VUOSIKERTOMUS 2009
POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS Poliisi on uudistunut kiireestä kantapäähän VUOSI 2009 jää historiaan vuotena, jonka jälkeen koko poliisiorganisaatio sen kaikilla tasoilla on saatu uudistettua. Viimeisimpänä muutimme 1.1.2010 alkaen valtakunnalliset ja alueelliset toiminnot sekä eräät valtakunnalliset yksiköt. Madalsimme organisaatiotamme ja siirryimme lähes kaikkialla muualla voimassaolevaan kaksiportaiseen poliisin toiminnalliseen organisaatioon. Muutos on monessakin mielessä merkittävä. Vastuut ja johtosuhteet poliisissa ovat yksiselitteisen selviä, eikä toimintoja johdeta sivusta. Nyt sisäasiainministeriö ja sen poliisiosasto voivat keskittyä ministeriötehtäviin ja edellyttää että Poliisihallitus vastaa toiminnallisesta osuudesta. Uudistuksen yhteydessä on esitetty epäilyjä siitä, että poliisi ajautuu kauemmas poliittisesta ja muusta ohjauksesta. Olen asiasta itse asiassa täysin päinvastaista mieltä. Sisäasiainministeriön rooli ohjaajana korostuu. Nyt poliisitointa, niin haluttaessa, voidaan nimenomaan ohjata muun muassa tulossopimuksen kautta. Myös muu ohjaus, jos sitä halutaan, on selkeälinjaista ja sanoisin oikeaoppista. Lakiin on myös sisällytetty selkeä suoran informaation antamisvelvollisuus ministerille. Vastuiden osalta tilanne siis selkeytyy. Ennen organisaatiouudistusta sama henkilö saattoi vastata niin poliisitoiminnan ministeriötehtävistä kuin operatiivisesta poliisin johtamisesta ja ohjaamisesta. Aina ei ollut kovinkaan selvää, missä roolissa kulloinkin toimittiin. Nyt sisäasiainministeriön poliisiosaston ylijohtajan ja Poliisihallituksen poliisiylijohtajan tehtävät ovat selkeärajaiset. Kokonaisuus perustuu hyvään ja toimivaan yhteistyöhön, mikä onkin välttämätöntä yhä syvemmälle verkostoituvassa yhteiskunnassa. Poliisin kaksiportaiseen organisaatioon siirtyminen on todella merkittävä asia sekä hallinnon että kansalaisten kannalta. Poliisihallitus ohjaa kaikkien poliisin yksiköiden toimintaa. Näin toimintojen yhdenmukaisuutta voidaan parantaa sekä sisäisesti että kansalaisten suuntaan. Se on vain hyvä asia, ja toimiva perusta hyvälle hallinnolle. Olen siis todella tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin. Samalla on muistettava, että mikään asia ei ole koskaan valmis. Uskon kiinalaiseen sananlaskuun: jos et etene, jäät jälkeen. Kehittäminen siis jatkuu. Isoja organisaatiomuutoksia emme enää tarvitse. Valppaana on kuitenkin oltava ja arvioitava jatkuvasti tarvetta pienempiin muutoksiin. Poliisin organisaatio on hyvässä kunnossa ja valmis vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin yhtenä kokonaisuutena, jonka jokainen osa on velvollinen toimimaan kokonaisuuden hyväksi. Samalla kun olemme saaneet hallinnon kuntoon, olemme tehneet myös hyvää tulosta. Henkilöstö venyi organisaatiomuutoksista huolimatta erinomaisiin tuloksiin. Selvitysprosentit paranivat kauttaaltaan ja toimintavalmiusaikakin pysyi entisellä tasolla. Tilastojen näkökulmasta vuosi oli menestys. On kuitenkin hyvä muistaa, että ihmisiä ei kiinnosta keskiarvot. Kansalaiselle keskiarvoja tärkeämpää on saada vas- Toimittaja: Marko Luotonen VUOSIKERTOMUS 2009 Poliisihallitus www.poliisi.fi www.poliisi.fi/suomi/facebook www.poliisi.fi/irc-galleria www.youtube.com/suomenpoliisi Valokuvat: Kannen kuva: Ulkoasu: Esko Jämsä, Sami, Hätönen, Antti Kokkola, Annika Sjöblom ja Anna Byckling Sami Hätönen Painoyhtymä Oy Paino: Painoyhtymä Oy, Porvoo 2010 2 POLIISI 2009
taukset kysymyksiin: miksi minun tapauksessani poliisin tulo paikalle kesti niin kauan tai miksi minun asiani ei ole selvinnyt. Näihin kysymyksiin johtaneet syyt meidän on pyrittävä selvittämään ja ratkaisemaan. Ehkä suurimpana haasteenamme on säilyttää kasvukeskusten ja yhä harvempaan asutettujen alueiden välinen tasapaino siten, että turvallisuuden tunne pysyy kaikkialla korkeana. Se vaatii uusia avauksia myös viranomaisyhteistyön ja kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Turvallisuus on yhteinen asia ja se on myös tehtävä yhdessä. Poliisin omat resurssit eivät siihen riitä. Vuosi 2009 jää historiaan myös työttömien poliisien työllistämisoperaatiosta. Siihen saimme erinomaista tukea myös poliittisesti. Poliisien määrä oli vuoden lopussa korkeampi kuin pitkään aikaan. Se luo painetta myös tuleville vuosille, kun uusia poliiseja valmistuu selkeästi vähemmän kuin mitä kokeneimpia poistuu. Sisäisiä järjestelmiä ja työtapojakin on kehitettävä. Vanhoilla tavoilla toimia emme yksin enää pärjää. Tässä tehtävässä meitä auttaa se, että poliisihallinnossa työskentelevien henkilöiden työmotivaatio on säilynyt hyvänä. Muutoksen keskellä se on ollut jopa hämmästyttävän korkea. Vain tästä syystä tulokset ovat niin hyviä kuin ne ovat. Työmotivaatio ja työhyvinvointi on turvattava myös tulevaisuudessa. Se ei onnistu vain johdon määräyksillä vaan avoimella ja reaaliaikaisella vuoropuhelulla, jossa kaikki saavat olla aidosti mukana. n Mikko Paatero Poliisiylijohtaja Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on johtanut poliisia elokuusta 2008 alkaen. Sisältö Poliisiylijohtajan katsaus 2 Valvonta ja hälytys 4 Rikostorjunta 8 Lupapalvelut 11 Kansainvälinen yhteistyö 13 Henkilöstö 15 Talous 17 Poliisiylijohtajan tuki 19 Sammandrag på svenska 21 POLIISI 2009 3
VALVONTA JA HÄLYTYS Poliisin tavoitteena on olla kasvollinen ja helposti lähestyttävä. Hannu Väänänen ja Sami Söder jututtavat nuoria Espoossa. PAIKALLISPOLIISIN hallintorakenteen uudistuksesta aiheutui muutoksia myös poliisin hälytystoimintaan. Kenttäjohtoalueet muuttuivat ja kenttäjohtajien määrä väheni. Samaan aikaan uudistettiin kenttätoiminnan johtamisjärjestelmä siten, että operatiivisessa toiminnassa päällystöön kuuluvan yleisjohtajan ja kenttäjohtajan vastuut ja tehtävät selkeytettiin. Muutoksista huolimatta hälytystoiminnassa päästiin kokonaisuudessaan hyvään lopputulokseen. Poliisin kenttäjärjestelmän (POKE) kehittäminen edistyi ja järjestelmää on jaettu poliisiajoneuvoihin, poliisin tilannekeskuksiin ja hätäkeskuksiin operatiivista koekäyttövaihetta varten. Koekäytössä järjestelmästä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Poliisin kenttäjärjestelmän ja hätäkeskustietojärjestelmän yhteensopivuutta kehitetään edelleen. Loppuvuonna 2009 tehtiin päätös tilatietojen lähettämisestä statusviestinä VIRVE -järjestelmän välityksellä hätäkeskustietojärjestelmään. Ratkaisu parantaa osaltaan hätäkeskustietojärjestelmästä saatavia tilastotietoja erityisesti poliisin toimintavalmiusaikojen osalta. Loppuvuodesta päästiin testaamaan myös hätäkeskustietojärjestelmän etäkäyttömahdollisuutta, joka toteutuessaan