Energiatehokkuuden parantaminen yrityksissä Yrittäjän energia- ja ilmastoseminaari 17.9.2009 Päivi Laitila, Motiva Oy Sisältö Motiva Lähtökohtia energiatehokkuuden kehittämiseen Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmukset Työkaluja ja lisätietoja 1
Motiva edistää Energiansäästöä ja energiatehokkuutta Uusiutuvan energian käyttöä Materiaalitehokkuutta Pienistä koululaisista suuryrityksiin Yhteistyössä monien verkostojen kanssa Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama Suurin asiakas on TEM:n energiaosasto Liikevaihto 5,1 milj. euroa (2008) Henkilömäärä 37 Motivan palvelut Energiatehokkuussopimusten valmistelu, koordinointi ja seuranta Energiakatselmus- ja analyysitoiminnan kehittäminen Energiaa säästävän tekniikan käyttöönoton vauhdittaminen Materiaalitehokkuuden edistäminen Uusiutuvan energian käytön lisääminen Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian viestintä Asenteisiin ja käyttötottumuksiin vaikuttaminen Seuranta ja vaikutusten arviointi 2
Toiminta käytännössä menetelmien teknologioiden informaatiotoiminnan nitominen tehokkaaksi kokonaisuudeksi Lähtökohtia energiatehokkuuden parantamiseen 3
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi koko maailmassa Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perus- ja tavoiteurassa vuosina 2007 2050, TWh 400 TWh 300 200 Tilasto 100 Perusura Tavoite 2020 0 Visio 2050 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 4
Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö sektoreittain 1970-2007 450 400 350 300 TWh 250 200 Häviöt Muut Liikenne Rakennusten lämmitys Teollisuus 150 100 50 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Sähkönkulutus sektoreittain 1970 2007 100 TWh 90 80 70 60 50 40 30 20 Siirto- ja jakeluhäviöt Palvelut, julkinen ja muu kulutus Koti- ja maatalous Muu teollisuus ja rakentaminen Kemianteollisuus Metallien jalostus 10 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Puu- ja paperiteollisuus 5
Energiankäytön tehostaminen toimintaympäristö, työkalut Rakentaminen, korjausrakentaminen uushankinnat Käyttöönotto Käyttö Elinkaarikustannusten huomioon otto suunnittelussa, valinnoissa hankinnoissa Toimintaympäristö, joka johtaa energiaketjun taloudellisimpien ratkaisujen toteutumiseen Energiakatselmukset, tehostamismahdollisuudet ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottomahdollisuudet Energiapalveluyhtiöt (ESCO-toimintamalli) Energian kulutuksen ja energiatehokkuuden arvioinnin ja seurannan organisointi, ohjelma ja välineet Vuonna 2050 on yhtä paljon vuoden 2010 jälkeen rakennettua rakennuskantaa kuin ennen vuotta 2010 rakennettua rakennuskantaa Vuoden 2010 rakennuskanta vuonna 2050 290 milj. m2 milj. m 2 80 70 60 Uudistuotanto 2010 2050 270 milj. m2 Rakennuskannan kerrosala ikäluokittain v. 2050 Vapaa-ajan asuinrakennukset Tuotantorakennukset 50 40 30 20 Julkiset palvelurakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Asuinkerrostalot 10 Rivitalot 0 Ennen 1950 1950 -luku 1960 -luku 1970 -luku 1980 -luku 1990 -luku 2000 -luku 2010 -luku 2020 -luku 2030 -luku 2040 -luku Omakotitalot 2010 6
Yrityksen toiminnan kannalta tehokas energianhallinta edellyttää Oman energiankäytön tuntemista ja seurantaa Tietoa omista energiansäästömahdollisuuksista Teknistaloudellisesti kannattavien energiatehokkuustoimien määrittämistä ja toteuttamista Energiatehokkuuden huomioonottamista toimintatavoissa, investoinneissa ja hankinnoissa Energian hankinnan eri mahdollisuuksien tuntemista Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen noudattaa jatkuvan parantamisen periaatetta Plan > Do > Check > Act -periaate 5. Johdon katselmus - Arvioidaan energiatehokkuusjärjestelmän tarkoituksenmukaisuus riittävyys ja tehokkuus 1. Energiapolitiikka - Energia sisällytetään yrityksen politiikkaan - Sitoutuminen energiatehokkuuteen 4. Tarkkailu ja korjaavat toimenpiteet - Energian mittaus ja raportointi - Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet - Sisäinen auditointi 2. Suunnittelu - Energianäkökohtien analysointi ja tunnistaminen - Lakisääteiset ja muut vastuut - Päämäärien ja tavoitteiden asettaminen - Energia otetaan huomioon investoinneissa 3. Toteuttaminen - Organisaatio ja energia-asioiden vastuuhenkilöt - Henkilöstön koulutus ja energia-asioiden pätevyydet - Energiatehokkuusjärjestelmän ylläpito - Energiatehokkuus laitehankinnoissa 7
