Energiamurros. Nyt! Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti aikavälillä 2.12.2015-15.1.2016 strukturoidun haastattelututkimuksen energiaalan yhteiskunnallisten sidosryhmien parissa. Tutkimuksessa kartoitettiin sitä, millaisena suomalaiset energia-alan vaikuttajat näkevät suomalaisen energiajärjestelmän tulevaisuuden. Vaikuttajilta kysyttiin suhtautumista muun muassa energiantuotannon tukijärjestelmiin, tehon riittävyyteen ja vesivoiman lisärakentamiseen. Haastattelututkimuksella lähestyttiin 389 keskeistä energiapolitiikan vaikuttajaa ministeriöistä, virastoista, työmarkkina- ja muista järjestöistä, tiede- ja tutkimusorganisaatioista, energia-alaa seuraavasta mediasta sekä politiikan saralta (eduskunta, puoluetoimistot ja ministereiden esikunnat). Tutkimukseen osallistui 123 energia-alan vaikuttajaa, jolloin tutkimuksen vastausaktiivisuudeksi muodostui 32 prosenttia. Otos kerättiin sähköisellä lomakkeella ja puhelinhaastatteluin. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy. Tässä tiivistelmässä on esitettynä tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia. Energiajärjestelmän markkinaehtoisuutta halutaan vahvistaa Suomessa on käynnissä energiamurros. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvaa ja päästöt vähenevät, mutta samaan aikaan sähkön alhainen markkinahinta ja voimakkaat hintavaihtelut johtavat hyväkuntoisten energiantuotantolaitosten ennenaikaiseen sulkemiseen kannattamattomina. Kahden vuoden aikana Suomen tuotannosta on poistunut noin 2500 MW sähkötehoa, joka vastaa puolentoista suuren ydinvoimalaitosyksikön tehoa. Lisäksi energiamarkkinoiden yleinen epävakaus on heikentänyt investointihalukkuutta. Tutkimuksessa energiapolitiikan vaikuttajilta kysyttiin, miten suomalaista energiajärjestelmää tulisi ensisijaisesti ohjata tulevaisuudessa (Kuvio 1). Vastaajista selvästi suurin osa (67 %) on sitä mieltä, että Suomen energiajärjestelmän markkinaehtoisuutta tulisi vahvistaa, esimerkiksi nojaamalla päästökauppaan ensisijaisena ohjauskeinona tai luopumalla päällekkäisestä ohjauksesta. Vain reilu viidennes vastaajista suosisi valtionohjauksen lisäämistä tuki- ja verojärjestelyin. Sähkömarkkinoiden markkinaehtoisuudelle on siis selkeää kysyntää kotimaassa, vaikka eurooppalainen kehitys onkin mennyt toiseen suuntaan. Sivu 1
Kuvio 1: Miten suomalaista energiajärjestelmää tulisi mielestäsi ensisijaisesti ohjata tulevaisuudessa? (Energiapolitiikan vaikuttajat, n = 123) Lisäämällä valtionohjausta tuki- ja verojärjestelyin (esim. eri energiamuotojen tukijärjestelmät, kapasiteettimaksut ja haittaverot) 22% Vahvistamalla markkinaehtoisuutta (esim. nojaaminen päästökauppaan ensisijaisena ohjauskeinona ja luopuminen päällekkäisestä ohjauksesta) 67% En osaa sanoa 10% Jokin muu, mikä? 1% 0% 20% 40% 60% 80% Vaikka markkinaehtoiset energiamarkkinat saavat ylätasolla tukea vaikuttajilta, muuttuu tilanne hieman, kun kysytään tukipolitiikasta ja sen tulevaisuudesta. Vaikka selvä enemmistö vaikuttajista kannattaa energiajärjestelmämme markkinaehtoisuuden vahvistamista, silti lähes yhtä moni (61 %) on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi olla tukia