tehostaa poliisin ja hätäkeskusten välistä yhteistoimintaa. Poliisin ja hätäkeskusten välinen yhteistyö on vakiintunutta. Kehittämiskohteita ovat muun muassa puheviestinnän audiotasot, tehtäväilmoituslomakkeisiin kirjattujen tietojen kattavuus sekä hätäkeskuspäivystäjien koulutus. Hälytystehtävien määrä laski Poliisin kaikkien hälytystehtävien määrä laski vuonna 2009 hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Hälytystehtäviä oli vuoden aikana 1 001 227. Vähennystä oli vuoteen 2008 verrattuna 56 814. Edellisten vuosien tapaan poliisia työllistivät eniten häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta, kotihälytykset sekä päihtyneet henkilöt. Hälytystehtävien kokonaismäärästä kiireellisimpien A-luokan tehtävien osuus oli noin 4,4 prosenttia eli yhteensä A-tehtäviä oli 44 235. A-luokan hälytystehtävien määrä nousi edellisestä vuodesta 4 471:llä (11 %). Kotihälytysten määrä laski edellisestä vuodesta yli 2 300 hälytyksellä, mutta samaan aikaan perheväkival- 4 POLIISI 2009
tatapauksen määrä nousi 823:lla. Kotihälytyksiä oli kaiken kaikkiaan yli 83 873, joista perheväkivaltatapauksia oli 19 786 eli 23,6 prosenttia. Poliisin keskimääräinen valtakunnallinen toimintavalmiusaika kiireellisinä hoidettavissa A-luokan hälytystehtävissä oli 12,4 minuuttia, mikä on hiukan edellistä vuotta huonompi. Kun toimintavalmiusajasta otetaan pois Hätäkeskuslaitoksen viiveajat, niin se oli 9,6 minuuttia. Pisimpään poliisipartion paikalle tulo kesti Lapin läänissä 17,7 minuuttia (14,9 minuuttia ilman Hätäkeskuslaitoksen viiveaikaa) ja Itä-Suomen läänissä 16,0 minuuttia (14,2). Nopeimmin paikalla oltiin Helsingissä 8,4 minuutissa (5,2) ja Etelä-Suomen läänissä 11,1 minuutissa (8,2). Oulun läänin alueella aika oli 12,6 minuuttia (9,8). Toimintavalmiusaikaan vaikuttavat oleellisesti poliisilla käytössä olevien hälytyspartioiden määrä, välimatkat sekä hälytyspartioiden sijoittuminen poliisilaitoksen alueella. Katuturvallisuusindeksi oli 89,68 eli parempi kuin vuonna 2008 (82,95). Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Liikenneturvallisuus parani Liikenneturvallisuus parani vuoden 2009 aikana selvästi. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia sattui 6 407, mikä on 438 onnettomuutta eli seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Liikenteessä kuolleiden määrä oli ennakkotietojen mukaan 281. Se on 22 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myös loukkaantuneiden määrä aleni viidellä prosentillä. Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa (0,14 %) pysyi samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Rattijuopumuksia tuli ilmi noin 23 000, mikä on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli ennakkotietojen mukaan 13 ihmistä vähemmän kuin vuonna 2008. Samaan aikaan poliisin rattijuopumusvalvonnan määrä oli noin 12 prosenttia edellisvuotta pienempi. Nopeusvalvontaa yhdenmukaistettiin Lievien ylinopeuksien puuttumiskynnystä alennettiin ja yhdenmukaistettiin uudella ohjeella. Uudet linjaukset herättivät myös suuren yleisön mielenkiinnon ja keskustelu muun muassa netin palstoilla oli vilkasta. Ohjeistuksen ja automaattisen liikennevalvonnan tehostumisen seurauksena liikennerikkomusten määrä kasvoi noin 20 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Lisäksi kuljettajille annettiin automaattivalvonnan kautta noin 100 000 huomautusta lievimmistä nopeuden ylityksistä. Alustava tarkastelu osoittaa tavoiteltua vaikutusta kuljettajien ajotavoissa. Etenkin yli 10 km/h rajoituksen ylittäneiden osuus laski selkeästi. Laittomaan maahantuloon poikkihallinnollinen torjuntaohjelma Laitonta maahantuloa torjuttiin sisämaassa ulkomaalaisvalvonnalla sekä tiiviillä kansallisella ja kansainvälisellä viranomaisyhteistyöllä. Myös lupavalvonta on merkittävä osa laittoman maahantulon torjuntaa. Poliisi vastaa pääsääntöisesti sisämaan ulkomaalais- Katuturvallisuus parani vuoden aikana. Edellisten vuosien tapaan poliisia työllistivät eniten häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta, kotihälytykset sekä päihtyneet henkilöt. Janne Kanden ja Jarno Linnavirta partioivat Lahdessa. Poliisi 2009 5
valvonnasta. Suurin osa laittomasti Suomeen tulevista ulkomaalaisista saapuu maahan Euroopan unionin sisärajojen kautta. Poliisin sisämaan ulkomaalaisvalvonnan kehittämistä jatkettiin muun muassa lisäämällä ulkomaalaisasioihin liittyvää koulutusta sekä kehittämällä analyysiin perustuvaa teemavalvontaa. Vuonna 2009 valmistui kentällä toimiville poliiseille tarkoitettu ulkomaalaisvalvonnan kenttämuistio. Poliisin johdolla valmisteltiin vuoden aikana laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma, jonka toteutus alkaa vuonna 2010. Toimintaohjelmassa laittoman maahantulon torjunta on jaettu neljään alueeseen; laittoman maahantulon torjuntaan liittyvä toiminta lähtö- ja kauttakulkuvaltioissa, toiminta lähialueilla, toiminta ulkorajoilla sekä toiminta sisämaassa. Toimintaohjelma sisältää noin 30 toimenpidesuositusta eri viranomaisille. Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi edelleen Turvapaikanhakijoiden määrä jatkoi lisääntymistään Suomessa vuonna 2009. Suomesta haki turvapaikkaa noin 6 000 turvapaikanhakijaa kun vuonna 2007 hakijoita oli vain 1 505. Yli 90 prosenttia turvapaikanhakijoista jättää turvapaikkahakemuksensa sisämaassa poliisilaitoksille. Seurantavuoden aikana poliisi sai lisävirkoja turvapaikka-asioiden käsittelyyn, jotta lain mukaan poliisille kuuluvat tehtävät pystyttäisiin hoitamaan kohtuullisessa ajassa eikä prosessin viiveistä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia syntyisi. Turvapaikka-asian käsittely poliisissa onkin vuoden aikana nopeutunut ja vanhojen asioiden jonoa on saatu purettua. Poliisi osallistui turvapaikkaprosessia käsittelevän poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän toimintaan. Työryhmän tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti turvapaikkaprosessin käytännön toteuttamista. Tiivistä yhteistyötä turvapaikkaprosessien kehittämisessä tehdään muun muassa Maahanmuuttoviraston ja rajavartiolaitosten kanssa. Poliisi on muun muassa antanut Maahanmuuttovirastolle virka-apua EU-maista tulleiden turvapaikanhakijoiden vainon perusteiden selvittämisessä. Yhtenä poliisin tehtävänä on ulkomaalaisten maasta poistamispäätösten täytäntöönpano. Tehokas ja nopea laittomasti maassa oleskelevien maasta poistaminen on osa onnistunutta laittoman maahantulon torjuntaa. Maasta poistamisten täytäntöönpano keskitettiin entistä tiiviimmin Helsingin poliisilaitokselle. Poliisi onnistui tehostamaan maasta poistamispäätösten täytäntöönpanoa vuoden