KIRJALLINEN KYSYMYS 180/2002 vp Suomalaisen sahdin vientimahdollisuudet Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisista tuotteista eurooppalainen nimi- ja alkuperäsuoja on annettu kahdelle tuotteelle. Toinen on Lapin puikulaperuna ja toinen sahti, jonka perinteinen valmistusalue Suomessa on maan länsi- ja keskiosissa. Paras sahti tehdään Ikaalisissa ja huonoin Hartolassa. Puikulaperunan menestyksestä maailmanmarkkinoilla minulla ei ole tietoa. Jossain määrin ihmettelen jopa puikulaperunan nimisuojan pitävyyttä, koska Helsingin mainospylväissä Fazer mainostaa ruisleipäänsä puikulana. Välittämättä tästä pienestä sivuhavainnosta olen varma siitä, että suomalainen sahti olisi kohtuuhinnalla markkinoituna suoranainen menestystarina keskisen Euroopan olutmarkkinoilla erityisesti nyt, kun se on saanut erityisen aseman nimi- ja alkuperäissuojan kautta. Yksi yhdistelmätarjous voisi olla puikulaperuna, tönkkösuolattu Puruveden muikku ja päälle pitkät lutkaukset Ikaalisten sahtia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aiotaanko sahdin sen nimi- ja alkuperäissuojan kautta saamaa erityistä asemaa ja arvostusta käyttää hyväksi aloittamalla esimerkiksi keskiseen Eurooppaan suuntautuva vienti aluksi valtion tukemana? Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2002 Sulo Aittoniemi /alk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aittoniemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 180/2002 vp: Aiotaanko sahdin sen nimi- ja alkuperäissuojan kautta saamaa erityistä asemaa ja arvostusta käyttää hyväksi aloittamalla esimerkiksi keskiseen Eurooppaan suuntautuva vienti aluksi valtion tukemana? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kansanedustaja Sulo Aittoniemi viittaa kysymyksessään Lapin puikulaperunan ja sahdin nimisuojaan ja epäilee puikulaperunan nimisuojauksen pitävyyttä, koska ruisleipää mainostetaan puikulana. Samalla kansanedustaja Aittoniemi arvioi, että suomalainen sahti olisi kohtuuhinnalla markkinoituna suoranainen menestystarina Euroopan olutmarkkinoilla erityisesti nyt, kun se on saanut erityisen aseman nimi- ja alkuperäissuojauksen kautta. Suomalainen Lapin puikulaperuna on EU:n komission suojattu alkuperänimitys vuodesta 1996. Nimitystä "Lapin Puikula" saa käyttää vain Lapissa tuotetusta puikulaperunasta. Puikulaperunaa saa tuottaa koko maassa, mutta sitä ei saa nimittää Lapin Puikulaksi. Sana puikula sen sijaan on yleiskielen sana, ja sitä saa käyttää vapaasti. EU:n nimisuojajärjestelmä kattaa tällä hetkellä lähes 600 tuotetta. Pääasiassa tuotteet ovat saaneet "maantieteellisen alkuperän" suojan. Sellaiset tuotteet kuten Parman Kinkku, Parmesaani (Parmigiano Reggiano) tai Roquefort, ovat maailman markkinoilla tunnettuja ja alueelleen taloudellisesti tärkeitä maantieteellisiä merkkituotteita. Niille rekisteröinti on tärkeä suojaus kopiointia ja nimen väärinkäyttöä vastaan tämän alueen ulkopuolella. Osa rekisteröinneistä on tehty paikallisesti tai kansallisesti tärkeän ruokaperinteen kunnioittamiseksi. Tällöin on suojaus haettu nimenomaan tuotteen valmistusmenetelmälle ja kyseessä on "aito, perinteinen tuote". Sahdin rekisteröinti "aitona perinteisenä tuotteena" virallistui komission päätöksellä 9. helmikuuta tänä vuonna. Komission käsittelyssä on parasta aikaa myös kalakukon ja karjalanpiirakan vastaavan laatuinen rekisteröinti, ja toivomme, että rekisteröintiä haettaisiin mm. mämmille. Jotta suojauksen käyttö ei aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia, rekisteröinnin haku, ylläpito ja valvonta on Suomessa ilmaista ja hoidetaan normaalin viranomaistyön ohella. Kysymyksen pääasiana olleen sahdin tuotantoa on vasta viime vuosina voitu laajentaa kotituotannosta, ja tuotanto on edelleen erittäin pienimuotoista, vain alle 50 000 litraa vuodessa. Kun sahti on myös rekisteröinnillä tunnustettu erityiseksi ja perinteikkääksi tuotteeksi, toivomme, että rekisteröinnistä ja merkin käyttöoikeudesta koituu sille myös kaupallista hyötyä. Tuottajat itse pitävät tässä vaiheessa varsinaista sahdin vientiä hyvin haasteellisena. Sen luonne suodattamattomana tuoretuotteena asettaa pakkaukselle, kuljetukselle ja kylmäketjulle erityisen suuria vaatimuksia. Eurooppalaisille olutmarkkinoille uuden tuotteen menestyksekäs markkinointi edellyttäisi vakiintunutta ja suuren mittakaavan tuotantoa, jonka luomiseen vielä kuluu aikaa. Sahdin valmistajat voivat nykyiselläänkin saada tukea tuotekehitykseen, markki- 2
