Kustannussäästöjä energiatehokkuuden parantamisesta

Transkriptio

1 Kustannussäästöjä energiatehokkuuden parantamisesta EK-päivä, Oulu Mikael Ohlström Johtava asiantuntija, energia- ja ilmastopolitiikka Elinkeinoelämän keskusliitto EK

2 Sisältö Suomen energiavuosi 2009 Sähkön kulutus- ja hintapiikit tänä talvena Energiatehokkuussopimus 2

3 Suomen energiavuosi

4 Taantuma alensi sähkönkulutusta ennätyksellisesti Sähkön kokonaiskulutus Suomessa vuosina TWh Lähde: Energiateollisuus ry 4

5 Suomi on riippuvainen sähkön tuonnista Tuonti Vienti TWh Pohjoismaat Venäjä Viro Lähde: Energiateollisuus ry 5

6 Suomen sähkön hankinta on monipuolista Yhteensä 81 TWh vuonna Sähkön tuotannosta (ei tuontia mukana) 31 % oli uusiutuvaa ja 63 % hiilidioksidipäästötöntä. Vesivoima 15,6 % Tuulivoima 0,3 % Ydinvoima 27,9 % Nettotuonti 15,0 % Lähde: Energiateollisuus ry 6 Erillistuotanto 11,3 % Yhteistuotanto, teollisuus 11,7 % Yhteistuotanto, kaukolämpö 18,3 %

7 Elinkeinoelämä käytti noin 2/3 Suomen sähköstä Sähkön kulutuksen jakaantuminen vuonna 2009 (kokonaiskulutus 81 TWh) Teollisuuden osuus poikkeuksellisen alhainen, sähkönkulutus palautuu n. 50 %:n osuuteen taantuman väistyessä Metallinjalostus 8 % Kemianteollisuus 8 % Muu teollisuus 5 % Asuminen ja maatalous 29 % Teollisuus yhteensä 46 % Muu kulutus yhteensä 51 % Metsäteollisuus 24 % Häviöt 4 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Lähde: Energiateollisuus ry 7

8 Sähkön kulutus- ja hintapiikit tänä talvena 8

9 Suomi sähkön tuonnin varassa Perjantai-iltana klo sähkökulutuksessa kiristyneen pakkasen myötä (siihen mennessä) talven ennätyslukema: lähes MW (MWh/h) (28.1. n MW) Sähkön tuotantoa samaan aikaan oli maksimissaan MW Tuontia tarvittiin MW. Aamupäivällä tuonti oli pahimmillaan 2400 MW eli lähes viidesosa sähköstä tuotiin (28.1. pahimmillaan 3000 MW tuontia!) Varavoimakapasiteettia (tehoreservi) jouduttiin käynnistämään jo toisen kerran kuluvana talvena, koska sähkön tarjonta ei muuten riittänyt kattamaan kysyntää pohjoismaisessa sähköpörssissä Sähkön Elspot-hinta nousi aamupäivällä useammaksi tunniksi peräti 1000 euroon megawattitunnilta niin Suomessa kuin Ruotsissa piikissä sähkön hinta peräti 1400 /MWh, ma myös useana tuntina (7) yli 1000 /MWh, päiväkeskihinta 505 /MWh! - v hinta on ollut /MWh 9

10 Ennennäkemätön päivä Suomen aluehinnassa, päiväkeskihinta 505 /MWh Sähkön SPOT-hinta : /MWh SYS FI Vuonna 2009 sähkön keskihinta Suomessa oli 37 /MWh eli 3,7 snt/kwh, kuluvana talvena useasti monikymmenkertaisia hintapiikkejä (yli 100 snt/kwh!) ja jopa päiväkeskihinnatkin ovat olleet sadoissa euroissa/mwh => tarvitaan lisää vähäpäästöistä ja edullista sähköntuotantoa! 10

11 Sähkön tuotanto joulu-tammikuussa Kulutusmaksimi MW (huom. taantumassa!) 2000 MW:n rakenteellinen tuontiriippuvuus 11 Lähde: Fingrid