aikana merkittävästi. Vuoden alkupuoliskolla poliisi poisti noin 80 henkilöä kuukaudessa, mutta loppuvuonna maasta poistettiin kuukausittain jo yli 200 kielteisen lupapäätöksen saanutta henkilöä. Lähes sata suomalaista siviilikriisinhallintatehtävissä Suomalaiset poliisit (noin 90) osallistuivat ulkomailla siviilikriisinhallintatehtäviin asiantuntijoina ja kouluttajina. Tehtäviä on ollut muun muassa Balkanilla, Afganistanissa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Suomessa järjestettiin Poliisiammattikorkeakoulun ja Kriisinhallintakeskuksen ensimmäinen yhteistyönä toteuttama siviilikriisinhallinnan poliisitehtäviin valmentava koulutus, jossa oli oppilaita viidestä maasta ja kouluttajia muun muassa Ruotsista. Suomi osallistui Pohjoismaiden yhteiseen siviilikriisinhallinnan poliisitehtävien kehittämistoimintaan ja NORPOL -kokoukseen joka pidettiin elokuussa Poliisiammattikorkeakoululla. n Ylinopeuksiin puututtiin aiempaa herkemmin. Tämän seurauksena liikennerikkomusten määrä kasvoi viidenneksellä. Samalla kuitenkin yli 10 km/t rajoituksen ylittäneiden osuus laski selvästi. 6 Poliisi 2009
Kotihälytykset, kappaletta Perheväkivalta 17 132 17 648 18 548 18 963 19 786 Yhteensä 81 223 85 591 89 367 86 176 83 873 Keskimääräinen toimintavalmiusaika A-luokan hälytystehtävissä, minuuttia Toimintavalmiusaika keskiarvo Oulu 10,3 15,6 13,7 11,9 12,6 Lappi 17,8 18,0 18,1 17,7 17,7 Helsinki 8,0 10,4 11,5 11,6 8,4 Etelä-Suomi 11,1 11,5 11,5 11,1 11,1 Länsi-Suomi 13,3 14,7 13,2 12,0 12,9 Itä-Suomi 15,0 15,4 14,4 14,3 16,0 Paikallispoliisi 12,3 13,7 12,9 12,3 12,4 Keskimääräinen toimintavalmiusaika A-luokan hälytystehtävissä, minuuttia (pl. Hätäkeskuslaitoksen viiveajat)* Keskimääräinen toimintavalmiusaika Oulu 8,3 11,5 10,5 9,2 9,8 Lappi 14,9 14,8 15,8 15,2 14,9 Helsinki** /0 /0 /0 /0 5,2 Etelä-Suomi 8,3 8,2 7,8 7,9 8,2 Länsi-Suomi 8,8 9,7 8,9 9,2 9,8 Itä-Suomi 12,4 12,8 11,9 12,7 14,2 Paikallispoliisi 11,0 11,0 10,0 9,8 9,6 * ELS-järjestelmään kirjatut tehtävät ** Helsinki siirtyi ELS-järjestelmään 2009 Hälytystehtävät, kappaletta Tehtävä Päihtynyt henkilö 103 513 103 131 100 692 91 644 81 966 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta 91 779 94 349 106 928 106 377 102 459 Kotihälytys 81 223 85 591 89 367 86 176 83 873 Juopumus liikenteessä 54 878 51 355 52 710 46 608 41 689 Vahingonteko 22 081 20 935 23 756 21 617 18 242 Kaikki hälytystehtävät 1 027 342 1 072 748 1 100 073 1 058 041 1 001 227 A-luokan hälytystehtävät 25 820 32 415 42 907 39 764 44 235 Hälytystehtävien jaottelussa käytetyt nimikkeet eivät vastaa suoraan rikosnimikkeitä. * Kiirellisinä hoidettavien A-luokan hälytystehtävien määrän kehitys johtuu tilastointiohjeiden tarkistamisesta. Katuturvalllisuusindeksi 90,48 91,62 82,90 82,95 89,68 Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempi turvallisuus. Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Poliisi 2009 7
RIKOSTORJUNTA Matti Kangaspunta Helsingin poliisilaitoksen teknisestä rikostutkinnasta hakee sormenjälkiä mekaanisesti. Alkoholilla oli osuutta tapahtuneeseen on liiankin tuttu lause suomalaisissa rikosuutisissa. POLIISIN tulokset rikostorjunnassa ovat säilyneet vakaina. Poliisille ilmoitettujen rikosten kokonaismäärä kasvoi vajaa viisi prosenttia vuodesta 2008. Kasvu perustuu erityisesti siihen, että automaattista valvontaa liikenteessä on tehostettu. Rikoslakirikosten määrä väheni hieman yli kolme prosenttia. Rikoslakirikosten selvitysprosentit ja tutkinta-ajat paranivat tai pysyivät samana verrattuna edellisvuoteen. Poliisi on seurantavuoden aikana onnistunut vaikuttamaan kokonaisrikollisuuden kasvuun kehittämällä ennalta estävää toimintaa, paljastamalla piiloon jäävää rikollisuutta, nostamalla rikosten selvitysprosenttia, nopeuttamalla juttujen läpivirtausaikaa sekä ottamalla tehokkaasti pois rikoshyötyä. Paikallispoliisin rakenneuudistuksen myötä poliisilaitosten organisaatiot on uudistettu. Poliisilaitosten päivittäisrikostutkinnan ja vaativan tutkinnan yhteistyötä sekä tiedonkulkua on kehitetty ja resurssien käyttöä tehostettu. Poliisi on kehittänyt viranomaisyhteistyötä ennaltaehkäisevässä toiminnassa, rikosten paljastamisessa ja selvittämisessä sekä paikallisessa turvallisuussuunnittelussa. Kevään 2009 turvallisuustutkimuksen mukaan kansalaiset arvioivat poliisin onnistuneen aikaisempaa paremmin erilaisten rikosten, erityisesti huumerikosten, selvittämisessä. Myös autovarkauksien ja asuntomurtojen selvittämisessä poliisin koetaan onnistuneen aiempaa paremmin. Talousrikosjuttuja ennätysmäärä Rikoslakirikoksista omaisuusrikosten määrä kääntyi lievään laskuun. Petosten, vakuutuspetosten ja maksuvälinepetosten kokonaismäärä lisääntyi noin kahdeksan prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Törkeän petoksen yrityksiä oli 114 eli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Omaisuusrikoksista selvisi 39 prosenttia. Poliisille ilmoitettiin yhteensä 1 738 talousrikosjuttua. Niiden määrä on korkeampi kuin kertaakaan kymmenen vuoden aikana ja noin 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Järjestäytyneen rikollisuuden juttumäärä oli 433, joista talousrikosjuttuja oli 190. Talousrikostutkinnassa on vuoden 2009 aikana ollut käsiteltävänä suuria ja pitkäkestoisia juttukokonaisuuksia, jonka takia valtiolle takaisin saatava rikoshyöty 8 POLIISI 2009
konkretisoituu vasta myöhempinä vuosina. Rikoshyödyn poisottamista on lisätty jäljittämällä ja hakemalla turvaamistoimen piiriin rikoshyötyä kaikkien rikoslajien osalta. Huumausainerikoksiin kymmenyksen korotus Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä lisääntyi 12 prosenttia. Erityisesti huumausaineiden käyttörikokset lisääntyivät. Ennalta estävän ja rikollisuutta paljastavan toiminnan seurauksena poliisin haltuun päätyi entistä suurempi määrä huumausaineita kaikkialla Suomessa. Poliisin tietoon tuli noin 17 000 huumausainerikosta, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Törkeitä huumausainerikoksia paljastui lähes yhtä paljoin kuin edellisenä vuonna. Henkirikosten määrä laski alle kymmenen vuoden keskiarvon Pahoinpitelyrikoksia on 2000-luvulla ollut vuosittain keskimäärin 30 000 ja törkeitä pahoinpitelyjä 2 200. Vuonna 2009 pahoinpitelyrikoksia tuli poliisin tietoon noin 33 000. Törkeitä pahoinpitelyjä tuli ilmi 2100. Pahoinpitelyrikoksien selvitysprosentti oli 79,2. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten kokonaismäärä laski hieman ja niiden selvitystaso pysyi vuoden 2008 tasolla. Poliisin tietoon tulleita murhia, tappoja ja surmia tehtiin 116, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 132 ja keskiarvo viimeisen kymmenen vuoden aikana 129. Vuosi jää kuitenkin mieleen erittäin synkkänä vuoden viimeisenä päivänä Espoossa tapahtuneen joukkosurman johdosta. Väkivaltaa torjuttiin poikkihallinnollisella yhteistyöllä Vuoden 2009 aikana on väkivaltarikollisuuden torjunnan osalta panostettu erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvan rikollisuuden ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn. Lähisuhde-, perhe- tai läheisväkivallalla tarkoitetaan puolisoon, avopuolisoon tai muuhun seurustelukumppaniin kohdistuvaa väkivaltaa. Laajemmin sillä tarkoitetaan myös muihin perheenjäseniin kuten lapsiin tai omiin vanhempiin kohdistettua väkivaltaa. Väkivallan vähentämiseksi ja sen ennalta ehkäisemiseksi tarvitaan laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Tämän takia seurantavuonna lisättiin poliisin, koulun ja sosiaali- ja terveysviranomaisten välistä yhteistyötä sekä ilmoitusaktiivisuutta väkivaltarikoksista. Kevään 2009 turvallisuustutkimuksen mukaan väkivallan uhriksi ovat joutuneet erityisesti 20-24 -vuotiaat miehet, joista lähes joka viides oli kokenut väkivaltaa kolmen vuoden aikana. Ilmoituskynnystä rasismista on pyritty laskemaan Väkivaltaisen radikalisoitumisen näkökulmasta tilanne on Suomessa parempi kuin monessa muussa maassa. Suomeen ei kohdistu varsinaista terrorismin uhkaa. Ennalta estävällä toiminnalla ja varautumisella pyritään vaikuttamaan tilanteen säilymiseen. Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpiteinä on kartoitettu poikkihallinnollisia yhteistyömahdollisuuksia väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta estämisessä. Terrorismin torjunnan kansallisen strategian avulla määritellään eri viranomaisten vastuut ja roolit. Tavoitteena on saada aikaan laaja-alainen viranomaisyhteistyö ääriliikkeiden laittoman toiminnan ennaltaehkäisyyn. Rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen on puututtu aiempaa aktiivisemmin. Poliisi seurasi yhteiskunnallista keskustelua ja puuttui tietoonsa tulleisiin rasistisiin rikoksiin. Poliisi on yhdessä muiden viranomaisten kanssa lisännyt toimenpiteitä alentaakseen uhrien kynnystä ilmoittaa poliisille rasistiseksi epäillyistä rikoksista. Erityisesti internet on haasteellinen rasismin torjunnassa, paljastamisessa ja selvittämisessä. Teknisen rikostutkinnan kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaan. Kaikista 24 poliisilaitoksista löytyy teknisen rikostutkinnan osaajia, joiden ammattitaitoa voidaan hyödyntää eri rikoslajeissa rikosten selvittämisessä. Rikoksia torjutaan myös verkossa Poliisi on tehostanut tuntuvasti tietoverkkorikollisuuden torjuntaa. Sosiaalinen media tarjoaa uusia mahdollisuuksia niin rikosten paljastamiseen ja ennalta ehkäisyyn kuin vuorovaikutukseen poliisin ja kansalaisten kesken. Tätä myös poliisilta odotetaan. Turvallisuustutkimuksen mukaan yhä suurempi osa kansalaisista pitää poliisin internetpalveluja tärkeinä. Etenkin alle 20-vuotiaat kokivat hyvänä mahdollisuuden keskustella poliisin kanssa netin keskustelupalstoilla. Poliisi on ollut mukana muun muassa IRC-galleriassa ja Facebookissa. Poliisin nettivinkkijärjestelmällä parannetaan erityisesti nuorten nettiturvallisuutta, sillä kolme neljäsosaa 12-15 -vuotiaista nuorista käyttää keskustelufoorumeita ajanviete- ja huvittelupaikkoina. Poliisin nettivihjejärjestelmän suunnittelu vauhdittui Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä muun muassa Norjassa, jossa poliisille voi lähettää poliisin painiketta klikkaamalla vihjeitä verkon rikollisesta sisällöstä. Suomessa nettivinkkijärjestelmän avulla on tarkoitus puuttua ainakin netissä tapahtuvaan väkivallalla uhkailuun ja rasistisiin herjauksiin. Sisäasiainministeriö mahdollisti poliisin nettivinkkipalvelun perustamisen antamalla lisäresursseja verkossa toimimiseen. n Poliisi 2009 9
Poliisin tietoon tullut rikollisuus, kappaletta Rikoslakirikokset (pl. liikenne- ja huumausainerikokset) 327 349 313 172 329 371 340 034 333 971 Omaisuusrikokset 258 781 244 296 251 385 256 958 254 542 Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 3 237 3 105 3 716 3 660 3 308 Tutkittavana olevat tai tutkintaa odottavat talousrikosjutut (ei rikosten määrä) 1 941 1 806 1 679 1 754 2 145 Huumausainerikokset 14 478 13 374 15 466 15 506 17 483 Törkeät huumausainerikokset 564 658 882 790 784 Liikennerikokset 191 371 192 434 206 483 183 781 171 397 Kaikki rikokset 787 309 763 056 815 192 876 869 919 837 Väkivaltarikokset, kappaletta Ilmoitettu 31 656 31 941 35 905 36 277 34 104 Selvitetty 25 089 25 294 26 886 28 199 27 046 Rikosten selvitysprosentteja Omaisuusrikokset 39,4 38,3 38,5 37,8 38,9 Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 82,0 85,3 76,8 83,5 85,7 Rikoslakirikokset 66,9 67,1 67,6 65,9 65,8 Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) 49,8 49,1 49,5 49,3 50,4 Rikoksesta epäillyt ikäryhmittäin, eri henkilöiden määrä, kappaletta Alle 14-vuotiaat 7 059 6 863 7 837 8 535 8 383 15-17 vuotiaat 17 567 16 431 18 470 19 636 20 019 18-20 vuotiaat 30 612 28 833 30 280 31 482 32 337 Yli 21-vuotiaat 294 191 289 218 309 347 351 657 396 491 Ikätieto puuttuu 18 5 9 8 14 Yhteensä 349 447 341 350 365 943 411 318 457 244 Rikoksesta epäillyt ikäryhmittäin, rikosten määrä, kappaletta Alle 14-vuotiaat 11 310 10 985 13 111 14 977 13 496 15-17 vuotiaat 40 063 36 174 40 943 42 958 43 285 18-20 vuotiaat 69 471 64 987 67 202 68 625 66 990 Yli 21-vuotiaat 519 040 510 038 561 208 601 742 650 417 Ikätieto puuttuu 3 015 2 590 2 616 2 831 2 984 Yhteensä 642 899 624 774 685 080 731 133 777 172 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 10 Poliisi 2009
LUPAPALVELUT Suomen passeihin otettiin uutena mukaan kaksi sirulle tallennettavaa sormenjälkeä. Kasvokuva on ollut tallennettuna digitaalisesti vuodesta 2006. Mira Kerman-Laneve neuvoo asiakasta sormenjäljen ottamisessa. POLIISI myönsi hieman alle 1,1 miljoonaa lupaa. Niiden kokonaismäärä laski vajaan prosentin. Passeja myönnettiin noin 428 000 kappaletta eli on noin 1,4 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Sen sijaan henkilökorttien kysyntä kasvoi noin 8,8 prosenttia 78 000 kappaleeseen. Ulkomaalaislupia myönnettiin 60 000, puolisen prosenttia aiempaa enemmän. Muiden lupien määrä laski lähes kymmenellä prosentilla. Väheneminen kohdistui pääosin suppeisiin turvallisuusselvityksiin. Aselupien määrä laski yli 13 prosenttia. Niitä myönnettiin noin 72 000 kappaletta. Ampuma-aseiden hallussapitolupien määrä laski noin 23 prosenttia. Hallussapitolupia myönnettiin yhteensä 46 692. Asehallinnossa käsiteltiin noin tuhat kaupallisiin lupiin liittyvää asiaa. Asehallinnon maksuttomien