Ministerin vastaus KK 180/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk nointiin ja kansainvälistymiseen alueensa TEkeskuksesta EU:n markkinointitukea koskevien sääntöjen puitteissa. Säädös sinällään tunnustaa juuri suojattujen perinnetuotteiden erityisaseman markkinointiponnistuksissa. Erityisen vientirahoituksen sijaan tuottajat ja sahtiperinteen kannattajat toivovat, että sahti muistetaan kaikkia julkisia kansainvälisiä edustustilaisuuksia Suomessa valmisteltaessa. Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Sulo Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörsmål SS 180/2002 rd: Kommer den särställning och det anseende som drycken sahti får genom sitt namn- och ursprungsskydd att utnyttjas genom att man inleder export till exempel till Mellaneuropa, till en början med statligt stöd? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Riksdagsman Sulo Aittoniemi hänvisar i sitt spörsmål till namnskyddet för potatissorten Lapin Puikula och drycken sahti och betvivlar namnskyddets giltighet eftersom rågbröd marknadsförs som puikula. Samtidigt bedömer riksdagsman Aittoniemi att den finska sahtin kunde vara en direkt framgång om den marknadsförs till skäligt pris på den europeiska ölmarknaden, i synnerhet nu när den har uppnått en särställning via namn- och ursprungsskyddet. Den finländska potatissorten Lapin Puikula är en av EU-kommissionen skyddad ursprungsbeteckning från år 1996. Benämningen "Lapin Puikula" får användas endast om puikulapotatis som producerats i Lappland. Puikulapotatis får produceras i hela landet men får då inte kallas för Lapin Puikula. Ordet puikula är däremot ett allmänspråkligt ord som får användas fritt. EU:s system för namnskydd omfattar för närvarande nästan 600 produkter. I huvudsak har produkterna skyddats i fråga om sitt "geografiska ursprung". Produkter som Parmaskinka, Parmesan (Parmigiano Reggiano) eller Roquefort är kända på världsmarknaden och utgör geografiska märkesvaror som är ekonomiskt viktiga för sina regioner. För dem är registreringen ett viktigt skydd mot kopiering och missbruk av namnet utanför denna region. En del av registreringarna har gjorts för att hedra en lokalt eller nationellt viktig mattradition. Härvid har ansökts om skydd uttryckligen för produktens tillverkningsmetod och det är fråga om "en garanterad, traditionell specialitet". Registreringen av drycken sahti som en "garanterad traditionell specialitet" blev officiell genom kommissionens beslut av den 9 februari i år. För närvarande behandlas en motsvarande registrering av kalakukko och karelsk pirog av kommissionen och vi hoppas att registrering skulle sökas bl.a. för memma. För att användningen av skyddet inte skall medföra extra kostnader är ansökan om, upprätthållande och övervakning av registreringen gratis i Finland och sköts vid sidan av det sedvanliga myndighetsarbetet. Den tillverkning av sahti som frågan huvudsakligen gällde har först under senaste år kunnat ske utanför hemmen, men produktionen är fortfarande ytterst småskalig, dvs. mindre än 50 000 liter om året. Eftersom sahtin också genom registreringen har erkänts som en särskild och traditionell produkt hoppas vi att registreringen och rättigheten att använda märket också för med sig ekonomisk nytta. Producenterna själva anser att egentlig export av sahti i detta skede innebär en stor utmaning. Sahtins karaktär av en ofiltrerad färskprodukt ställer särskilt stora krav på förpackning, transport och kylkedja. En framgångsrik marknadsföring av en ny produkt på den europeiska ölmarknaden förutsätter en etablerad produktion i stor 4
Ministerns svar KK 180/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk skala och det tar tid att skapa en sådan. Tillverkarna av sahti kan också för närvarande få stöd från sin TE-central för produktutveckling, marknadsföring och internationalisering inom ramen för EU:s regler om marknadsföringsstöd. Bestämmelsen i sig erkänner de skyddade traditionella produkternas särställning i försöken att marknadsföra dem. I stället för särskild exportfinansiering önskar producenterna och anhängarna av sahtitraditionen att sahtin ihågkoms vid förberedandet av alla offentliga representationstillställningar av internationell karaktär i Finland. Helsingfors den 21 mars 2002 Jord- och skogsbruksminister Raimo Tammilehto 5