KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2001 vp Lasta kotona hoitavan työeläke Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisperheistä lapsiperheiden osuus vähenee, syntyvien lasten lukumäärä vähenee ja synnyttävien naisten ikä kasvaa. Tähän kehitykseen vaikuttaa pääasiallisesti huoli toimeentulosta ja oman aseman säilymisestä työelämässä, mikä puolestaan on muuttunut yhä epävakaisemmaksi. Jotta suomalaiset nuoret aikuiset voisivat nähdä perheen perustamisen todellisena ja hyvänä vaihtoehtona, tulisi yhteiskunnan siihen myös taloudellisesti kannustaa. Nykyisessä perhepoliittisessa järjestelmässä on selkeitä epäkohtia, joista kotona lasta hoitavien työeläkkeen karttuminen on yksi huomattavimmista. Käytännössä vain TEL-järjestelmään kuuluva palkansaaja kartuttaa eläkepääomaansa ja silloinkin vain vanhempainloman ajan sekä muutaman kuukauden siihen päälle. Suomessa voitaisiin ottaa mallia muista Pohjoismaista, joiden sosiaaliturvajärjestelmä on eurooppalaisella mittapuulla mitattuna lähimpänä suomalaista järjestelmää. Ruotsissa ja Norjassa pienten lasten hoito kartuttaa työeläkettä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Sekä Ruotsissa että Norjassa lakisääteiset työeläkejärjestelmät kattavat kaikki palkansaajat ja yrittäjät, kun taas Suomessa eri työelämässä mukana olevat ryhmät ovat kovin epätasa-arvoisessa asemassa. Norjassa työeläkettä karttuu nykyisin alle 7-vuotiaan lapsen hoidon ajalta noin 11 900 mk:n suuruisesta laskennallisesta kuukausipalkasta. Lisäksi eläkettä karttuu riippumatta siitä, onko vanhempi ollut työssä ennen lapsen syntymää vai ei. Eläkkeet kustannetaan vakuutetuilta ja työnantajilta perittävillä maksuilla sekä valtion osuuksilla. Ruotsissa kotona lasta hoitavan työeläke kustannetaan kokonaan valtion varoin. Tulossa olevan eläkeuudistuksen mukaisesti työeläkettä maksetaan alle nelivuotiaan lapsen jommallekummalle vanhemmalle. Näissä maissa on todellisella huolella suhtauduttu väestön vähenemiseen ja ikääntymisen tuottamiin ongelmiin. Perhepolitiikkaa on lähdetty suunnittelemaan perhe- ja lapsilähtöisesti, konkreettisesti. Kyse on viime kädessä poliittisesta ja taloudellisesta allokoinnista. Alle kouluikäistä olisi voitava pitää kotihoidossa, jos se on perheen tilanteen kannalta mielekästä. Koska yli 3-vuotiaasta ei makseta edes kotihoidon tukea, olisi hyvä kompensoida taloudellisesti heikompaa tilannetta ainakin eläke-etuuden osalta. Vaikutus ulottuisi lähinnä vanhemman myöhempään elämänvaiheeseen, mutta se olisi kannustimena erittäin merkityksellinen, koska huoli tulevaisuuden eläkkeistä ja eläkkeenmaksajista on muuttunut jo tänä päivänä konkreettiseksi. Työeläkkeen tulisi karttua Suomessa nykyisen 1 vuoden sijasta esimerkiksi 5 vuotta, jolloin mahdollisuudet joustavaan perhesuunnitteluun lisääntyisivät huomattavasti. Lisäksi kotona lasta hoitavan henkilön työeläkkeen tulisi karttua riippumatta siitä, kuuluuko asianomainen TEL-, LEL- vai TaEL-järjestelmän piiriin vai toimiiko hän yrittäjänä. Nuorilla aikuisilla on kasvavassa määrin lyhyitä, määräaikaisia työsuhteita, jotka eväävät työeläkkeen karttumisen mahdollisen perheenlisäyksen tullessa ajankohtaiseksi. Mikäli työeläkkeen karttuminen ei Norjan tapaan edel- Versio 2.0
lyttäisi työssäoloa ennen kotihoidon aloittamista, kannustaisi se edelleen perheen perustamiseen nuorempana kuin käytännössä nykyään tapahtuu. Lapsen kotihoito tulee todistetusti yhteiskunnalle halvemmaksi kuin kunnallinen hoito. Osa äideistä kuitenkin ryhtyy jopa perhepäivähoitajaksi sillä varjolla, että saa pitää oman lapsensa kotonaan, koska vieraan lapsen hoitamisesta karttuu työeläkettä. On kohtuullista, että vieraaseen hoitajaan nähden myös lasten synnyttäjälle saadaan toimeentulo-, eläke- ja sosiaaliturvaan nähden tasavertaiset taloudelliset edellytykset. Kotiin jäävän on voitava uskoa perusturvallisuuden olevan kunnossa ilman kohtuutonta riskiä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä kotona lasta hoitavan vanhemman työeläke-etuuksien saattamiseksi samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa? Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2001 Pirjo-Riitta Antvuori /kok Hanna Markkula-Kivisilta /kok Tuija Nurmi /kok Marja Tiura /kok Leea Hiltunen /skl Ismo Seivästö /skl Sakari Smeds /skl Päivi Räsänen /skl Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Mari Kiviniemi /kesk 2