suoritteiden määrä oli noin 2 500. Lisäksi asehallinnon aseteknisellä puolella tarkastettiin noin 70 000 ampuma-asetta. Poliisin lupapalveluiden tuottavuus laski vuodesta 2008 yli kahdeksan prosenttia. Tuottavuuden lasku johtuu osaltaan työaikaa koskevan kirjauskäytännön muutoksesta ja täsmentymisestä sekä osaksi myös joidenkin lupalajien menettelyiden monimutkaistumisesta lainsäädännön muutosten vuoksi. Tuottotavoite kuitenkin ylitettiin, kuten aiempinakin vuosina. Lupapalvelujen kustannusvastaavuus laski 95 prosenttiin. Syinä olivat lähinnä erilliskustannusten, pääosin henkilöstökustannusten, nousu sekä laskutavan muutokset. Biometristen tunnisteiden käyttö passissa laajeni Vuoden 2009 kesäkuun jälkeen myönnetyissä Suomen passeissa on ollut sirulle talletettuna kasvokuva ja kaksi sormenjälkeä. Kasvokuva lisättiin sirulle biometriahankkeen ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2006. Henkilön sormenjälkitiedot otettiin käyttöön uuden passiversion myötä hankkeen toisessa vaiheessa. Seuraavaksi biometriset tunnisteet lisätään oleskelulupaan ja mahdollisesti myöhemmin myös henkilökorttiin. Aselain uudistus ja lakiesitys turvallisuusalasta etenivät Ampuma-aselainsäädännön uudistaminen jatkui vuonna 2009. Hallituksen esitys ampuma-aselaista ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta annettiin eduskunnalle kesäkuussa. Ampuma-aseasetuksen valmistelu aloitettiin vuoden loppupuolella. POLIISI 2009 11
Ampumaratalainsäädännön uudistamistyö aloitettiin keräämällä säädösten valmistelussa tarvittavaa tilastomateriaalia. Lisäksi selvitettiin, mitä ampumaratatoiminnasta on säädetty joissakin muissa valtioissa. Yksityistä turvallisuusalaa koskevan lainsäädäntöhankkeen kiireelliseen osaan liittyvä tavoite saavutettiin; lakiesitys on lähetetty hallintovaliokunnan käsiteltäväksi. Poliisin lupahallinnon tietojärjestelmähanketta (Turva-Ase ja Rabita -rekisteri) jatkettiin. Hanke uudistaa ja kokoaa ampuma-aseisiin ja aselupiin, turvallisuusalan lupiin ja rahankeräyslupiin liittyvät rekisterit. Toteutuessaan uusi järjestelmä mahdollistaa lupahallinnossa tehokkaan raportoinnin ja seurannan sekä tehostaa poliisin toimintaa lupien käsittely- ja valvontaprosesseissa. Suunniteltu käyttöönotto tapahtuu kahdessa vaiheessa vuosien 2011 2012 aikana. Sähköisiä lupalomakkeita lisättiin Kansallisen turvallisuustutkimuksen mukaan kansalaiset arvioivat poliisin onnistuneen aiempaa heikommin lupapalvelujen hoitamisessa. Lupapalvelut on kuitenkin hoidettu erittäin hyvin, sillä puolet vastaajista antoi arvosanan 9 10. Lupien määrä on pitkällä aikavälillä lisääntynyt samalla kun henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan. Tämä on aiheuttanut ruuhkaa poliisin lupapalvelutoimistoissa se- kä lisännyt lisä- ja ylitöitä. Lupapalveluiden henkilötyövuosien kokonaismäärä on kasvanut, vaikka henkilökunnan määrä ei ole lisääntynyt. Poliisin lupapalveluiden palvelukanavia laajennettiin kiinteästä palveluverkostosta yhteispalveluun, sähköiseen asiointiin ja liikkuviin palveluihin. Sähköistä asiointia laajennettiin uusiin sähköisiin lomakkeisiin, joiden avulla asian voi laittaa vireille ajasta ja paikasta riippumatta. Loppuvuodesta asetettiin lupahallinnon kehittämishanke, jonka tarkoituksena on tarkastella poliisin lupahallinnon toiminta uudelleen. Tavoitteena on sopeuttaa toiminta hallintorakenteen uudistuksen jälkeiseen organisaatiorakenteeseen. Lisäksi hanke tarkastelee lupahallinnon työmenetelmiä ja -välineitä niin, että ne vastaisivat muuttunutta toimintaympäristöä ja tiukentunutta taloudellista tilannetta. Uusien työmenetelmien tarkoituksena on myös tukea osaamista, asiallisesti oikeaa päätöksentekoa ja työssä jaksamista. n Myönnetut luvat, kappaletta Poliisin myöntämät luvat yhteensä 979 907 1 092 928 986 352 1 096 010 1 086 798 Passit 432 304 515 778 374 375 433 522 427 580 Henkilökortit 35 445 39 886 51 234 71 404 77 702 Ajoluvat 305 387 325 678 336 835 357 091 366 953 Aseluvat 77 636 82 047 85 409 82 629 71 515 Ulkomaalaisluvat 43 496 45 079 51 894 60 140 60 460 Muut luvat 85 639 84 460 86 605 91 224 82 588 Tuottavuus Poliisin myöntämät luvat / henkilötyövuodet 1241 1415 1252 1416 1297 Lupapalvelujen tuotot, 1000 euroa 35 987 40 084 35 897 40 346 41 460 Taloudellisuus Henkilötyövuodet 790 772 788 774 838 Kustannukset, 1000 euroa 39 494 41 160 37 852 37 724 43 775 Lupapalvelujen kustannusvastaavuus, % 91 97 95 107 95 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 12 POLIISI 2009
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kymmenisen suomalaista poliisia työskentelee Euroopan unionin poliisioperaatiossa Afganistanissa. He kouluttavat paikallispoliisia muun muassa käytännön kenttätyössä. Peter Sund ja Pekka Kokkonen turvaavat delegaation vierailua Mazar-E-Sharifin sinisen moskeijan luona Pohjois-Afganistanissa. POLIISIN kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on tukea poliisin kansallisten tavoitteiden saavuttamista. Kahdenvälisen yhteistyön alueella suhteita Venäjään tiivistettiin. Sisäasiainministeri tapasi vierailunsa yhtey dessä kaikkien keskeisten Venäjän lainvalvontaviranomaisten johtajat. Poliisiylijohtaja isännöi Venäjän prokuraattorin viraston tutkintakomitean päällikön Suomen vierailua, jolla sovittiin yhteistyön kehittämisestä. Liettuan kanssa solmittiin DNA-tiedonvaihtoa koskeva hallinnollinen sopimus sekä sovittiin poliisiyhteistyön kehittämisestä poliisiylijohtajien tapaamisen yhteydessä. Viron kanssa tehtiin jo kolmannen kerran DNAtietojen vaihto. Ruotsin kanssa vastaavia tietoja vertailtiin ensimmäisen kerran. Suomi johti Itämeren alueen yhteistyötä Itämeren alueen toimintaryhmässä (Baltic Sea Task Force) jatkettiin alueellisen yhteistoiminnan kehittämistä. Lähtökohtana on strateginen analyysi, jonka avulla pyritään luomaan yhteinen alueellinen uhkakuva. Työskentelyn on tarkoitus olla projektimuotoista monen tai kahdenvälisissä analyysi- tai tutkintaryhmissä. Toimintaryhmä on tehnyt tehostettua yhteistyötä myös Europolin kanssa. Euroopan unionissa hyväksyttiin Itämeren alueen strategia. Sen myötä poliisiviranomaisten yhteistyötä Itämeren alueen valtioiden välillä pyritään syventämään. Vuonna 2009 toimintaa koordinoi Suomi. Käytännössä työ tehtiin sisäasiainministeriön poliisiosastossa. Jatkossa tehtävä siirtyy Poliisihallitukselle. Itämeren alueen toimintaryhmä on tässä työssä keskeisin väline. Tietojen vaihtoa EU-maissa automatisoidaan Kaikki Euroopan unionin jäsenmaat on nyt kytketty mukaan niin sanottuun Prüm-yhteistyöhön. Sen perusteella maiden välillä voidaan vaihtaa joitain tietoja automatisoidusti. Vuoden 2009 aikana EU:n piirissä sovittiin tietotekniikkaan liittyvistä kysymyksistä siten, että jäsenmaat voisivat vaihtaa DNA- ja sormenjälkitietoja osittain automaattisesti ja ajoneuvotietoja täysin automaattisesti POLIISI 2009 13
