide muotoilu ja taidekäsityö... 182 10.1.1 Kirjailijat ja dramaturgit... 182 10.1.2 Kuvataiteilijat... 183 10.1.3 Graafiset suunnittelijat... 184 10.1.4 Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat... 185 10.1.5 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat... 186 10.1.6 Soittimien tekijät ja virittäjät... 187 10.1.7 Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät... 188 10.1.8 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat... 189 10.1.9 Tanssitaiteilijat... 190 10.1.10 Näyttelijät... 191 10.1.11 Teatteri- ja elokuvaohjaajat... 192 10.1.12 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym.... 193 10.1.13 Klovnit, taikurit, akrobaatit ym... 194 10.2 Toimitustyö... 195 10.2.1 Päällikkötoimittajat... 195 10.2.2 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot... 196 10.2.3 Radio- ja tv-toimittajat... 197 10.2.4 Juontajat, kuuluttajat ym.... 198 10.3 Valokuvaus, elokuvaus, sekä radio- ja tv-tekniikka... 199 10.3.1 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät... 199 6
10.3.2 Radio- ja tv-tarkkailijat... 200 10.3.3 Kuvaussihteerit ym... 201 10.3.4 Valokuvauslaboratorioiden työntekijät... 202 10.3.5 Valokuvaustuotteiden teolliset valmistajat... 203 10.4 Graafinen työ... 204 10.4.1 Graafisen tekniikan asiantuntijat... 204 10.4.2 Latojat ja asemoijat... 205 10.4.3 Painopinnan valmistajat... 206 10.4.4 Kaivertajat ja syövyttäjät... 207 10.4.5 Kirjansitomotyöntekijät... 208 10.4.6 Silkki- ja tekstiilipainajat... 209 10.4.7 Painokoneen hoitajat... 210 10.4.8 Jälkikäsittelijät... 211 10.5 Mainonta... 212 10.5.1 Mainos- ja tiedotusjohtajat... 212 10.5.2 Tiedottajat... 213 10.5.3 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat... 214 10.5.4 Mainostoimittajat... 215 10.6 Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö... 216 10.6.1 Muiden järjestöjen johtajat... 216 10.6.2 Kulttuurijohtajat... 217 10.6.3 Muut pienyritysten johtajat... 218 10.6.4 Arkistonhoitajat... 219 10.6.5 Museoalan erityisasiantuntijat... 220 10.6.6 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym... 221 10.6.7 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät... 222 10.7 Kaikkien taideluokkien yhteenvetotarkastelu 1995-2000... 223 10.8 Työllisten tuloryhmä (KA), sekä sukupuoli valituissa kulttuuri- ja taideammateissa 1995-2000... 230 10.9 Keskiarvotulojen vertailu kulttuuri- ja taideammateissa miehet / naiset 1995-2000... 236 10.10 Sukupuoli ja tuloryhmä mediaanivertailussa 1995-2000... 239 LIITE 1. Tarkasteluun valitut kulttuuri- ja taideammatit... 245 7
2. Tilastoinnin tausta ja julkaisun rakenne Käsillä oleva tilastojulkaisu tarkastelee Tilastokeskuksen ammattiluokituksen 2001 1 mukaisesti kulttuuri- ja taideammatteja ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosina 1995 ja 2000 taustamuuttujinaan: ikä, sukupuoli, koulutusaste, sekä tuloryhmät. Jokaisesta tarkastelun kohteena olevasta kulttuuri- ja taideammatista on piirretty erillinen vuosikohtainen trendikuvaaja, sekä ilmoitettu merkittävät tunnusluvut. Vuosien 1995 ja 2000 välinen ammateissa tapahtunut muutos on lisäksi kuvattu graafisesti. Julkaisu on rakennettu siten, että se koostuu neljästä erillisestä kulttuuri- ja taideammattien tarkastelupääluvusta. Ensimmäinen pääluku: työllisten määrä ja sukupuoli kulttuuri- ja taideammateissa (luku 4) tarkastelee valituissa ammateissa tapahtunutta työllisten kokonaismäärän muutosta tarkasteluperiodilla 1995-2000. Vastaavasti tarkastelussa luodaan katsaus ammateissa toimivien työnantajasektoriin, sukupuolijakaumaan ja sen mahdollisiin muutoksiin. Luvun tarkoituksena on helpottaa myöhempien lukujen ymmärrettävyyttä antamalla yleiskuva kulttuuri- ja taideammateissa tapahtuneista muutoksista. Luku eroaa myös graafiselta esitykseltään muista luvuista. Toinen pääluku: sukupuoli ja ikäryhmä kulttuuri- ja taideammateissa (luku 5) tarkastelee ammateissa tapahtuneita ikäryhmärakenteen muutoksia tarkasteluperiodilla 1995-2000. Mukana tarkasteluissa pidetään myös muuttujaa sukupuoli. Kolmas pääluku: sukupuoli ja koulutusaste kulttuuri- ja taideammateissa tarkastelee kulttuuri- ja taideammateissa tapahtunutta koulutusastemuutosta (luku 7) tarkasteluperiodilla 1995-2000. Luvussa verrataan vastaavasti sukupuolten välistä muutosta