Hollanninjalavataudin riskinarvio Projektiryhmä Salla Hannunen 1 Mariela Marinova-Todorova 1 Anne Uimari 2 Minna Terho 3 1 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 2 Luonnonvarakeskus 3 Helsingin kaupunki
Hannunen S, Marinova-Todorova M (2016). Pest Risk Assessment for Dutch Elm Disease. Evira Research Reports 1/2016, 106 p. Saatavilla www.evira.fi/en About Evira Publications Plants Evira Publications
1) Hollanninjalavatauti 2) Miksi riskinarvio tehtiin? 3) Miten riskinarvio tehtiin? 4) Riskinarvion johtopäätökset
Jalavien sienitauti, jota aiheuttavat Ophiostoma ulmi ja O. novo-ulmi Kuva Joseph OBrien, USDA Forest Service, Bugwood.org
Lehdet kellastuvat ja kuihtuvat Versot, oksat ja latvukset kuihtuvat Kuva Audrius Menkis
Kuoren alle muodostuu tummia juovia, jotka näkyvät poikkileikkauksessa tummina renkaina Kuva Andrej Kunca, National Forest Centre - Slovakia, Bugwood.org
Alttiit puut kuolevat usein yhdessä vuodessa Kuva Audrius Menkis
Leviää uusiin kasveihin vektorihyönteisten juurikontaktien välityksellä 2 mm Scolytus scolytus. Kuva Maja Jurc, University of Ljubljana, Bugwood.org Scolytus scolytus toukkakäytäviä. Kuva Gyorgy Csoka, Hungary Forest Research Institute, Bugwood.org
On aiheuttanut kaksi pandemiaa ja tappanut suuren osan pohjoisen pallonpuoliskon täysikasvuisista jalavista Kuva Edward L. Barnard, Florida Department of Agriculture and Consumer Services, Bugwood.org
Lähimmät esiintymät Vektoreita Viipurissa 2014 Pietari 1998 Viro 1939 Ruotsi 1940-luku
Miksi riskinarvio tarvittiin? Ei ole karanteenituhooja Saa liikkua vapaasti Riskinarvio tarvitaan, jos leviäminen Suomeen ja/tai Suomessa halutaan estää, sillä kansainväliseen kauppaan vaikuttavien toimenpiteiden tulee perustua riskinarvioon jos tauti löytyy, päätös toimenpiteistä on tehtävä nopeasti
Miten riskinarvio tehtiin? Arvioitiin EPPO* Decision-support scheme for quarantine pests standardin avulla 1) maahantulon todennäköisyys 2) maahan asettumisen todennäköisyys 3) maassa leviämisen todennäköisyys ja nopeus 4) invaasion seurausten vakavuus 5) riskinhallinnan mahdollisuudet *European and Mediterranean Plant Protection Organization
EPPO:n riskiarviointistandardi Kvalitatiivinen arvio, joka koostuu riskin osatekijöihin liittyvistä kysymyksistä, kuten Miten todennäköisesti tuhooja pystyy siirtymään leviämisväylältä sopivalle isäntäkasville Suomessa? Kuinka samanlainen ilmasto Suomessa ja tuhoojan nykyisellä levinneisyysalueella on? Kuinka paljon tuhooja nostaisi tuotantokustannuksia? Kuinka todennäköisesti tuhooja vahingoittaisi harvinaisia tai uhanalaisia kasveja?
EPPO:n riskiarviointistandardi Kysymyksiin vastataan asteikolla very unlikely unlikely moderately likely likely very likely Vastausten epävarmuus arvioidaan asteikolla low medium high
Riskinarvion johtopäätökset Julkaistussa arviossa hollanninjalavatautia aiheuttavat patogeenit ja vektorit käsitellään erikseen Tässä esitetään vain yhteenveto johtopäätöksistä patogeeni-vektori-yhdistelmän suhteen
Maahantulo Arvioidut maahantuloväylät Puu ja puiset pakkaukset Taimet Luontainen leviäminen ja leviäminen liikenteen mukana
Maahantulo Puu Patogeenit voivat siirtyä puutavarasta eläviin puihin Suomessa vain, jos puutavarassa on myös vektoreita Vektoreita on todennäköisimmin kuorellisessa käsittelemättömässä puutavarassa Suomeen ei tuoda jalavaa raakapuuna eikä kuorellisena käsittelemättömänä sahatavarana Suomeen saattaa tulla kuorellista käsittelemätöntä jalavaa poltto- ja jätepuun tai hakkeen joukossa Very unlikely Medium uncertainty
Maahantulo Puiset pakkaukset Patogeenit voivat siirtyä pakkauksista eläviin puihin Suomessa vain, jos pakkauksissa on myös vektoreita Vektoreita on todennäköisimmin kuorellisessa käsittelemättömässä puutavarassa EU:n ulkopuolelta tulevan pakkausmateriaalin tulee täyttää ISPM15 vaatimukset EU:n sisämarkkinoilla liikkuvan pakkausmateriaalin ei tarvitse täyttää ISPM15 vaatimuksia, mutta jalavaa ei todennäköisesti käytetä yleisesti pakkauksissa Very unlikely Medium uncertainty
