ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti hinta 5 e N o 2 2011 Mitä köyhälläkin lapsiperheellä kuuluu olla? 4 miten yksinhuoltajien Alvari-työ jatkuu taloutta voi helpottaa? 8 sittenkin 14 Väkivalta oikeasti puheeksi koulussa 20
- Me onneksi pidämme kaikki puurosta, kertoo Riina. Elsan ja Väinön lautasilta puuro ja kiisseli häviävät nopeasti. kuva: Nina Dodd pääkirjoitus Köyhien kaverit 4 mitä köyhälläkin 11 lapsella kuuluu olla ajankohtaista N o 2 2011 Suhteellisella köyhyydellä on Tänä keväänä liiton 12 minun työviikkoni: myös absoluuttisia jäsenyhdistyksissä yhteisön pää- ja Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti seurauksia. toimii edelleen ulkoministeri 29. vuosikerta, ISSN 0780-234x noin 50 Alvariperhetyöntekijää. Päätoimittaja: Ritva Karinsalo 8 miten yksinhuoltajien 17 kolumni: Toimitussihteeri: Essi Lehtinen taloutta voi helpottaa? fair play Toimituskunta: Ritva Karinsalo, Essi Lehtinen, Mikko Savelainen ja Tina Sarivaara Toimeentulotuen 14 Alvari-työ Juttuideat ja palaute toimitukseen: Ensi- ja turvakotien liitto ry hakemisen pitäisi jatkuu sittenkin 18 Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki Ilmoitukset: Kirsti Kaleva olla lyhytaikainen jäsenyhdistykset Ilmoitushinnat: ratkaisu ja viimeinen 1/1 sivua 700 e 1/2 sivua 420 e 1/4 sivua 280 e keino toimeentulon 20 Tilaukset ja osoitemuutokset: jäsenyhdistykset: turvaamiseen. toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi Väkivalta Tilaushinta: 28 e / vuosi oikeasti puheeksi Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy koulussa Painopaikka: Art-Print Oy 21 Kannen kuva: Minna Kurjenluoma kirjauutuudet www.ensijaturvakotienliitto.fi/enska 10 kahvitauko: Lauantai-lady antaa avun eteenpäin ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti ilmestymisaikataulu: 3 2011 vko 21 4 2011 vko 38 5 2011 vko 47 Vaalit ovat ovella ja ehdokkaat toreilla. Kansainvälisten poliittisten ja taloudellisten kriisien oheen keskusteluihin täytyy mahtua myös kansallinen pahoinvointi. Sadat tuhannet köyhät, joista kohtuuton osa on lapsia, ohitetaan liian usein pahoittelevalla maininnalla. Valtaosa köyhien lasten vanhemmista on yksinhuoltajia. Heidän perheensä ovat jääneet jälkeen tulokehityksestä ja ero muihin lapsiperheisiin kasvaa koko ajan. Moni yksinhuoltaja tekee useampaa työtä. Päivähoito ei kuitenkaan vastaa kolmivuoro- tai pätkätöiden tarpeisiin. Köyhyys rajoittaa osallistumista välineitä vaativiin harrastuksiin ja siirtää lapsen sivuun. Lapsilisäkään ei tuo apua, sillä se, kuten alaikäisten lasten satunnaiset tulotkin vähentävät toimeentulotuen määrää. Yhteensovitus on ollut voimassa kymmenen vuotta, tänään köyhien kaverit päivittelevät sitä, että mahdollisuus asian korjaamiseen on ollut monilla puolueilla, aloitteista ei ole ollut pulaa. Jäljet johtavat sylttytehtaalle. Tulonsiirroista päätettäessä eduskunta on osoittanut arvonsa käytännössä. Tulonsiirrot yksinhuoltajille ovat olleet olemattomia. Viimeinen niitti on kuntien tapa taloudellisin perustein laistaa lastensuojelulakia. Luotto politiikkoihin on höltynyt. Monet havahtuvat tulleensa huijatuiksi toimeentuloa, palveluja, asumista ja turvallisuutta koskeneiden lupausten osalta. Äänestämättä jättäminen ja vallan siirto tuuliajolle ei paranna perheiden asemaa. Hyödynnä vaalikoneita ja mene aurinkoiselle torille nauttimaan tarjottu kahvi tai rokka ja etsi joukosta köyhän aito kaveri. Virpa Puisto puheenjohtaja
Mitä köyhälläkin lapsiperheellä Yksinhuoltajista vajaa kolmannes elää tukien varassa, koska työn vastaanottamisesta on tullut riski tilanteessa, jossa perhe juuri ja juuri selviää kuukaudesta toiseen. kuuluu olla? En oikeasti tiedä, ketä äänestäisin, miettii Olli Kangas noin kuukautta ennen eduskuntavaaleja. Perusturvaa ei ole leikattu kahteen vuosikymmeneen, mutta ei ole huolehdittu siitäkään, että se lisääntyisi, kun palkkaa saavien tulot lisääntyvät. Jos vanhempi ja lapset nyt elävät yhteiskunnan tukien varassa, on varmaa, että perhe tuntee kipua siitä, etteivät lapset voi saada läheskään samaa kuin kaverit. Taloustieteilijä Adam Smith sanoi aikanaan, että nahkakengät ovat englantilaiselle välttämättömyys. Ilman nahkakenkiä ei köyhinkään itseään kunnioittava englantilainen mies voi esiintyä julkisuudessa. Jos esiintyy, joutuu häpeään. Olli Kangas lainaa Smithin ajatusta kuvatakseen, mistä suomalaisten lapsiperheiden köyhyydessä on kysymys. Kukaan ei meillä absoluuttisesti kuole nälkään, mutta suhteellisesti ottaen moni suomalainen lapsi jää vaille nahkakenkiä. Siis asioita, jotka meillä kuuluvat välttämättömään kulutukseen. Köyhän perheen nuori ei lähde muun kaveriporukan mukana joka viikko elokuviin ja hampurilaiselle. Hänkin pääsee joskus, mutta tietää jo jättäytyä useimmiten kotiin, koska vanhemmilla ei ole antaa rahaa. Hän jää kotiin myös, kun kaverit lähtevät ostamaan kenkiä tai farkkuja kevääksi. Me aikuiset ehkä paremmin kestämme, ettemme ole samanlaisia kuin toiset, mutta jos lapselle tulee toistu- vasti kokemus siitä, ettei hän voi saada samaa kuin muut, siitä alkaa syrjäytymiskierre jo lapsuudessa. Suhteellisella köyhyydellä on myös absoluuttisia seurauksia, sanoo Kangas, tutkimusprofessori ja Kelan tutkimusosaston johtaja. jos lapselle tulee toistuvasti kokemus siitä, ettei hän voi saada samaa kuin muut, alkaa syrjäytymiskierre jo lapsuudessa. Osallistuminen normaaliin elämänmenoon Jos lapsi jää yleisesti normaaleina pidetyistä asioista syrjään, se voi vaikuttaa hänen terveyteensä, työhönsä, tuloihinsa ja yleensä mahdollisuuksiinsa pitkälle elämässä. Siksi on tärkeää, että tulohaitari hyväosaisten ja huono-osaisten välillä ei repeä kovin paljon. Että me pystymme huolehtimaan siitä, että myös köyhät, erityisesti köyhien perheiden lapset, voivat osallistua normaaliin, vallalla olevaan elämänmenoon. Miksi tuloerot sitten vain kasvavat, vaikka kukaan ei ainakaan julkisesti tunnu sitä haluavan? Olli Kankaan mielestä syy lapsiperheiden köyhyyteen löytyy sekä rakenteellisista tekijöistä että tehdyistä poliittisista valinnoista. Sosiaaliturvassa on piirteitä, jotka luovat köyhyysloukkuja. Yksinhuoltajista vajaa kolmannes elää tukien varassa, koska työn vastaanottamisesta on tullut riski tilanteessa, jossa perhe juuri ja juuri selviää kuukaudesta toiseen. Yksin perhettään huoltava miettii kahdesti, horjuttaako lyhyellä työpätkällä niukkaa, mutta jatkuvaa toimeentuloa. Paljon puhutun Sata-komitean työ jäi puolitiehen. Tilanteen vaikeus sitoo tukien varassa elävien kädet ja pitää heidät köyhinä. Kahden työssäkäyvän perheistä Suomessa köyhiä on vain neljästä viiteen prosenttia, sosiaalietuuksien varassa elävistä 80 prosenttia. Ei se ole sulta pois Tilanne johtuu myös pätkä- ja osa-aikatöistä, globalisaation liittyvistä palkkauksen muutoksista, yhden tulonsaajan kotitalouksien yleistymisestä ja poliittisista ratkaisuista. Vallalla on poliittinen puhe, jonka mukaan ei ole keneltäkään pois, jos joku rikastuu. On totta, että jos Nokian toimitusjohtaja Stephen Elopille maksetaan aluksi 50 000 000 yksikköä ja yksinhuoltajalle 300 yksikköä ja molempien tulot nousevat, toisen 60 000 000:aan ja toisella 500:aan, molempien tilanne on tosiasiallisesti parempi, eivätkä > Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Minna Kurjenluoma Adam Smith: Kansakuntien varallisuus (1776) 4 2011 2011 5
