Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 2011 aikana Vantaalle muutti 15 350 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 61 prosenttia. Heistä 92 prosenttia oli työllisiä ja 8 prosenttia työttömiä. Työttömien osuus tulomuuttajista oli nyt pienempi kuin vuotta aiemmin. Lukumääräisesti työttömiä tulomuuttajia oli vuonna 2011 noin 250 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalta pois muuttaneita työllisiä oli vuonna 2011 lähes 900 vähemmän kuin Vantaalle muuttaneita. Työllisten osuus poismuuttaneista oli 58 prosenttia eli hivenen pienempi osuus kuin Vantaalle muuttaneista (59 %). Vuonna 2011 työttömiä muutti pois Vantaalta 90 vähemmän kuin heitä muutti muualta Vantaalle. Kuvio 1. Työllisten tulo- ja lähtömuutto Kuvio 2. Työttömien tulo- ja lähtömuutto Viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana Vantaalle muuttaneissa on työllisten osuus ollut keskimäärin 8 660 henkilöä vuosittain. Vuonna 2007 määrä ylitti 9 200 henkilöä, mutta väheni sen jälkeen lähelle 2000-luvun keskiarvoa. Työllisten poismuuttaneiden määrä on 2000-luvulla hitaasti kasvanut 8 000 henkilöön. Työttömien tulomuuttajien määrä kasvoi nopeasti 2000-luvun alkuvuosina, mutta alkoi vähetä melko jyrkästi vuodesta 2004. Vähimmillään työttömiä oli tulomuuttajissa vuonna 2008, jolloin heitä oli 750. Vuonna 2009 työttömien Vantaalle muuttaneiden määrä kasvoi huomattavasti, heitä oli tuolloin yli 1 100. Seuraavina vuosina määrä jälleen aleni, alle tuhanteen muuttajaan vuonna 2011. Poismuuttaneita työttömiä oli vuosina 2002 2005 keskimäärin 900 vuosittain. Sen jälkeen työttömien poismuutto väheni vuosina 2006 ja 2007. Vuosina 2008 ja 2009 määrä taas kasvoi, mutta kääntyi laskuun vuonna 2010. Vuonna 2011 poismuuttaneita työttömiä oli 890. Työttömien Vantaalle tulomuuttajien osuutta kasvattaa lisääntynyt maahanmuutto. Vuonna 2011 maahan muuttaneista 30 prosenttia oli työttömiä, kun maassamuutossa (muualta Suomesta muuttaneista) heidän osuutensa oli 8 prosenttia. Maassamuutossa Vantaan nettomuutto työttömistä oli 82 henkilöä tappiollinen, kun maahanmuutossa työttömistä kertyi muuttovoittoa 176 henkilöä.
2 Työllisten tulomuuttajien ikärakenne on hieman vanhentunut. Vuonna 2011 tulomuuttajista kuitenkin 72 prosenttia oli alle 35-vuotiaita. Työllisten lähtömuuttajien ikärakenteessa 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on jatkuvasti kasvanut, kun taas alle 35-vuotiaiden osuus on pysynyt suurin piirtein samana. Vuonna 2011 muuttotappiota syntyi kahdesta vanhimmasta, 45 54- ja 55 64-vuotiaiden, ikäryhmästä. Muissa ikäryhmissä Vantaalle muuttajia oli enemmän kuin kaupungista pois muuttaneita. Taulukko 1. Työllisten 15 64-vuotiaiden muuttajien ikärakenne 2002, 2005 2008 ja 2011 Ikä 2002 2005 2008 2011 tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15 24 2 576 2 228 348 2 348 2 068 280 2 578 2 204 374 2 554 2 363 191 25 34 3 321 2 882 439 3 704 3 244 460 3 403 2 990 413 3 928 3 127 801 35 44 1 511 1 436 75 1 607 1 527 80 1 284 1 338-54 1 491 1 417 74 45 54 739 711 28 787 760 27 662 744-82 775 862-87 55 64 200 203-3 256 296-40 262 294-32 308 383-75 kaikki 8 347 7 460 887 8 702 7 895 807 8 189 7 570 616 9 056 8 152 904 Vuonna 2002 työttömistä lähtömuuttajista oli 59 prosenttia alle 35-vuotiaita ja 23 prosenttia vähintään 45- vuotiaita. Vuonna 2011 alle 35-vuotiaiden osuus oli 55 prosenttia ja vähintään 45-vuotiaiden osuus 26 prosenttia. Työttömissä tulomuuttajissa alle 35-vuotiaita oli 63 prosenttia vuonna 2002 ja 62 prosenttia vuonna 2011. Vähintään 45-vuotiaiden osuus työttömistä tulijoista oli 16 prosenttia vuonna 2002 ja 20 prosenttia vuonna 2011. Taulukko 2. Työttömien muuttajien ikärakenne 2000, 2004, 2008 ja 2010 Ikä 2002 2005 2008 2011 tulo lähtö netto tulo tulo lähtö tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15 24 231 207 24 197 186 11 149 140 9 220 211 9 25 34 339 323 16 314 254 60 230 244-14 383 273 110 35 44 198 190 8 217 205 12 133 154-21 181 173 8 45 54 99 111-12 118 103 15 67 96-29 139 131 8 55 64 45 72-27 64 103-39 33 76-43 56 97-41 kaikki 912 903 9 910 851 59 612 710-98 979 885 94 Kuvio 3. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2002 2011