Maahantulo Taimet Taimissa ei todennäköisesti ole vektoreita, koska Vektorit lisääntyvät vain kuolleissa, riittävän paksuissa oksissa, mieluiten suurissa puissa Taimitarhoilla tehdään toimenpiteitä saastunnan estämiseksi Taimiaineistolainsäädäntö edellyttää, että taimet ovat vapaita kasvintuhoojista Suomeen tuodaan vain vähän jalavan taimia Unlikely Low uncertainty
Maahantulo Luontainen leviäminen ja leviäminen liikenteen mukana Tautia esiintyy Pietarissa, Ruotsissa ja Virossa Uskotaan levinneen liikenteen mukana Norjassa Liikenne Pietarista, Ruotsista ja Virosta Suomeen on vilkasta Vektorit voivat levitä luontaisesti ainakin 8 km vuodessa Jalavia esiintyy Pietarin ja Suomen rajan välillä sekä Kaakkois-Suomessa Ahvenanmaalla, saaristossa ja rannikolla Moderately likely Medium uncertainty
Asettuminen Ilmasto on todennäköisesti suotuisa patogeeneille ja vektoreille ainakin eteläisimmässä Suomessa Tautia esiintyi Suomessa 1960-luvulla, ja se aiheutti tyypillisiä oireita (vektoreita ei esiintynyt, tauti hävitettiin) Neljän erilaisen ilmastovertailun perusteella patogeenejä ja vektoreita esiintyy nykyisin vastaavissa ilmastoissa Jalavat ovat harvinaisia ja niiden esiintymät ovat eristyneitä Likely Medium uncertainty
Maassa leviäminen Vektorit voivat levitä luontaisesti ainakin 8 km vuodessa ja liikenteen mukana huomattavasti nopeammin, mutta jalavat ovat harvinaisia ja niiden esiintymät eristyneitä Taimien mukana leviäminen voi olla nopeaa, mutta taimissa ei kovin todennäköisesti ole vektoreita Puutavaran mukana leviäminen voi olla nopeaa, mutta useimmiten puutavara päätyy alueelle, jolla ei ole jalavia High rate of spread Medium uncertainty
Jalavien esiintymät Linkki hallinnon karttapalveluun
Arvioidut vaikutustyypit Taloudelliset Ympäristö Sosiaaliset Vaikutukset
Taloudelliset vaikutukset Tauti voisi tappaa jalavia puistoissa, pihoilla ja kadunvarsilla Tauti voisi levitä kaupunkinen sisällä ja (epätodennäköisemmin) kaupunkien välillä Kaupunkien jalavien arvo on suuri (1 000 2 500 /puu) yhteensä > 12 29 milj. Puiden uusiminen olisi kallista (3 250 5 000 /puu) jos kuolleisuus 1 %, yht. > 0,4 0,6 milj. jos kuolleisuus 4 %, yht. > 1,3 2 milj. jos kuolleisuus 100 %, yht. > 38 59 milj. Major Low uncertainty
Ympäristövaikutukset Vuori- ja kynäjalava on luokiteltu Suomessa uhanalaisiksi, vaarantuneiksi lajeiksi Vuori- ja kynäjalavalehdot on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaisiksi elinympäristöiksi Jalavien harvinaisuus ja niiden esiintymien eristyneisyys ei suosi taudin leviämistä Suomessa Massive Medium uncertainty
Sosiaaliset vaikutukset Taudilla olisi esteettisiä vaikutuksia kaupungeissa, mutta jalavat eivät ole yleisiä kaupunkipuita Moderate Low uncertainty
Riskinhallinnan mahdollisuudet Maahantulon estäminen Koska luontainen leviäminen on todennäköisin leviämisväylä, kaupan rajoittaminen ei todennäköisesti olisi mahdollista Maahan asettumisen estäminen Maassa leviämisen estäminen Vaikutusten hallinta
Asettumisen ja leviämisen estäminen Taudin kartoittaminen on hankalaa, koska sitä ei voida määrittää silmävaraisesti Taudin hävittäminen edellyttää kaikkien sairaiden puiden ja niiden lähellä olevien puiden hävittämistä juurineen Useimmat yritykset hävittää tai estää taudin leviämistä (esim. USA & UK) ovat epäonnistuneet Jalavien harvinaisuus ja niiden esiintymien eristyneisyys helpottaisi toimenpiteitä Suomessa Hävittäminen voisi onnistua Leviämisen estäminen voisi onnistua
Tärkeimmät epävarmuuden lähteet Miten usein jalavaa on Suomeen tuotavan poltto- ja jätepuun tai hakkeen joukossa? Miten todennäköisesti vektorit lisääntyvät taimissa? Kuinka yleisiä jalavat ovat Viipurin ja Suomen rajan välillä? Miten tehokkaasti vektorit leviävät silloin, kun jalavalaikkujen välinen matka on niin suuri kuin Suomessa? Kuinka todennäköistä liikenteen mukana leviäminen on?
Yhteenveto Invaasion todennäköisyys Leviäminen: melko todennäköistä Asettuminen: todennäköistä Vaikutukset Taloudelliset: merkittävät Ympäristö: merkittävät Sosiaaliset: pienet Medium uncertainty Hallinta Maahantulon estäminen: ei todennäköisesti mahdollista Asettumisen/leviämisen estäminen: hankalaa ja kallista, mutta joissain tilanteissa mahdollista