koulutuksen kentällä. Neljäs ja viimeinen pääluku: sukupuoli ja tuloryhmä kulttuuri- ja taideammateissa (luku 9) käsittelee kulttuuri- ja taideammateissa tapahtuneita tuloryhmämuutoksia. Luvus- sa kiinnitetään huomiota myös miesten ja naisten palkkaeroihin, sekä palkkaerojen muutokseen tarkasteluperiodilla 1995-2000. Kaikki tässä julkaisussa olevat tilastotarkastelut koskevat koko Suomea. Maakuntakohtaiset erillistarkastelut ilmestyvät myöhemmin erillisinä julkaisuina. Kuntakohtaisia tarkasteluja ei toistaiseksi ole ollut käytettävissä olevan ajan vuoksi mahdollista tehdä, niin hyödyllisiä kun ne olisivatkaan. Tarkasteluluvut etenevät siten, että aluksi luodaan kokonaiskuva yhteenvetoineen ja yhteenvetotarkasteluineen valitun muuttujan kentältä. Tässä yhteenvedossa ilmoitetaan myös mahdolliset aineistoa koskevat huomiot, kuten tuloryhmätarkastelussa (luku 9.1) syy eurojen ja markkojen rinnakkaiskäyttöön. Yhteenvetotarkastelun jälkeen siirrytään ammattikohtaisiin tarkasteluihin trendeineen, joista selviävät myös ammattikohtainen keskiarvo, sekä mediaani. Ammattikohtaisen trenditarkastelun jälkeen on vielä ammattiryhmäkohtainen yhteenvetotarkastelu, jonka avulla lukija pystyy helposti hahmottamaan koko ammattiryhmän koon, sekä siinä tapahtuneet muutokset em. muuttujien mukaan. Lopuksi suoritetaan vielä erillinen keskiarvo ja mediaanivertailu kutakin ammattia ja muuttujaa kohden käyttäen hyväksi mm. laskevaa lajitteluperustaa. Tästä tilastojulkaisusta ei löydy kattavaa ammattikohtaista kirjallista yhteenvetotarkastelua, vaan ainoastaan koko päälukua koskevat yhteenvetotarkastelut. Syy on yksinkertaisuudessaan siinä, että tämän tilastojulkaisun uskotaan toimivan käyttäjiensä keskuudessaan pikemmin lukuarvokohtaisena trendijulkaisuna, kuin yhteenvetoraporttina ammattikohtaisina muutostarkasteluineen. Julkaisu on pyritty rakentamaan käytettävyydeltään kuitenkin mahdollisimman helppolukuiseksi ja yksinkertaiseksi. Lukijan tulee huomioida myös lukuarvopyöristykset tulkitessaan esitettyjä prosentti-, sekä keskiarvolukuja. Luvut ovat pyöristetty jo laskentavaiheessa joko yhden, tai kahden desimaalin tarkkuudelle. Tämä aiheuttaa yhteenvetolaskelmissa lukujen pyöristämisestä johtuvia poikkeamia. 1 ks. luku 3. Aineisto ja käytetyt luokitukset 8
3. Aineisto ja käytetyt luokitukset Tilastojulkaisussa käytetty tutkimusaineisto perustuu Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön lokakuussa 2003 Tilastokeskukselta tilaaman tutkimusaineistoon, jossa valitsemissamme 41:ssä kulttuuri- ja taideammateissa työskentelevät olivat ryhmitelty koko Suomen osalta tausta-muuttujina: ikä, sukupuoli, koulutusaste, sekä tuloryhmät. Tilastokeskuksen toimittama aineisto taas perustuu viiden vuoden välein suoritettavaan väestölaskentaan. Aineiston tarkasteluvuodet olivat 1995 ja 2000. Aineisto tilattiin myös maakuntakohtaisena, mutta tämän julkaisun kokorajallisuuden vuoksi maakuntakohtainen erillistarkastelu on jätetty erillisjulkaisuihin jotka ilmestyvät tämän julkaisun jälkeen. Tarkasteltavat kulttuuri- ja taideammatit ovat valittu käyttäen vuoden 2001 ammattiluokitusta, joka noudattaa Euroopan unionin ammattiluokitusstandardia 2 nelinumerotasolle saakka. Tarkasteltavia kulttuuri- ja taideammatteja valittaessa on pyritty kiinnittämään huomiota myös arvoketjuajatteluun. Siten mukana on ns. puhtaiden kulttuuriammattien lisäksi myös mm. teollisuusammatteja sisältävä ammattiryhmä: Graafinen työ. Toiset valitut kulttuurija taideammatit ovat näin ollen puhtaampia, kuin toiset. Huomiota tulee kiinnittää myös ammattien sisältöihin. Esimerkiksi ammatti 2432 kirjastonhoitaja, informaatikot ym. sisältää rakenteellisesti kaksi varsin erilaista ammattia. Vaikka ammatissa toimijoilla olisi yhteinen koulutus, sijoittuvat kirjastonhoitajat ja informaatikot työelämässä kuitenkin varsin erilaisiin ja eri työnantajasektorin tehtäviin. Ammattinumeroiden selkiinnytykset (ts. ammattien sisällöt) löytyvät tämän tilastojulkaisun liitteestä yksi tarkasteluun valitut kulttuuri- ja taideammatit. Termi ammatti on se toiminta, jota 15 74- vuotias henkilö tekee tuloa ansaitakseen vuoden viimeisellä viikolla. Ammattiluokitus kuvaa ja ryhmittelee näin sitä työtä mitä ihmiset tekevät. Vastaavasti ammattiluokituksen käyttö