3 Opiskelijoista Vantaa on viime vuosina saanut muuttovoittoa kasvavassa määrin. Eläkeläisistä on kertynyt hitaasti kasvavaa muuttotappiota vuotta 2011 lukuun ottamatta, keskimäärin 200 henkilöä vuosittain. Alle 15- vuotiaista on niin ikään kertynyt muuttotappiota vuosia 2010 ja 2011 lukuun ottamatta koko 2000-luvun, keskimäärin 140 henkilöä vuosittain. Ulkomailta Vantaalle muutti kaikkiaan 1 540 henkilöä vuoden 2011 aikana. Heistä oli työvoimaan kuuluvia 44 prosenttia, joista työllisten osuus oli 70 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista oli 19 prosenttia alle 25-vuotiaita, 46 prosenttia 25 34-vuotiaita ja 22 prosenttia 35 44-vuotiaita. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalle ulkomailta muuttaneista oli 20 prosenttia, opiskelijoita oli 12 prosenttia, eläkeläisiä runsas prosentti ja muita työvoimaan kuulumattomia 15 prosenttia. Vuonna 2011 Vantaalta muutti ulkomaille 538 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 34 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista 85 prosenttia oli työllisiä. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalta ulkomaille muuttaneista oli 18 prosenttia, opiskelijoiden osuus oli 5 prosenttia, eläkeläisten 2 prosenttia ja muiden työvoimaan kuulumattomien osuus oli 44 prosenttia. Lähes joka toisella (49 %) ulkomaille muuttaneesta oli vain perusasteen koulutus ja joka neljännellä (26 %) korkea-asteen koulutus. Vantaalta ulkomaille muuttaneet naiset olivat miehiä selvästi koulutetumpia. Lähes kaikki maassamuuton muuttovoitto kertyi korkeasti koulutetuista Vantaa sai 1990-luvun lopun noususuhdanteessa pääosan muuttovoitostaan keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto lisääntyi jo tuolloin tasaisesti. Vielä 1990-luvun alussa, syvimmän laman aikana, Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle. 2000-luvulla maassamuuton muuttotase on ollut useimmiten voitollista pääosin korkea-asteen koulutuksen hankkineiden muuttajien ansiosta. Taulukko 3. Nettomaassamuutto 1) Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan v. 2002 2011 Pääasiallinen toiminta / 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 02-11 koulutusaste lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Nettomuutto yhteensä 580 220-379 -173 457 468 128-203 -110 281 1 269 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 265-119 -370-237 -88-116 2-176 -282 28-1 093 * keskiasteen tutkinto 171-17 4-126 210 218-50 -155-95 -14 146 * korkea-asteen tutkinto 144 356-13 190 335 366 176 128 267 267 2 216 Työllinen työvoima 887 635 395 561 810 928 616 344 386 579 6 141 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 296 160 85 146 90 234 210 116 45 159 1 541 * keskiasteen tutkinto 358 96 212 158 319 271 156 101 72 117 1 860 * korkea-asteen tutkinto 233 379 98 257 401 423 250 127 269 303 2 740 Työtön työvoima 9-23 -133-83 -39-47 -98-121 -60-82 -677 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 36 9-53 -11 3-6 10-35 -44-24 -115 * keskiasteen tutkinto -55-35 -52-54 -26-30 -76-80 -39-56 -503 * korkea-asteen tutkinto 28 3-28 -18-16 -11-32 -6 23-2 -59 Muu kuin työvoima -316-392 -641-651 -314-413 -390-426 -436-216 -4 195 * ei perusasteen jälk. tutkintoa -67-288 -402-372 -181-344 -218-257 -283-107 -2 519 * keskiasteen tutkinto -132-78 -156-230 -83-23 -130-176 -128-75 -1 211 * korkea-asteen tutkinto -117-26 -83-49 -50-46 -42 7-25 -34-465 1) Ennen vuotta 2003 maassamuuttoa ja siirtolaisuutta ei Tilastokeskuksen tilastoissa ole eritelty eli vuosi 2002 sisältää sekä maassamuuton että siirtolaisuuden eikä siten ole suoraan vertailukelpoinen vuosien 2003 2011 lukuihin.