12 Lauhdesähkön tuotanto joulu-tammikuu Lähde: Fingrid

13 Ennätyksellisen korkean sähkön pörssihinnan (1400 /MWh) syitä ja seurauksia Useita huoltotöitä oli meneillään Nord Pool -alueen siirtoverkoissa ja voimalaitoksissa Muutamia odottamattomia häiriöitä voimalaitoksissa Kaikki Ruotsin ydinreaktorit eivät olleet tuotannossa Pullonkauloja eräillä Norjan (NO1) ja Tanskan (DK1) -hinta-alueilla Mm. Ovakon Imatran tehdas keskeyttänyt tuotannon jo kahdesti (ostavat osan sähkönkäytöstään suoraan sähköpörssistä) Kulutusjoustoa on arvioitu olleen kaikkiaan jopa 1400 MW:n edestä, Suomessa yli 500 MW Osin sopimusten mukaista (Fingrid), osin pakotettua: ei ole järkevä tilanne, että joudutaan keskeyttämään/suunnittelemaan tehdastuotteiden tuotantoa yksittäisen tuotannontekijän kalleuden vuoksi, jos tuotteilla kuitenkin olisi kysyntää! Ratkaisu: Ensisijaisesti lisää kotimaista sähköntuotantoa, mutta lisäksi mm. kulutusjoustolle markkinat? Summa summarum: Kulutuksen suuri määrä yllätti näin taantumaoloissa, entä jos oltaisiin oltu normaalitilanteessa? 13

14 korkeat Spot-hinnat ( kulutuksen hintajousto) 14 Lähde: Fingrid

15 Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Oman tuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan huipun aikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt 15

16 Uutta tuotantokapasiteettia tarvittaisiin MW, jotta tarjonta vastaisi arvioitua MW:n sähkön kulutuksen huipputehoa v Sähkön kulutushuiput , suurin tuntiteho megawattia (MW) MW Lähde: EK ja ET (2009) & Energiateollisuus ry (2010) 16 joulukuun 2009 huippu MW (tammikuussa MW)

17 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 17

18 EU:n ilmasto- ja energiapaketti vuoteen 2020 Kasvihuonekaasujen vähentäminen 20%:lla vuoteen 1990 verrattuna (sitova tavoite) Uusiutuvien energialähteiden osuudeksi keskimäärin 20% vuoteen 2020 mennessä (sitova tavoite) Energiatehokkuuden lisääminen perusuraan verrattuna 20%:lla (ohjeellinen, muuttumassa sitovaksi?) Liikenteen biopolttoaineiden osuus 10% vuoteen 2020 mennessä (sitova tavoite) 18

19 Teollisuuden aiemman v energiasäästösopimuksen saavutuksia mukana lähes 200 yritystä, yli 300 toimipaikkaa; kattoi yli 80 prosenttia teollisuuden energiankäytöstä investoinnit energiatehokkuuteen 295 milj. euroa vuosina vuotuinen energiansäästö vastaa lähes omakotitalon energian käyttöä; sähkön säästö 1,0 TWh sekä polttoaineet ja lämpö 5,2 TWh; yhteensä yli 100 milj. euroa per vuosi tietoa teollisuuden energiansäästön mahdollisuuksista säästöselvityksiin käytettiin rahaa yli 18 milj. euroa vuosina

20 EU:n energiapalveludirektiivi (ESD) on taustana energiantehostamissopimuksille Energiapalveludirektiivi koskee kaikkea energian loppukäyttöä ja siirrettyä energiaa (ei koske merenkulkua, lentoliikennettä tai päästökaupassa mukana olevia toimipaikkoja) Kansallinen ohjeellinen 9 % energiansäästötavoite jaksolla lasketaan jakson keskimääräisestä direktiivin piirissä olevasta loppukulutuksesta; varhaistoimia hyväksytään 1995 lähtien (1991 lähtien jos perusteltua) Tavoite vuodelle 2016 lasketaan kerran ja saatu säästettävän energian absoluuttinen määrä (TWh) on tavoitteena koko direktiivin soveltamisajan Suomen ohjeellinen energiansäästötavoite on 17,8 TWh vuonna 2016 Säästötavoite on ohjeellinen, mutta jäsenvaltioilla on pyrkimisvelvoite. Toimia tulee suunnitella ja käynnistää tavoitteen saavuttamiseksi. Vuoden 2016 säästöt ratkaisevat; tarkistuspisteet 2007, 2010 ja