Olli Kankaan mielestä lapsiperheiden taloutta helpottaisi: Lapsilisiin vaikuttaminen Veikkaan, että keskusteluun tulee, pitäisikö lapsilisä maksaa vain pienituloisille. Ongelma on, että jos etuutta ei makseta kaikille, sitä aletaan ylipäätään maksaa vähemmän myös niille, joille se on kaikkein tarpeellisin. Perusturvan nostaminen Ero tuilla elävän ja palkkaa saavan talouden välillä on jyrkentynyt. Vuodesta 1990 toimeentulotuki on jäänyt yleisestä ansiokehityksestä jälkeen noin 40 prosenttia. Elämäntilanteeseen perustuvat tuet ovat niin pienet, ettei niillä tule toimeen. Ihmiset hakevat toimeentulotuesta täydennystä esimerkiksi työmarkkinatuelle tai peruspäivärahalle. Toimeentulotukea saa nykyään 400 000 ihmistä. Perusturvan yksinkertaistaminen Suomessa hyvin monet ihmiset joutuvat hakemaan pientä rahaa monelta luukulta. Jos saa monia etuuksia, ne menevät päällekkäin ja niiden käsittelyajoista tulee pitkiä. Kaiken perusturvan ei tarvitsisi olla syyhyn perustuvaa ja edellyttää monimutkaisia laskelmia. Esimerkiksi asumistuki, jonka suuruus riippuu muun muassa perheen tuloista, asunnon pinta-alasta ja sijainnista, teettää paljon hallinnollista työtä. Jo lapsiperheen tulojen määrittäminen on hankalaa. Kenen tulot lasketaan mukaan? Samasta jääkaapista syövien? Nykymaailma on paljon monimutkaisempi kuin se, jossa lakeja aikoinaan rustattiin. Pienten ansiotulojen verotuksen selkeä helpottaminen Jos työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea saava ihminen pääsee vaikkapa osa-aikaisiin töihin ja hänen tulonsa nousevat 0 eurosta 1500 euroon kuukaudessa, hänelle itselleen jää käteen 150 euroa enemmän. Juuri niitä ihmisiä, jotka yrittävät päästä tukien varassa elämisestä työhön, verotetaan tiukasti. Lastenhoitojärjestelmät myös yksinhuoltajille sopiviksi Työn vastaanottamiselle edellytys on, että lapsille on sopivia hoitopaikkoja. Varsinkin yksinhuoltajien työaikojen mukaan joustavaa hoitoa on kehitettävä. Työn vastaanottamiselle edellytys on, että lapsille on sopivia hoitopaikkoja. Katso sivuilta 8 9 mitkä keinot yksinhuoltajien mielestä tepsisivät! Jos lapsiperheisiin ei nyt satsata, inon kehityksen päässä häämöttävä huostaanotto tulee paljon kalliimmaksi kuin pieni satsaus aivan syrjäytymisen alussa. kummankaan tulot ole toiselta poissa. Juju onkin siinä, että sosiaalinen etäisyys heidän ja heidän edustamiensa yhteiskuntaryhmien välillä aina vain kasvaa. Kun tuloerot kasvavat riittävän suuriksi, yhteiskunta muuttuu oleellisesti toisenlaiseksi. Silti tuloeroja vähätellään. Erot ovat syntyneet ja kasvavat, koska poliitikot ovat niin päättäneet. Perusturvasta ei ole huolehdittu ja verotus suosii keski- ja suurituloisia. Verotuksen progressiota on pienennetty. Jos tukien varassa elävä yksinhuoltaja menee töihin, hänen marginaaliveroprosenttinsa on 80. Tuoko verojen alennus töitä? Väitetään, että verojen keventäminen kautta linjan synnyttää työpaikkoja ja vähentää köyhyyttä, mutta Suomen tilanteeseen sopivaa vahvaa empiiristä näyttöä asiasta ei ole. Näytön puuttuessa käytetään poliittista retoriikkaa. Nähtävissä olevaa kurjuutta verrataan odotettavissa olevaan hyvään. Empiiristä helvettiämme eli joidenkin suomalaisten todellisia taloudellisia vaikeuksia verrataan markkinatalouden kaikille tuomaan kuvitteelliseen onneen. Logiikka on täsmälleen sama kuin taistolaisilla, jotka vertasivat suomalaisen kapitalismin helvettiä Neuvostoliiton taivaaseen. On todistettu, että neuvostotaivasta ei ollut. Sen sijaan Venäjällä, Lähiidässä ja Etelä-Amerikassa on nyt nähtävissä, mitä tapahtuu, kun tuloerot ovat suuret. Kangas kertoo pystyvänsä pitämään todenmukaisen luennon suomalaisesta hyvinvointivaltiosta kahdesta aivan eri näkökulmasta. Sosiaalisten ongelmien kasvusta, köyhyydestä ja pahoinvoinnista Suomessa, joka on rikkaampi kuin koskaan. Ja yhtä lailla toden luennon niin sanotusta Newsweek-näkökulmasta, joka ylistää hienoja palveluita, joita meillä vielä on. Poliitikot valitsevat näistä näkökulmista itselleen sopivan kehyksen, jossa poliittista sanomaansa tarjoavat. Vaaleissa ja tulevissa hallitusneuvotteluissa on kyse siitä, mitä hyvinvointivaltiollemme tehdään. Mitä poliitikot tahtovat Puhe, joka Kankaan mukaan Suomesta nykyään puuttuu, on keskustelu lapsista huolehtimisesta sosiaalisena investointina, joka tasoittaa perheiden sosio-ekonomisia eroja ja antaa yhtäläiset mahdollisuudet. Ruotsalainen Alva Myrdal kirjoitti aiheesta jo 1930-luvulla. Samoja ajatuksia tuodaan taas esiin eurooppalaisessa keskustelussa. Mielenkiintoista on, että ruotsalaiset ja tanskalaiset markkinoivat oman maansa hyvinvointivaltion ideaa Indonesiaan, Kiinaan, Japaniin ja jopa Etelä- ja Pohjois-Koreaan. Ruotsalaiset ovat myös onnistuneet suomalaisten hyvien Pisa-tulosten varjolla myymään idean hyvästä pohjoismaisesta koulujärjestelmästä Englantiin. Miksi olemassa olevan hyvän arvoa ei meillä samalla tavalla nähdä? Vaikka valtion taloudessa on aitoja ongelmia, ihmisiä on myös peloteltu näkymillä siitä, mitä kaikkea on ajettava alas. Rahaa on vähemmän kuin Vasemmistoliitto haluaa uskoa, mutta enemmän kuin kokoomus haluaa uskoa. Olli Kankaan mielestä kuntien pitäisi erityisesti lasten suhteen ajatella pitkäjänteisemmin kuin nyt on tapana. Nyt ollaan tyytyväisiä, kun saadaan budjetti kasaan vuodeksi kerrallaan. Jos lapsiperheisiin ei nyt satsata, vinon kehityksen päässä häämöttävä huostaanotto tulee paljon kalliimmaksi kuin pieni satsaus aivan syrjäytymisen alussa. Hyvinvointivaltiomme on niin sanotusti pohjoismainen hyvinvointivaltio ilman lisävarusteita. Kun sitä riisutaan, se hyvin helposti menettää pohjoismaisen hyvinvointivaltion luonteensa. Kun poliitikot vaalien alla sanovat, ettei heidän puolueensa leikkaa perusturvaa, haluaisin tietää, mitä se tarkoittaa, sanoo Kangas. 6 2011 2011 7
Yksinhuoltajat haluavat töihin joustavatko lapset vai työmarkkinat? -tilaisuus 13.4. kello 13 eduskunnan Kansalaisinfossa. Katso lisää www.lapsilisa.fi/eduskuntavaalit-2011/ Miten yksinhuoltajien taloutta voi helpottaa? Kun yksinhuoltajilta itseltään kysyy, miten heidän taloudellista tilannettaan voisi suorimmin auttaa, vastaukset keskittyvät siihen, että tuilla pitäisi oikeasti pystyä tulemaan toimeen. Paremmin pitäisi myös ottaa huomioon, että taloudessa aikuisia on vain yksi. Kuvassa Minna, Julia, Väinö, Riina ja Elsa. TEKSTI: Essi Lehtinen KUVA: Minna Kurjenluoma Minna ja Riina perheineen ovat mukana Pienperheyhdistyksen Lapsilisä-projektissa, joka ajaa pienituloisten yksinhuoltajaperheiden asioita. He ja yksinhuoltajaisä Christer lapsineen tapaavat viikoittain Hakunilan kirkolla ryhmässä, joka muun muassa suunnittelee köyhyydestä kertovaa Lapsen silmin -valokuvanäyttelyä ja vaalikeskustelua yksinhuoltajien tilanteesta. Minna käy töissä. Hänellä on 3-, 8-, 12- ja 14-vuotiaat lapset. Riinalla lapsia on kaksi, 8-vuotias ja 2-vuotias poika, jota hän hoitaa kotona. Enska kysyi Minnalta ja Riinalta, mitkä viisi asiaa suorimmin ja nopeimmin helpottaisivat heidän ja lasten taloudellista ahdinkoa. Äidit vastasivat näin: Etuushakemusten käsittelyn tosiasiallinen nopeuttaminen. Kun yksinhuoltaja jää kodinhoidontuelle tai työttömäksi ja odottaa päätöstä tuesta kaksi ja puoli kuukautta, ehtii laskuja kertyä aika pino ennen tuen saamista. Laskuille myös kertyy korkoa. Kun päätös ja rahat sitten tulevat, äitien kokemus on, että tilanteen tasapainottamiseen menee vielä puoli vuotta. Miten 4 lasta ja vanhempi sitten ylipäätään selviävät kuukausia ilman tuloja? Mitä vain voi jättää vielä maksamatta, siirretään eteenpäin. Neuvottelemme maksupäivistä. Katsomme, miten pitkään aamupalalla pärjätään pelkällä puuropaketilla. Minnan perheen toimeentulotukihakemusta käsiteltiin kesällä kaksi ja puoli kuukautta. Hakemuksille on määritelty 7 arkipäivän käsittelyaika, mutta paperiin pyydettiin täydennystä useita kertoja tosite kerrallaan. Käsittelyaika alkoi jokaisen tositteen jälkeen uudelleen. Myös elatustuen mahdollisten ongelmien käsittelyyn ajan voi saada kolmenkin kuukauden päähän. Toimeentulotuen sopiva käsittelyaika olisi Minnan ja Riinan mielestä laskettavissa päivissä, aikaa saisi kulua korkeintaan viikko, että minimitoimeentulo olisi turvattu. Se, että rahallista katkosta ei tulisi, pelastaisi jo monta tilannetta! Sosiaalietuuksien muuttaminen sellaisiksi, että niillä oikeasti voi elää. Riinalle ajankohtainen on tuki alle 3-vuotiaan hoitamiseen kotona. Hoitoraha yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta on 315,54 euroa kuukaudessa ja tulojen mukaan määräytyvä hoitolisä enintään 168,86 euroa. Lisäksi lapset saavat lapsilisät ja elatustukea ja perhe asumistukea. Riina vertailee, omien sanojensa mukaan kyttää, kaupoissa kilohintoja ja ostaa aina edullisimman vaihtoehdon. Hän kerää kuitit yhteen kuun lopussa ja miettii, mistä voisi vielä nipistää vähän. Olen yli 40-vuotias ja tiedän, että tämä lapsi on viimeinen. Haluaisin hoitaa häntä kotona 3-vuotiaaksi ilman, että joudun koko ajan miettimään, pärjäänkö. Minna joutuu välillä hakemaan toimeentulotukea palkkatulojensa lisäksi. Toimeentulotuessa alle 10-vuotiaan lapsen