4 Vuoden 2011 nettomuutto oli kokonaisuudessaan, kun maahanmuuttokin otetaan huomioon, 2 282 henkilöä voitollinen. Muuttovoitosta 78 prosenttia kertyi maan rajojen ulkopuolelta. Maassamuutto oli 281 henkilöä voitollista. Tästä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 95 prosenttia. Koska maahan muuttaneiden koulutustiedoista ei ole kattavasti tietoa, ei vastaavaa koulutustasotarkastelua voida heidän osaltaan tehdä. Maassamuuton muuttovoitto vuonna 2011 koostui kaikki 25 34-vuotiaista. Heistä 58 prosentilla oli korkeaasteen ja 26 prosentilla keskiasteen koulutus. Vain perusasteen koulutus oli heistä 16 prosentilla. Suurimmat muuttotappiot tulivat 45 54-vuotiaista työllisistä ja 55 64-vuotiaista työttömistä. Taulukko 4. Työllisten ja työttömien maassamuuton netto Vantaalla sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan vuonna 2011 Koulutus / sukupuoli Työlliset, ikä Työttömät, ikä 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ Yht. 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ Yht. Perusaste 43 93 28 1-4 -2 159-10 12-9 -2-15 0-24 -- naiset 9 8 17-2 -9 0 23-24 -3-4 4-10 0-37 -- miehet 34 85 11 3 5-2 136 14 15-5 -6-5 0 13 Keskiaste 26 169 11-52 -37 0 117-25 7-16 -6-16 0-56 -- naiset -49 85-12 -26-12 1-13 -12 7-10 -1-2 0-18 -- miehet 75 84 23-26 -25-1 130-13 0-6 -5-14 0-38 Korkea-aste 64 384-30 -73-37 -5 303 5 5 5-3 -14 0-2 -- naiset 40 232-14 -25-24 0 209 5 5-4 -2-15 0-11 -- miehet 24 152-16 -48-13 -5 94 0 0 9-1 1 0 9 Kaikki 133 646 9-124 -78-7 579-30 24-20 -11-45 0-82 -- naiset 0 325-9 -53-45 1 219-31 9-18 1-27 0-66 -- miehet 133 321 18-71 -33-8 360 1 15-2 -12-18 0-16 Työllisessä työvoimassa muuttovoittoa kertyi kaikissa koulutusasteissa. Yli puolet siitä tuli korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Vuosien 2003 2011 (ks. edellisen sivun taulukon 3 alaviite) työllisten nettomuutosta lähes puolet on tullut korkea-asteen koulutuksen hankkineista ja vain vajaa neljännes korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneista. Vuonna 2011 enintään perusasteen koulutuksen saaneiden osuus Vantaan saamasta työllisten maassamuuttovoitosta oli hieman suurempi, 27 prosenttia, ja korkea-asteen suorittaneiden osuus niin ikään suurempi, 52 prosenttia. Työttömän työvoiman maassamuuton nettovaikutus on ollut Vantaalle tappiollinen vuodesta 2003 lähtien: poismuuttajia on ollut tulomuuttajia enemmän muuttajan koulutuksesta riippumatta. Näin oli myös vuonna 2011. Kaksi kolmasosaa työttömien muuttotappiosta vuosina 2003 2011 on kertynyt keskiasteen koulutuksen saaneista. Vuonna 2011 eniten muuttotappiota muodostui vanhimmassa ikäluokassa, 25 34-vuotiaissa kertyi muuttovoittoa. Neljä viidesosaa muuttovoitosta kertyi yksityisellä sektorilla työskentelevistä Vuoden 2011 työllisistä tulomuuttajista runsas viidennes työskenteli julkisella sektorilla ja neljä viidennestä yksityisellä sektorilla. Tulijoista lähes joka viides työskenteli liike-elämän palvelusten toimialalla 1, joka kuudes kaupan sekä joka kymmenes sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla. Lähes kaksi viidestä ulkomailta Vantaalle muuttaneista sai ansionsa liike-elämän palveluiden toimialalta ja vajaa viidennes rakentamisen toimialalta. 1 Tilastokeskus, toimialaluokitus 2008: 1) A,B Maa-, metsä- ja kalatalous, 2) C,D,E Teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto, 3) F Rakentaminen, 4) G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus, 5) H Kuljetus ja varastointi, 6) I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, 7) J Informaatio ja viestintä, 8) K, L Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala, 9) M,N Liike-elämän palvelut, 10) O Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, 11) P koulutus, 12) Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, 13) R, S, T, U Muu palvelutoiminta, 14) X Toimiala tuntematon.