Ministerin vastaus KK 400/2001 vp Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirjo-Riitta Antvuoren /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 400/2001 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä kotona lasta hoitavan vanhemman työeläke-etuuksien saattamiseksi samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Suomessa eläketurva muodostuu kahdesta rinnakkaisesta eläkejärjestelmästä. Kansaneläkejärjestelmän kautta eläkkeellä olevalle henkilölle turvataan vähimmäistoimeentuloturva. Työeläkejärjestelmän tarkoituksena puolestaan on taata vakuutetun kulutustason säilyminen eläkkeelle jäätäessä ja eläkeaikana. Työeläkkeen suuruus määräytyy eläkkeen perusteena olevan palkan ja työssäoloajan pituuden perusteella. Naimisissa olevilla kokonaan työelämästä poissa olleilla henkilöillä on pysyvän tai pitkäaikaisen työkyvyttömyyden ja vanhuuden kohdatessa oikeus tämän vuoden indeksitasossa vähintään 2 318 markan suuruiseen kansaneläkkeeseen kuukaudessa. Yksinäisen henkilön vastaava kansaneläkkeen määrä on 2 641 markkaa. Lisäksi pienituloisilla eläkkeensaajilla on mahdollisuus saada asumismenoihinsa eläkkeensaajien asumistukea. Niissä tapauksissa, joissa henkilön työeläke jostakin syystä, kuten esimerkiksi lastenhoidon vuoksi, jää pieneksi, kansaneläke täydentää työeläkkeen puuttumista. Työeläkkeissä eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika on pääsäännön mukaan sama kuin työsuhteen voimassaoloaika. Yksityisellä sektorilla työsuhteen sisään jäävä enintään vuoden mittainen palkaton lapsenhoitoaika tai muu palkaton aika luetaan eläkettä kartuttavaksi ajaksi. Jos palkaton jakso kestää yli vuoden tai työsuhde päättyy palkattomaan jaksoon, työsuhde katsotaan eläketurvaa määriteltäessä päättyneen viimeiseen päivään, jolta työntekijälle on maksettu palkkaa. Jaksottamalla kotona oloa ja työntekoa voi työsuhteen sisään jäävä eläkettä kartuttava aika olla yhteensä pidempikin kuin vuosi. Siten esimerkiksi lapsenhoitoajat eivät aina jää työeläketurvan ulkopuolelle. Julkisella sektorilla lapsenhoitoajat kartuttavat eläkettä vanhempainrahakauden loppuun saakka. Työkyvyttömyyseläkkeessä palvelusajaksi voidaan lukea myös tuleva aika eli aika työkyvyttömyyden alkamisesta eläkeikään. Tuleva aika luetaan eläkkeeseen, jos työkyvyttömyys alkaa työsuhteen kestäessä tai vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tätä 360 päivän jälkikarenssiaikaa laskettaessa huomioon ei oteta päiviä, jolloin alle kolmivuotiaan lapsen vanhempi on lapsenhoidon vuoksi ollut poissa ansiotyöstä. Lapsenhoitoaikaa saa tällöin olla yhteensä enintään yhdeksän vuotta. Myös yksityisten alojen eläkepalkan määräytymisessä on otettu huomioon lapsenhoitoajan vaikutus. Jos esimerkiksi niihin kalenterivuosiin, joilta saadut ansiot muuten otettaisiin eläkepalkkaan mukaan, sisältyy työsopimuslaissa tarkoitettua palkatonta erityisäitiys-, äitiys- ja vanhempainlomaa tai hoitovapaata, eläkkeen perusteena oleva palkka lasketaan siten, että kalenterivuosina otetaan huomioon vain sellaiset vuodet, joihin ei sisälly edellä mainittua palkatonta aikaa. Myös vuoden 1990 alusta voimaan tulleessa perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksessa 3