lasketaan tulevan kuukauden toimeen 264 eurolla. Summan pitäisi kattaa ainakin ruoka, vaatteet, pesuaineet, reseptivapaat lääkkeet, harrastukset ja bussiliput. Esimerkiksi elatustuki lasketaan paljon suuremman kulutuksen mukaan. Siinä lapsen tarve on keskimäärin 360 euroa kuukaudessa. Elatustuessa on huomioitu myös lapsen osuus asumiskuluista. Yksinhuoltajien mielestä kaikissa sosiaalietuuksissa pitäisi ottaa huomioon, montako aikuista taloudessa on. Yksinhuoltajille oikeus hoitaa sairasta lasta viisi palkallista päivää. Kahden huoltajan taloudessa vanhemmat voivat hoitaa sairasta lasta kotona yhteensä kuusi palkallista päivää. Yksinhuoltaja jää palkattomalle vapaalle, jos lapsi ei ole neljäntenä päivänä terve. Äitien mielestä kohtuullinen olisi mahdollisuus hoitaa lasta viisi palkallista päivää. Käytännössä pienestäkin sairastamisesta voi tulla tuloihin melkoinen pudotus, kertoo Minna. Jos isovanhemmat ovat kaukana, eikö ystäväpiiristä löytyisi apua tilanteeseen? Onhan talon pihassa tuttuja äitejä, mutta toisen lapsiperheen vanhempaa on vaikea pyytää hoitamaan omia sairaita lapsia mahdollisen tartunnan takia. Kaikki kärsivät hiljaa kotonaan, vanhemmat kuvaavat tilannetta. Lapsilisä ja nuoren palkka ei vähentäisi toimeentulotukea. Jos perhe joutuu hakemaan toimeentulotukea, lapsilisiä ei pitäisi laskea mukaan tuloiksi. Muutoin yksi tuki vähentää toista. Myös se, että nuoren mahdolliset työtulot lasketaan mukaan koko perheen tuloihin, on koko perheen ja varsinkin nuoren itsensä kannalta hyvin epämotivoivaa. 16-vuotias, jonka perheellä on taloudellisia vaikeuksia, joutuu käytännössä antamaan kesätyötulonsa koko perheen elatukseen, koska tukia vähennetään hänen ansioidensa verran. Lapsi, jonka perheellä menee taloudellisesti paremmin, voi pitää tienestinsä itse. Minnan 14-vuotias hoitaa lapsia Lapsilisä-projektissa ja Minna joutuu toimittamaan hänen tilinauhansa asumistuen liitteenä tiedoksi. Lapsilisä jatkuisi 18 vuoteen saakka. Lapsilisiä tarvitaan erityisesti yksinhuoltajaperheissä kipeästi silloinkin, kun lapsi on jo täyttänyt 16 vuotta. Yksinhuoltajille on selvää myös, että perheen lapsen opintotuen ei saisi vaikuttaa muun perheen toimeentulotukeen tai asumistukeen. Toimeentulotuen hakemisen pitäisi olla lyhytaikainen ratkaisu ja viimeinen keino toimeentulon turvaamiseen. Sellainen se ei enää ole. Perheet joutuvat hakemaan tukea, koska muut tulot ja tuet eivät riitä elämiseen. Lapsen silmin -näyttelyn valokuvat esittelevät 7 13-vuotiaiden lasten näkemyksiä köyhyydestä. Näyttely on avoinna Vantaan Tikkurilassa Vernissassa 17.4. asti kello 9 18. lähteet: www.eroperhe.net www.kela.fi www.stm.fi 8 2011 2011 9
kahvitauko ajankohtaista Lauantai-lady antaa avun eteenpäin Voimansa kerännyt Tuula Nyman, 39v. - kahden lapsen äiti - antoi ja sai vertaistukea Lauantai-ladyissä kahdeksan vuotta - oma äiti suuri apu arjessa lasten ollessa pieniä - jaksamista auttanut myös usko Jeesukseen - Naisten vuoro -hankkeen palveluohjaaja. Peräänkuulutan varhaista tukea! Millaista apua olet saanut Helsingin ensikodista? Minulla on kaksi lasta. Pääsin aikanaan heidän molempien kanssa erikseen ensikodin järjestämään unikouluun. Yösyötöt jäivät silloin sinne, ne eivät enää seuranneet meitä kotiin. Tyttäreni on nyt 11-vuotias ja poikani 9-vuotias. Mikä on Hiekkalaatikko? Hiekkalaatikko oli äiti-lapsiryhmä, johon pääsin unikoulun järjestäneen Baby blues -toiminnan kautta. Hiekkalaatikko oli avohuollon tukipalvelua ja osa Ensi- ja turvakotien liiton koordinoimaa päiväryhmätoimintaa. Äiti-lapsiryhmät toimivat perhekuntoutus Varvarassa edelleen noin puolen vuoden jaksoissa kerrallaan. Mitä tärkeää koit Hiekkalaatikolla? Sain sieltä niin paljon! Vertaistuki oli vahvaa ja ohjaajat tekivät elämääni aivan lähtemättömän vaikutuksen. Heidän työpanoksensa näkyy arjessani vielä tänäkin päivänä. Ehkä tämänhetkinen opiskelunikin juontaa juurensa Hiekkalaatikon uumeniin. Opiskelen työn ohessa sosionomin tutkintoa (AMK) ja suoritan samalla lastentarhanopettajan pätevyyden. Haluan vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin. kuva:hanna Raijas / FramePag teksti: Essi Lehtinen Mitä Lauantai-ladyt tekivät? Lauantai-ladyt on joukko naisia, jotka päättivät omatoimisesti jatkaa yhteisiä kokoontumisia Hiekkalaatikko-jakson päätyttyä. Kokoonnuimme tiiviisti kerran kuukaudessa lauantaisin vuorotellen kunkin äidin kotona kahdeksan vuoden ajan. Lapset olivat tietenkin aina mukana. Kerran pari vuodessa kokoonnuimme äitien kesken. Vietimme joskus hemmottelupäiviä keskenämme tai kävimme syömässä ja elokuvissa. Olemme jopa olleet kerran omalla kustannuksellamme Sopukassa perjantaista lauantaihin. Viimeisten parin vuoden ajan tapaamisemme ovat pikku hiljaa loppuneet. Lapset eivät enää tarvitse meitä äitejä niin paljon kuin pienempänä ja elämään on tullut muuta sisältöä. Mitä ladyjen lapsille kuuluu? Toivottavasti kaikille heille kuuluu hyvää! Vauvoistamme on tullut koululaisia, vanhimmat ladyjen lapsista ovat nyt viidesluokkalaisia. He olivat vajaan kahden vuoden ikäisiä, kun aloitimme omat kokoontumisemme. Millaista työtä nyt teet? Olen vuodesta 2006 toiminut Romano Missiossa sosiaaliohjaajana. Romano Missio on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, joka ylläpitää kahta lastensuojeluyksikköä. Vuoden alussa siirryin Naisten vuoro -hankkeen palveluohjaajaksi Vanajan vankilaan. Naisten vuoro on kehittämisprojekti romaninaisvankeja varten. Kannattaako lapsiperheitä auttaa? Voi, totta kai kannattaa. Minä, lapseni ja kaikki me ladyt olemme siitä hyviä esimerkkejä. Kun lapsiin ja ylipäätään perheisiin satsataan, se saadaan pitemmällä aikavälillä takaisin. Peräänkuulutan varhaista tukea! Latte, espresso vai suodatinkahvi? Suodatinkahvi. Kuva: Essi Lehtinen 34 200 tuntia vapaaehtoistyötä Ensi- ja turvakotien liittoon kuuluu 28 jäsenyhdistystä, joissa kussakin toimii seitsemästä yhteentoista luottamushenkilöä. Luottamushenkilöt käyttivät viime vuonna toimintaan melkein 8000 tuntia, noin 300 tuntia yhdistystä kohden. Vapaaehtoistyötä yhdistyksissä teki kaikkiaan 1161 ihmistä, joille työtunteja kertyi yhteensä huimat 34 200 tuntia. Vapaaehtoiset toimivat niin lasten kuin aikuisten kanssa, pitävät yllä tietokoneita ja keräävät varoja. Vapaaehtoiset muun muassa järjestivät toimintaa yli 1000 lapselle. Kiitos! Elävä päiväkirja julki Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksen lapsityön vaiheista on koottu Elävä päiväkirja. Raportin kokosivat lapsityöntekijä Anne Tiainen ja opiskelija Reetta Hokkanen. He kävivät läpi noin 400 lapsen paperit ja haastattelivat työntekijöitä. Toiminnanjohtaja Tuula Haukka- Wacklin kiitti tekijöitä kokemuksen ja käsitteellisen tiedon yhdistämisestä. Raportista käy ilmi, miten lapsi nykyään otetaan jo huomioon perheväkivallan kokijana ja avun tarvitsijana. Vastaisuudessa aiomme yhä enemmän turvata lasta työskentelyn aikana, sanoo Anne Tiainen. Anne Tiainen ja Reetta Hokkanen Kuva: Tanja Henttonen Presidentti avasi vapaaehtoiskampanjan Vapaaehtoistoiminnan vuoden haastekampanja avattiin 10.3. Vuoden suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen kannusti kokeilemaan vapaaehtoistyöhön osallistumista. Uskaltakaa ottaa riski, että jäätte siihen koukkuun. Vaarallisempiakin hommia on. Kampanjan avaukseen osallistuivat myös sketsihahmo Munamies, tanssinopettaja Aira Samulin, kirjailija Juha Itkonen ja näyttelijä Eija Vilpas. Vapaaehtoiskampanjasta lisää tietoa sivuilla www.tuntitili.fi Munamiehen mielestä vapaaehtoistyöt ovat hyvää sielunhoitoa. Vasemmalla partiolainen Henrik Vuornos. Ikuinen aurinko. Tarina Namibiasta Sininauhaliitto teki Polttopisteessä lapsi -hankkeessa lyhytelokuvan Namibian päihdeongelmista lapsen silmin. Namibiassa päihdeongelma liittyy köyhyyteen, epätasa-arvoon,rikollisuuteen sekä HIV:n ja AIDS:n leviämiseen. Foreversun Haiduwah on onnistunut irrottautumaan kaikkialle ulottuvasta päihteidenkäytöstä. Lyhytelokuva kertoo hänen tarinansa ja haastattelee baareissa aikaansa viettäviä. Hankkeen rahoitti ulkoasiainministeriö. Uudet kehittämispäälliköt Ensi- ja turvakotien liiton vauvatyön kehittämispäälliköksi on valittu VTM Mari Ahlström. Hän vastaa vaativan vauvatyön erityisasiantuntijuuden kehittämisestä liitossa ja jäsenyhdistyksissä. Ahlström on työskennellyt aikaisemmin Helsingin ensikodin Vallilan yksiköiden johtajana. Väkivaltaa kokeneiden lasten kanssa tehtävän työn kehittämispäälliköksi liittoon on valittu YL Miia Pitkänen. Pitkänen siirtyy Ensi- ja turvakotien liittoon Sosiaalialan osaamiskeskus Soccasta tutkija-kehittäjän tehtävistä. Nutricia Baby tukee Nutricia Baby Oy tukee Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa ainakin seuraavat kolme vuotta. Pikkulasten ja lapsiperheiden hyvinvointi on lähellä sydäntämme. Mahdollisuus osallistua vastuunkantoon tuo arkiseen työhömme lisää myönteistä sisältöä, sanoo Nutricia Babyn kehittämispäällikkö Tiina Tuomisto. Yritys kouluttaa ensi- ja turvakotien henkilöstöä imeväisten ja pikkulasten ravitsemusasioissa ja lahjoittaa ravitsemuksellisesti täysipainoisia Muksu-tuotteita helpottamaan ensi- ja turvakotien arkea. Suunnitteilla on myös hyväntekeväisyystempauksia. Koordinaattorit aloittavat 1.5. Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen koordinaattoreiksi on valittu YTM Taina Keinänen ja yhteisöpedagogi AMK Sari Suokas. Keinänen tulee SPR:stä tiedottajan tehtävistä. Suokas on toiminut Karjalaisen nuorisoliiton pääsihteerinä. 10 2011 2011 11
Teksti ja kuvat: Kaisu Lindfors kuva Kaisusta: Mervi Kauhanen Kuntouttavan yhteison paa- ja ulkoministeri 28 1 2 3 4 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai minun työviikkoni Kaisu Lindfors ohjasi 28.2. 4.3. avopalveluyksikkö Amalian toimintaa Kuopiossa ja kävi kokouksessa Helsingissä. Kaisu on Amalian vastaava sosiaalityöntekijä. Amalian asiakkaat ovat päihdeongelmasta toipuvia raskaana olevia tai pienten lasten perheitä. Nyt asiakkaana on neljä äitiä lapsensa kanssa ja yksi odottava äiti. Yksikön toimintaa ohjaavat yhteisökuntoutuksen periaatteet ja yhdessä muokattu viikko-ohjelma. Kaisun maanantai 8.00 Kahvit 8.15. Tyontekijoiden aamutiimi 9.00 Puheluita, sahkopostia. Ensimmaiset aidit ja vauvat saapuvat. 9.30 Yhteison aamukokous ja leikkihetki lasten kanssa 10.00 Vanhempien oma ryhma, lasten kanssa ulkoilua 11.00 Yhteinen lounas ja lapset paivaunille 12.00 Asiakasaidin synttarikahvit 12.15 Yhteisokokous 14.15 Asiakkaat lahtevat kotiin 15.00 Paivan purku tyoryhman kesken 15.30 Huomisen kokoukseen valmistautuminen Miten hyvältä tuntuu hengittää sulavalta lumelta tuoksuvaa ulkoilmaa, kun muutama päivä sitten pakkasta oli 25 astetta! Työntekijöiden aamutiimissä sovimme päivän työnjaon ja käymme läpi tulevan viikon. Yhteisön aamukokouksessa tänään puheenjohtajan vuoro on hiljaisen oloisella äidillä, joka osoittautuu kuitenkin varsin topakaksi. Käymme läpi päivän ohjelma. Fiiliskierroksella jokainen myös työntekijä kertoo aamuhetken päällimmäiset tunnelmat. Äiti tulkitsee myös, miltä hänen vauvastaan mahtaa tuntua. Lopuksi lasten kanssa katsotaan lorupussiin ja leikitään leikki, joka tällä viikolla on Jänis istui maassa. Menen kahden lapsen kanssa lähipuistoon, jota ei ole aurattu koko talvena. Pääsen tallattua polkua keinuille lapset kainaloissa. Lähtiessä juuri kävelemään oppinut tyttö haluaisi kävellä koko matkan. Meno on hidasta, ja nostan hänet rattaisiin, että ehditään lounaalle, ennen kuin pienempi nukahtaa. Lounaspöydässä uusi asiakasäiti ihmettelee, miksi hän ei voi pitää vapaapäiviä kuntoutuksesta, kun haluaa. Hänelle kerrotaan, että asiaa pitää kysyä yhteisöltä. Äiti protestoi: hänelle ei ole kerrottu tällaisesta. Ohjaaja kannustaa äitiä ilmaisemaan mielipiteitään ja selittää, että yhteisö pitää huolta niistä, jotka sitoutuvat kuntouttamaan itseään. Yhteisön sääntöjen ja rakenteiden ei ole tarkoitus olla haitaksi asiakkaille, vaan tuottaa kuntoutuksellista ilmapiiriä. Toinen äiti lisää, että Amaliassa pitää olla paikalla kolmena päivänä viikossa, vaikka se välillä tympii. Enimmäkseen yhteisössä on hänestä kuitenkin kivaa. Yhteisö myöntää äidille vapaan, että hän voi järjestää isommalle lapselleen synttärit. Aamuvarhaisella lennämme Ensikoti Pihlan johtajan Marketta Kolarin kanssa Helsinkiin. Pidä kiinni hoitojärjestelmän ensikotien johtajat ja avopalveluyksiköiden vastaavat sosiaalityöntekijät kokoontuvat liiton toimistolla Pasilassa. Olen lupautunut päivän puheenjohtajaksi, ja se hiukan jännittää. Kuulumiskierroksella tulee ilmi, että muutamat isot kunnat ovat myöntäneet nihkeästi maksusitoumuksia ensikotikuntoutukseen. Joku kunta myöntää puolen vuoden jakson, mikä on aika lyhyt, kun kyseessä on äidiksi tai isäksi kasvamisen lisäksi eriasteisesta päihdeongelmasta toipuminen. Joskus sekä perhe että työntekijät ovat huolissaan perheen pärjäämisestä kotona, varsinkin jos ensikodin jälkeen kotikunnassa ei järjesty tiivistä tukea vanhemmuuteen ja päihteettömyyteen. Pitempi jakso antaisi paremmat eväät arjessa selviytymiseen. Lounaalla tapaan tyttäreni Sallan, joka vasta viime viikolla muutti miesystävänsä luo Helsinkiin. Äidille tuli jo ikävä ja tyttären tapaaminen oli sykähdyttävää. Iltapäivän ryhmässä päihdelääkäri Riitta Kokkoranta kertoo riippuvuuden neurobiologiasta. Mukana ovat myös ensikoti Pihlan työntekijät ja asiakkaat vauvoineen. Riitta selittää, miten iso muutos aivojen toiminnassa tapahtuu, kun ihmiselle kehittyy päihderiippuvuus. Otsalohko, jossa harkinta tapahtuu, jää pikkuhiljaa pois pelistä, eikä ihminen enää voi itse valita käyttäytymistään. Tämä perustelee jälleen kerran, miten paljon tukea tarvitaan varsinkin alussa, kun päihteistä yritetään irrottautua. Kuntoutuksen aikana on mahdollista tavallaan kytkeä takaisin yhteys aivojen eri osien välille. Keskeistä on myös löytää uusia keinoja hallita stressiä ja löytää asioita, jotka tuottavat mielihyvää ja voittavat aikaa myöten päihteestä haetun mielihyvän. Illalla Tango Alegrian argentiinalaisen tangon harjoitukset esitystä varten. Kansainvälinen sosiaalityön opiskelijoiden ryhmä käy tutustumassa päihdeongelmaisten äitien kuntoutukseen. Kaukaisimmat vieraat ovat Nepalista. Huoli nuorten lisääntyneestä alkoholinkäytöstä on yhteinen koko Euroopassa. Aasiassa huumeet tuntuvat olevan alkoholia isompi ongelma. Aamulla kuntoutustiimissä pohdimme jokaisen asiakkaan kuntoutumisen tilannetta. Mietimme myös, mihin työryhmänä keskitymme seuraavalla viikolla. Asiakkaille kerromme nämä terveiset maanantain ryhmässä. Ohjaajat Mervi Kauhanen ja Kaisu Pitkänen käyvät asiakkaan luona kotikäynnillä. Yksihuoltajaäiti uskaltautui kertomaan olevansa jaksamisensa äärirajoilla. Äiti oli pelännyt, että häntä pidettäisiin huonona äitinä, jos hän tunnustaa, ettei aina pärjää. Ohjaajat olivat miettineet äidin kanssa turvakotia, jonne äiti lupasi lähteä, jos tilanne uhkaa kiristyä liikaa. Jälleen tuli esiin, miten sitkeitä nämä äidit ovat. He yrittävät sinnitellä omin voimin, eivätkä helposti pyydä apua. Jäin miettimään, mistä tulevat nämä yksin pärjäämisen vaatimukset? Ympäröivän yhteiskunnan odotuksista, omista uskomuksista vai molemmista? Lounaspöydän kuvassa Kaisu Pitkänen, Mervi Kauhanen ja Anne Kauppinen. Tiimiin kuuluu myös Outi Summanen. 16.00 Kotiin 12 2011 2011 13