5 Työllisillä lähtömuuttajilla tilanne oli hyvin samanlainen kuin tulomuuttajilla: lähes joka viides poismuuttaneista työskenteli kaupan toimialalla, saman verran liike-elämän palveluiden sekä joka yhdeksäs sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla. Jako yksityis- ja julkisella sektorilla työskentelevien välillä oli sama kuin tulomuuttajilla. Työllisistä eniten muuttovoittoa Vantaa sai vuoden 2011 aikana hallinto- ja tukipalvelujen toimialalla työskentelevistä: heitä oli joka kolmas nettomuuttajista. Rakentamisen toimialalla työskenteli lähes joka kuudes nettomuuttajista. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon sekä kiinteistöalan toimialoilla työskenteleviä muutti Vantaalta enemmän pois kuin mitä heitä muutti Vantaalle. Julkisen sektorin osuus oli koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla toimivista nettomuuttajista merkittävä, muilla toimialoilla julkisen sektorin osuus oli pieni. Kuvio 4. Työllisten nettomuuttajien määrä Vantaalla toimialan (TOL 2008) ja työnantajasektorin mukaan vuonna 2011 X Toimiala tuntematon U Kansainvälisten organisaatioiden ja T Kotitalouksien toiminta työnantajina S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, C Teollisuus B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous julkinen yksityinen -100-50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Muuttovoitto pääosin Helsingistä, suurimmat tappiot kehyskuntiin Vuonna 2011 Vantaalle muutti 1 053 työllistä enemmän kuin kaupungista muutti heitä pois. Maakunnista eniten Vantaa sai työllisiä muuttovoiton seurauksena Uudenmaan maakunnasta: vuonna 2011 maakunnan osuus Vantaan saamasta työllisten kotimaan muuttovoitosta oli 30 prosenttia, mikä on parisen prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2010. Seuraavaksi eniten muuttovoittoa kertyi Pohjois-Pohjanmaalta, Pirkanmaalta ja Kymenlaaksosta. Maakunnista muuttotappiota kärsittiin Kanta-Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen, Kainuuseen ja Ahvenanmaalle. Vantaa sai Turkua ja Lahtea lukuun ottamatta kaikista suurista, yli 100 000 asukkaan kaupungeista työllisten muuttovoittoa vuonna 2011. Helsingistä sitä kertyi 908 henkilöä, Tampereelta 70, Espoosta 54, Oulusta 48, Jyväskylästä 26 ja Kuopiosta 11 henkilöä. Vantaa ei saanut Helsingin, Espoon ja Kauniaisten lisäksi työllisten muuttovoittoa vuonna 2011 muista Helsingin seudun kunnista. Suurimmat muuttotappiot kirjattiin Tuusulaan (-170), Nurmijärvelle (-137), Sipooseen (-71) ja Mäntsälään (-69).