21 Säästötavoitetta ei ole jaettu sektoreille, mutta tasajaolla tarkasteltuna tilanne on seuraava: SEKTORI KULUTUS OSUUS SÄÄSTÖN MÄÄRÄ [TWh] [%] [TWh/9v] [GWh/a] Kotitaloudet 56,8 28,7 5,1 568 Liikenne 47,2 23,9 4,3 472 Teollisuus 46,2 22,6 4,0 446 Palvelut 30,9 15,6 2,8 309 Maa- ja metsätalous 10,2 5,2 0,9 102 Muut 7,9 4,0 0,7 78 Yhteensä 197,7* 17, *) ESD-loppukäyttö eli ei sisällä päästökaupassa mukana olevia toimipaikkoja eikä myöskään merenkulkua ja lentoliikennettä Lähde: TEM 21

22 Työ- ja elinkeinoministeriön päävastuulla olevat energiatehokkuussopimukset ELINKEINOELÄMÄN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS PALVELUT ENERGIA-ALA KUNTASEKTORIN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT HÖYLÄ III ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU SUUNNITTEILLA KIINTEISTÖMANAGERIT JA SIJOITTAJAT 22

23 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus EK - TOIMIALALIITOT - TEM - PUITESOPIMUS T O I M I A L A / S E K T O R I K O H T A I S E T T O I M E N P I D E O H J E L M A T Sähkön siirto, jakelu ja vähittäismyynti Kaukolämpö ja kaukojäähdytys Yleinen (EK) Puutuoteteollisuus Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Energiantuotanto ENERGIA- PALVELUT Matkailu- ja ravintolapalvelut Kaupan ala Autoala Muoviteollisuus Elintarviketeollisuus Energiavaltainen teollisuus ELINKEINOELÄMÄN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ Toimiala liittyy puitesopimukseen Toimialan TOIMENPIDEOHJELMA Toimialaliiton LIITTYMISREKISTERI Yrityksen LIITTYMISASIAKIRJA Yritys liittyy sopimusjärjestelmään 23

24 Energiatehokkuussopimuksen tavoitteet Varmistaa, että saavutetaan ne energiansäästötavoitteet, jotka on asetettu kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa sekä energiapalveludirektiivissä Saada mukaan EK:n jäsenyritysten energian loppukäytöstä ja tuotannosta mahdollisimman suuri osuus Toimialaliitoille kattavuustavoitteet (käytännössä vähintään 60 %) ja tehostamistavoitteet (9 %) Yritys asettaa oman tehostamistavoitteensa, vähintään 9 % energiantuotannossa ja -palveluissa sekä energiavaltaisella teollisuudella poikkeavat tavoitteet 24

25 Miksi mukaan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen? Järjestelmällisyyttä ja jatkuvuutta energiatehokkuuden parantamiseen Kompensoi energiakustannusten nousua Positiivinen imagokysymys: osallistutaan aktiivisesti ilmastonmuutostalkoisiin Vastataan Suomen tasolla kansainvälisiin haasteisiin ja tavoitteisiin, erityisesti energiapalveludirektiivin ESD toimeenpanoon 25

26 Energiatehokkuussopimukseen liittymisen etuja Sopimus tarjoaa tavoitteellisen ja järjestelmällisen raamin energiakustannusten pienentämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi TEM tarjoaa tukea energiatehokkuusselvityksiin (40 % kustannuksista) sekä toteutettaviin energiansäästöinvestointeihin (15-20 %) ja escohankkeissa (20-25 %) Katselmuksista yritykset saavat konkreettista tietoa energian käytöstään ja tehostamispotentiaaleista => mahdollisuus säästää selvää rahaa Energiansäästöinvestoinnin takaisinmaksun jälkeen jatkuva kustannussäästö Paljon energiaa käyttäviltä yrityksiltä edellytetään ympäristöluvissa energiatehokkuutta. Sopimuksen avulla yritys voi osoittaa täyttävänsä ympäristöluvan velvoitteet tältä osin. Jos yritys liittyy mukaan energiatehokkuussopimukseen, sille ei tule enää muita energiapalveludirektiivistä johtuvia velvoitteita. Positiivinen imago, oikeus sopimuslogon käyttöön 26

27 Toimenpideohjelmien sisältö Energiavastuuhenkilöiden nimeäminen Energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman laatiminen ja päivitys tarvittaessa Energiatehokkuuden parantaminen (seuranta, investoinnit, jne) Vuosittainen raportointi Koulutus ja sisäinen viestintä Energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa Uuden energiatehokkaan teknologian ja toimintatapojen käyttöönotto Logistiikan energiatehokkuuden huomioonottaminen Uusiutuvien energialähteiden käyttö Energiatehokkuustoiminnan arviointi 27