uusiutuville energialähteille vielä vuoden 2020 jälkeen (Kuvio 2). Vahvimmin tukipolitiikan jatkon kannalla ovat poliittiset vaikuttajat, kun taas ministeriöissä ja virastoissa uusiutuvien tukien jatkamiseen vuoden 2020 jälkeen suhtaudutaan epäilevämmin. Kuvio 2: Pitäisikö Suomessa vielä olla tukea uusiutuville energialähteille vuoden 2020 jälkeen? Kaikki vastaajat (n=123) 61% 20% 18% Kansanedustajat (n=30) 67% 20% Poliittiset taustavaikuttajat (n=31) 77% 10% Ministeriöt ja virastot (n=14) 36% 36% 29% Järjestöt ja liitot (n=13) 54% 31% 15% Tiede ja tutkimus (n=9) 67% 22% 11% Media (n=26) 52% 16% 32% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa Sivu 2
Vaikka enemmistö energiapolitiikan vaikuttajista näkee, että Suomessa tulee olla tukea uusiutuville energiamuodoille vielä vuoden 2020 jälkeen, näkevät he tukijärjestelmissä myös suuria uudistustarpeita. Vaikuttajat uskovat vahvasti tukipolitiikan teknologianeutraaliuteen, kyselyssä väittämän Energiantuotannon tukijärjestelmien tulee olla teknologianeutraaleja kanssa samaa mieltä olivat kaikki vastaajaryhmät ja yhteensä 74 % vastaajista. Enemmistö uskoi myös siihen, että Suomessa tulisi purkaa erityisesti päästökauppajärjestelmän kanssa päällekkäisiä tukimuotoja (68 % vastaajista samaa mieltä, 8 % eri mieltä). Uusiutuvien energiamuotojen kasvaessa on paljon alettu puhua myös hajautetun energiantuotannon roolin merkittävästä kasvusta tulevaisuudessa. Suurin osa energia-alan vaikuttajista näkee, että Suomessakin hajautetun tuotannon rooli tulee kasvamaan, mutta suurempaan mullistukseen uskoo vain harva. Vastaajista vain 15 % uskoo, että hajautettu tuotanto tulisi tulevaisuudessa merkittävissä määrin syrjäyttämään keskitettyjä tuotantomuotoja. Valtaosa vastaajista (60 %) sen sijaan näkee, että vaikka hajautetun tuotannon rooli tulee kasvamaan jonkin verran, on keskitetty energiantuotanto jatkossakin merkittävä tuotantomalli. Vastaajista 10 % taas näki, että hajautetun tuotannon rooli jää tulevaisuudessa marginaaliseksi. Esimerkiksi usko CHP-tuotantoon ja sen rooliin suomalaisessa energiapaletissa on edelleen erittäin vahva, vaikka CHP-laitosten kannattavuus on alkanut viime vuosina heikentyä. 89 % vaikuttajista pitää tärkeänä, että meillä on Suomessa jatkossakin yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon tärkeys oli itse asiassa kysymys, mistä energia-alan vaikuttajat olivat kaikkein yksimielisimpiä, sillä vain 2 % vastaajista ei pitänyt tätä asiaa tärkeänä. Kapasiteettimaksujen käyttöönotto Suomessa jakaa mielipiteitä Uusiutuvien energialähteiden voimakas tukeminen on osaltaan aiheuttanut sähkön alhaisen hinnan, joka on puolestaan johtanut tuotantokapasiteetin vähenemiseen kannattavuussyistä. Tuotantokapasiteetin säilyttämiseksi eri maissa suunnitellaan kapasiteettimarkkinoita, esimerkiksi Britanniassa on otettu käyttöön kapasiteettijärjestelmä, jolla varmistetaan uuden kapasiteetin rakentaminen. Ranskassa ollaan ottamassa käyttöön järjestelmää, jolla varmistettaisiin tehon riittävyys huippukulutustilanteissa. Se tarkoittaa, että tuottajille taataan sähkön hintavaihteluista riippumaton hinta eli tuottajille maksetaan siitä, että