Energiatehokkuussopimukset Mikä energiatehokkuussopimus? Vapaaehtoinen sopimus on vaihtoehto ja täydentävä keino määräyksille ja veroille Joustava väline yrityksen tai yhteisön energiatehokkuuden kehittämiseen tavoitteena ominaiskulutusten pienentäminen energiatehokkuuden seuraaminen ja kehittäminen osaksi yritysten ja yhteisöjen arkea energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa Tavoitteena kytkeä luontevana osana ympäristö- ja johtamisjärjestelmiin jatkuva parantaminen Mahdollisuus energiapalveludirektiivin velvoitteiden toimeenpanoon ja tulosten seurantaan päästökauppasektorin ulkopuolella 8
Sopimuksessa mukana olemisen etuja yritykselle Energiatehokkuus paranee Energiakustannukset pienenevät / kompensoidaan energian hinnan aiheuttamat kustannukset Ympäristöhaitat pienenevät Katselmustuki Investointituki Ympäristöluvan energiatehokkuusvaatimuksen täyttyminen Yrityskuva paranee Kilpailukyky paranee TEM:n päävastuulla olevat energiatehokkuussopimukset 2008 2016 ELINKEINOELÄMÄN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS PALVELUT ENERGIA-ALA KUNTASEKTORIN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT HÖYLÄ III ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU SUUNNITTEILLA KIINTEISTÖMANAGERIT JA -SIJOITTAJAT 9
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016 ELINKEINOELÄMÄN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ Energiavaltainen teollisuus EK - TOIMIALALIITOT - TEM - PUITESOPIMUS T O I M I A L A / S E K T O R I K O H T A I S E T T O I M E N P I D E O H J E L M A T Energiantuotanto Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Muoviteollisuus Teknologiateollisuus Puutuoteteollisuus Kaupan ala Matkailu- ja ravintolapalvelut Yleinen (EK) Toimialaliitto N Kaukolämpö ja kaukojäähdytys Sähkön siirto, jakelu ja vähittäismyynti ENERGIA- PALVELUT Yritys liittyy sopimusjärjestelmään Toimialan TOIMENPIDEOHJELMA Yrityksen LIITTYMISASIAKIRJA Toimiala liittyy puitesopimukseen Toimialaliiton LIITTYMISREKISTERI Energiatehokkuussopimukset muilla sektoreilla Liikenne (vastuuministeriö LVM) tavarankuljetukset ja logistiikka 2008-2016 joukkoliikenne 2001-2010 Maatalous (vastuuministeriö MMM) käynnistyy 2009 Kiinteistöala (vastuuministeriö YM) asuinkiinteistöalan energiansäästösopimus 10
Energiansäästösopimustoiminnalla 1997 2007 aikaansaadut tulokset teollisuudessa, energia- ja kunta-alalla sekä kiinteistö- ja rakennusalalla Energiansäästö, TWh/a 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Säästö lämpö+polttoaineet, kumulatiivinen Säästö sähkö, kumulatiivinen Säästö lämpö+polttoaineet+sähkö, kumulatiivinen 0,5 1,3 2,4 3,2 4,4 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Toimenpiteiden raportointivuosi 5,1 6,2 7,1 7,7 7,2 9,0 1,8 Energiakatselmukset 11
Energiakatselmus Energiakatselmus on TEM:n ohjeiden mukaan toteutettu kokonaisvaltainen selvitys kohteen (palvelurakennukset, teollisuus, energia-ala) energian käytöstä ja kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksista Energiakatselmuksen toteuttavat Motiva-auktorisoidut energiakatselmoijat yhteistyössä kohteen kanssa. TEM/ Motivan ohjeiden mukaisesti suoritettuun katselmukseen voi saada tukea 40 % (säästösopimuskunnat 50 %). Energiakatselmukset kannattavat Energiakatselmuksilla havaitaan keskimäärin säästömahdollisuuksia: lämmössä 16 % sähkössä 7 % veden käytössä 6 % Kolmannes säästöstä voidaan saada aikaan ilman investointeja eli ns. käyttöteknisillä toimenpiteillä Selvitysten mukaan yli kaksi kolmasosaa säästömahdollisuuksista realisoituu käytännössä 12