Ministerin vastaus kotona lasta hoitavan vanhemman asema otettiin keskeisesti huomioon. Kansaneläkejärjestelmään kuuluvalla yleisellä perhe-eläkkeellä turvataan lesken ja lasten vähimmäistoimeentulo perheen huoltajan kuoleman jälkeen. Yleinen perheeläke täydentää työeläkelakien mukaisen perheeläkkeen antamaa toimeentuloturvaa, jos perheen tulot ovat pienet. Työeläkelakien mukaisen perhe-eläkkeen tarkoituksena on korvata sitä tulonmenetystä, joka perheelle aiheutuu huoltajan kuolemasta. Perheeläke määräytyy kuolleen perheenhuoltajan työstä ansaitseman eläkkeen perusteella. Leski ja lapset jakavat perhe-eläkkeen siten, että lesken osuus edunjättäjän eläkkeestä on 17 50 prosenttia sen mukaan, kuinka monta lasta on edunsaajana. Lesken omat työeläkkeet voivat eläkesovituksen kautta vaikuttaa vähentävästi leskeneläkkeen määrään, joten ne kotona lasta hoitavat vanhemmat, joilla ei ole omia eläketuloja, hyötyvät työeläkelakien mukaisesta leskeneläkkeestä eniten. Kuten kysymyksen perusteluosassa todetaan, Ruotsissa ja Norjassa pienten lasten hoidosta karttuu eläkettä paremmin kuin Suomessa. Norjan ja Ruotsin lisäksi mm. Saksassa lastenhoito kartuttaa eläkettä hyvin ja etuja ollaan edelleen parantamassa. Lastenhoitoajoilta aiheutuvat vakuutusmaksut maksaa valtio mm. Ruotsissa. Hallitus on tietoinen työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmista. Hallitusohjelmassa todetaan perhepolitiikan osalta, että hallitus edistää sellaisia olosuhteita ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jolla tuetaan vastuullista vanhemmuutta, turvallista kasvuympäristöä ja kasvua tasapuoliseen aikuisuuteen. Eläketurvan osalta hallitusohjelmassa luvataan muun muassa selvittää vanhempain- ja hoitorahakauden laskemista eläkekarttumaan. Asia on selvitettävänä työmarkkinaosapuolten välillä. Esillä on ollut mm. mahdollisuus, että lapsenhoitoajat luettaisiin työeläkelisään oikeuttavaksi ajaksi tai suoraan eläkkeeseen oikeuttavaksi ansioiksi. Selvityksen valmistuttua sosiaali- ja terveysministeriö päättää tarvittavista toimenpiteistä. Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 4
Ministerns svar KK 400/2001 vp Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pirjo- Riitta Antvuori /saml m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 400/2001 rd: Vad avser regeringen göra för att arbetspensionsförmånerna för den förälder som sköter barnet hemma skall uppnå samma nivå som i de övriga nordiska länderna? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I Finland består pensionsskyddet av två parallella pensionssystem. Genom folkpensionssystemet tryggas minimiutkomstskyddet för pensionerade. Syftet med arbetspensionssystemet för sin del är att trygga den försäkrades konsumtionsnivå då han eller hon går i pension och under pensionstiden. Arbetspensionens storlek bestäms enligt den lön och arbetstid som utgör grund för pensionen. Personer som är gifta och som befinner sig helt utanför arbetslivet har vid bestående eller långvarig arbetsoförmåga och ålderdom rätt till en folkpension som enligt årets indexnivå är minst 2318 mk i månaden. Om en sådan person är frånskild är folkpensionens minimibelopp 2 641 mk. Dessutom kan pensionstagare med små inkomster få bostadsbidrag för pensionstagare för att täcka sina boendekostnader. I de fall då en persons arbetspension av någon orsak, t.ex. på grund av barnavård, blir liten, kompletterar folkpensionen den del av arbetspensionen som fattas. Inom arbetspensionssystemet är den tjänstgöringstid som berättigar till arbetspension i regel densamma som den tid under vilken arbetsförhållandet varar. Inom den privata sektorn räknas en tid utan lön för t.ex. barnavård eller annan tid utan lön på högst ett år som ingår i arbetsförhållandet till den tid under vilken pension intjänas. Då pensionsskyddet bestäms, om perioden utan lön räcker över ett år eller arbetsförhållandet upphör under en period utan lön anser man att arbetsförhållandet har upphört fr.o.m. den sista dag för vilken arbetstagaren