mm. tutkimuksissa mahdollistaa vertai- 2 ISCO-88 COM (International Standard Classification of Occupations (for European Union purposes). lukelpoisen tiedon tuottamisen Suomessa ja muualla Euroopassa 3. Valituista kulttuuri- ja taideammateista puuttuu ammattiluokka 754101 Arkkitehdit, koska tarkkaa rajausta mm. rakennus- ja maisemaarkkitehtien välillä oli mahdotonta tehdä. Vastaavasti saamamme luvut erosivat siinä määrin Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n tilastoimista luvuista, ettei tutkimuksen reliabiliteetin vuoksi Arkkitehtien mukana olo ole mielestäni perusteltua. Kattavan tilastoselvityksen kulttuurityövoimasta Suomessa on tehnyt myös Sari Karttunen julkaisussaan: Kulttuurityövoima Suomessa 1970 1999 4. Tarkkasilmäinen lukija voi löytää eroja työllisten määrässä verrattaessa Karttusen julkaisuun vuoden 1995 osalta kahdessa seuraavaksi esitetyssä ammattiluokassa. Karttunen: (ammattiluokitus 1997). Luokka 1234: Mainos- ja tiedotusjohtajat 520 henkilöä (vuosi 1995). Luokka 12294: Kulttuurijohtajat 1099 henkilöä (vuosi 1995). Lagerström: (ammattiluokitus 2001). Luokka 1234: Mainos- ja tiedotusjohtajat 444 henkilöä (vuosi 1995). Luokka 12294: Kulttuurijohtajat 989 henkilöä (vuosi 1995). Eroavaisuudet johtuvat siitä, että Karttusen julkaisussa on käytetty aikaisempaa vuoden 1997 ammattiluokitusta, kun taas tässä julkaisussa ja vuoden 2000 väestönlaskennan yhteydessä on käytetty uutta vuoden 2001 ammattiluokitusta. Vastaavasti vuoden 1995 tiedot ovat konvertoitu uudelle vuoden 2001 luokitukselle ja aineistoon on kauttaaltaan tehty tarkistuksia mm. johtajajaottelun mukaisesti. Eroavaisuuksia selvitettäessä tämä tarkoittaa että uudessa vuoden 2001 ammattiluokituksessa johtajajaottelu on tehty siten, että alle 10 henkilön yrityksissä toimivat johtajat luokitellaan 13-pääryhmän alle, kun taas 10 hengen ja isommissa yrityksissä toimivat johtajat luokitellaan 12-pääryhmän alle. Vuonna 1995 tätä jakoa ei ollut vielä täysin 3 Tilastokeskus 2004. 4 Tilastokeskus. Yliopistopaino, Helsinki 2001.
noudatettu. Siten ammattiluokan 1234 henkilöt jakautuvat vuoden 2001 luokituksen mukaan Mainos- ja tiedotusjohtajiin (444 henkilöä), sekä luokkaan 1317 Yrityspalvelutoiminnan pienyritysten johtajat (76 henkilöä). Vastaavasti ammattiluokan 12294 henkilöt jakautuvat vuoden 2001 luokituksen mukaan Kulttuurijohtajiin (989 henkilöä), sekä luokkaan 1319 Muut pienyritysten johtajat (110 henkilöä). 10
4. TYÖLLISTEN MÄÄRÄ, TYÖNANTAJASEKTORI, SEKÄ SUKUPUOLI KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA 1995-2000 4.1 Yhteenveto muutoksista Tarkasteltaessa työllisten määrän ammattikohtaista muutosta vuosina 1995-2000, tulee prosentuaalisen muutostarkastelun lisäksi kiinnittää huomiota myös ammatissa toimivien työllisten kokonaismäärään. Tämä on tärkeää siksi, että osa tarkastelussa mukana olevista ammattiryhmistä sisältää niin vähän toimijoita, että jo muutaman henkilön muutokset näkyvät prosentuaalisissa muutoksissa merkittävästi. Tämän vuoksi työllisten määrän muutos on ilmoitettu tarkastelussa lähes aina myös henkilömuutoksina. Taide, muotoilu ja taidekäsityö Aloitettaessa tarkastelu taide, muotoilu ja taidekäsityö -ammattiryhmään kuuluvista ammateista, on työllisten määrän muutos ollut huomattavinta klovnien, taikurien ja akrobaattien kesken. Ammatissa toimivien prosentuaalinen muutos oli miesten osalta + 164,3 prosenttia (+ 23 henkilöä) ja naisten osalta + 64 prosenttia (+ 32 henkilöä). Ammatissa toimivien kokonaismäärä kasvoi tarkasteluperiodilla 19 henkilöstä 74 henkilöön, eli yhteensä + 289,5 prosenttia (+ 55 henkilöä) ollen kaikista tarkasteluun valituista taide- ja kulttuuriammateista työllisten kasvumäärän osalta ylivoimaisesti suurin. Ammatti on kokenut myös sukupuolirakenteen muutoksen, sillä vielä vuonna 1995 oli ammatissa toimivien miesten osuus 73,7 prosenttia (14 henkilöä), kun taas vuoden 2000 tilastoissa naisia ja miehiä työskenteli ammatissa yhtä paljon. Kauttaaltaan ammatissa toimivien 55 työllisen kasvua voidaan pitää ammatissa olevien työllisten pienen kokonaismäärän vuoksi todella huomattavana. Toinen ammattiryhmään kuuluva nopeasti tarkasteluperiodilla kasvanut ammatti oli viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. Ammatissa toimivien