Yhteenveto yksityisen palvelusektorin 500:stä raportoidusta katselmuskohteesta (25 milj. rm 3 ): Kokonaiskulutukset, -kustannukset, säästöpotentiaalit ja investoinnit Nykyinen kulutus YKSITYINEN PALVELU 500 Säästöpotentiaali 2002-2007 Lämpöenergia 675 458 MWh/a 111 107 MWh/a 16,4 % 22 232 100 /a 3 466 359 /a 15,6 % Sähköenergia 782 439 MWh/a 48 945 MWh/a 6,3 % 43 678 914 /a 2 917 346 /a 6,7 % Vedenkulutus 1 763 410 m 3 /a 97 705 m 3 /a 5,5 % 3 878 178 /a 197 705 /a 5,1 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä 69 789 192 /a 6 581 410 /a 9,4 % 9 291 328 Säästötoimenpiteiden kustannussäästöpotentiaalin jakautuminen eri takaisinmaksuluokkiin ja toimenpiteiden toteutumatiedot Yksityinen palvelusektori: 386 kohdetta, 3 440 toimenpidettä 2,0 Toteutettu Päätetty Harkitaan Ei toteuteta Ei tietoa 1,6 Säästö milj. 1,2 0,8 0,4 0,0 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 8-9 9-10 10 Takaisinmaksuaika 13
TEM energiakatselmus- ja energia-analyysituki 2008 Kaikille pääsääntöisesti tuki enintään 40 % hyväksyttävistä kokonaistyökustannuksista poikkeukset: energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneet kunnat sekä mikro- ja pk yritykset (2003/361/EY) voivat saada tukea enintään 50 % energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneet kunnat voivat saada uusiutuvan energian kuntakatselmuksiin tukea enintään 60 % Tuki koskee myös uusiutuvien energioiden kuntakatselmuksia ja kuljetusketjujen energiakatselmuksia Tukea ei myönnetä pelkkien asuinrakennusten katselmuksiin eikä maatiloille hankkeessa voi olla max. 10% asuintilavuutta palvelusektorin rakennukseksi voidaan tulkita rakennus, jossa liiketiloja yli 50% TEM investointituet energiansäästöhankkeille 2008 1(2) Energiatuki on aina haettava ennen hankkeen aloittamista aloittamiseksi katsotaan lopullisen ja sitovan investointipäätöksen tekeminen Uusi teknologia tuki enintään 40 % kaikki hankkeet käsitellään TEM:ssä Päästökauppaan liittyvät hankkeet vain uuden teknologian hankkeita poikkeuksena energiatehokkuussopimuksiin liittyvät katselmukset ja energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyvät päästöihin ei suoranaisesti vaikuttavat hankkeet ESCO-palveluna toteutettavat hankkeet hankkeet käsitellään paikallisissa TE-keskuksissa energiatehokkuussopimuksiin liittyneille tuki enintään 20-25 % muille tuki enintään 15 % hakijana voi olla myös ESCO-yritys 14
TEM investointituet energiansäästöhankkeille 2008 2(2) Tavanomaiset energiansäästötoimenpiteet max. 15-20% myönnetään vain energiantehokkuussopimuksiin liittyneille tapauskohtainen harkinta energiakatselmuksessa ehdotettu toimenpide minimikoko vähintään 25 000 (pieniä hankkeita voi yhdistää) maksimituki pääsääntöisesti 150 000 /yritys,a koroton takaisinmaksuaika yli 3 vuotta sähköä säästävät hankkeet etusijalla. Tehonsäästöhankkeille tukea vain, jos myös merkittävää energiansäästöä tai huomattava ympäristöpäästöjen väheneminen. ei asuinrakennuksiin tai maatilojen energiansäästöinvestointeihin kunnossapitotoimenpiteitä ei tueta lämmitystapojen muutosinvestointeja ei tueta, ellei ei ole kyse siirtymisestä uusiutuvien energialähteiden käyttöön omassa energiantuotannossa Työkaluja ja lisätietoja 15
Valtakunnallinen Energiansäästöviikko Teemaviikko (vko 41) vuodesta 1997 Vietetään tänä vuonna 5.-11.10.2009 Tavoitteena nostaa energian tehokas käyttö esiin yrityksissä ja yhteisöissä. Kuluttajien informointi median välityksellä. Toteutustapa vapaa vietetään oman yrityksen sisällä, tai yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa 16
Säästöviikolla on teema jokaiselle päivälle Maanantai lämmitys Tiistai liikenne Keskiviikko veden käyttö Torstai laitehankinnat Perjantai sähkön käyttö Viikonloppu materiaalitehokkuus Lisätietoja Energiatehokkuussopimuksista www.motiva.fi/energiatehokkuussopimukset Energiakatselmuksista www.motiva.fi/energiakatselmukset Energiansäästöviikosta www.energiansaastoviikko.fi Rakennusten energiatodistuksista, valaistuksesta ww.motiva.fi/energiatodistus, www.lampputieto.fi Energiatehokkuustoimikunnan (TEM) työn tuloksista www.motiva.fi/energiatehokkuustoimikunta 17
18