betalades lön. Genom periodisering av den tid som arbetstagaren är hemma och i arbete kan den tid under arbetsförhållandet då pension intjänas t.o.m. bli sammanlagt längre än ett år. Därför faller t.ex. barnavårdsperioderna inte alltid utanför arbetspensionsskyddet. Inom den offentliga sektorn intjänas pension under barnavårdsperioderna till och med utgången av föräldrapenningsperioden. Vid invaliditetspensionen kan till tjänstgöringstiden räknas även återstående tid, dvs. tiden från det att arbetsoförmågan inträdde fram till pensionen. Återstående tid inräknas i pensionen om arbetsoförmågan börjar under arbetsförhållandet eller ett år efter att arbetsförhållandet har upphört. Vid beräknandet av denna efterkarenstid på 360 dagar beaktas inte sådana dagar då en förälder till ett barn som är under tre år inte har varit i förvärvsarbete på grund av barnavård. Barnavårdstiden får härvid uppgå till sammanlagt högst nio år. Även då pensionslönen bestäms inom den privata sektorn beaktas den verkan som barnvårdsperioden har. Om det t.ex. under de kalenderår då de erhållna inkomsterna annars skulle beaktas i pensionen, ingår sådan oavlönad moderskaps-, särskild moderskaps-, föräldra- eller vårdledighet som avses i lagen om arbetsavtal, räknas den lön som utgör grund för pensionen så att endast sådana år i vilka ovannämnda oavlönade tid inte ingår som kalenderår beaktas. 5
Ministerns svar Även i den reform av familjepensionssystemet som trädde i kraft vid ingången av år 1990 beaktades på ett avgörande sätt den förälders ställning som vårdar barnet. Med hjälp av den allmänna familjepensionen, som ingår i folkpensionssystemet, tryggas den efterlevandes och barnens minimiutkomst efter att familjeförsörjaren dött. Den allmänna familjepensionen kompletterar det utkomstskydd som ges i form av familjepension enligt arbetspensionslagarna, om familjens inkomster är små. Avsikten med familjepension i enlighet med arbetspensionslagarna är att kompensera den inkomstförlust som försörjarens död orsakar familjen. Familjepensionen bestäms enligt den pension som den döda familjeförsörjaren tjänat in genom sitt arbete. Den efterlevande och barnen delar familjepensionen så att den efterlevandes andel av förmånslåtarens pension är 17 50 % beroende på hur många barn som är förmånstagare. Den efterlevandes egna arbetspensioner kan genom pensionsjämkning inverka minskande på efterlevandepensionen och således har de föräldrar som vårdar barnen hemma som inte har egna arbetspensionsinkomster den största nyttan av efterlevandepensionen enligt arbetspensionslagarna. Såsom konstateras i frågans motiveringsdel, intjänas pension för vård av småbarn bättre i Sverige och Norge än i Finland. Förutom i Sverige och Norge, ökar barnavård pensionsbeloppet i Tyskland rejält och förmånerna förbättras fortsättningsvis. Staten betalar de försäkringskostnader som uppstår under barnavårdsperioden bland annat i Sverige. Regeringen är medveten om problemen då det gäller att kombinera arbete och familjeliv. Vad beträffar familjepolitiken på allmän nivå konstateras det i regeringsprogrammet att regeringen främjar sådana förhållanden och sådant samarbete mellan olika aktörer som stöder ansvarsfullt föräldraskap, en trygg uppväxtmiljö och fostran till harmoniska vuxna. I fråga om pensionsskyddet lovas det uttryckligen i regeringsprogrammet bl.a. att inräknandet av föräldra- och vårdpenningsperioder i pensionstillväxten skall utredas. Frågan utreds bland arbetsmarknadsorganisationerna. En möjlighet har bl.a. förekommit, då barnavårdsperioderna skulle räknas som tid som berättigar till arbetspensionstillägg eller förvärv som berättigar till direkt pension. När utredningen blivit klar kommer social- och hälsovårdsministeriet att fatta beslut om behövliga åtgärder. Helsingfors den 12 april 2001 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 6