työllisten kokonaismäärän kasvattajina olivat toimineet lähinnä miehet + 94,4 prosenttia (+ 643 henkilöä). Naisten osuus oli kasvanut + 155,1 prosenttia (+ 138 henkilöä), mutta ammatti oli kuitenkin tilastollisesti edelleen hyvin miesvaltainen (miehiä 1324 henkilöä, naisia 227 henkilöä). Kasvavista ammateista löytyy myös nopeasti miehistyvä taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat, jossa miesten osuus oli kaksinkertaistunut tarkasteluperiodilla 320 henkilöstä 670 henkilöön, eli + 109,4 prosenttia. Naisten osuus oli vastaavana aikavälinä laskenut -3,3 prosenttia (- 28 henkilöä). Taide, muotoilu ja taidekäsityö - ammattiryhmään kuuluva eniten työllisten määrässä negatiivista muutosta kokenut ammatti oli soittimen tekijät ja virittäjät - 48,8 prosenttia (- 156 henkilöä). Ammatin koko onkin laskenut 320 henkilöstä 164 henkilöön. Jo ennestään miesvaltaisesta ammatista oli naisista kadonnut tarkasteluperiodilla - 64,7 prosenttia (- 44 henkilöä). Tarkasteltavan ammattiryhmän naisvaltaisin ammatti oli tanssitaiteilijat, jossa naisten osuus vuonna 2000 oli 75,5 prosenttia (409 henkilöä). Vastaavasti miesvaltaisin ammatti oli jo mainittu viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 85,4 prosentin (1324 henkilöä v.2000) osuudellaan, sekä soittimen tekijät ja virittäjät samaisella 85,4 prosentin (140 henkilöä v.2000) osuudellaan. Kyseiset ammatit ovat kauttaaltaan koko tilastotarkasteluun kuuluvista ammateista miesvaltaisimmat. Toimitustyö Ammattiryhmän ammattien työllisten kokonaismäärä on kasvanut edellistä tarkasteltavaa ammattiryhmää enemmän. Koko ammattiryhmän yhteenlaskettu kasvuprosentti oli miesten osalta + 10,1 prosenttia (+ 427 henkilöä) ja naisten osalta + 26,9 prosenttia (+ 963 henkilöä). Ammattiryhmä onkin kauttaaltaan naisistunut. Naisia on tullut erityisen paljon lisää ammattiin juontajat, kuuluttajat ym. + 93,1 prosenttia (+ 54 henkilöä), sekä ammattiin päällikkötoimittajat + 57,1 prosenttia (+ 68 henkilöä). Vastaavana tarkasteluperiodina samat ammatit ovat kasvaneet miesten osalta ainoastaan + 2,6 prosenttia (+ 6 henkilöä) ja + 8,3 prosenttia (+ 24 henkilöä). Vaikka nämä ammatit ovatkin naisistuneet erityisen runsaasti, ovat ne vielä kokonaisti- 11
lastotarkastelussa miesvaltaisia. Ammatissa juontajat, kuuluttajat ym. miesten osuus vuonna 2000 oli 67,5 prosenttia ja ammatissa päällikkötoimittajat 62,6 prosenttia. Tarkasteltava ammattiryhmä oli lisäksi ainoa, jossa yksikään siihen kuuluva ammatti ei tarkasteluperiodilla kokenut työllisyysmäärässä negatiivista muutosta. Ryhmään kuuluu myös koko tilastotarkastelun toiseksi suurin ammatti lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot. Ammatti työllisti vuonna 2000 yhteensä 6 047:n henkilöä. Valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tvtekniikka Ammattiryhmä valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka sisältää tarkasteltavista ammattiryhmistä toiseksi eniten työllisyysmäärässä negatiivista muutosta kokeneen ammatin valokuvauslaboratorioiden työntekijät. Ammatti oli menettänyt tarkasteluperiodilla - 55,4 prosenttia (- 311 henkilöä) työllisistään, jolloin ammatissa työskentelevien kokonaismäärä oli laskenut 561 henkilöstä 250 henkilöön. Naisten osuus oli laskenut ammatissa miesten osuutta enemmän - 63 prosenttia (- 254 henkilöä). Miehillä vastaava lasku oli - 36,1 prosenttia (-57 henkilöä). Tarkasteltavaan valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka -ammattiryhmään kuuluu myös erittäin voimakkaasti kasvanut ammatti valokuvatuotteiden teolliset valmistajat. Ammatissa työskentelevien lukumäärä oli kasvanut tarkasteluperiodilla 236 henkilöstä 531 henkilöön, eli + 12 prosenttia. Tässäkin ammatissa naisten osuus oli kasvanut miehiä huomattavasti enemmän kasvun ollessa + 154,4 prosenttia (+ 244 henkilöä). Vastaava miesten osuuden kasvu oli + 65,4 prosenttia (+ 51 henkilöä). Tarkasteltava ammatti on toisaalta ollut koko tarkasteluperiodin hyvin naisvaltainen. Naisten osuus ammatissa toimivista työllisistä vuonna 2000 oli 75,7 prosenttia (402 henkilöä). Tarkasteltava ammattiryhmä sisältää myös sukupuolijakaumaltaan hyvin erilaisia ammatteja. Voidaan oikeastaan sanoa, että valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka ammattiryhmään