elokuun 2011 loppuun mennessä. DNA- ja sormenjälkitietoja aiotaan vaihtaa rikostorjunnallisessa tarkoituksessa ja ajoneuvotietoja myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan yhteiset painopistealueet Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa painotetaan entistä enemmän tiedustelujohtoista poliisitoimintaa. Sisäministerit hyväksyivät kesäkuussa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan erityiset painopistealueet, joihin jäsenmaiden tulee keskittyä myös kansallisesti määritellessään ja hyväksyessään järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimia. Vuonna 2009 painotettiin erityisesti huumerikoksia, ihmiskauppaa, talousrikoksia sekä venäjänkielisen rikollisuuden aiheuttamia uhkia. Jäsenmaat joutuvat raportoimaan toimenpiteistään tällä alueella vuoden 2010 loppupuolella. Vuoden aikana aloitettiin myös laaja useita vuosia kestävä keskinäinen arviointi jäsenmaissa. Aiheena on talousrikostutkinta ja arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten jäsenmaat ovat ottaneet käyttöön EU:n piirissä viimeisten vuosien aikana hyväksytyt menettelyt, jotka perustuvat vastavuoroisen tunnustamien periaatteeseen ja jotka koskevat todisteiden ja rikoshyödyn jäädyttämistä tai todisteiden luovuttamista toiseen jäsenmaahan. Interpolin tiedonvaihtojärjestelmä on kattavin Kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol kattaa 188 valtiota. Sen I24/7-tiedonvälitysjärjestelmä on nopea, tietoteknisesti luotettava ja maantieteellisesti kattavin. Suomessa I24/7-tietokantojen käyttö on laajennettu poliisista rajavartiolaitokseen. Laajentamista tullilaitokseen suunnitellaan. Interpolin etsintäkuulutusjärjestelmän sisältöä ja toimivuutta on tarkasteltu. Interpol luo järjestön strategista suunnittelua ja ohjausta varten toimintamallia ja valmistelee samanaikaisesti järjestön globaalia strategiaa. Vuonna 2009 valmisteltiin Interpolille uusi jäsenmaksujärjestelmä, joka noudattaa perusteiltaan pitkälti YK:n jäsenmaksujärjestelmää. Interpolin yleiskokous hyväksyi uuden järjestelmän noudatettavaksi vuoden 2010 alusta lukien. Suomen jäsenmaksuosuus alenee viiden vuoden siirtymäkaudella noin 25 prosenttia. Korruption vastaiseen toimintaan toivottiin vauhtia Poliisi ja oikeusministeriö valmistelivat korruptionvastaisia toimia, joita Suomelle suositeltiin maatarkastuksessa 2007. Euroopan neuvoston korruptionvastaisen komitea (Greco) ilmaisi joulukuussa 2009 tyytymättömyytensä toimeenpanon edistymiseen. Euroopan unionin korruption vastainen verkosto piti ensimmäisen kokouksensa marraskuussa. YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen (UNCAC) osapuolikokous pidettiin marraskuussa. Kokouksessa päästiin pitkien neuvottelujen tuloksena yksimielisyyteen sopimuksen monitorointia koskevista järjestelyistä. Kuusi uutta kansainvälistä tutkintaryhmää Suomi on yksi kokeneimpia yhteisten tutkintaryhmien käyttäjiä EU:ssa. Olemme osallistuneet vuodesta 2004 lähtien yhteensä 16 yhteiseen tutkintaryhmään. Niistä kuusi perustettiin vuonna 2009. Heinäkuussa suomalaisen yhtiön operoima m/v Arctic Sea kaapattiin Ruotsin aluevesillä. Suomi joutui mukaan tutkintaan, koska laivaa operoinut suomalaisyhtiö joutui kaappauksen yhteydessä epäillyn rikoksen kohteeksi. Keskusrikospoliisi toimi aktiivisesti laajan yhteisen tutkintaryhmän perustamisessa. Tutkintaryhmään liittyivät Latvia, Malta, Ruotsi, Viro sekä Europol ja Eurojust. Suomen ja Venäjän viranomaisten välinen tiedonkulku on ollut merkittävää. Yhteisen tutkintaryhmän perustaminen on helpottanut tiedonvaihtoa, koska ryhmän jäsenten välillä ei ole tarvinnut lähettää yksittäisiä oikeusapupyyntöjä. Suojelupoliisiin perustettiin kansainvälinen yksikkö Terrorismintorjunnan tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja estää niiden toteutuminen tunnistamalla terrorismiin, sen kehitykseen ja siihen sidoksissa olevaan rikollisuuteen liittyvät ilmiöt. Päivittäisessä terrorismin torjuntatyössä turvallisuusviranomaisten välinen vilkas tiedonvaihto on avainasemassa. Suojelupoliisin kansainvälisiä yhteyksiä koordinoi vuoden 2009 alussa perustettu suojelupoliisin kansainvälinen yksikkö. Kansainvälisessä poliisiyhteistyössä suojelupoliisi osallistuu Europolin kautta tapahtuvaan tiedonvaihtoon ja analyysitietokantojen toimintaan ja tukee Europolin erityisosaamisen kehittämistä rikostiedustelutiedon käsittelyssä ja analysoinnissa. Lisäksi suojelupoliisi toimii eurooppalaisista poliisiyksiköistä koostuvassa, epävirallisessa Police Working Group on Terrorism (PWGT) työryhmässä. Sen tehtävänä on torjua kansainvälistä ja kansallista terrorismia sekä väkivaltaista poliittista aktivismia. Poliisiyhteistyön lisäksi suojelupoliisi on jäsenenä vuonna 2001 perustetussa Euroopan turvallisuuspalveluiden terrorismin vastaisessa työryhmässä Counter Terrorist Groupissa (CTG). n 14 Poliisi 2009
HENKILÖSTÖ Sadat poliisit ja lähes 40000 kansalaista keskustelivat ajankohtaisista turvallisuuteen liittyvistä asioista Poliisin päivänä elokuussa. Tapahtumia järjestettiin 73 paikkakunnalla. Jari Viljanen päivysti Tammelantorilla Tampereella. POLIISIN henkilöstömäärä pysyi vuonna 2009 jokseenkin ennallaan. Vakituisten ja määräaikaisten määrissä tapahtui kuitenkin merkittäviä muutoksia. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi lähes viidellä prosentilla ja määräaikaisten henkilöiden määrä laskenut noin 23 prosenttia. Poliisimiesten työllistämiseen tähtäävillä toimilla vakinaistettiin huomattava määrä määräaikaisia, mikä on ollut yksi keskeisimmistä poliisin henkilöstöön liittyvistä tavoitteista. Poliisitoimi edustaa perinteistä miesvaltaista ammattia. Vuonna 2009 koko poliisihallinnon henkilöstöstä noin joka neljäs (28%) oli nainen, mutta poliiseista vain noin joka kahdeksas (13 %). Naiset työskentelivät pääosin poliisihallinnossa toimisto- ja lupahallinnon tehtävissä. Naisten osuus poliisihallinnon esimiestehtävissä oli vähäinen, joskin pientä kehitystä on tapahtunut. Sairauspoissaolojen määrä ja työkyvyttömyysperusteella eläkkeelle jääneiden määrä laskivat jossakin määrin. Kehitystä on pidettävä hyvänä ottaen huomioon, varsinkin kun poliisin hallinnossa toteutettiin vuosina 2008 ja 2009 poliisihallinnon tasot läpäissyt ja koko henkilöstöä koskettanut hallintorakenteen kokonaisuudistus. Poliisin henkilöstön urakehityksen edistämiseksi kaikkiin poliisiyksiköiden tulossopimuksiin sisällytettiin tavoite tulos- ja kehityskeskustelujen käymisestä koko henkilöstön kanssa. Henkilöstötarpeista suunnitelma vuoteen 2020 saakka Seurantavuonna laadittiin poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2020 saakka. Suunnitelman tavoitteena oli selvittää päätöksenteolle perusteet poliisin resurssitilanteen vakiinnuttamiseksi. Henkilöstösuunnitelmassa arvioidaan minkälaista resurssimäärää eri tehtävät vaativat määritellyllä palvelutasolla. Vuonna 2010 asetettavassa seurantahankkeessa henkilöstösuunnitelmaa päivitetään ja sille laaditaan toteutussuunnitelma. POLIISI 2009 15