ne ylläpitävät tuotantokapasiteettia. Tällaisten kapasiteettimaksujen ensisijaisena tavoitteena on varmistaa sähkön saatavuus kaikissa tilanteissa. Energiapolitiikan vaikuttajien suhtautuminen kapasiteettimaksujen käyttöönottoon Suomessa on kahtiajakautunut (Kuvio 3). Noin puolet kantaa ottaneista vastaajista on sitä mieltä, että myös Suomessa pitäisi ottaa käyttöön kapasiteettimaksut, kun taas puolet on sitä mieltä, että kapasiteettimaksuja ei pitäisi Suomessa ottaa käyttöön. Positiivisimmin kapasiteettimaksujen käyttöönottoon suhtautuivat energia-alaa seuraavat toimittajat sekä tieteen ja tutkimuksen tekijät. Sen sijaan ministeriöissä ja virastoissa sekä järjestöissä ja liitoissa suhtautuminen oli selvästi kriittistä. Positiivista kantaansa kapasiteettimaksuihin vastaajat perustelivat muun tukipolitiikan aiheuttamalla pakolla, huoltovarmuudella ja sillä, että vain kapasiteettimaksujen avulla pystymme varmistamaan sähkön saatavuuden ja toimitusvarmuuden. Negatiivista kantaa perusteltiin erityisesti markkinaehtoisuudella ja sillä, ettei markkinoille kaivata ylimääräisiä ohjauskeinoja ja sääntelyä. Kapasiteettimaksut ovat kuitenkin Suomessa vielä verrattain uusi keskustelun aihe ja se huomattiin Sivu 3
myös kysymyksessä siinä, että vastaajista jopa 40 % ei osannut tai halunnut ottaa kysymykseen lainkaan kantaa. Kuvio 3: Tulisiko mielestäsi Suomessa ottaa käyttöön kapasiteettimaksut? Kaikki vastaajat (n=123) 33% 27% 40% Kansanedustajat (n=30) 23% 27% 50% Poliittiset taustavaikuttajat (n=31) 48% 39% Ministeriöt ja virastot (n=14) 7% 57% 36% Järjestöt ja liitot (n=13) 8% 54% 38% Tiede ja tutkimus (n=9) 56% 11% 33% Media (n=26) 46% 19% 35% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa Päästöttömyys ja toimitusvarmuus energiapolitiikan tärkeimpinä kriteereinä Energiajärjestelmän toimivuutta arvioidaan usein kolmen kriteerin, hinnan, toimitusvarmuuden ja päästöjen näkökulmasta. Tutkimuksessa energiapolitiikan vaikuttajia pyydettiin asettamaan nämä kolme kriteeriä prioriteettijärjestykseen suomalaisessa energiapolitiikassa (Kuvio 4). Kriteereistä energiapolitiikan vaikuttajat arvostavat tällä hetkellä päästöttömyyttä ja toimitusvarmuutta selvästi hintaa korkeammalle. Päästöttömyys nousi keskimäärin tärkeimmäksi kriteeriksi, kun suurin osa vastaajista valitsi sen joko ensimmäiseksi (39 %) tai toiseksi (43 %) prioriteetiksi. Toimitusvarmuus valittiin päästöttömyyttä useammin 1-prioriteetiksi (46 %), mutta toisaalta 30 % vastaajista jätti toimitusvarmuuden prioriteettijärjestyksessä viimeiseksi. Sivu 4
Kuvio 4: Millaiseen prioriteettijärjestykseen nämä kriteerit pitäisi mielestäsi laittaa suomalaisessa energiapolitiikassa? (Enrgiapolitiikan vaikuttajat, n=123) Korkein prioriteetti = 3 Toiseksi korkein prioriteetti = 2 Matalin prioriteetti = 1 Päästöttömyys 2,21 Toimitusvarmuus 2,17 Alhainen hinta 1,62 1,00 2,00 3,00 Vertailuluku, vastausten keskiarvo Alhainen hinta jäi kautta linjan prioriteettilistalla viimeiseksi, vain 15 % vastaajista asetti alhaisen hinnan energiapolitiikan korkeimmaksi prioriteetiksi. Tähän vaikuttaa varmasti osaltaan markkinoiden tämänhetkinen tilanne, jossa energian