kuuluvissa ammateissa miesten ja naisten ammatit näkyvät kaikista tässä tilastojulkaisussa tarkasteltavista ammateista selkeimmin. Erityisen naisvaltainen ammatti oli jo mainitun valokuvatuotteiden teolliset valmistajat lisäksi kuvaussihteerit, jossa naisten osuus työllisistä vuonna 2000 oli 77,1 prosenttia (334 henkilöä). Miesvaltaisia ammatteja taas edustivat vuona 2000 radio- ja tv-tarkkailijat (miesten osuus 73,1 prosenttia, 450 henkilöä), sekä kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät (miesten osuus 72,4 prosenttia, 2 167 henkilöä). Sukupuolijakaumat valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka -ammattiryhmään kuuluvissa ammateissa ovat itsessään pysyneet tarkasteluperiodilla vahvoina. Ne ammatit, jotka olivat miesvaltaisia vuonna 1995, olivat tätä myös vuonna 2000. Vastaavasti naisvaltaiset ammatit kehittyivät samansuuntaisesti. Toisaalta naisten osuus oli jonkin verran kasvanut jo mainituissa ammateissa valokuvatuotteiden teolliset valmistajat, sekä kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät. Sukupuolijakaumat ovat silti edelleen selkeät ja muutokset eivät ole olleet kovinkaan huomattavia. Graafinen työ Ammattiryhmä on kokenut tarkasteluperiodilla negatiivista muutosta - 1,5 prosenttia (- 269 henkilöä). Negatiivinen muutos johtuu pääasiassa 5 233 henkilöä työllistäneen ammatin latojat ja asemoijat pienentymisestä 3 334 henkilön ammatiksi tarkasteluperiodilla 1995-2000. Muutos oli molempien sukupuolten yhteenlasketulta osalta - 36,3 prosenttia (- 1 899 henkilöä). Vastaavasti ammatti kirjansitomotyöntekijät oli samaisella tarkasteluperiodilla supistunut 1 287 henkilöstä 442 henkilöön. Jo alkujaan hyvin naisvaltaisessa (v.1995 naisia 78,8 prosenttia) ammatissa oli naisten kokonaisosuus tippunut vuoteen 2000 tultaessa - 74,4 prosentilla (- 754 henkilöllä). Sukupuolijakauma ammatissa olikin vuoden 2000 tilastoissa naisten enemmistöksi enää 58,8 prosenttia. Kyseinen ammatti onkin kaikista tässä tilastojulkaisussa tarkasteltavista ammateista kokenut naisten osalta suurimman negatiivisen laskuprosentin. Graafinen työ -ammattiryhmään kuuluva kaivertajat ja syövyttäjät oli tarkasteluperiodilla varsin mielenkiintoinen ammatti. Mielenkiintoisen siitä teki lähinnä se, että se menetti 12
tarkasteluperiodilla miespuolisesta työvoimastaan - 59,2 prosenttia (- 29 henkilöä). Kun taas ammatissa toimivien naisten osuus kasvoi neljällä henkilöllä (+ 8 prosenttia). Prosenttilukua tarkasteltaessa on kuitenkin syytä huomioida jo alun perin ammatissa toimivien työllisten pieni määrä ja siten muutosprosenttien voimakkuus. Graafinen työ -ammattiryhmän ammateista ovat eniten kasvaneet jälkikäsittelijät + 47,7 prosentin (+ 883 henkilön), sekä painokoneen hoitajat + 30,3 prosentin (+ 1 691 henkilön) muutoksellaan. Näistä ammateista painokoneen hoitajat oli kasvattanut naisten osuutta peräti + 104,7 prosenttia (+ 996 henkilöä), mutta oli silti edelleen hyvin miesvaltainen (ammatissa toimivien miesten osuus 73,2 prosenttia). Muita tarkasteluryhmään kuuluvia miesvaltaisia ammatteja olivat graafisen tekniikan asiantuntijat (miehiä 77,7 prosenttia v.2000) ja jo mainittu: kaivertajat ja syövyttäjät (miehiä 69,0 prosenttia v.2000). Toki graafinen työ -ammattiryhmään kuuluvien työllisten sukupuolten välinen raja oli monissa ammateissa kaventunut merkittävästi jo mainittujen työllisyysmäärämuutosten vuoksi. Mainonta Ammattiryhmä oli kasvanut kaikista tarkasteltavista ammattiryhmistä niin prosentuaalisesti, kuin lukumääräisestikin eniten. Molempien sukupuolten yhteenlaskettu kasvumuutos oli tarkasteluperiodilla + 101,9 prosenttia (+ 6 161 henkilöä). Ammattiryhmässä tapahtuneen suuren kasvun selittää pääasiassa ammatin mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat kasvu tarkasteluperiodilla 3 119 henkilöstä 8 265 henkilöön. Kasvua oli täten + 168,2 prosenttia (+ 5 246 henkilöä). Tarkasteltu ammatti onkin kaikista tilastojulkaisussa mukana olevista ammateista suurin. Ammatin työllisyysmäärän kasvattajina ovat toimineet miehet + 3 081 henkilöllä (+ 189,4 prosenttia) ja naiset + 2 165 henkilöllä (+ 145,1 prosenttia). Ammattiin kuuluvien miesten osuus vuonna 2000 oli 56,3 prosenttia ja osuus olikin noussut vuoden 1995 tilastoista + 4,1 prosenttia. Tarkasteltavaan