Poliisin hallintorakenne uudistettiin kaikilla tasoilla Poliisin hallintorakenne uudistettiin kahdessa vaiheessa. Vuoden 2009 alussa astui voimaan paikallispoliisin rakenneuudistus, jonka yhteydessä 90 kihlakunnan poliisilaitoksesta siirryttiin 24 poliisilaitoksen järjestelmään. Hallintorakenneuudistuksen toinen vaihe valmisteltiin vuoden 2009 aikana ja siihen ovat kuuluneet poliisin ylijohdon, valtakunnallisten yksiköiden, poliisin lääninjohtojen ja Helsingin poliisilaitoksen rakenneuudistukset. Poliisin lääninjohdot ja sisäasiainministeriön poliisiosasto yhdistyivät uudeksi keskushallintoviranomaiseksi, joka toimii poliisin ylijohtona. Poliisihallitus aloitti toimintansa 1.1.2010, jolloin poliisin operatiivinen johto siirtyi sisäasiainministeriön poliisiosastolta Poliisihallitukseen. n Talousrikostutkijan tärkein luonteenpiirre on pitkäjänteisyys, sillä vaativien juttujen tutkinta voi kestää jopa vuosia, vuoden poliisiksi valittu Pasi Hyvätti sanoo. Sisäasiainministeriö Poliisitoimen strateginen ohjaus, Poliisihallituksen tulosohjaus, kehysten valmistelu, lainsäädäntö, sisäasiainministeriön kansainväliset asiat Poliisihallitus Keskusrikospoliisi Suojelupoliisi Liikkuva poliisi Poliisiammattikorkeakoulu Poliisin tekniikkakeskus Poliisilaitokset (24) + Ahvenanmaa Poliisihallitus ohjaa kaikkien poliisin yksiköiden toimintaa. Näin toimintojen yhdenmukaisuutta voidaan parantaa sekä sisäisesti että kansalaisten suuntaan. Poliisi, henkilötyövuodet Päälliköt 145 144 143 130 112 Päällystö 651 672 670 670 691 Alipäällystö 2440 2396 2339 2228 2220 Miehistö 4509 4457 4427 4517 4754 Opiskelijat 456 500 524 482 340 Vartijat 406 397 401 391 381 Toimistotyöntekijät 1517 1483 1430 1529 1500 Muut 804 822 839 718 705 Yhteensä 10928 10871 10773 10665 10703 Poliisimiehet ilman opiskelijoita 7746 7669 7579 7546 7778 16 Poliisi 2009
TALOUS Ajoneuvoihin käytetään huomattava osa poliisin investoinneista. Kuljetusvälineisiin käytettiin kaikkiaan 8,4 miljoonaa euroa. POLIISIN toimintamenoihin myönnettiin 664,3 miljoonaa euroa. Tuloja kertyi yhteensä 51,5 miljoonaa euroa, josta lupatuottojen osuus oli 41,5 miljoonaa euroa. Talousarviossa esitetty lupatuottojen tuottotavoite oli 35,8 miljoonaa euroa, joten se ylittyi noin 16 prosentilla. Siirtyvää määrärahaa vuodelta 2008 oli käytössä 33,4 miljoonaa euroa. Poliisin yksiköiden vuoden 2009 kokonaisrahoitus oli kaikkiaan 697,8 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoituksesta 6,8 prosenttia on nettobudjetoituja tuottoja ja 4,5 prosenttia edelliseltä vuodelta siirtynyttä toimintamenomäärärahaa ja 88,2 prosenttia kuluvalle vuodelle toimintamenoihin myönnettyä määrärahaa. Arviomäärärahan osuus kokonaisrahoituksesta oli 0,4 prosenttia. Henkilöstökulut olivat yhteensä 535,8 miljoonaa euroa, kun budjetoitu oli 541 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut jäivät budjetoidusta 0,95 prosenttia. Kaikkiaan käyttömenot olivat 5,2 prosenttia budjetoitua pienemmät, yhteensä 661,5 miljoonaa euroa. Poliisin yksiköiden investointeihin oli kaikkiaan 21,3 miljoonaa euroa. Toteutuma oli vain 11,8 miljoonaa euroa eli 44,6 prosenttia budjetoitua pienempi. Vuoteen 2008 verrattuna suurimmat rakenteelliset muutokset poliisitoimen osalta olivat poliisin organisaatiouudistuksen ensimmäisen vaiheen toteuttaminen ja toisen vaiheen suunnittelu sekä työttömien poliisien työllistämiseen siirretyt toimintamäärärahat. Vuodelle 2010 siirtyvä määräraha on kaikkiaan 36,2 miljoonaa euroa. Tässä summassa on muun muassa Data detention -rahoituksen osuus 6,95 miljoonaa euroa, Schengen tietojärjestelmän EU- palautus 2,78 miljoonaa euroa, Rabita-hankerahaa 1,1 miljonaa euroa, Helsingin poliisilaitoksen toimitilojen varusteluun varattua rahoitusta 1,8 miljoonaa euroa, VES-palkkapoliittisen ratkaisun 1,5 miljoonaa euroa sekä Poliisin tekniikkakeskuksen liiketoiminnan tuloksen 1 miljoonaa euroa. Poliisin osuus kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien momentilta oli 1,3 miljoonaa euroa. Kansainvälisten yhteistyöelinten pakolliset jäsenmaksut, tärkeimpinä Interpol, Europol, FATF ja IGC, ovat jatkuvassa kasvussa. n POLIISI 2009 17
Poliisin menojen jakauma Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 % Henkilöstökulut 75 % Vuokrat 8 % Palvelujen ostot 9 % Muut kulut 2 % Investoinnit 2 % Poliisin kokonaisrahoitus Poliisin tulosalueiden kustannusten jakauma milj. 800 700 600 500 400 300 200 100 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Valvonta Hälytystoiminta Rikostorjunta Lupapalvelut Muut tehtävät 2007 2008 2009 0 2007 2008 2009 Määräraha 26.10.01 Lupatuotot Arviomääräraha 26.10.20 Edelliseltä vuodelta siirtynyt MR Muut tuotot Rikostorjunnan kustannukset Poliisin hälytystoiminnan kustannukset 600 80,0 500 62,2 68,1 67,1 400 300 200 2007 2008 2009 60,0 40,0 100 0 20,0 poliisin tietoon tullut rikos selvitetty rikos 0,0 2007 2008 2009 Poliisitoiminnan kokonaiskustannukset asukasta kohden Poliisin investoinnint 140 130 132 137 10,0 120 100 9,0 8,0 7,0 80 60 milj 6,0 5,0 4,0 2 007 2 008 2 009 40 3,0 20 0 2007 2008 2009 2,0 1,0 0,0 Kuljetusvälineet Tieto- ja viestintälaitteet/ -järjestelmät Toimitilojen kalustaminen Muut investoinnit 18 Poliisi 2009