hinta ei aseta samanlaisia paineita esimerkiksi teollisuudelle ja kuluttajille kuin esimerkiksi 5 vuotta sitten. Lisää säätövoimaa ja perusenergiantuotantoa Tammikuun alun pakkaspäivinä Suomessa tehtiin uusi sähkönkulutuksen ennätys, kulutus nousi kovien pakkasten siivittämänä parhaimmillaan 15 100 megawattiin 7. tammikuuta. Samanaikaisesti Suomessa tuotettiin sähköä 10 800 megawatin teholla, jolloin tuonti oli korkeimmillaan yli 4000 megawattia. Tyypillisenä vuotena yli viidennes Suomessa käytetystä sähköstä on tuontisähköä. Vuoden 2014 nettotuonti oli 22 % ja kasvua sähkön nettotuonnissa oli 14 % edellisvuoteen verrattuna. (Lähde: Fingrid, Tilastokeskus) Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, millä keinoin tehovajetta tulisi heidän mielestään korjata. Selvästi suosituimmiksi keinoiksi nousivat kotimaisen säätövoimatuotannon lisääminen sekä kotimaisen perusenergiantuotannon lisääminen (Kuvio 5), joita kannatettiin kaikissa vastaajaryhmissä ensisijaisina keinoina. Ehkä hieman yllättävänä voidaan kuitenkin pitää sitä, että säätövoimatuotannon lisääminen nousi jopa perusenergiantuotannon lisäämistä suositummaksi vaihtoehdoksi. Kolmanneksi varteenotettavaksi keinoksi kyselyssä nousi siirtoyhteyksien lisääminen ulkomaille, mitä kannattivat erityisesti tieteen ja tutkimuksen edustajat sekä ministeriöt ja virastot. Näissä ryhmissä siirtoyhteyksien lisäämisen valitsi keinovalikoimaansa yli 50 % vastaajista. Muut keinot, kuten teollisuuden tai kuluttajien sähkön kysyntäjoustot, tehoreservin kasvattaminen ja kapasiteettimaksut jäivät keinoina kauemmas tässä kysymyksessä. Sähkökatkojen kierrättäminen jäi vähiten suosituksi vaihtoehdoksi, kun vain 2 % vastaajista valitsi sen mieleiseksi keinoksi tehovajeen korjaamiseksi. Sivu 5
Kuvio 5: Millä keinoin tehovajetta tulisi mielestäsi korjata? Voit valita useamman vaihtoehdon. Lisäämällä kotimaista säätövoimatuotantoa 70% Lisäämällä kotimaista perusenergiantuotantoa Lisäämällä siirtoyhteyksiä ulkomaille ja kattamalla tehovaje tuonnilla Kuluttajien sähkön kysynnän joustamisella korkean kulutuksen tilanteissa Teollisuuden sähkön kysynnän joustamisella korkean kulutuksen tilanteissa Kasvattamalla Energiaviraston hallinnoiman tehoreservin kokoa nykyisestä 300 MW:sta Luomalla uusi huoltovarmuusreservi, jolla pyrittäisiin suojautumaan sähköjärjestelmän vakavilta kriiseiltä Ottamalla käyttöön kapasiteettimaksut uusien investointien kannustamiseksi Kierrättämällä sähkökatkoja tarpeen mukaan Jokin muu, mikä? 16% 14% 11% 2% 2% 33% 63% 0% 20% 40% 60% 80% Kaikki vastaajat (n=123) Koskiensuojelulakia ollaan valmiita täydentämään Tällä hetkellä koskiensuojelulaki kieltää yksiselitteisesti voimalaitoksen rakentamisen tiettyihin vesistöihin Suomessa. Kollajan allashankkeen eteneminen vaatisikin koskiensuojelulain päivittämisen. Vaikuttajilta kysyttiin, olisivatko he valmiita täydentämään koskiensuojelulakia uudella pykälällä siten, että vesivoiman rakentaminen jo rakennettuihin vesistöihin olisi mahdollista silloin, jos koskien ominaispiirteet säilyisivät ja kalojen ja muiden eliöiden vaeltaminen ei estyisi. Tutkimuksen perusteella vaikuttajat näyttävät suhtautuvan koskiensuojelulain päivittämiseen erittäin myönteisesti, sillä kaikista vastaajista 73 % ilmoittaa olevansa valmiita tämän osalta koskiensuojelulain täydentämiseen (Kuvio 6). Sivu 6
