Sanomalehtitietokannat - monipuolisuutta kirjastojen tarjontaan 8.11.2012 Hämeenlinna Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy
Taustaa Suomessa noin painettua 200 sanomalehteä Paikallislehtiä noin 150 kpl 71 % suomalaisista lukee päivittäin sanomalehtiä Suomalaiset lukevat sanomalehtiä 20-28 minuuttia päivässä (painettu) Yhteensä painetut ja verkkolehdet tavoittavat 94% 12 vuotta täyttäneistä suomalaisista Sanomalehtiin luotetaan ja niitä arvostetaan Lähde: Sanomalehtien liitto 2012
Sanomalehtimaat 2009 (levikki 1000 asukasta kohden)
Tutkittua Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus 2011: Internet on yhä useammalle päivittäinen väline. Jo 89 prosenttia 16 74- vuotiaista käyttää nettiä ja kolme neljästä käyttää sitä päivittäin. 42 prosentilla suomalaisista oli keväällä 2011 käytössä älypuhelin Älypuhelinten yleistyminen lisää merkittävästi internetin käyttöä Verkkolehtiä ja uutispalvelujen sivuja oli lukenut kolme neljästä eli 75 % (vastaava luku vuonna 2008 oli 69%) Keväällä 2011 vain 4 %:lla tabletteja kaikista kotitalouksista mutta määrä kasvaa vauhdilla
Kansallinen mediatutkimus Paperilehti edelleen ylivoimaisesti suosituin lukemistapa Lukutavat muuttuvat hitaasti, painettu pitää pintansa mutta rinnalle tullut nettilehdet n. 60 % lukee lehden aineistoa tietokoneella Ajallinen ulottuvuus venynyt vuorokautta pidemmäksi sähköiset arkistot Uudet lukukanavat monipuolistavat lehtien lukemista eli lukeminen ketjuuntuu siten, että saman lehden painettua ja sähköistä versiota luetaan pitkin päivää eri kanavista / Kansallinen Mediatutkimus 2011
Sanomalehtien lukukanavat 2012
Tarpeet muuttuvat Kuluttajien toiveet, tarpeet ja tottumukset lehtien lukemisen suhteen muuttuneet Halutaan entistä kattavampaa sisältöä entistä nopeammin Sanomalehtiteollisuuden muutokset ohjaavat myös kustantajia sähköisiin ratkaisuihin Sanomalehti on laajentunut verkkoon ja löytänyt sieltä lukijoita, joita painettu lehti ei tavoita (Sanomalehtien liitto 2011) Sanomalehdet menossa tablettiin (Sanomalehtien liitto 2012) Sähköisillä palveluilla pystytään vastaamaan paremmin nykypäivän kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin
Sanomalehtien mobiilisovellukset 2012 Yleistyvät vauhdilla 34 lehdellä käytössä Suosituimmalla mobiilisivulla on yli 2M viikkokäyntiä (TNS Gallup Metrix 2012) Ilta-Sanomat, Iltalehti, HS 90 % sanomalehdistä julkaisee verkkosivuilla ajankohtaisia uutisia Näköislehtiä on 117 (kasvu > 10% viime vuoteen verrattuna) Esimerkkinä: Maakunnan sanomat
Nykyään Nykypäivän kuluttajat, ikäluokkaan katsomatta, ovat tottuneet lukemaan, selaamaan ja hakemaan tietoa sähköisien verkkojulkaisujen ja näköislehtien välityksellä. Sähköinen jakelutie kasvattaa jatkuvasti osuuttaan
AVI:n tutkimus 2011 Aluehallintovirasto tutki peruspalveluja ja niiden tilaa v. 2011 Yhtenä tutkimuksen osa-alueena yleisten kirjastojen verkkoaineistojen hankinta ja käyttö Suomessa Kyselyyn vastasi reilu 250 kirjastoa, vastausprosentti n. 95% Tarkastelun kohteena kaupalliset verkkoaineistot
Mitä verkkoaineistoja yleisiin kirjastoihin hankittiin?
Miten verkkoaineistoja sitten käytettiin?
Minkälainen asema kirjastolla on tietoyhteiskunnan toimijana?
Tutkimustuloksia Verkkoaineistojen hankinta ja tarjonta vaihtelee voimakkaasti Joka neljännessä kirjastossa ei ole lainkaan maksullisia verkkoaineistoja! Verkkoaineistojen käyttö yleisesti edelleen varsin vähäistä Verkkoaineistoa pidettiin kalliina suhteessa määrärahoihin Sopivien aineistojen tarjonta edelleen vähäistä Kirjastot kokivat rajallisuutta aineistojen käytön seurannassa, markkinoinnissa, näkyvyydessä Käytön yksinkertaisuus tärkeää
Lisää tuloksia Teknologian kehittyminen määrittää kirjastojen toimintaympäristöä Lähes jokaisessa kirjastossa nettiasiakaspääte/-päätteitä Mobiililaitteet yleistyvät vauhdilla Informaatioluku- ja tietotekniikkataidon kehittäminen perinteisen lukutaidon rinnalle E-aineistojen haltuunottoon ei riitä aikaa ja resursseja kirjastoissa Markkinointi ja kouluttaminen puutteellista Tilastointikäytännöt vaihtelevia Helppo ja yksinkertainen tunnistautuminen tärkeässä roolissa Tulevaisuudessa kirjastojen rooli aineistojen avaajina, tuottajina, jäsentäjinä ja välittäjinä kasvaa
Haasteet ja onnistumiset Käyttöopetuksen, tilan ja teknisen varustetason tarjoamisessa koettu onnistuneen Samaan aikaan kirjastot kokevat mahdollisuuden aktiivisiksi toimijoiksi edelleen heikoiksi Tiedollisen syrjäytymisen ehkäiseminen, digitaalinen kuilu, vaarana Pelkkä laitteiden tarjonta ei riitä, tarvitaan osaamista ja omalla kielellä olevia aineistoja Tulevaisuudessa kirjastojen tehtävä aineistojen sisältöjen avaajina, tuottajina, jäsentäjinä ja välittäjinä kasvaa. Yleisten kirjastojen rooli tietoyhteiskuntavalmiuksien tasapuolisessa toteutumisessa ja tiedollisen syrjäytymisen ehkäisyssä on merkittävä.