Alvari-työ jatkuu sittenkin Parin vuoden taistelu kotona tehtävän lastensuojelutyön puolesta tuotti tulosta ainakin osassa yhdistyksiä. Kotkan kaupungin sitoutumisen työhön kruunasivat paikalliset yrittäjät kunnostamalla talkoilla talon työn käyttöön. Kysymys on siitä, kenen kuuluu tukea lastensuojelua tarvitsevia lapsiperheitä. teksti: Helena Niemi ja Ulla-Maija von Hertzen kuvat: Ulla-Maija von Hertzen Takkahuoneen tunnelma on leppoisa. Jari Kiiskinen, Kari Vorho, vastaava Alvari-perhetyöntekijä Mia Lahti, Ismo Räty ja Seppo Karjalainen (takana) loikoilevat hetken muhkeiden tyynyjen päällä. Raha-automaattiyhdistys päätti jo viitisen vuotta sitten, että sen tuki lastensuojeluperheiden kotona tehtävälle Alvari-perhetyölle päättyy vuonna 2010. Päätös oli osa RAY:n laajaa linjamuutosta tuen myöntämisessä. Alvari-perhetyön tuloksellisuutta jahyvää laatua ei kukaan ole koskaan kiistänyt. Kysymys olikin, ja on, siitä, kenen kuuluu tukea lastensuojelua tarvitsevia lapsiperheitä. Vaikka raporteissa korostettiin työn ei-viranomaisluonnetta ja sitä, että työn avulla tavoitettiin hyvin haavoittuvissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä, joille avun hakeminen virallisista järjestelmistä voi olla ylivoimaista tai kontrollin ja pakon pelko suuri, ei mikään auttanut. Tulkinta oli, että lapset kuuluvat kunnille ja RAY-avustukset lakkasivat. Kahdeksassa yhdistyksessä Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset eivät seisseet tumput suorina odottamassa toiminnan loppumista, vaan alkoivat toimia aktiivisesti. Paineet olivat kovat. Välillä tuntui, että rahat kunnista loppuivat yhdessä yössä, kun lama iski. Työstä tehtiin raportteja ja kuntien kanssa käytiin jatkuvia neuvotteluja. Tänä keväänä liiton jäsenyhdistyksissä toimii edelleen noin 50 Alvari-perhetyöntekijää Hämeenlinnan, Joroisten ja Lappeenrannan ympäristössä, Jyväskylässä, Kotkassa, Lahdessa ja Lapissa. Oulussa neuvottelut ovat vielä kesken. Liiton koordinaatio jatkuu nykyisenkaltaisena vielä pari vuotta. Se keskittyy nyt Alvari-perhetyön laatuun ja uusien laatukriteerien tekemiseen yhdistysten kanssa. Uuden laatukäsikirjan on tarkoitus olla valmis keväällä 2013. Talo talkoilla kuntoon Kotkassa Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys sai poikkeuksellisella tavalla käyttöönsä kunnolliset tilat Alvariperhetyölle. Talo on todellinen näyte välittämisestä ja yhteishengestä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jaana Vaittinen ei peittele iloa, joka näkyy myös työntekijöiden kasvoilta. Tekijämiehet istuivat kahvilla Alvari-talossa ja katselivat hekin ympärilleen tyytyväisinä myhäillen, mutta äijämäisen vaatimattomina. Yrittäjä osti talon ja antoi vuokralle Yhdistyksen johtokunnan jäsen ja vapaaehtoinen varainhankkija Seppo Karjalainen ryhtyi ennen joulua tositoimiin Alvari-talon hankkimiseksi. Hänellä on laaja ystävien ja tuttavien verkosto, ja hän otti yhteyksiä juuri oikeisiin ihmisiin. Siitä alkoi mitä mainioin lumipalloilmiö. Kotkalainen yrittäjä Ismo Räty innostui asiasta. Löytyi juuri sopivanlainen omakotitalo Kotkan Aittakorvesta. Räty osti sen ja vuokrasi sen yhdistykselle kohtuuhintaan. Yhdistys tekee hyvää työtä ja halusimme olla tässä työssä mukana, Räty sanoo. Talo kaipasi remonttia. Karjalainen jutteli ystävänsä K-Rauta Kotkan kauppiaan ja yhdistyksen yrityskummi Jari Kiiskisen kanssa, joka kertoi, että rakennusfirmojen johtajat olivat vastikään miettineet, että he voisivat yhdessä lähteä yhdessä jonkinlaiseen hyväntekeväisyyshankkeeseen. Talkoohommiin käytiin, johtajatasoa myöten. Työtunteja kertyi noin kaksisataa. Helppo tapa tehdä hyvää Maaliskuun alussa remontti on valmis. Talo on valoisa, kaunis ja kutsuvan kodikas. Kuuden Alvari-perhetyöntekijän on hyvä työskennellä siellä, ja talo tarjoaa myös monenlaisia tilaisuuksia perheiden yhdessäoloon ja tapaamisiin. > 14 2011 2011 15
kolumni Se on helppo tapa tehdä hyvää, kun tekee mitä osaa. 10 Tämä oli meille mielekäs homma, sanoi projektin päällikkö Kari Vorho Talosuutarit Oy:stä. Rakennusalan liikkeet saavat usein vaan kuraa silmilleen ja monesti syytetään vaikka mistä. Nyt päästiin tekemään työtä todella hyvän asian puolesta. Se on helppo tapa tehdä hyvää, TERAPEUTTINEN LASTEN JA NUORTEN HOITO 5.-6.5.2011 Terapeuttisen ympäristön luominen kiintymyshäiriöistä kärsiville lapsille/nuorille Valkoinen Sali, Helsinki 410/450 PALJON TOIVOTTU John WHITWELL, UK Mikä tekee hoidosta terapeuttista? Emotionaalisen suhteen merkittävyys Terapeuttinen hoito käytännössä perhe- /laitoshoidossa Miten erityispäivähoito /-koulu rakennetaan terapeuttisemmaksi? Ruoan emotionaalinen merkitys Miten organisationaaliset ja ryhmädynaamiset K I R J A U U T U U S! vuotta laatuseminaareja ja -koulutusta! PT-Kustannus Broom: Sairaus täynnä merkityksiä tutustu netissä! TILAA NYT 43 ilmiöt tukevat tai estävät terapeuttista tehtävää? kun tekee mitä osaa, mietti Rakennusliike M. Luostarinen Oy:n toimitusjohtaja Mika Luostarinen. Kun RAY lopetti valtakunnallisesti hankkeen tukemisen, Kotkan kaupunki otti sen kokonaisuudessaan rahoittaakseen. Ja sitten saimme vielä talon, summaa Jaana Vaittinen tyytyväisenä. K I I N T Y M Y S P O H J A I N E N VANHEMMUUS JA PERHE- TERAPIA 3.-4.10.11 Tehokasta apua kiintymysongelmista kärsiville lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen/kasvattajilleen Tampere-talo, Tampere 420/460 AINA LOISTAVA Daniel A. HUGHES, USA Paul van Heeswijk, Lontoo & Jukka Mäkelä Kiintymyksen ja intersubjektiivisuuden ymmärtäminen Keskeiset terapeuttiset näkökannat PLACE-asenne Perheterapian rakenne Affektiivis-reflektiivinen vuoropuhelu Häpeän ilmeneminen ja vähentäminen Vuorovaikutuksen katkokset ja korjaaminen Kiintymysvastarinnan vähentäminen Lapsuuden trauman tutkiminen ja ratkaiseminen Kirvesmies Jouni Uski (vas.), projektin päällikkö Kari Vorho ja kirvesmies Jari Vorho vievät lasia saunatiloihin. Mukana työssä oli kymmenkunta rakennusalan yrittäjää. Ulos ikkunasta lumiselle pihalle vilkaistessa tulevat mieleen kevään ja kesän pihahommat. Löytyisikö niihinkin apua? Väki vilkaisee Seppo Karjalaista. Miehellä on kasvoillaan hymyilevän muikea ilme. AUTA LASTA KIINTYMÄÄN DDP-PERUSKURSSI 5.-7.10.11 Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia, DDP, traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa Tampere-talo, Tampere 580/620 Daniel A. HUGHES, USA DDP-peruskurssi terapeuteille ja terapiatyötä tekeville. ILMOITTAUTU- MISET JA TARKAT TAPAHTUMATIEDOT www.pt-kustannus.fi Seminaarihinnat (sis. ALV 23 %) sisältävät tulkkauksen, materiaalin, lounaan ja kahvin 2 JUHLASEMINAARIA & DDP-PERUSKURSSI www.pt-kustannus.fi FAIR PLAY On yksi asia, josta olen kateellinen kahden huoltajan perheille. Heillä on neljä kättä, kaksi lompakkoa ja 2 x 24 tuntia aikaa vuorokaudessa. He voivat rauhassa kinastella siitä, kumpi jää hoitamaan sairasta lasta kotiin tällä viikolla ja kumpi keskittyy urakehitykseensä ensi viikolla. Mitä ylellisyyttä! He kykenevät siihen, mihin minä en: olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa. Kaikkein kadehdittavimmilla perheillä on sitä paitsi isovanhempiakin tuplana ja tuo pienen syrjäkylän kokoinen väestökeskittymä asuu tietysti ihan kulman takana. Minulla on tuplana vain lapsia. Kun kaksi vauvaa ja yksi aikuinen sairastavat samaan aikaan raivoisaa oksennustautia, täytyy sen yhden ja ainoan aikuisen liimata oksennuspussi pysyvästi omaan leukaansa ehtiäkseen ajamaan rallia vuorokauden ympäri vessan ja pinnasängyn välisellä radalla. Tiedoksi vain, Björn Wahlroos, pankin johtaminen on tähän verrattuna lasten leikkiä! Ainahan voi palkata lastenhoitajan yksityisiltä hoivamarkkinoilta, sanoo Täälläkö ne ovatkin: kaikki perheistään karkotetut ja syrjäytymisvaarassa olevat isät, etäisät, isoisät ja ikuiset poikamiehet lätkimässä tai potkimassa palloa arkena ja sunnuntaina! Maarit Tastula on TV2:n toimittaja ja käytännön kahden lapsen yksinhuoltaja PS Ainakin Helsingin seudulla isot miehet jo ryhtyvät pienten kavereiksi, katso tarkemmin mieskaveritoiminnasta www.pienperheyhdistys.fi nyt joku humoristi. Yksinhuoltajaäitien työttömyys on lähes kaksinkertainen verrattuna kaksinhuoltajaperheiden äiteihin. Siwan kassan kuukausipalkalla ei edistetä globaaleja hoivamarkkinoita. Kunnallinen kodinhoitaja olisi kova sana harmi, ettei hyvinvointivaltiolla ole varaa näihin pienipalkkaisiin naisiin. Hyvään lapsuuteen kuuluvat nykyisin hyvät harrastukset. Urheilu on niistä parhaimpia. Suomalainen urheiluseura on tosin kallis ja tähtää korkealle: vähintään kolme harjoituskertaa viikossa ja turnaukset päälle. Jos lapsia on monta, yhtälö on yksinäiselle mahdoton. Urheilusaleja kolutessaan yksinhuoltajaäiti tekee löydön. Hän löytää yllättäen sen puolen maailman väestöstä, jonka hän jo luuli kuolleen sukupuuttoon neuvolan ja sosiaalitoimen luukuilla aikansa kruisailtuaan. Täälläkö ne ovatkin: kaikki perheistään karkoitetut ja syrjäytymisvaarassa olevat isät, etäisät, isoisät ja ikuiset poikamiehet lätkimässä tai potkimassa palloa arkena ja sunnuntaina! Mitä käyttöä voisi keksiä tällaiselle läjälle miesenergiaa? Syntyy innovaatio. Mikä potentiaali miehekästä yhteisvastuuta valjastettavaksi yksinhuoltajien asialle! Isot Miehet Pienten Miesten Tukena (IMPMT)? Futary-veljet? Urheilukummit? Olisihan se ihan fair play, että kaikki pelaa eikä pientä kaveria jätetä, vai mitä, äijät? Kuva: Tommi Taipale Maarit Tastula 16 2011 2011 17