Kuvio 6: Olisitko valmis täydentämään koskiensuojelulakia uudella pykälällä siten, että vesivoiman rakentaminen jo rakennettuihin vesistöihin olisi mahdollista silloin, jos koskien ominaispiirteet säilyisivät ja kalojen ja muiden eliöiden vaeltaminen ei estyisi? 19% 8% 73% Kyllä En En osaa sanoa Myönteisyyttä koskiensuojelulain päivittämistä kohtaan kuvaa hyvin myös se, että vastaajaryhmien väliset erot koskiensuojelulakiin liittyvässä kysymyksessä olivat melko pieniä (Kuvio 7). Kaikissa vastaajaryhmissä selvä enemmistö olisi valmiita päivittämään lakia, prosenttilukujen vaihdellessa 67 prosentista (Tiede & tutkimus) 92 prosenttiin (Järjestöt & liitot). Kuvio 7: Olisitko valmis täydentämään koskiensuojelulakia uudella pykälällä siten, että vesivoiman rakentaminen jo rakennettuihin vesistöihin olisi mahdollista silloin, jos koskien ominaispiirteet säilyisivät ja kalojen ja muiden eliöiden vaeltaminen ei estyisi? Kaikki vastaajat (n=123) 73% 19% 8% Kansanedustajat (n=30) 70% 20% 10% Poliittiset taustavaikuttajat (n=31) 68% 26% 6% Ministeriöt ja virastot (n=14) 71% 29% Järjestöt ja liitot (n=13) 92% 8% Tiede ja tutkimus (n=9) 67% 22% 11% Media (n=26) 76% 12% 12% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä En En osaa sanoa Sivu 7
Kiitos osallistumisesta Pohjolan Voima sai runsaasti tietoa sidosryhmiensä suhtautumisesta energiapolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin, mutta myös maineestaan ja yhteiskuntasuhteidensa hoidosta. Pohjolan Voiman maine on edelleen hyvin vahvalla tasolla yhteiskunnallisten sidosryhmien keskuudessa ja yritystä arvostetaan erityisesti merkittävänä investoijana ja ympäristön huomioonottajana (Kuvio 8). Sidosryhmien näkemykset ovat kehittyneet viime vuosina erityisesti juuri ympäristöasioiden huomioon ottamisen osalta. Sidosryhmät arvostavat myös Pohjolan Voiman viestintää erittäin korkealle. Pohjolan Voima saa viestinnässään kaikilla osa-alueilla selvästi korkeampia tuloksia kuin teollisuusyritykset keskimäärin. Erityisesti asiantuntijasidosryhmät kiittelevät Pohjolan Voiman asiantuntevuutta ja yhteydenpidon hyödyllisyyttä. Kehitettävää sen sijaan nähdään vielä jonkin verran olevan yhteydenpidon aktiivisuudessa. Kuvio 8: Mitä mieltä olet seuraavista Pohjolan Voimaa koskevista väittämistä? 5 = Täysin samaa mieltä, 1 = Täysin eri mieltä Pohjolan Voima on merkittävä investoija Suomessa Pohjolan Voima on yhteiskunnallisesti vastuullinen toimija Suomessa Pohjolan Voima osallistuu lainsäädännön kehittämiseen rakentavasti Pohjolan Voima ottaa toiminnassaan ympäristön huomioon Indeksi - PVO:n yhteiskunnallinen rooli 4,13 3,83 3,85 3.90 3,93 1 2 3 4 5 Haluamme kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita lämpimästi tähän selvitykseen käytetystä ajasta. Jos sinulla herää kysymyksiä tämän selvityksen tuloksista, olethan yhteydessä, vastaan mielelläni. Ystävällisin terveisin, Juha Vekkilä Aula Research Oy juha.vekkila@aularesearch.fi puh. 050 352 5335 Sivu 8