ammattiryhmään kuuluva ammatti mainostoimittajat oli kasvanut tarkasteluperiodilla + 22,9 prosenttia (+ 97 henkilöä). Mielenkiintoisen tästä kasvusta tekee kuitenkin se, että kasvuprosentin ovat aiheuttaneet pääasiassa miehet + 55,3 prosentin (+ 94 henkilön) osuudellaan. Naisilla kasvua oli vain + 1,2 prosenttia (+ 3 henkilöä). Toisaalta ammatti oli vuonna 1995 vielä 59,8 prosenttisesti naisvaltainen (naisia 253, miehiä 170 henkilöä). Vuonna 2000 miesten osuus oli kuitenkin noussut 50,8 prosenttiin (naisia 256, miehiä 264 henkilöä). Vastaavasti ammattiryhmään kuuluva ammatti mainos- ja tiedotusjohtajat oli kokenut samanlaisen muutoksen. Muutoksen aiheuttajana olivat tässä tapauksessa olleet kuitenkin miesten sijasta naiset. Ammatissa toimivien työllisten määrä oli kasvanut tarkasteluperiodilla + 38,1 prosenttia (+ 169 henkilöä). Naisten osuus oli kasvusta + 53,3 prosenttia (+ 112 henkilöä) ja miesten osuus taas + 38,1 prosenttia (+ 57 henkilöä). Ammatti oli vuonna 1995 vielä 52,7 prosenttisesti miesvaltainen (miehiä 234, naisia 210 henkilöä). Vuonna 2000 naisten osuus oli kuitenkin noussut 52,5 prosenttiin (miehiä 291, naisia 322 henkilöä). Tarkasteltava ammattiryhmä sisältää myös yhden naisvaltaisimmasta ammateista tiedottajat 76,3 prosentin (2 066 henkilöä v.2000) osuudellaan. Naisten määrä jopa kasvoi tarkasteluperiodilla, sillä vuoden 1995 tilastoissa naisten osuus työllisistä oli 72,2 prosenttia. Muutosta tuli + 579 henkilöä. Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö Viimeinen tilastotarkastelussa mukana oleva ammattiryhmä kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö oli tarkasteltavista ammattiryhmistä toiseksi suurin. Ryhmään kuuluvien työllisten kokonaismäärä vuonna 2000 oli 11 807 henkilöä. Muutosta vuoden 1995 tilastoihin tuli + 17,2 prosenttia, eli + 2 032 henkilöä. Vaikka ryhmä onkin kauttaaltaan hyvin naisvaltainen (naisia 64,9 prosenttia, v.2000) oli miesten osuus silti kasvanut tarkasteluperiodilla 27,0:stä prosentista 35,1 prosenttiin. Ammattiryhmästä löytyykin monia naisvaltaisia ammatteja, kuten kaikista tässä tilastojulkaisussa tarkasteltavista ammateista eniten vuonna 2000 naisia työllistänyt ammatti kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät (naisten osuus 80,7 prosenttia). Muita naisvaltaisia ammatteja olivat arkistonhoitajat (naisten 13
osuus 79,5 prosenttia), kirjastonhoitajat, informaatikot ym. (naisten osuus 74,6 prosenttia), sekä museoalan erityisasiantuntijat (naisten osuus 71,0 prosenttia). Naisten osuudet em. ammateissa olivat pääosin pysyneet samana koko tarkasteluperiodin, lukuun ottamatta ammattia kirjastonhoitajat, informaatikot ym., jossa naisten osuus vuonna 1995 oli vielä 80,3 prosenttia. Ammattiryhmästä löytyy myös runsaasti miehistynyt ammatti muut pienyritysten johtajat. Ammatissa toimivien miesten osuus oli tarkasteluperiodilla noussut + 108,6 prosenttia (+ 1 069 henkilöä), kun taas naisilla laskenut - 15,1 prosenttia (- 137 henkilöä). Ammatin sukupuolijakauma olikin lähes tasoissa vuonna 1995, mutta vuonna 2000 oli miesten osuus työllisten määrästä noussut 72,7 prosenttiin. Vastaavan oli kokenut myös ammatti kulttuurijohtajat. Ammatissa toimivien miesten osuus oli tarkasteluperiodilla noussut + 33,8 prosenttia (+ 100 henkilöä), kun taas naisilla laskenut - 25,3 prosenttia (- 175 henkilöä). Ammatin naisvaltainen sukupuolirakenne olikin laskenut 70,1 prosentista 56,7 prosenttiin. Ammattiryhmään kuuluvassa ammatissa muiden järjestöjen johtajat oli ammatissa toimivien sukupuolirakenne muuttunut täysin päinvastaiseen suuntaan, eli ammatti oli naisistunut. Työllisten määrä oli tarkasteluperiodilla kasvanut naisten osalta + 125,6 prosenttia (+ 113 henkilöä) ja miesten osalta + 42,4 prosenttia (+ 87 henkilöä). Vastaavasti ennen 69,5 prosenttisesti miesvaltainen ammatti työllisti miehiä enää 59,0 prosenttia. Sukupuolijakauman muutos oli siten lähes kymmenen prosenttia. Kun tarkastellaan lopuksi Kulttuuri- ja taideammateissa työskentelevien kokonaismäärän muutosta, oli miesten osuus kasvanut tarkasteluperiodilla + 5 996 henkilöä, eli + 19,8 prosenttia. Vastaava muutos oli naisilla + 3 929 henkilöä, eli + 13,6 prosenttia. Kaikissa tarkasteltavissa ammateissa toimivien kokonaismäärä kasvoi täten 59 154 henkilöstä 69 079:een henkilöön. Sukupuolirakenteen muutos oli kallistunut puolestaan hieman miesvaltaisempaan suuntaan. Miesten osuus kaikista kulttuuri- ja taideammateissa toimivista työllisistä vuonna 1995 oli 51,1 prosenttia, kun taas vuonna 2000 luku oli 52,4 prosenttia. 14