jäsenyhdistykset Helsingin ensikoti ry Monenlaisia muutoksia Yhdistyksessämme on tapahtunut monia kipeitäkin muutoksia. Vuosikokous (24.3.) joutui pohtimaan muun muassa Perhetalon kiinteistön kohtaloa, kun siellä tekemämme Alvari-perhetyö päättyy huhtikuun lopussa. Mielessämme on huolta asiakasperheitten tilanteesta ja työntekijöiden tulevaisuudesta, ja vielä on suunniteltava kiinteistönkin kohtaloa! Taloudelliset realiteetit vaativat monenlaisten kysymysten ratkaisua. Vuosikokouksesta ja siellä tehdyistä päätöksistä tiedotan jäsenkirjeessä. Muutenkin toimintayksiköissä ja henkilöstössä on ollut myllerrystä. Työntekijöitä siirtyy yksiköstä toiseen, mikä aina tuo mukanaan monenlaista yhteistä hyötyä. Rekrytoimme myös uusia työntekijöitä, mikä puolestaan tuo uutta osaamista ja näkökulmia. Mutta muutokset vievät aina aikaa ja energiaa! Muutosten keskellä asiakastyön laatu on pysynyt hyvänä, kiitos sitoutuneen ja osaavan henkilökunnan. Kansalaistoiminnan kehittämistä jatkamme edelleen. Johtokunnan ja henkilökunnan edustajien työryhmä ottaa mielellään mukaan yhdistyksen jäseniä ja on kiinnostunut uusista ideoista ja ehdotuksista. Ole yhteydessä minuun, jos kiinnostuit! Yhteystietoni löytyvät aina jäsenkirjeestä, ja yhdistyksen toimiston yhteystiedot Enskan lopusta. Toivon, että voisimme järjestää jäsenillan, jossa meillä olisi mahdollisuus keskustella keskenämme niin yhdistyksen asioista yleensä kuin kansalaistoiminnan tulevaisuudesta erityisesti. Miten toteuttaisimme jäsenillan? Olisiko hyvä ajankohta nyt keväällä vai alkusyksystä? Kikka Manninen Kaapatut Lapset ry Kevään toimintaa Kaapatut Lapset ry:ssä tehtiin vuonna 2010 yli 5000 tuntia vapaaehtoistyötä. Kiitämme kaikkia mukana olleita. Lapsikaappauksista on tietoa verkossa nyt myös englanniksi www.kaapatut- lapset.fi/english.html. Seuraava venäjänkielinen päivystysaika selviää sivulta www.kaapatutlapset.fi/ajankohtaista. Toukokuun 25. päivänä vietetään kansainvälistä Kadonneiden lasten päivää. Helsingin päätapahtuma on eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa kello 14. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan järjestelyihin, ota yhteyttä puheenjohtajaamme puheenjohtaja@kaapatutlapset.fi, p. 045 1270 170. Entä haluaisitko järjestää pienimuotoisen tilaisuuden omalla paikkakunnallasi? Neuvottele tästäkin puheenjohtajan tai Toivon Talon kanssa. Pulinakerhot kokoontuvat Toivon Talolla Malmilla joka kuukauden viimeisenä tiistaina kello 17.30 19.30. Tule mukaan tapaamaan muita lapsikaappauksen kokeneita tai sen uhan alla eläviä vanhempia! Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä perjantaina toimisto@ kaapatutlapset.fi, Tarvittaessa paikalla on lastenhoitaja. Tiistaina 31.5. asianajaja Anna Pellosniemi alustaa lapsikaappauksista ja niiden uhasta oikeudenkäyntiavustajan näkökulmasta. Tiistaina 28.6. lähdetään koko perheen voimin piknikille. 19.4. kello 18 on Eroneuvo-tilaisuus kahden kulttuurin liitoista eronneille, Neuvokeskus, www.neuvokeskus.fi Tule mukaan toimintaan ja seuraa internet-sivujamme www.kaapatutlapset.fi Tarja Räisänen Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Avopalvelu Aino taas avoinna Yhdistyksemme on vaikean syksyn ja talven jälkeen palaamassa arkeen ja perustyöhön. Sanotaan, että jonkun loppuminen on mahdollisuus uudelle ja näin myös Jyväskylässä: Pidä kiinni -toiminta jatkuu osittain, avopalveluyksikkö Aino avasi ovensa 7. helmikuuta. Ainossa työskentelevät tutut Hannele Kaunisto, Tarja Kekki, Tarja Mikkonen, Heli Rimmi ja Tuija Surakka sekä ryhmäpäivinä Anna Ruuhimäki. Ainon kanssa samoissa tiloissa toimii Perhekuntoutusyksikkö, jossa työskentelevät Alvari- perhetyöntekijät ja Malvaperhetyöntekijä sekä yksikön esimies, joka aloittelee erillisillä sopimuksilla myytävää perhetyötä. Uusina Alvareina ovat aloittaneet Helena Lammi ja Hellevi Rossi. Ensikoti ja turvakoti toimivat nyt eriytettynä, jolloin sekä vaativaa vauvatyötä että väkivaltatyötä on mahdollista vahvistaa entisestään. Eriyttämisen myötä ensikodin yhteyteen perustetaan oma osastonsa päihdeongelmista kärsiville vauvaperheille. Ensikodissa uusina työntekijöinä aloittivat Ulla Ahvo, Anne-Riitta Kovanen ja Heini Närhi sekä turvakodissa Anni Kokkonen. Sosiaalityöntekijäksi valittiin Aino Hilliaho. Yhdistyksen avointen ovien päivää vietetään vappuisissa merkeissä 29.4. kello 12 15. Päivän aikana uudet ja vanhat työmuodot esittäytyvät yhdistyksen ystäville ja yhteistyökumppaneille. Samalla yhdistyksen uusi ulkoinen asu ja esitteet julkistetaan. Tervetuloa nauttimaan simasta ja munkeista ja kuuntelemaan Asko Hiltusen bändiä akustisesti! Eija Paloheimo Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Hyviä uutisia tiloista Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan, miten Alvari-perhetyö onnistui pitkään kestäneen odotuksen jälkeen saamaan uudet toimitilat. Perhetyöltä vapautuneita tiloja käyttää nyt yhdistyksen toimisto. Samalla Perhetyönkeskus Esikko sai lopulta häiriöttömät tilat asiakaskäyttöön. Kun pitkään toiveena olleet tilajärjestelyt on lopultakin saatu toteutettua, voimme asettaa uusia tavoitteita. Seuraavaksi on etsittävä uusia rahoituslähteitä, jotta saisimme palkattua yhdistykselle toimistotyöntekijän. Parin vuoden ajan yhdistys on pärjännyt siten, että olemme työllistäneet toimistotyöntekijöitä, jotka ovat olleet oikeutettuja palkkatukeen. Käytäntö ei ole kestävä, koska työsuhteet jäävät väistämättä lyhyiksi. Vakituisen toimistotyöntekijän palkkaamisesta hyötyvät niin työntekijät kuin jäsenistökin, kun toiminnanjohtajan työaikaa vapautuu toimistorutiineista yhdistyksen henkilöstöhallintoon, toiminnan kehittämiseen, varainhankintaan ja vaikuttamistyöhön. Missähän tällä kertaa on sateenkaari, jonka päästä löytyy ratkaisu toimistotyöntekijän palkkaamiseen? Yhdistyksemme vapaaehtoiset miehet ovat osoittaneet suurta aktiivisuutta niin varainhankinnan, remonttitöiden kuin muuttotalkoiden parissa. On ollut mukava kuulla, että myös torstai-iltaisin kokoontuvaan Miestenryhmään on tullut uusia osallistujia jopa niin, että saunan lauteille on pitänyt odotella vuoroaan. Kevään aikana ryhmässä on ainakin yksi teemailta, joten seuraa paikallislehtiemme ilmoittelua. Ryhmästä saat lisätietoja myös Jaakko Raittilalta p. 045 679 0030. Jaana Vaittinen Pienperheyhdistys ry Seminaari Yksinhuoltajat haluavat töihin 13.4. Yksinhuoltajat haluavat töihin joustavatko lapset vai työmarkkinat? -seminaari järjestetään keskiviikkona 13. huhtikuuta kello 13 15 eduskunnan Kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3, Helsinki 10. Pääsy on vapaa. Yksinhuoltajaäidit ovat jo kaksi kertaa useammin työttöminä kuin parisuhteessa elävät naiset. Yksinhuoltajien työttömyysaste on 14,5 prosenttia. Työmarkkinat ovat muuttuneet rajusti 10 15 vuoden aikana. Ovatko hoivapalvelut pysyneet perässä? Etsimme vastauksia kysymykseen, kuinka palataan yksinhuoltajien täystyöllisyyteen. Onko myös yksin lastaan kasvattavalla oikeus käydä töissä, elättää itsensä ja hankkia eläketurvansa? Kumpi joustaa lapset vai työmarkkinat? 13.00 Seminaarin avaus: Miten päästään yksinhuoltajien täystyöllisyyteen? Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto 13.15 Yksinhuoltajien työmarkkinakäyttäytyminen (Tutkija VTT Mia Hakovirta, Turun yliopisto) 13.45 Paneeli, johon osallistuvat sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto, SAK, lakimies Anja Lahermo, STTK, ja asiantuntija Anu Sajavaara, EK. Puhetta johtaa kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto. 14.45 Kohti tulevaisuutta, puheenjohtaja Eija Tuominen, YVPL Lisätietoja: toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo, p. (09) 147 215 ja projektikoordinaattori Kaisli Syrjänen, p. (09) 720 68123. Järjestäjät Pienperheyhdistys ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry ja Opintotoiminnan Keskusliitto ry. Kaisli Syrjänen Tampereen ensi- ja turvakoti ry Haikara-kahvila perhetuvilla Ensi- ja turvakodissa sekä päiväryhmä Pikku-Miinassa on alkanut vuoden mittainen kokeilu esimiestehtävien järjestelyssä. Kaksi vastaavaa ohjaajaa muodostaa työparin, joka jakaa esimiestehtävät tasavertaisesti. Toisella on päävastuu hallinnollisista työtehtävistä ja toisella asiakastyöstä. Yhteisesti he vastaavat muun muassa henkilöstöpolitiikasta, työn kehittämisestä ja kehityskeskusteluista. Toiveemme on, että toiminta työparina tukee työntekijöitä esimiestehtävien haasteissa. Perhetupien vastikään perustettu Haikara-kahvila kokoontuu kevään aikana kerran jokaisella tuvalla. Haikara-kahvilassa perheillä on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluun ja vertaistukeen. Perheet voivat tutustua perhetupien ja doulien toimintaan. Tällä hetkellä yhdistyksellä on seitsemän doulaa. Doulapalvelu on suunnattu raskaana oleville ja synnyttäville naisille, jotka tarvitsevat tukea. Raskaana olevat voivat ottaa yhteyttä perhetupien ohjaajiin, joiden kautta he voivat saada itselleen doulan. Yhdistyksen Ystävät kokoontuvat jälleen 12.5. kello 17.30 Sukupolvien talossa Mutkakatu 38b c. Ystäväksi voi ilmoittautua ja tarkemmin toiminnasta kysyä: anne.harjuntausta@tetuko.fi. Miinan päiviä vietämme 26.5. kello 9 tai kello 13 Sukupolvien talon Pikku-Miinassa, Mutkakatu 38b c. Voimme kuunnella ja keskustella muun muassa doulatoiminnasta, uni-valverytmityksestä ja Elävä päiväkirja -hankkeesta. Lisätietoja info@tetuko.fi. Tuula Haukka-Wacklin Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Verkkosivut uudistuivat Yhdistyksen kotisivut www.suvantory.fi ovat uudistuneet. Ilmeen graafisesta toteutuksesta vastaa Hiekka Graphics Oy ja sisällön ovat tehneet Vankka verkko -projektin työntekijät. Vankka Verkko ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisy moniammatillisen verkoston ja vertaistuen avulla -projekti päättyy toukokuussa. Projektin tavoitteena on ollut kehittää olemassa olevia toimintamalleja ja työmenetelmiä ikääntyviin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen. Yhdistys koordinoi World Elder Abuse Awarness Dayn eli ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen kampanjapäivän viettoa Suomessa. Tapahtuma tunnetaan nimellä Kätketyt äänet ja sitä vietetään vuosittain 15.6. Tänä vuonna päätapahtuma järjestetään Tampereella yhteistyössä Kotilinnasäätiön, Mummon kammarin, Poliisiammattikorkeakoulun, Rikosuhripäivystyksen, sisäasiainministeriön, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n, Tampereen kaupungin ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen kanssa. Kampanjapäivän vietosta ja Vankka verkko -projektista on lisää tietoa yhdistyksen kotisivuilla. Yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2011 jatkaa Aulikki Kananoja. Varapuheenjohtajaksi valittiin Olli Lehtonen ja johtokunnan muiksi jäseniksi Monica Blomqvist-Åkermarck, Arto Halme, Katriina Hämäläinen, Riitta Korhonen, Ritva Korhonen-Mattila, Matti Lehesniemi, Maarit Rautio, Pertti Riihelä ja Ritva Uuttu-Riski. Päivi Helakallio 18 2011 2011 19
jäsenyhdistykset kirjanmerkki Väkivalta oikeasti puheeksi koulussa Yläkoululaiset kertoisivat kokemastaan väkivallasta ensin poliisille ja sitten vanhemmille. Opettajat luulivat, että nuoret kertoisivat ensin kavereilleen. Mikael-erityiskoulun oppilaat ovat kevätlukukaudella päässeet yhdessä miettimään, mitä he väkivallasta ajattelevat. Teksti: Essi lehtinen Kuva: Carina Calenius Uskalla puhua perheväkivallasta -hankkeen työntekijä Jaana Sohkanen on pitänyt mikkeliläisen Mikael-koulun oppilaille keväällä tunteja. Tunnit aloitettiin puhumalla siitä, mikä on riitelyn ja väkivallan ero. Mikael-koulu on valtion erityiskoulu kuuroille ja eri tavoin kuulovammaisille ja kielihäiriöisille oppilaille. 7 10 luokan oppilaita on vain 22. Pienessä tutussa porukassa työskentely on alkukankeuden jälkeen ollut intensiivistä. 7-luokkalainen Essi Haapiainen oppi Jaanan tunneilla, että väkivallassa on lajeja. Myös henkinen väkivalta on väkivaltaa. Essin on vaikea käsittää, miksi joku käyttäytyy väkivaltaisesti. Väkivalta on tosi törkeää ja tyhmää. Jaana teki koululaisten kanssa muun muassa julisteita heidän käsityksistään perheessä, koulussa ja seurustellessa kohdatusta väkivallasta. Jotkut lapset kertoivat niissä väkivallasta omassa perheessään. Jaana Sohkanen ja lastensuojelussa pitkään työskennellyt kuraattori Carina Calenius olivat valmistautuneet siihen. Sovimme etukäteen, että koulun omat aikuiset puuttuvat väkivaltaan, jos sitä tulee ilmi, kertoo Jaana Sohkanen. Olen jatkanut tilanteen käsittelemistä muutaman oppilaan kanssa, sanoo Carina Calenius. Koululla on hyvin resursseja oppilaiden tukemiseen. Projektin myötä keskustelu väkivallasta on muutenkin virinnyt koulussa entistä vakavampana ja on hyvä, että tarvittaessa aikuisen tukea on helposti saatavilla. Carina Calenius kokoaa tuntien materiaaleista paketin opettajien käyttöön. Mahdollisesti muistitikku jaetaan myös muihin kuuteen valtion erityiskouluun. Niin sanotuissa tavallisissakin kouluissa materiaalin soveltaminen on mahdollista, mutta vaatii ryhmien suuremman koon takia enemmän aikaa. Uskalla puhua perheväkivallasta -hanke toimii viidellä yläkoululla Mikkelissä, Oulussa ja Lahdessa. Mikkelissä mukana on Viola väkivallasta vapaaksi ry. Kouluissa kampanjoidaan, jotta nuoret rohkaistuisivat puhumaan väkivaltakokemuksistaan. Koululaisten tekemät julisteet esiteltiin vanhempainpäivässä äideille ja isille. Keskustelu virisi seurusteluväkivallasta. Isä ja minä. Ainutlaatuinen ihmissuhde hyvässä ja pahassa Pekka Hämäläinen Minerva Kustannus, 2010, 220 s. Toivoa vaikeaan isäsuhteeseen Kirjan suurin ansio on, että sen lukija joutuu väistämättä jonkinlaiseen prosessiin oman isäsuhteensa kanssa. Pekka Hämäläinen altistaa itsensä lukijoille ja kuvaa omaa isäsuhdettaan hyvin henkilökohtaisesti omien tarpeidensa ja toiveidensa kautta. Hämäläinen kuvaa vain vähän sitä, millaista isän käyttäytyminen konkreettisesti on, ja kertoo siitä yleisemmin mitätöimisenä ja tuomitsemisena. Lukijalle tämä tuottaa samastumisen kokemuksia, mutta jättää kuitenkin tilaa luoda omanlaistaan tarinaa omasta isästä. Käsittelytapa herättää lukijassa toivoa ja auttaa näkemään myös omaa isäsuhdetta uudessa valossa. Voi että, mitä runoja! Heli Laaksosen runot menevät taas suoraan läpi suojauksen. Ne kulkevat kielellisen hykerryksen ja riemun kantamina aiheesta toiseen. Jotkut sävyt Peippo vei -kokoelmassa ovat hiukan vakavampia kuin aiemmissa, Sulavoissa tai Pulu uis -kokoelmissa, mutta suurikin haikeus tulee välillä kuitattua elämän absurdiuden havainnoilla. Laaksosen lounaismurteella kirjoittaman maailman ihmiset antavat näkyä, miltä tuntuu. Yksin jäänyt ei korjaa pyykkejä narulta, koska Nee on sun ripustami / etkä ol enä ripustamas. Ja pyyrän taas uurelt / kotiavustajalt / et antais ol vaa / et antais tyynliina heilu / mul heilutta. Kirja korostaa, jopa kyllästymiseen asti, sukupolvien ketjun katkaisemisen mahdollisuutta ottamalla asiat puheeksi, tiedostamalla muutoksen tarve ja ryhtymällä vastuu kantaen tarpeelliseen prosessiin. Iso viesti, joka on kirjoitettu sisään myös Hämäläisen omaan tarinaan, on ymmärrys ja anteeksianto. Hämäläinen kuvaa kirjassaan omien vanhempiensa historiaa ja tekee ymmärrettäväksi sen, miksi isä oli sellainen kuin oli. Isän elämässä oli paljon menetyksiä, joiden vuoksi hän kirjoittajan mukaan turvautui uskoon. Uskon varjolla isästä tuli tuomitseva ja mitätöivä, vain hänen tapansa uskoa ja elää oli oikea. Arkiset asiat alkavat kertoa ihmisen sisäisen maailman rikkaudesta. Vaikka aiheet kokoelmassa vaihtuvat omannäköisen elämän etsinnästä kateuteen, niiden käsittelytapa on elähdyttävä. Jos kaiken silmällä nähtävän takana on kanssaihmisillä noin paljon ajatuksia, millaisia mielenkiintoisia aarteita lähimmäiset ovatkaan. Ei meil ol luppa / ei ol luppa tehrä pessä / ennenko / o opittu / ottama narikast oikkia takki mukka / tuntema / mikä o oma unelma / mikä on toise, Laaksonen kirjoittaa Suunnattomi-runossa. Essi Lehtinen Kirjanmerkki esittelee kirjoja avuksi ja iloksi työssä lasten hyväksi. Joskus myös vain iloksi elämässä. Kirjoittajan oli vasta isän kuoleman jälkeen mahdollista saada tarvitsemaansa etäisyyttä isäänsä. Näkemällä isässään myös uusia, arvostettavia piirteitä hänen oli helpompi arvostaa myös itseään. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että juuri kun pohdiskelin kirjoittajan tyyliä, selvisi, että formulaselostaja Matti Kyllönen on hänen serkkunsa. Se vahvisti Hämäläisen viestiä suvun kahleista, mutta myös voimasta. Santtu Salonen Peippo vei Heli Laaksonen Otava, 2010, 80 s. 20 2011 2011 21 20