28 Energiatehokkuussopimuksen kesto ja irtisanominen Yritys voi irtisanoutua sopimusjärjestelmästä ilmoittamalla siitä ministeriölle ja sille liitolle, jonka toimenpideohjelman toteutukseen se on sitoutunut Ministeriö voi irtisanoa yksittäisen yrityksen sopimusjärjestelmästä, jos yritys ei toteutua niitä sitoumuksia, joihin se on liittymisasiakirjassa sitoutunut Tukien takaisinperintä mahdollista 28

29 Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) jatkuvan parantamisen työkaluna Energiatehokkuusjärjestelmä auttaa luomaan systemaattisen menettelyn energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen periaatteen toteuttamiseksi sekä energiankulutuksen ja kustannusten pienentämiseksi On osa energiavaltaisen teollisuuden ja energian tuotannon toimenpideohjelmia, mutta käyttökelpoinen työkalu muillekin yrityksille Voidaan liittää yrityksen ISO järjestelmään tai muuhun johtamisjärjestelmään tai soveltaa omana järjestelmänä 29

30 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen tilannekatsaus Kattavuustavoitteet (60-80 %) saavutettu suurella osalla toimialoista; energiavaltainen teollisuus 100 % mukana Ensimmäisenä raportointivuonna 2008 energian käyttö tehostui 752 GWh/a, josta sähköä säästettiin 177 GWh/a ja lämpöä+polttoaineita 575 GWh/a Energiansäästötavoite on vähintään 9 % perusurasta päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla; energiavaltaiselle teollisuudelle yhteistä tavoitetta ei ole vielä määritelty Seminaareja ja koulutuksia järjestetään eri toimialoilla 30

31 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus: Liittymistilanne ja kattavuus maaliskuu 2010 (1/2) (energian käytön vertailuvuosi 2005) Energiavaltainen teollisuus (EVT) 37 yritystä, 142 toimipaikkaa lähes 100% energiankäytöstä, tavoite 100 % Energiantuotanto 32 yritystä, 199 toimipaikkaa yli 95 % sähköntuotannosta, tavoite 80% energiankäytöstä Keskisuuri teollisuus (elintarvike, kemia, muovi, puutuote, teknologia) 153 yritystä, 371 toimipaikkaa vaihtelee toimenpideohjelmittain % energiankäytöstä, keskimäärin 41 % energiankäytöstä, tavoite keskimäärin 61 % kattavuus energiapalveludirektiivin kattamasta teollisuuden energiankäytöstä noin 41 % Lähde: Motiva Oy 31

32 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus: Liittymistilanne ja kattavuus maaliskuu 2010 (2/2) Palveluala (kauppa, matkailu- ja ravintolapalvelut, autoala) yhteensä palvelualalla 43 yritystä ja lähes toimipaikkaa kaupanalalla 3 yritystä ja yli toimipaikkaa (raportoivia toimipaikkoja 457, liittyneiden energiankäyttö GWh) MaRassa 36 yritystä ja 219 toimipaikkaa (liittyneiden energiankäyttö 675 GWh/a) Autoala tuli mukaan vasta tänä vuonna kantaluvut energiankäytölle puuttuvat, tavoite vaihtelee toimenpideohjelmittain 60 66%, tavoite keskimäärin 60 % Energiapalvelut (sähkön myynti, sähkön jakelu ja kaukolämmön myynti ja erillistuotanto) 83 yritystä ja 122 toimipaikkaa vaihtelee toimenpideohjelmittain % sähkön jakelusta/kaukolämmön myynnistä, tavoite 80 % 32 Lähde: Motiva Oy

33 Yhteenveto: Mitä hyötyä yritykselle? Mahdollisuus kustannussäästöihin Katselmuksista konkreettista tietoa energian käytöstä ja tehostamispotentiaaleista Kustannussäästöt kasvavat paineiden realisoitumisen myötä Rahoitustukea energiatehokkuusselvityksiin (40 % kustannuksista) energiansäästöinvestointeihin (lämpö 15 %, sähkö 20 % ja escohankkeissa 20 % ja 25 %); tukimäärä vaihtelee TEMin ohjeiden ja määrärahojen puitteissa Järjestelmällisyyttä ja jatkuvuutta energiatehokkuuden parantamiseen Myönteinen viesti markkinoinnissa; oikeus logon käyttöön 33

34 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: (en.teh.sopimukset)