POLIISIYLIJOHTAJAN TUKI Poliisin viestintästrategian mukaisesti viestintä on osa johtamista. Poliisihallituksen viestinnässä kehitetään uusia välineitä, kuten sosiaalista mediaa, verkkoradiota, virtuaalista poliisiasemaa ja viestinnän valmiusryhmää vaativiin tilanteisiin. POLIISIN hallintorakenneuudistuksen toisen vaiheen toteuttaminen oli merkittävä lainsäädäntösäädöshanke. Sen yhteydessä annettiin uutta hallintorakennetta vastaavat säännökset, mutta samalla jouduttiin käymään läpi myös laaja kirjo erityislainsäädäntöä. Lisäksi määriteltiin, mitkä tehtävät kuuluvat jatkossa sisäasiainministeriölle ja mitkä Poliisihallitukselle. Laaja valmistelu pystyttiin toteuttamaan annetussa aikataulussa siten, että Poliisihallitus saattoi aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. Hallitusohjelman velvoittamaa esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain uudistamista jatkettiin. Asiaa selvitellyt toimikunta antoi mietintönsä toukokuussa 2009. Valmistelu jatkui tuon tuhatsivuisen mietinnön pohjalta virkatyönä yhdessä sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön kesken siten, että esitys saadaan tavoitteen mukaisesti eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2010. Passeihin tallennettavat sormenjäljet mahdollistava passilain uudistus toteutettiin siten, että se tuli voimaan kesällä 2009. Poliisin henkilörekistereitä koskevan lain muutostyötä jatkettiin. Myös Europolin hallintorakennetta ja täydennyspoliiseja koskevien esitysten valmistelua jatkettiin. Aselain uudistamisen ensimmäistä vaihetta koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle kesäkuussa. Uudistuksen toisen vaiheen valmistelu alkoi samalla. Poikkeuksellisen paljon keskustelua ja yleistä mielenkiintoa herättäneen ensimmäisen vaiheen käsittely jatkunee aina loppukevääseen 2010 asti. Yksityisen turvallisuusalan niin ikään kaksivaiheiseksi tarkoitetun uudistuksen ensimmäistä vaihetta koskeva uudistus annettiin eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2009. POLIISI 2009 19
Laillisuusvalvonnalla ohjataan oikeisiin tapoihin toimia Laillisuusvalvonnalla varmistetaan osaltaan poliisin toiminnan säädösten ja hyvän hallintotavan mukaisuus, joka on perusedellytys kansalaisten luottamuksen säilymiseen poliisia kohtaan. Sen keskeisenä tehtävänä on estää ennalta virheellisiä menettelyjä, ohjata oikeisiin menettelytapoihin sekä puuttua virheellisiin menettelyihin ja saattaa ne asianmukaiseen päätökseen. Poliisin toiminnan laillisuuden valvonta muodostuu ylimpien laillisuusvalvojien sekä erityisvaltuutettujen suorittamasta ulkoisesta valvonnasta että hallinnon sisäisestä valvonnasta. Erityistä huomiota poliisihallinnon sisäisessä laillisuusvalvonnassa on kiinnitetty sellaisten poliisin toimivaltuuksien käyttämiseen, joilla puututaan henkilön perusoikeuksiin etenkin silloin, kun toimenpiteet eivät välittömästi tule niiden kohteena olevan henkilön tietoon. Tällöin toimenpiteitä suorittaneiden poliisien erityisenä tehtävänä on huolehtia kohdehenkilön oikeusturvatakeiden toteutumisesta. Kertomusvuoden aikana erityistä huomiota valvonnassa kiinnitettiin pitkittyneisiin esitutkintoihin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) tehtyjen Suomen valtiota vastaan kohdistettujen valitusten määrä on viime vuosina lisääntynyt. Suomi on saanut yhteensä noin sata langettavaa tuomiota Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta, joista suuri osa koskettaa rikosprosessia.. Poliisin ylijohdon käsiteltäväksi tulleiden EIT -selvitys- ja lausuntopyyntöjen määrä on lisääntynyt. Vuonna 2009 niitä oli 35 (35 kpl 2008, 9 kpl 2007 ja 10 kpl 2006). Valtaosa näistä valituksista koskee pitkittynyttä rikosprosessia ja poliisin osalta pitkittynyttä esitutkintaa. Pitkittymistä on esiintynyt rikosprosessin kaikissa vaiheissa, niin esitutkinnassa, syyteharkinnassa kuin tuomioistuinkäsittelyssä. Valtaosa jutuista, joissa esitutkinta on viipynyt, ovat laajoja ja monitahoisia rikoskokonaisuuksia, joihin liittyy kansainvälisiä yhteyksiä ja joissa on lukuisia rikoksesta epäiltyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi talousrikokset ja järjestäytynyt monialarikollisuus. Asianosaiset myös karttavat ja välttelevät esitutkintaa. Poliisin ylijohto toteutti kertomusvuonna toiminnan laillisuuden valvontaa muun muassa seuraavasti: n poliisiyksiköihin kohdistetuin tarkastuskäynnein n valvomalla toimenpiteiden käyttöä tietojärjestelmien kautta n seuraamalla salaisen tiedonhankinnan käyttöä ja raportoimalla siitä eduskunnan oikeusasiamiehelle n ottamalla poliisin menettelyitä oma-aloitteisiin selvityksiin n valvomalla rekistereiden käyttöä n suorittamalla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja ylimpien laillisuusvalvojien pyytämiä selvityksiä ja antamalla oikeudellisia lausuntoja n käsittelemällä kantelu- ja vahingonkorvausasioita n antamalla valvontaan liittyvää koulutusta sekä järjestämällä valtakunnallisen poikkihallinnollisen laillisuusvalvontaseminaarin, johon osallistuivat myös ylimpien laillisuusvalvojien edustajat. Henkilöjärjestelyin ja prosesseja kehittämällä kanteluiden käsittelyssä ja lausuntojen antamisessa saavutettiin reaaliaikaisuus. Käsittelyyn tulleiden oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen lausunto- ja selvityspyyntöjen määrä vuoden aikana oli 37 ja kantelu- ja kansalaiskirjeiden määrä 461. Tietoturvassa koulutetaan ja kehitetään Poliisin tietoturvatoiminnan painopiste on ollut koulutuksen, yhteisten toimintamallien kehittämisessä ja seurannassa sekä hallintorakenteen kehittämisen myötä aloittavan yhtenäisen turvallisuusorganisaation rakentamisessa. Tietoturvallisuuden koulutusta täydennetään riskienhallinnan ja turvallisuustoiminnan kursseilla, jotka järjestetään yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Sormenjälkirekisterin käyttöönoton yhteydessä hyödynnettiin poliisin sisäisiä auditointeja sekä teetettiin ulkopuolinen arviointi rekisterin turvallisuudesta. Poliisi lähetti 15000 tiedotetta Poliisin viestinnän tila selvitettiin seurantavuoden aikana. Menetelminä käytettiin itsearviointia, vertaisarviointia sekä ulkoista arviointia. Kansalaiset kokevat viestinnän poliisin heikoimmaksi lenkiksi yhdessä ennalta ehkäisevän toiminnan kanssa. Vuoden aikana lähetetyt 15000 tiedotetta eivät siis vastanneet tarpeisiin. Tiedonkulku koettiin vaikeaksi myös oman henkilöstön keskuudessa. Poliisin verkkosivusto poliisi.fi arvioitiin hyväksi. Kauhajoen koulusurmien viestinnästä poliisi sai Vuoden viestintäteko-tunnustuksen. Osallistumista dokumentaarisiin televisiosarjoihin eri kanavilla jatkettiin. Niiden kautta poliisi on tavoittanut miljoonia suomalaisia. Myös kokemukset sosiaalisessa mediassa ovat rohkaisevia. Yksin Facebookissa poliisi sai lähes 40000 fania. Youtubessa poliisin videoita on katsottu satoja tuhansia kertoja. Poliisin päivä järjestettiin ensimmäisen kerran valtakunnallisesti eri puolilla Suomea. Tapahtumia oli yli 70 paikkakunnalla ja niihin osallistui arviolta 40000 ihmistä. Poliisin strategisten tavoitteiden, toimintaympäristön muuttumisen sekä viestinnän nykytilan arvioinnin perusteella poliisille määritettiin yhteinen viestintästrategia sekä kehittämisalueet vuosille 2010 2013. Strategian tavoitteena on lisätä näkyvyyttä ja vuorovaikutusta sekä estää siten rikoksia ennalta. Viestintään suunnitellaan uusia välineitä, kuten poliisin omaa verkkoradiota, virtuaalista poliisiasemaa ja viestinnän valmiusryhmää. n 20 Poliisi 2009