6 Vuosina 2007 2011 työllisiä on muuttanut Vantaalta vuosittain Helsingin seudun kehyskuntiin huomattavasti enemmän kuin niistä on muutettu Vantaalle. Kehyskuntiin muutto oli kasvussa vuoteen 2007 saakka, mutta vähentynyt sen jälkeen. Suurimmat vuosittaiset tappiot ovat olleet Tuusulaan ja Nurmijärvelle. Helsingistä saatu muuttovoitto on korvannut kaikkina vuosina muulle seudulle tulleen tappion. Vuonna 2011 muuttotappio kehyskuntiin oli pienin useaan vuoteen. Taulukko 5. Vantaalle ja Vantaalta Helsingin seudun muihin kuntiin ja niistä muuttaneet työlliset vuosina 2007 2011 T u l o m u u t t o L ä h t ö m u u t t o N e t t o m u u t t o 2007 2008 2009 2010 2011 2007 2008 2009 2010 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 4 374 4 072 4 155 4 034 4 247 3 163 3 098 3 352 3 296 3 339 1 211 974 803 738 908 Espoo 1 009 867 909 937 999 794 840 833 837 945 215 27 76 100 54 Kauniainen 9 24 5 18 15 6 14 12 23 8 3 10-7 -5 7 PKS yhteensä 5 392 4 963 5 069 4 989 5 261 3 963 3 952 4 197 4 156 4 292 1 429 1 011 872 833 969 Hyvinkää 67 75 72 83 89 126 102 124 98 106-59 -27-52 -15-17 Järvenpää 152 120 116 153 166 252 239 232 205 207-100 -119-116 -52-41 Kerava 231 220 194 255 293 428 357 287 351 312-197 -137-93 -96-19 Kirkkonummi 57 54 82 81 76 88 98 118 79 100-31 -44-36 2-24 Mäntsälä 40 40 39 46 54 100 85 84 114 123-60 -45-45 -68-69 Nurmijärvi 182 168 197 203 212 340 246 350 373 349-158 -78-153 -170-137 Pornainen 23 13 14 17 10 31 13 22 23 25-8 0-8 -6-15 Sipoo 62 72 60 73 66 120 103 114 108 137-58 -31-54 -35-71 Tuusula 159 200 186 172 194 326 351 310 358 364-167 -151-124 -186-170 Vihti 71 53 47 68 64 105 114 108 101 101-34 -61-61 -33-37 Kehyskunnat yhteensä 1 044 1 015 1 007 1 151 1 224 1 916 1 708 1 749 1 810 1 824-872 -693-742 -659-600 Taulukko 6. Kunnat, joista Vantaan sai vuonna 2011 eniten muuttovoittoa tai keräsi suurimman muuttotappion sekä näistä kunnista saatu työllisten muuttovoitto/-tappio vuosina 2007 2011 Kunta 2007 2008 2009 2010 2011 Kunta 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 1 211 974 803 738 908 Tuusula -167-151 -124-186 -170 Tampere 66 35 39 20 70 Nurmijärvi -158-78 -153-170 -137 Espoo 215 27 76 100 54 Sipoo -58-31 -54-35 -71 Oulu 62 75 47 35 48 Mäntsälä -60-45 -45-68 -69 Kotka 2 20 21 8 36 Järvenpää -100-119 -116-52 -41 Jyväskylä 64 43 37 34 26 Lahti -14 1 7-10 -38 Lappeenranta 25 13 27 13 25 Vihti -34-61 -61-33 -37 Kouvola 42 11 0 20 20 Kirkkonummi -31-44 -36 2-24 Rovaniemi 18 30 6 35 15 Orimattila -3-26 -12-8 -19 Ylöjärvi -4 1-2 -1 12 Kerava -197-137 -93-96 -19 Yhteensä 1 701 1 229 1 054 1 002 1 214 Yhteensä -822-691 -687-656 -625 Vantaan saamasta työllisten muuttovoitosta ja -tappiosta iso osa on painottunut muutamiin kuntiin (ks. taulukko 6). Isoista kaupungeista muuttaa Vantaalle vuosittain enemmän työntekijöitä kuin Vantaalta näihin. Tappiollinen muuttoliike taas keskittyy Helsingin seudun kehyskuntiin, pääpainon ollessa naapurikunnissa.
7 Vantaalle suurin muuttovoitto keskituloisista Vantaalle kertyi muuttovoittoa kaikista kunnallisveronalaista tuloa maksaneiden tuloluokista lukuun ottamatta vähintään 52 000 euroa vuodessa ansainneita. Tulottomia muutti Vantaalle 750 enemmän kuin oli Vantaalta poismuuttaneita. Kaikkien Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset kunnallisveronalaiset vuositulot olivat 1 310 euroa pienemmät kuin Vantaalta pois muuttaneiden. Vuotta aiemmin (v. 2010) kaikkien tulomuuttajien keskimääräiset vuositulot olivat 315 euroa pienemmät kuin lähtömuuttajien. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskitulojen ero Vantaalla edullisempi kuin Espoossa ja Helsingissä Työllisistä muuttajista Vantaa sai muuttovoittoa kaikista enintään 52 000 euroa ansainneiden tuloluokista vuonna 2011. Runsas viidennes työllisten muuttovoitosta kertyi 32 000-41 999 euroa vuodessa ansainneista (ks. kuvio 13, sivu 10). Työllisten tulomuuttajien vuositulot olivat muuttovuonna keskimäärin 29 450 euroa, kun taas lähtömuuttajilla ne olivat 30 955 euroa. Eroa oli 1 505 euroa lähtömuuttajien hyväksi. Muuttovuoden jälkeisestä tulokehityksestä tämä tilasto ei kerro. Kuvio 5. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen erotus vuosina 2002 2011 pääkaupunkiseudun kunnissa sekä Nurmijärvellä ja Tuusulassa Vuonna 2010 ensimmäistä kertaa 2000-luvulla Vantaalle tulomuuttaneiden työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat suuremmat kuin kaupungista poismuuttaneilla. Espoossa näin on käynyt kaksi kertaa, vuosina 2000 ja 2007, Helsingissä ei kertaakaan. Vantaan naapurikunnista Nurmijärvellä ja Tuusulassa tilanne on ollut täysin päinvastainen: työllisten tulomuuttajien keskitulot ovat lähes poikkeuksetta olleet muuttovuonna selvästi suuremmat kuin lähtömuuttajien. Vuosien 2002 2011 tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräinen tuloero on ollut Vantaalla muuttovuonna -1 035 euroa, Espoossa -1 110 euroa, Helsingissä -4 970 euroa, mutta Nurmijärvellä +2 180 euroa ja Tuusulassa +2 730 euroa. Kuvioissa 6 ja 7 on kuvattu työllisten tulomuuttajien keskimääräisiä vuosituloja muuttovuonna pääkaupunkiseudun kunnissa. Espooseen muuttaneilla on lähtömaasta (kotimaa, ulkomaat) riippumatta ollut isommat tulot kuin naapureihin muuttaneilla. Kotimaan muutoissa Vantaalle muuttaneilla on ollut keskimäärin toiseksi suurimmat vuositulot ja Helsinkiin muuttaneilla pienimmät. Sen sijaan maahanmuuttajissa Vantaalle muuttaneilla on muuttovuonna ollut pienimmät vuositulot, tosin tilanne on aivan viime vuosina tasaantunut.
8 Kuviot 6 ja 7 Työllisten maassa ja maahan muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuosina 2003 2011 Jo aiemmin todettiin, että Vantaa sai suurimman muuttovoiton Helsingistä. Kuviossa 8 on kuvattu Vantaalle Helsingistä ja Vantaalta Helsinkiin vuoden 2011 aikana muuttaneet työlliset heidän keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojensa mukaan. Kuviosta nähdään, että alle 17 000 euroa vuodessa ansainneita muutti Helsinkiin enemmän kuin heitä muutti Helsingistä Vantaalle. Sitä enemmän ansainneissa oli kaikissa tuloluokissa selvästi enemmän Helsingistä Vantaalle muuttaneita kuin Vantaalta Helsinkiin lähteneitä. Eniten heitä oli 32 000 41 999 euroa ansainneiden tuloluokassa, jossa myös (Vantaalle) nettomuuttajien määrä oli suurin. Kuviot 8 ja 9 Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Helsingin ja Vantaan ja Espoon välillä vuonna 2011 muuttajan muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) Vantaalle muutti Espoostakin eniten 32 000 41 999 euroa vuodessa ansainneita. Vantaalta muutti Espooseen alle 17 000 euron vuosituloihin jääneitä enemmän kuin heitä muutti Espoosta Vantaalle (kuvio 9). Sitä enemmän (17 000-51 999 euroa/v) ansainneista Vantaa sai Espoosta muuttovoittoa.
9 Kuviot 10 ja 11 Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Nurmijärven ja Vantaan ja Tuusulan välillä vuonna 2011 muuttajan muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) Kehyskunnista suurimmat muuttotappiot Vantaa kärsi Nurmijärvelle ja Tuusulaan vuonna 2011. Muuttotappiota tuli kummallekin kaikista tuloluokista, Nurmijärvelle eniten vähintään 52 000 euroa vuodessa ansainneista ja Tuusulaan eniten 32 000-41 999 euroa vuodessa ansainneista. Vantaan muuttotase kehyskuntien suhteen oli käänteinen Helsingin ja Vantaan muuttotaseeseen verrattuna. Kuviot 12 ja 13 Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja kehyskuntien ja Vantaan ja muun Suomen (=muu kuin Helsingin seutu) välillä vuonna 2011 muuttajienmuuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat)