Sanomalehtitietokannat kirjastossa
Mitä palveluilla tavoitellaan? Helppous, yksi tilaus monta lehteä Tehokkuus, kaikki lehdet samasta palvelusta Helppokäyttöisyys, smart editions Poistetaan jakeluongelmat ja -viiveet Ajasta ja paikasta riippumaton, etäkäyttö mahdollinen osin Monikanavaisuus Kustannustehokkuus Ympäristötietoisuus
Mitä palveluita on tarjolla?
PressDisplay KV-palvelu +2100 lehteä 95 maata 54 kieltä
PressDisplay
PressDisplay Reading Map Tekniikka hyödyntää lukutottumuksia ja seuraa luetuimpia artikkeleja, korostaen suosittuja artikkeleja. Samalla saadaan arvokasta ja uniikkia tietoa kustantajille lukijoiden todellisesta lukukäyttäytymistä.
PD:n mobiilisovellus Helppokäyttöisyys Lehdet ilmestyy aina ennen painettuja Monipuoliset ominaisuudet Paikallinen etäkäyttö Jatkuvasti lisääntyvä käyttö
Mobliilikäyttö, tabletit ja multimediakännykät Eräs jenkkitutkimus väittää, että 60% ihmisistä omistaa jonkin laisen mobiililaitteen ja että 30% kirjastoista tulee omistamaan abletteja 2012 loppuun mennessä
Hyödyt kirjastoissa Entistä laajempi lehtivalikoima käytettävissä Tarjoaa pääsyn uusiin, maantieteellisesti haastaviin julkaisuihin Palvelee entistä laajempaa käyttäjäkuntaa Palvelussa monipuolisesti pienempiä ja suurempia sanomalehtiä Lehdet ilmestyvät palveluun heti painosta Arkiston kautta helppo lukea myös vanhempia lehtiä Kustannussäästöt: logistiikka, varastointi, ostot, arkistointi jää pois Mahdollisuus lukea, selata ja tutkia ajankohtaisuuksia sähköisesti Huomioi myös erityisryhmät, esim. ikä-ihmiset
Hyödyt kirjastoissa Toimii kätevänä tutkimustyökaluna ja tiedonhaun työkaluna Toimii hyvänä ja helppona tapana totuttaa asiakkaat käyttämään sähköisiä palveluita Helppokäyttöisyys, lukijaystävällisyys ja selkeys Nopeus
Esimerkkinä epress Vajaa 100 kotimaista tilattavaa maksullisista lehteä Suurin kotimainen sanomalehtimedia + 300 kotimaista asiakaskirjastoa asiakkaana n. 150 000 lukukertaa vuodessa (2011)
Käyttö 2010 vs. 2011 14000 12000 10000 8000 6000 2011 2010 4000 2000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Käyttö 2011vs. 2012 (arvio tämän hetkisen käytön perusteella)
Mitä saavutettu? Palvelu otettu käyttöön vuoden 2010 alusta Monipuolinen käyttäjäkunta löytänyt palvelun Palvelu käytössä erikokoisissa kirjastoissa ja organisaatioissa ympäri Suomen epress toiseksi hankituin verkkoaineisto yleisissä kirjastoissa (AVI 2011 -tutkimus) Valtakunnan ykkösmedia Helsingin Sanomat mukana (joulukuusta 2011 lähtien) Kokemukset ja palautteet lähinnä positiivisia: Kätevä käyttää, helppo tulostaa kuolinilmoituksia, plussaa tarpeeksi suuri tekstikoko, älyttömän helppo käyttää, käytännöllinen
Mitä tulossa? Kustantajaneuvottelut ja sisällön keruu jatkuu aktiivisena Palvelun myynti jatkuu aktiivisena jatkuvasti uusia asiakasryhmiä: koulut, AMK:t, yliopistot, yritykset, julkinen sektori Löydetty uusi tekninen yhteistyökumppani Kokonaan uusi alusta ja teknologia tulossa pian Uusi visuaalinen ilme Palvelun kehittäminen ja monipuolistaminen tavoitteena Uusia ominaisuuksia, mm. statistiikkatyökalu tilastojen seurantaan Flash-tuki tekee palvelusta laiteriippumattoman Mobiilikäyttö (ipad, Galaxy ym. tabletit) ja paikallinen etäkäyttö
2020?
Kiitos Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy 050 560 8019 aleksi.tykka@lminfo.fi