4.2 Työllisten määrän muutos 1995-2000 tilastollisessa yhteenvetotarkastelussa Työllisten määrän muutos valituissa kulttuuriammateissa 1995-2000 1995 2000 Muutos lkm Muutos sp.yht Mies Nainen sp.yht Mies Nainen sp.yht Mies Nainen sp.yht Mies Nainen Taide, muotoilu ja taidekäsityö 24515 Kirjailijat ja dramaturgit 305 147 158 200 94 106-105 -53-52 -34,4-36,1-32,9 24521 Kuvataiteilijat 604 309 295 455 236 219-149 -73-76 -24,7-23,6-25,8 24522 Graafiset suunnittelijat 1 677 926 751 1 647 897 750-30 -29-1 -1,8-3,1-0,1 24523 Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat 1 162 320 842 1 484 670 814 322 350-28 27,7 109,4-3,3 34711 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat 2 074 1 103 971 1 955 1 125 830-119 22-141 -5,7 2,0-14,5 7312 Soittimien tekijät ja virittäjät 320 252 68 164 140 24-156 -112-44 -48,8-44,4-64,7 7330 Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät 15 10 5 11 6 5-4 -4 0-26,7-4 2453 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat 2 534 1 691 843 2 264 1 410 854-270 -281 11-10,7-16,6 1,3 2454 Tanssitaiteilijat 480 124 356 542 133 409 62 9 53 12,9 7,3 14,9 24551 Näyttelijät 1 087 594 493 1 041 562 479-46 -32-14 -4,2-5,4-2,8 24552 Teatteri- ja elokuvaohjaajat 332 213 119 290 196 94-42 -17-25 -12,7-8,0-21,0 3473 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 770 681 89 1 551 1 324 227 781 643 138 101,4 94,4 155,1 3474 Klovnit, taikurit, akrobaatit ym. 19 14 5 74 37 37 55 23 32 289,5 164,3 64 Yhteensä 11 379 6 384 4 995 11 678 6 830 4 848 299 446-147 2,6 7,0-2,9 Toimitustyö 24511 Päällikkötoimittajat 408 289 119 500 313 187 92 24 68 22,5 8,3 57,1 24512 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot 5 114 2 575 2 539 6 047 2 936 3 111 933 361 572 18,2 14,0 22,5 24513 Radio- ja tv-toimittajat 1 990 1 128 862 2 295 1 164 1 131 305 36 269 15,3 3,2 31,2 3472 Juontajat, kuuluttajat ym. 285 227 58 345 233 112 60 6 54 21,1 2,6 93,1 Yhteensä 7 797 4 219 3 578 9 187 4 646 4 541 1 390 427 963 17,8 10,1 26,9 Valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka 3131 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät 2 582 2 000 582 2 994 2 167 827 412 167 245 16,0 8,3 42,1 3132 Radio- ja tv-tarkkailijat 691 506 185 616 450 166-75 -56-19 -10,9-11,1-10,3 34712 Kuvaussihteerit ym. 443 90 353 433 99 334-10 9-19 -2,3 1-5,4 7344 Valokuvalaboratorioiden työntekijät 561 158 403 250 101 149-311 -57-254 -55,4-36,1-63,0 8224 Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat 236 78 158 531 129 402 295 51 244 12 65,4 154,4 Yhteensä 4 513 2 832 1 681 4 824 2 946 1 878 311 114 197 6,9 4,0 11,7 Graafinen työ 31192 Graafisen tekniikan asiantuntijat 1 925 1 600 325 1 886 1 466 420-39 -134 95-2,0-8,4 29,2 7341 Latojat ja asemoijat 5 233 2 728 2 505 3 334 1 706 1 628-1 899-1 022-877 -36,3-37,5-3 7342 Painopinnan valmistajat 1 432 700 732 1 397 763 634-35 63-98 -2,4 9,0-13,4 7343 Kaivertajat ja syövyttäjät 54 49 5 29 20 9-25 -29 4-46,3-59,2 8 7345 Kirjansitomotyöntekijät 1 287 273 1 014 442 182 260-845 -91-754 -65,7-33,3-74,4 7346 Silkki- ja tekstiilipainajat 256 146 110 257 158 99 1 12-11 0,4 8,2-1 8251 Painokoneen hoitajat 5 575 4 624 951 7 266 5 319 1 947 1 691 695 996 30,3 1 104,7 8252 Jälkikäsittelijät 1 851 877 974 2 734 1 419 1 315 883 542 341 47,7 61,8 3 Yhteensä 17 613 10 997 6 616 17 345 11 033 6 312-268 36-304 -1,5 0,3-4,6 Mainonta 1234 Mainos- ja tiedotusjohtajat 444 234 210 613 291 322 169 57 112 38,1 24,4 53,3 24192 Tiedottajat 2 059 572 1 487 2 708 642 2 066 649 70 579 31,5 12,2 38,9 24191 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 3 119 1 627 1 492 8 365 4 708 3 657 5 246 3 081 2 165 168,2 189,4 145,1 24514 Mainostoimittajat 423 170 253 520 264 256 97 94 3 22,9 55,3 1,2 Yhteensä 6 045 2 603 3 442 12 206 5 905 6 301 6 161 3 302 2 859 101,9 126,9 83,1 Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö 1143 Muiden järjestöjen johtajat 295 205 90 495 292 203 200 87 113 67,8 42,4 125,6 12294 Kulttuurijohtajat 989 296 693 914 396 518-75 100-175 -7,6 33,8-25,3 1319 Muut pienyritysten johtajat 1 892 984 908 2 824 2 053 771 932 1 069-137 49,3 108,6-15,1 24311 Arkistonhoitajat 753 141 612 584 120 464-169 -21-148 -22,4-14,9-24,2 24312 Museoalan erityisasiantuntijat 475 149 326 610 177 433 135 28 107 28,4 18,8 32,8 2432 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym. 2 620 515 2 105 3 272 830 2 442 652 315 337 24,9 61,2 16,0 4141 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 4 783 901 3 882 5 140 994 4 146 357 93 264 7,5 10,3 6,8 Yhteensä 11 807 3 191 8 616 13 839 4 862 8 977 2 032 1 671 361 17,2 52,4 4,2 Valitut ammatit yhteensä 59 154 30 226 28 928 69 079 36 222 32 857 9 925 5 996 3 929 16,8 19,8 13,6 15
4.3 Työllisten määrän prosentuaalinen muutos 1995-2000 laskevalla lajitteluperusteella Työllisten määrän prosentuaalinen muutos valituissa kulttuuriammateissa 1995-2000 (lajitteluperuste laskeva, molemmat sukupuolet yhteensä) sp.yht (muutos ) Klovnit, taikurit, akrobaatit ym. 289,5 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 168,2 Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat 12 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 101,4 Muiden järjestöjen johtajat 67,8 Muut pienyritysten johtajat 49,3 Jälkikäsittelijät 47,7 Mainos- ja tiedotusjohtajat 38,1 Tiedottajat 31,5 Painokoneen hoitajat 30,3 Museoalan erityisasiantuntijat 28,4 Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat 27,7 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym. 24,9 Mainostoimittajat 22,9 Päällikkötoimittajat 22,5 Juontajat, kuuluttajat ym. 21,1 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot 18,2 Valitut ammatit yhteensä 16,8 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät 16,0 Radio- ja tv-toimittajat 15,3 Tanssitaiteilijat 12,9 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 7,5 Silkki- ja tekstiilipainajat 0,4 Graafiset suunnittelijat -1,8 Graafisen tekniikan asiantuntijat -2,0 Kuvaussihteerit ym. -2,3 Painopinnan valmistajat -2,4 Näyttelijät -4,2 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat -5,7 Kulttuurijohtajat -7,6 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat -10,7 Radio- ja tv-tarkkailijat -10,9 Teatteri- ja elokuvaohjaajat -12,7 Arkistonhoitajat -22,4 Kuvataiteilijat -24,7 Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät -26,7 Kirjailijat ja dramaturgit -34,4 Latojat ja asemoijat -36,3 Kaivertajat ja syövyttäjät -46,3 Soittimien tekijät ja virittäjät -48,8 Valokuvalaboratorioiden työntekijät -55,4 Kirjansitomotyöntekijät -65,7 16
Työllisten määrän prosentuaalinen muutos valituissa kulttuuriammateissa 1995-2000 (lajitteluperuste laskeva, miehet) miehet (muutos ) Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 189,4 Klovnit, taikurit, akrobaatit ym. 164,3 Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat 109,4 Muut pienyritysten johtajat 108,6 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 94,4 Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat 65,4 Jälkikäsittelijät 61,8 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym. 61,2 Mainostoimittajat 55,3 Muiden järjestöjen johtajat 42,4 Kulttuurijohtajat 33,8 Mainos- ja tiedotusjohtajat 24,4 Valitut ammatit yhteensä 19,8 Museoalan erityisasiantuntijat 18,8 Painokoneen hoitajat 1 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot 14,0 Tiedottajat 12,2 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 10,3 Kuvaussihteerit ym. 1 Painopinnan valmistajat 9,0 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät 8,3 Päällikkötoimittajat 8,3 Silkki- ja tekstiilipainajat 8,2 Tanssitaiteilijat 7,3 Radio- ja tv-toimittajat 3,2 Juontajat, kuuluttajat ym. 2,6 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat 2,0 Graafiset suunnittelijat -3,1 Näyttelijät -5,4 Teatteri- ja elokuvaohjaajat -8,0 Graafisen tekniikan asiantuntijat -8,4 Radio- ja tv-tarkkailijat -11,1 Arkistonhoitajat -14,9 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat -16,6 Kuvataiteilijat -23,6 Kirjansitomotyöntekijät -33,3 Kirjailijat ja dramaturgit -36,1 Valokuvalaboratorioiden työntekijät -36,1 Latojat ja asemoijat -37,5 Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät -4 Soittimien tekijät ja virittäjät -44,4 Kaivertajat ja syövyttäjät -59,2 17