10 Maassamuuton kokonaistulokertymä 10,9 miljoonaa euroa voitollinen Vantaa sai vuonna 2011 valtionveronalaista tuloa ansainneita suurimmasta osasta Suomen kuntia, mutta Vantaalta muutti valtionveroa maksavia asukkaita lähes yhtä useaan kuntaan. Pohjoisimmat tulomuuttajat tulivat Inarista. Vuonna 2004 muuttoliikkeen seurauksena kokonaistulokertymä (tulijoiden tulot miinus lähtijöiden tulot) oli lievästi negatiivinen. Vuonna 2005 tulokertymät kääntyivät jälleen Vantaan kannalta positiivisiksi ja näin oli edelleen vuosina 2006 2011. Kaikkien muuttajien kunnallisveronalaisten tulojen nettokertymä vuonna 2011 oli 10,9 euroa voitollinen. Vuotta aiemmin se oli yli kaksi kertaa enemmän, 23,2 miljoonaa euroa voitollinen. Yrittäjätuloa saaneilla (kaikki muuttajat) tulokertymä oli 1,3 miljoonaa euroa negatiivinen, kun se vuotta aiemmin oli 637 000 euroa positiivinen. Työllisillä muuttajilla kunnallisveronalainen verokertymä oli vuonna 2011 kaikilla muuttajilla 18,9 miljoonaa euroa voitollinen. Vuotta aiemmin kertymä oli 31,7 miljoonaa euroa voitollinen. Vuonna 2011 yli 45-vuotiaiden kertymät jäivät työllisillä muuttajilla tappiollisiksi. Kunnallisveronalaisten vuositulojen ero tulo- ja lähtömuuttajien välillä keskimäärin -660 euroa Vuonna 2002 Vantaalta poismuuttaneiden työllisten kunnallisveronalaiset keskitulot olivat keskimäärin 1 150 euroa suuremmat kuin Vantaalle muuttaneiden. Vuonna 2005 tuloero oli pienimmillään, 350 euroa. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2008, ero oli suurimmillaan, 1 760 euroa. Vuonna 2010 ero kääntyi tulomuuttajien eduksi niin, että Vantaalle muuttaneiden työllisten keskitulo oli 700 euroa poismuuttaneiden keskituloa suurempi. Vuonna 2011 ero oli jälleen 1 500 euroa poismuuttaneiden eduksi. Muilla kuin työllisillä tulomuuttajilla oli vuonna 2002 keskimäärin 2 000 euroa pienemmät kunnallisveronalaiset tulot kuin Vantaalta muuttaneilla. Vuonna 2007 ero oli suurimmillaan, yli 3 000 euroa. Vuonna 2011 lähtömuuttajilla oli 2 720 euroa korkeammat vuositulot kuin tulomuuttajilla. Kuvio 14. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden keskimääräisten kunnallisveronalaisten vuositulojen (euroa/henkilö) erotus vuosina 2002 2011
11 Taulukko 7. Muuttoliikkeen tuloksena muodostuneet nettotulokertymät (1 000 ) ikäryhmän mukaan tulotyypeittäin Vantaalla vuosina 2005 2011 (työlliset muuttajat ja muut muuttajat) Vuosi Ikäryhmä Työlliset muuttajat Muut muuttajat 2 Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki työlliset muuttajat Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki muut muuttajat 2005 Kaikki ikäluokat 18 462 224 17 807 17 881-5 483 69-8 229-8 199 0 14 -vuotiaat 0 0 0 0 237 0 0-6 15 24 -vuotiaat 5 274 141 5 151 5 190-1 409 16-1 319-1 341 25 34 -vuotiaat 13 025 464 12 590 12 612-1 138 41-936 -1 001 35 44 -vuotiaat 3 554-617 3 440 3 452-168 -91-141 -90 45 54 -vuotiaat -642 155-749 -731-313 78-743 -720 55 64 -vuotiaat -2 622 122-2 458-2 475-1 832-45 -3 239-3 230 65+ -vuotiaat -188 0-229 -229-628 82-1 857-1 812 2006 Kaikki ikäluokat 18 753 560 18 940 18 835-4 955-103 -7 220-7 253 0 14 -vuotiaat 0 0 0 0-2 0 0-211 15 24 -vuotiaat 6 352-472 6 383 6 371-144 -27 112-18 25 34 -vuotiaat 12 608 561 12 172 12 195 84 16-7 49 35 44 -vuotiaat 1 193 674 1 396 1 390-167 -95-122 -140 45 54 -vuotiaat 2 059 104 2 301 2 224-546 0-769 -699 55 64 -vuotiaat -3 429-307 -3 281-3 316-3 913-146 -5 099-4 859 65+ -vuotiaat -30 0-30 -30-267 