yhteystiedot Prinsessa joka uskoi satuihin Marcia Grad Bazar Kustannus, 2010, 265 s. Prinsessa yrittää pelastaa prinssin Miksi etsit muilta vastauksia, jotka ovat omassa sydämessäsi? Sitä kysyy Prinsessa joka uskoi satuihin. Samalla kirja näyttää, miten helposti totuuden polulta eksyy. Elämäntaito-opas on kirjoitettu sadun muotoon. Kirjan päähenkilö prinsessa Viktoria käy dialogia alter egonsa Vickyn kanssa. Siinä missä Viktoria turvautuu kuninkaalliseen etikettiin ja muiden odotuksiin, pieni turvaton tyttö Vicky uskoo tunteisiin. Kuten kaikki prinsessat, Victoria odottaa uljasta prinssiä, joka pelastaisi hänet. Kuten satuun kuuluu, prinssi löytyy. Hänestä kuitenkin paljastuvat myös tohtori Jekku ja herra Hyinen. Prinsessa ei voi ymmärtää, miten hänen kiltti ja iha- Isä! Tartu kameraan tartu hetkeen! Hetki isänä -valokuvakilpailu Tervetuloa osallistumaan kilpailuun, jossa miehet valokuvilla kertovat hetkestä isänä. Ota kuva, jossa tärkeintä on tunnelma: isän ja lapsen välinen suhde sekä siitä välittyvä tunne. Isällä tarkoitamme biologista, sosiaalista, ydinperheessä elävää tai eronnutta isää. Laskemme mukaan mieskaverit, isoisät ja kaikki ne miehet, joilla on lapsen kasvun ja turvallisuuden kannalta merkittävä suhde häneen. Kilpailun voittajan valitsee kolmihenkinen raati, johon kuuluvat Laura Malmivaara, Visa Koiso-Kanttila ja Juha Turtiainen: Emme hae kuvia, jotka olisivat erityisen taidokkaasti ja hinnakkailla laitteilla toteutettuja, vaan ennemminkin kuvia, joista katsojalle välittyy tunne lapsen merkityksestä isälle ja isän merkityksestä lapselle. LISÄTIEDOT, OHJEET JA SÄÄNNÖT: www.miestyonfoorumi.fi/16 Kuvista kootaan näyttely 31.5 1.6.2011 olevaan Miestyön Foorumiin, jonka yhteydessä parhaat kuvat palkitaan. Kilpailun järjestävät Ensi- ja turvakotien liiton Miesten keskus sekä Miessakit ry. na prinssinsä voi tehdä hänelle niin kauheita asioita. Prinsessa yrittää kaikkensa pelastaakseen prinssinsä, kunnes lopulta tajuaa pelastaa itsensä. Onneksi prinsessalla on hyvät tukijoukot, koska matka on ajoittain raskas ja uuvuttava. Kirja on helppo lukea. Se on hauska samalla, kun se on opettava ja koskettava. Marcia Grad on ovelasti kätkenyt vakavan asian aikuisten satuun, jonka kautta vaikeita asioita on helpompi kohdata. Kirja sopii hyvin esimerkiksi osaksi työskentelyä asiakkaan kanssa, joka pitää lukemisesta. Sirpa Hopiavuori Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Karjalantie 22 53300 Lappeenranta p. (05) 415 0045 liisa.kiukas@ek-perhetyo.fi Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Yrjöntie 5 A 101 61800 Kauhajoki p. 050 405 2136 toiminnanjohtaja@ etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie 4 00510 Helsinki p. (09) 774 2460 f. (09) 701 4277 toimisto@helsinginensikoti.fi Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie 26 00700 Helsinki p. (09) 587 4401 toimisto@kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Lukiokatu 16 13100 Hämeenlinna p. 040 770 1087 liisa.jormalainen@khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie 11 40520 Jyväskylä p. 010 423 7500 toimisto@ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu 9 67100 Kokkola p. (06) 831 9518 marita.loukiainen@ kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Tulliportinkatu 11, 2. krs. 70100 Kuopio p. (017) 369 7200 toimisto@kuopionensikotiry.net Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 A 48100 Kotka p. (05) 210 9400, f. (05) 210 9428 jaana.vaittinen@ ensijaturvakoti.kymp.net Lahden ensi- ja turvakoti ry Ahvenistonkatu 2 as. 404 15110 Lahti p. (03) 883 3181, f. (03) 883 3190 toimisto@lahdenensijaturvakoti.fi Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie 5 96400 Rovaniemi p. 020 741 4732, f. (016) 310 915 pirjo.kairakari@ lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Puistokuja 3 B 17 79600 Joroinen p. (017) 610 080 toimisto@lapsenkengissa.fi Naisten Apu Espoossa ry Jänismetsäntie 2 02940 Espoo p. (09) 591 5130, f. (09) 5915 1320 toimisto@espoonturvakoti.com Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie 9 90500 Oulu p. (08) 561 5500, f. (08) 382 484 arja.sutela@ oulunensijaturvakoti.fi Pienperheyhdistys ry Hämeentie 130 A 00560 Helsinki p. (09) 720 6810 f. (09) 724 2009 info@pienperhe.fi Pohjois-Karjalan ensikoti ry Kyykerinkatu 32, 83500 Outokumpu p. 0400 819 841, 0400 819 842 pirjo.vauhkonen@ pohjoiskarjalanensikoti.fi Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, 28500 Pori p. (02) 633 3850, f. (02) 633 3530 porin.ensi-ja-turvakotiyhdistys@ co.inet.fi Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, 00320 Helsinki p. (09) 477 7180 f. (09) 4777 1828 turvakoti@ paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu 11 92100 Raahe p. (08) 221 202, f. (08) 221 292 toimisto@raahenensijaturvakoti.fi Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Hitsaajankatu 9 A 00810 Helsinki p. (09) 726 2422, f. (09) 685 4223 info@suvantory.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry toimisto: Salhojankatu 27 B 2 33500 Tampere ensi- ja turvakoti: Mutkakatu 38 b-c 33500 Tampere p. (03) 3143 4800 f. (03) 3143 4814 info@tetuko.fi Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7 20810 Turku p. (02) 513 4100, f. (02) 513 4150 turvakoti@ turunensi-jaturvakotiry.fi Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry Vöyrinkatu 2 65100 Vaasa p. (06) 312 9666, f. (06) 312 9667 turvakoti@vaasanturvakoti.fi Vantaan Turvakoti Vanda Skyddshem ry Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. (09) 8392 0071 f. (09) 874 7122 toimisto@vantaanturvakoti.fi VIOLA väkivallasta vapaaksi ry Hallituskatu 5 50100 Mikkeli p. (015) 365 330 viola@ viola-vakivallastavapaaksi.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu 73 55120 Imatra p. (05) 472 4909, f. (05) 431 9650 pirjo.ijas@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Karjalankatu 34 A 74120 Iisalmi p. (017) 272 3284 toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Ratakatu 9 00120 Helsinki p. 040 725 6229 toimisto@aima.fi Ensi- ja turvakotien liitto Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ensijaturvakotienliitto.fi ellei toisin ole mainittu Liiton puheenjohtaja erikoissairaanhoitaja Virpa Puisto virpa.puisto@kolumbus.fi Toimitusjohtaja Ritva Karinsalo Kehitysjohtaja Sari Laaksonen Talouspäällikkö Kirsti Kaleva Kehittämispäälliköt Mari Ahlström, Helena Niemi Järjestöpäällikkö Oona Ylönen Tiedottaja Mikko Savelainen Toimitussihteeri Essi Lehtinen Toimistonhoitaja Tarja Aalto Taloussihteeri Sari Niemi Toimistosihteeri Ulli Toiviainen Väkivaltatyö Tutkija-kehittäjä, Miina-hankkeen projektipäällikkö Auli Ojuri Suunnittelija Leena Marila-Penttinen Vaativa vauvatyö Tutkija-kehittäjä Sinikka Kuosmanen Suunnittelija Jaana Wikgren Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Kehittämispäällikkö Maarit Andersson Suunnittelija Tarja Boelius Sihteeri Riitta Savolainen Päihteet lapsen silmin -projekti Projektipäällikkö Eeva-Kaarina Veijalainen Lapsikeskeinen päihdetyö -hanke Projektipäällikkö Hanna Sellergren Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hanke Projektipäällikkö Tanja Henttonen Vapaaehtoistyön koordinaattorit Taina Keinänen, Sari Suokas (1.5. alkaen) Miesten keskus p. (09) 6129 3750 Kehittämispäällikkö Jussi Pulli Miestyönkehittäjät Sari Hellstén, Sirpa Hopiavuori, Merja Rankinen, Santtu Salonen Suunnittelija Visa Kuusikallio Koulutus- ja perhekuntoutuskeskus SOPUKKA Uusi Porvoontie 482 01120 Västerskog p. (09) 720 6850 info@sopukka.fi Toiminnanohjaaja Tarja Moilanen tarja.moilanen@sopukka.fi Emännät Tuula Pääläinen ja Raija Tauriainen keittio@sopukka.fi Keittäjät Aino Tuukkanen ja Sanni Taipale keittio@sopukka.fi 22 2011 2011 23
BM9 1 MICKE, MERIPELASTAJA MIKKO, VERTAISRYHMÄN JÄSEN MIHAELA, YSTÄVÄPALVELUN VAPAAEHTOINEN Yli miljoona suomalaista osallistuu joka vuosi vapaaehtoistoimintaan. Vaikka työstä ei makseta palkkaa, toiminta tarvitsee rahaa. RAY:n tuella vapaaehtoistyö on mahdollista Suomessa. Ensi- ja turvakotien liitto ry saa tänä vuonna 5 116 000 euroa tukea tärkeään työhönsä. www.raytukee.fi