108-1 361-1 376 2007 Kaikki ikäluokat 34 394 304 34 079 34 290-2 067-425 -8 068-7 817 0 14 -vuotiaat 0 0 0 0 0 0 0-133 15 24 -vuotiaat 6 250 273 6 390 6 480 826-12 776 1 021 25 34 -vuotiaat 27 493 874 27 089 27 076-327 128-153 -153 35 44 -vuotiaat 309-501 387 519-340 136-587 -519 45 54 -vuotiaat 2 609 658 2 752 2 733-309 -99-448 -450 55 64 -vuotiaat -2 337-1 044-2 608-2 586-2 041-228 -6 291-6 286 65+ -vuotiaat 69 0 69 69 125-295 -1 361-1 298 2008 Kaikki ikäluokat 17 332-247 17 291 17 386-5 073-324 -7 391-7 477 0 14 -vuotiaat 0 0 0 0-14 0 49 39 15 24 -vuotiaat 8 822 161 8 717 8 716 239-58 501 471 25 34 -vuotiaat 12 775 222 13 206 13 243-274 170-182 -88 35 44 -vuotiaat -563 490-382 -330-854 63-882 -872 45 54 -vuotiaat -3 143-742 -3 741-3 722-937 0-1 089-1 232 55 64 -vuotiaat -508-361 -459-471 -2 854-82 -4 226-4 288 65+ -vuotiaat -50 0-50 -50-378 -193-1 539-1 505 2009 Kaikki ikäluokat 4 644 602 4 091 4 066-5 235 372-8 710-8 649 0 14 -vuotiaat 0 0 0 0-11 0 0-6 15 24 -vuotiaat 2 430 119 2 494 2 529-397 -66-412 -430 25 34 -vuotiaat 12 167 183 11 782 11 711-1 439-68 -1 365-1 318 35 44 -vuotiaat -4 091 311-4 093-4 090-69 3-747 -747 45 54 -vuotiaat -2 450 551-2 286-2 282-68 119-797 -801 55 64 -vuotiaat -2 595-575 -3 002-2 997-207 -7-4 315-4 295 65+ -vuotiaat -817 0-804 -804 46 407-1 071-1 052 2010 Kaikki ikäluokat 31 275 1 133 31 483 31 667-4 291-496 -8 370-8 466 0 14 -vuotiaat 0 0 0 0-5 0 0 40 15 24 -vuotiaat 2 483 73 2 423 2 468-419 -17-281 -257 25 34 -vuotiaat 24 414 609 24 982 25 090 270-64 854 923 35 44 -vuotiaat 6 897 653 6 800 6 815-306 -217-329 -379 45 54 -vuotiaat 1 183-102 1 252 1 272-46 -109-262 -409 55 64 -vuotiaat -3 902-168 -4 242-4 245-2 965-89 -6 116-6 150 65+ -vuotiaat 201 0 269 269-820 -144-2 239-2 235 2011 Kaikki ikäluokat 19 824-660 18 845 18 944-5 178-645 -8 203-8 037 0 14 -vuotiaat 0 0 0 0 8 0 0 69 15 24 -vuotiaat 4 725-174 4 679 4 777-367 128-417 -426 25 34 -vuotiaat 20 770 640 20 468 20 518-322 -35-193 16 35 44 -vuotiaat 919-492 740 778-548 -134-609 -554 45 54 -vuotiaat -3 794-981 -4 117-4 169-347 -172-370 -384 55 64 -vuotiaat -2 314 347-2 444-2 478-3 013-151 -4 079-4 311 65+ -vuotiaat -482 0-482 -482-587 -245-2 533-2 448 2 Muihin muuttajiin kuuluvat työttömät, lapset, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat.
12 Kuviot 15 ja 16 Tulo- ja lähtömuuttajat ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten keskitulojen mukaan, työlliset ja muut muuttajat vuonna 2011 Alle 25- ja 55 64-vuotiailla työllisillä tulomuuttajilla oli muuttovuonna keskimäärin korkeammat tulot kuin Vantaalta lähteneillä. Muissa ikäryhmissä pois muuttaneiden kunnallisveronalaiset keskitulot olivat Vantaalle muuttaneiden keskituloja suuremmat. Suurin ero oli 65 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Muilla kuin työllisillä muuttajilla pois muuttaneiden keskitulot olivat iästä riippumatta suuremmat kuin Vantaalle muuttaneilla. Työllisillä tulo- ja lähtömuuttajilla keskitulot olivat kasvaneet samaa tahtia, 27 prosentilla vuodesta 2002 vuoteen 2011 ja muilla kuin työllisillä muuttajilla niin ikään sekä tulo- että lähtömuuttajilla keskitulot olivat lisääntyneet vuodesta 2002 vajaalla 38 prosentilla. Kuviot 17 ja 18 Tulo- ja lähtömuuttajat kunnallisveronalaisten keskitulojen mukaan vuosina 2002 2011, työlliset ja muut muuttajat erikseen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu: muuttajien taloudellinen tausta, vuodet 2002 2011 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi ISBN 978-952-443-464-5 Puh. 8392 2716 ISSN-L 1799-702X, Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 799-702X (painettu) ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu)