Yrityksen liittyminen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan

Transkriptio

1 1 Yrityksen liittyminen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan LOMAKKEIDEN TÄYTTÖOHJE LIITTEET: ENERGIAKATSELMUS- JA INVESTOINTITUET, MITEN LIIKKEELLE Tässä ohjeessa käydään läpi paitsi lomakkeiden täyttöohjeet, myös ohjeet siitä, mitä eri asiat tarkoittavat. Mikäli jokin asia ei selviä ja herää kysymyksiä, ole hyvä ota yhteyttä Hannu Hakalaan MaRassa, puh tai sähköposti hannu.hakala(at)mara.fi. Sisällysluettelo: 1. Asiakirjat 2. Liittymisasiakirja 3. MaRan toimenpideohjelma 4. Liittymisasiakirjan täyttäminen 5. Raportointi ja MaRan raportointimaksu 6. Sopimusjärjestelmästä irtisanoutuminen 7. Yrityksen velvoitteiden täyttäminen 8. Energiasopimusten tunnuksen (merkin) käyttö 9. TEM:in tuet energiakatselmuksiin ja/tai investointeihin 10. Lisätietoja, neuvontaa, apua ja vastauksia kysymyksiin 11. Liite1: Energiakatselmustuet (lähde Motiva) 12. Liite 2: Investointituet (lähde Motiva) 13. Liite 3: Miten liikkeelle? 1. Asiakirjat Asiakirjoja on kaksi, varsinainen liittymisasikirja ja siihen liittyvä MaRan toimenpideohjelma. 2. Liittymisasiakirja Liittymisasiakirjan allekirjoittamalla yritys liittyy sopimusjärjestelmään ja sitoutuu MaRan toimenpideohjelmaan. Liittyminen tulee voimaan, kun MaRa on merkinnyt

2 2 yrityksen liittymisrekisteriin. Sopimusjärjestelmä on käynnistynyt ja on voimassa saakka. Tämän sopimusjärjestelmän viimeinen raportointi tehdään helmikuussa Yritys täyttää ja allekirjoittaa liittymisasiakirjoja kaksi samanlaista kappaletta. Liittymisasiakirjassa on kolme sivua, kaikilla sivuilla kysytyt tiedot tulee täyttää. Sivulla kolme kysytään toimipaikkoja ja rakennustilavuutta. Myös nämä tiedot on aina täytettävä. Kumpikin allekirjoitettu liittymisasiakirja postitetaan MaRaan. Toinen palautetaan yritykselle sen jälkeen, kun se on käsitelty ja allekirjoitettu MaRassa. Osoite on: MaRa ry Hannu Hakala Merimiehenkatu Helsinki Liittymisasiakirjan voi tulostaa netistä MaRa toimittaa kopion liittymisasiakirjasta Motivaan ja TEM:iin. 3. MaRan toimenpideohjelma MaRan toimenpideohjelmassa kuvataan eri sopimusosapuolien velvoitteet. Sopimusosapuolet ovat työ- ja elinkeinoministeriö (TEM eli Ministeriö), Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (Toimialaliitto) ja järjestelmään liittyvä yritys (Yritys). Yrityksen velvoitteet on esitetty toimenpideohjelman kohdassa 2.3. Liittyessään ohjelmaan yritys sitoutuu näiden velvoitteiden toteuttamiseen. MaRa ylläpitää liittymisrekisteriä ja energiayhteyshenkilöiden rekisteriä osana jäsenrekisteriään. Kaikki Maralle luovutettavat tiedot ovat luottamuksellisia, samoin TEM:n toimeksiannosta Motiva Oy:n hallinnoimaan raportointijärjestelmään tallennetut tiedot. Yksittäisten yritysten tietoja ei julkaista eikä anneta muille osapuolille ilman yrityksen lupaa. 4. Liittymisasiakirjan täyttäminen Sivu 1: Kohta 1: kirjoitetaan liittyvän yrityksen virallinen nimi. Sivu 2: Yrityksen liittymistiedot Kohta 1: kirjoitetaan yrityksen virallinen nimi ja yhteystiedot.

3 3 Tilastokeskuksen toimialaluokitustieto täytetään MaRassa, mikäli se ei ole yrityksellä tiedossa. Kohta 2: Energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilö (energiavastuuhenkilö): Henkilö, joka on liittyvän yrityksen/konsernin yhteyshenkilö energiatehokkuussopimusasioissa ja joka vastaa koko yrityksen/konsernin raportoinnista (vaikka yrityksellä olisikin ketju- ja / tai toimipaikkakohtaisia energiavastuuhenkilöitä). Tälle henkilölle lähetetään kaikki sopimustoimintaan liittyvät ohjeet, tiedotteet ym. viestit MaRasta ja Motivasta. Kohta 3: Ketjut ja/tai toimipaikat Ketjukohtaisella raportoinnilla tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa yrityksellä on suuri määrä pieniä samankaltaisia kohteita (esim. vuokramökkejä), joita ei ole tarkoituksenmukaista seurata ja raportoida kohdekohtaisesti. Tällöin kirjataan ketjua -kohtaan näiden yhtenä kokonaisuutena raportoitavien ketjujen lukumäärä ja sivulla kolme esitetään ao. ketju(t) kuten yksi toimipaikka, mutta ilmoitetaan myös ketjun sisältämien kohteiden lukumäärä (kpl) sekä yhteenlaskettu energianloppukäyttö eriteltynä ostolämpö, polttoaineet, sähkö ja yhteensä kohdassa 4. Mikäli edellä kuvattuja pienten kohteiden ketjuja ei ole, ilmoitetaan sopimukseen liitettyjen toimipaikkojen kokonaismäärä kohdassa toimipaikkaa ja näiden yhteenlaskettu energianloppukäyttö eriteltynä ostolämpö, polttoaineet, sähkö ja yhteensä kohdassa 4. Jos yritys näkee tarkoituksenmukaiseksi mahdollistaa seuranta jatkossa operatiivisten ketjujen (esim. Tähti-hotellit ja Koti-hotellit, katso alla oleva esimerkki kohdassa C) perusteella, tulee toimipaikat esittää kolmannella sivulla ketjuittain ryhmiteltynä. Ryhmän voi perustaa myös raportointijärjestelmään ensimmäisenä raportointikertana (helmikuusta 2009 alkaen). Tässä on viisi yritystoiminnan esimerkkivaihtoehtoa: A: Yritys Oy (tai toiminimi, kommandiittiyhtiö) on samalla toimipaikka, esim. Hotelli Kulmakivi Oy: - merkitään 1 toimipaikkaa - sivulle kolme kirjoitetaan toimipaikan nimi ja rakennustilavuus

4 4 - yrityksen energiavastuuhenkilöä ei tarvitse toiseen kertaan ilmoittaa, jos henkilö on sama, kuin kohdassa 2 ilmoitettu yrityksen energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilö B: Yritys Oy:llä (tai esim. yhdistyksellä) on kolme toimipaikkaa. - merkitään 3 toimipaikkaa - sivulla kolme eritellään nämä kolme toimipaikkaa (hotellin nimi ja rakennustilavuus) sekä energiavastuuhenkilöiden nimet ja sähköpostiosoitteet - mikäli energiavastuuhenkilöitä ei ole nimetty toimipaikkakohtaisesti, oletetaan toimipaikkakohtaisen energiavastuuhenkilön olevan kohdassa 2 ilmoitettu yrityksen energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilö C: Yritys Oy:llä kaksi operatiivista ketjua, esim. Tähti-hotellit (6 kpl) ja Koti-hotellit (5 kpl), mutta ketjut eivät ole erillisiä osakeyhtiöitä - merkitään 11 toimipaikkaa - sivulla kolme eritellään nämä 11 toimipaikkaa (hotellin nimi ja rakennustilavuus) sekä energiavastuuhenkilöiden nimet ja sähköpostiosoitteet - mikäli operatiivisia ketjuja halutaan seurannassa tarkastella erikseen, esitetään hotellit ketjuittain ryhmiteltyinä (saadaan myöhemmin kohdistettua toimipaikka ketjuun) - mikäli energiavastuuhenkilöitä ei ole nimetty toimipaikkakohtaisesti, oletetaan toimipaikkakohtaisen energiavastuuhenkilön olevan kohdassa 2 ilmoitettu yrityksen energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilö D: Yritys Oy:llä on edellisten lisäksi Lomamökit-ketju, jossa 70 kpl pieniä vuokramökkejä. - merkitään Tähti-hotellit ja Koti-hotellit kuten yllä on kerrottu - merkitään tämän lisäksi 1 ketjua - merkitään Lomamökit-ketju kolmannelle sivulle kuten merkittäisiin yksi toimipaikka (ketjun nimi, rakennusten lukumäärä kpl ja yhteenlaskettu rakennustilavuus) E: Yritys Oy on konsernin emoyhtiö, joka omistaa kolme erillistä Oy:tä, joilla on yhteensä 25 toimipaikkaa, esim. Loma-hotellit Oy (4 toimipaikkaa), Metsä-hotellit Oy (6 toimipaikkaa) ja Ranta-hotellit Oy (15 toimipaikkaa). Esimerkin yritys voi liittyä sopimusjärjestelmään joko konsernina (= yksi liittymisasiakirja) tai osakeyhtiöittäin (= 4 liittymisasiakirjaa), jolloin jokainen erillinen Oy liittyy omalla asiakirjallaan. Konsernin emoyhtiö voi tehdä oman liittymisasiakirjan, mikäli konsernilla on em. kolmeen erillisen Oy:n liittymisasiakirjoihin sisältymättömiä toimipaikkoja, joiden raportoinnista emoyhtiö vastaa. Jos konsernin kaikki raportoitavat toimipaikat sisältyvät jo kolmen Oy:n liittymisasiakirjoihin, ei neljättä emoyhtiötä koskevaa liittymisasiakirjaa tehdä. Jos tehdään vain yksi konsernisopimus: - merkitään 25 toimipaikkaa tai jos emoyhtiöllä on muita toimipaikkoja kuin edellä olevan esimerkin kolmen Oy:n 25 kpl, lisätään ne edellä olevaan yhtiöiden toimipaikkojen määrään - sivulla kolme eritellään kaikki toimipaikat ja kunkin toimipaikan kohdalle kirjoitetaan, mihin Oy:öön se kuuluu

5 5 - tämä mahdollistaa myös jatkossa operatiivisten ketjujen seurannan erikseen Jos tehdään 1-4 erillistä sopimusta, täytetään jokainen liittymisasiakirja kuten esimerkki B:ssä Konsernisopimuksessa lähtökohtana on, että konserni liittää sopimukseen kaikki toimipaikkansa ja Oy-kohtaisen liittymisen lähtökohtana, että liittymisasiakirja sisältää kaikki Oy:n toimipaikat. F: muuta Toimipaikat/yritykset ja niiden energiankäytön seuranta on määritelty yhteenlaskettuna seuraavasti: Hotelli = majoitus-, ravintola- ja kokous/kongressitoiminta yhteenlaskettuina. Kylpylä = majoitus-, ravintola- ja kylpylätoiminta ja muu mahdollinen toiminta (esim. kokous/kongressi) yhteenlaskettuina. Hiihtokeskus = rinnetoiminnot, lumetus, hissit ym. toiminta (myös esim. ravintola, jos se on liittyvän yrityksen liiketoimintaa) yhteenlaskettuina. Huvi- ja teemapuisto = laitteet, ohjelmat, mahdollinen ravintolatoiminta ym. yhteenlaskettuina. Muutokset toimipaikkojen lukumäärissä ja/tai yritysostot ja myymiset raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä kunkin vuoden helmikuussa. Kohta 4, Energian loppukäyttö vuodelta 2005 Lähtökohtana on, että tässä esitetään vuoden 2005 luvut. Mikäli luvut ovat joltakin muulta vuodelta (tai esim. kahdelle vuodelle ajoittuvalta tilikaudelta), kirjoitetaan ko. vuosi / ajanjakso sille varatulle viivalle (alaviite 4). Katso lisäohje alaviitteestä 3. Lähtökohtana on, että tässä esitetään liittymisasiakirjan allekirjoituspäivämäärän energiankäytön tilanne, vaikka yritys olisikin ostanut tai myynyt yrityksiä ja/tai toimipaikkoja aikavälillä allekirjoitushetki. Toisin sanoen uusien ostettujen yritysten ja toimipaikkojen ja toisaalta myytyjen yritysten ja toimipaikkojen energian käyttö huomioidaan ilmoitetuissa luvuissa. Kohta 5, Yrityksen energiansäästötavoite Yrityksen energiansäästötavoitteen tulee olla vähintään 9 %. Tavoite lasketaan edellisessä kohdassa 4 esitetystä yrityksen energian loppukäytöstä, kohdasta yhteensä MWh. Yritys voi asettaa myös suuremman tavoitteen. Mikäli yritys asettaa pienemmän tavoitteen kuin 9 %, on se perusteltava erillisessä liittymisasiakirjaan liitettävässä liitteessä.

6 6 Tässä ilmoitettu energiansäästön kokonaistavoite (MWh) on se, jonka toteutumista yritys tavoittelee eri energiatehokkuutta parantavin toimin sopimuskaudella vuoteen 2016 saakka. Sen toteutumista seurataan vuosittain raportointijärjestelmässä (kts. kohta 5. Raportointi) Ketjut ja toimipaikat (sivu 3): Tämän kohdan täyttämistä on yllä kuvattu esimerkein kohdassa 3. Ketjujen lukumäärä -kohtaan merkitään lukumäärä vain, jos raportointi tehdään käsitellen ketjua kuten yhtä toimipaikkaa. Mikäli konserni tekee erilliset liittymisasiakirjat Oy-kohtaisesti, menetellään kunkin Oy:n osalta kuten yksittäisen yrityksen liittyessä. Konsernin emoyhtiö voi tehdä oman liittymisasiakirjan vain, jos siihen sisältyy raportoitavia toimipaikkoja. Tieto rakennustilavuudesta on merkittävä kunkin toimipaikan kohdalle. Mikäli sivulle kolme ei mahdu kaikkien toimipaikkojen tietoja, sivua kopioidaan tarvittava määrä. 5. Raportointi ja MaRan raportointimaksu Yrityksen asettaman energiansäästön kokonaistavoitteen toteutumista seurataan internet-pohjaisessa raportointijärjestelmässä. Yritys siis raportoi energiankäytöstään ja eri tehostamis- ja muista toimenpiteistään niin kuin MaRan toimenpideohjelmassa kerrotaan (katso kohta 2.3). Raportointi tapahtuu kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportointiohjelmistoon voi viedä tietoja pitkin vuotta, aina sitä mukaan kun esimerkiksi joitakin toimenpiteitä on tehty. Ensimmäinen raportointivuosi on 2009 (tai liittymistä seuraava helmikuu) ja viimeinen Raportointi on oleellinen osa sopimusjärjestelmää. Raportoinnin kautta ministeriö osoittaa koko sopimusjärjestelmässä saavutetut energiatehokkuuden tavoitteet (energiapalveludirektiivin toteutumisen). Raportointi on tärkeää myös MaRan näkökulmasta. Raportointijärjestelmän kautta saadaan kattavat tiedot toimialan ja sen sektoreiden energiankäytöstä. Tällä hetkellä kyseisiä tietoja ei ole mistään saatavissa.

7 7 Yritys voi käyttää tätä raportointijärjestelmää oman energiatehokkuutensa seurantaan. Yritykset raportoivat aina pääsääntöisesti toimipaikkakohtaisesti, vaikka liittymisasiakirjassa sivulla kaksi kysytäänkin vain yrityksen yhteenlaskettuja energian käyttölukuja ja energiansäästön kokonaistavoite esitetään yhtenä lukuna (MWh)! Raportoinnin yhteydessä ilmoitetaan kaikki muutokset toimipaikkojen lukumäärissä tai konsernin osalta siihen kuuluvien yritysten lukumäärissä (lisäykset ja poistot). Nämä muutokset eivät kuitenkaan vaikuta asetettuun energiansäästön kokonaistavoitteeseen sitä lisäävästi tai vähentävästi. MaRa perii vuosittain raportointimaksun, joka määräytyy toimipaikkojen lukumäärän mukaan: - liittyneellä yrityksellä on 1-5 toimipaikkaa, veloitus on 300 per vuosi - liittyneellä yrityksellä on 6-10 toimipaikkaa, veloitus on 500 per vuosi - liittyneellä yrityksellä on 11 tai enemmän toimipaikkoja, veloitus on 700 per vuosi Hintoihin lisätään alv 24%. Maksut ovat voimassa toistaiseksi. Maksuilla katetaan Motiva Service Oy:ltä tilattava toimialaraportti. 6. Sopimusjärjestelmästä irtisanoutuminen Yritys voi niin halutessaan irtisanoutua sopimusjärjestelmästä kesken kauden. Irtisanoutumisilmoitus toimitetaan kirjallisesti MaRaan, josta se toimitetaan ministeriöön. On huomioitava, että irtisanoutuminen voi käynnistää energiakatselmus- ja / tai investointitukien takaisinperinnän. Takaisinperinnän periaatteet kerrotaan kussakin tukipäätöksessä erikseen. 7. Yrityksen velvoitteiden täyttäminen Energiatehokkuussopimus on oikeudelliselta luonteeltaan tavoiteohjelman kaltainen, eikä toimenpideohjelman velvoitteiden laiminlyönti aiheuta sopimusjärjestelmästä irtisanomisen lisäksi muita oikeudellisia seuraamuksia (paitsi mahdolliset vaikutukset Ministeriön tukien takaisinperintään). Erityisen tärkeää on, että yritys täyttää raportointivelvoitteensa. Raportointivelvollisuuden laiminlyönti saattaa aiheuttaa yrityksen irtisanomisen sopimusjärjestelmästä. 8. Energiatehokkuussopimusten tunnuksen (merkin) käyttö Liityttyään sopimusjärjestelmään yritys saa käyttöönsä energiatehokkuustunnuksen. Tunnuksen eri versiot ja graafinen ohjeistus lähetetään MaRasta yrityksen liittymisasiakirjassa nimeämälle yhteyshenkilölle.

8 8 Yritys voi käyttää merkkiä esim. painotuotteissaan (esitteet ym.) ja nettisivuillaan. 9. TEM:in tuet energiakatselmuksiin ja/tai investointeihin TEM on julkaissut maaliskuussa 2008 päivitetyt ohjeet: Energiakatselmustoiminnan yleisohjeet Investointituet Ohjeista käy ilmi tukien jakoperusteet sekä hakuohjeet. Tuet haetaan aina siitä TE-keskuksesta, jota lähinnä investointi- tai katselmuskohde sijaitsee. Kummatkin ohjeet voi tulostaa netistä: > Toiminta-alueet > Energiakatselmustoiminta > TEM:in tukemat energiakatselmukset > Katselmus- ja investointituet > Energiakatselmustuet TAI Investointituet. Katso liitteet 1 ja 2 (sivut 9-12). 10. Lisätietoja, neuvontaa, apua ja vastauksia kysymyksiin MaRa: - sopimusjärjestelmään liittyminen ja siihen liittyvät kysymykset, liittymisasiakirjan täyttäminen - sopimusjärjestelmän tavoitteet ja päämäärät, MaRan toimenpideohjelman sisältö ja päämäärät, sopimusjärjestelmä yleensä, energiatehokkuustunnus - muut mahdolliset kysymykset asiantuntija Hannu Hakala, puh , , hannu.hakala(at)mara.fi Energiatehokkuussopimusasiat ovat myös netissä, MaRa tarjoaa alkaen vuoden ajan yhteistyössä Motivan kanssa tehostettua energiatehokkuusneuvontaa energiatehokkuussopimukseen liittyneille yrityksille, erityisesti pk-yrityksille. Neuvontaan sisältyy avustaminen energiatehokkuussopimukseen liittymisessä, opastaminen toimenpideohjelman edellyttämien toimenpiteiden toimeenpanoon liittyviin asioihin sekä tiedottaminen sopimukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Neuvojana toimii asiantuntija Motivasta. Toimitamme neuvonnan yhteystiedot sopimukseen liittyneille uusille yrityksille hyväksymiskirjeen mukana.

9 9 Neuvonta sisältää seuraavat aihealueet: Energiatehokkuussopimuksen velvoitteiden selventäminen Yrityksen oman energiankäytön tärkeimpien tekijöiden tunnistaminen yleisellä tasolla. Katselmuksien tekeminen ei kuitenkaan kuulu neuvojan tehtäviin Avustaminen tiedossa olevien tehostamistoimenpiteiden priorisoinnissa Yritysten sisäinen viestintä ja koulutus ja siihen liittyvät materiaalikysymykset. Avustaminen yritysten ja muiden alan toimijoiden (katselmoijat, TE-keskukset, laitetoimittajat, jne.) välisten kontaktien luomisessa. Energiatehokkuussopimuksen vuosiraportointi. Em. asioista voi keskustella neuvojan kanssa myös yrityskäynneillä, mutta pääpaino neuvonnassa on puhelinneuvonnassa ja alakohtaisissa seminaareissa. Neuvontatyöhön eivät kuulu energiakatselmointi, esisuunnittelu- ja suunnittelutyö eikä toteutusprojektien valvonta. Neuvonta on maksutonta energiatehokkuussopimuksessa mukana oleville yrityksille. Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa neuvonnan yhdessä toimialaliittojen kanssa. Neuvonta toteutetaan vuoden mittaisena pilotti-projektina. Tätä neuvontapalvelua tarjotaan MaRan lisäksi myös neljällä muulla toimialalla: kemianteollisuus, muoviteollisuus, elintarviketeollisuus ja teknologiateollisuus. Motiva Oy - energiansäästöön ja energiatehokkuuteen liittyvät asiat yleisesti - energiakatselmus- ja sopimustoiminnasta on tietoa koottu Motivan kotisivuille -> Yritykset > Katselmustoiminta - energiakatselmukset (yhteystietoja katselmuksista tekevistä tahoista, neuvonta) - johtava asiantuntija Pertti Koski, puh johtava asiantuntija Tapio Jalo, puh Paikalliset TE-keskukset - energiakatselmus- ja investointitukien hakeminen - tukien hakuun liittyvä neuvonta Tuen hakemiseen liittyvissä kysymyksissä yhteydenotto aina ensisijaisesti paikallisen TE-keskuksen yritysosastolle. TE-keskusten yhteystiedot ovat netissä osoitteessa Eritystapauksissa yhteyshenkilö TEM:issä on ylitarkastaja Heikki Väisänen, puh , heikki.vaisanen(at)tem.fi

10 10 LIITE 1 Energiakatselmustuet (lähde: TE-keskukset ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) myöntävät tukea Motivaenergiakatselmuksiin. Tuen enimmäismäärä on pääsääntöisesti 40 % hyväksytyistä katselmuksen työkustannuksista. Tästä poikkeuksena energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneille kunnille sekä mikro- ja pkt-yrityksille tuki on enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. (Huom! mikro- ja pkt-yritys määritellään komission suosituksen (2003/361/EY) mukaisesti: alle 250 työntekijää ja vuosiliikevaihto enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 43 milj. euroa) Kuka voi saada tukea TEM:n energiakatselmustukea voivat saada yritykset ja yhteisöt (esim. kunnat, seurakunnat ja säätiöt). Myös kaukolämpöalan, voimalaitosalan ja kuljetusketjujen katselmushankkeet sekä uusiutuvan energian kuntakatselmukset kuuluvat katselmustuen piiriin. Tuen hakijan tulee olla katselmoitavan kohteen tai kohteiden omistajayritys tai - yhteisö tai muu kohteen energiakustannuksista vastaava taho. Tarkemmat ohjeet Energiakatselmustoiminnan yleisohjeet 2008 (TEM, Maaliskuu 2008) löytyvät netistä > Energiakatselmustoiminta > TEM:in tukemat energiakatselmukset > Katselmus- ja investointituet > Energiakatselmustuet. Huomioitavaa tukea haettaessa Jokaisessa tukihakemuksessa tulee olla nimettynä kaksi vastuuhenkilöä, joiden asiantuntemus on hakemuksessa osoitettu Motiva-energiakatselmoijakurssin todistuksella tai muulla TEM/Motivan hyväksymällä tavalla ja jotka vastaavat TEM:n yleisohjeiden noudattamisesta sekä muiden energiakatselmuksille asetettujen vaatimusten toteutumisesta. Vastuuhenkilöistä toisen tulee olla LVI-vastuuhenkilö (LVI) ja toisen sähkövastuuhenkilö (S). Energiakatselmus voidaan toteuttaa myös hakijan ja ulkopuolisen katselmoijan yhteistyönä. Vastuuhenkilöksi nimetyn ulkopuolisen katselmoijan organisaation tulee osallistua energiakatselmuksen toteuttamiseen. Tietoja TEM/Motivan hyväksymistä katselmoijista löytyy netistä kohdasta Auktorisoidut energiakatselmoijat. Katselmustukea voidaan hakea jatkuvasti. Tukihakemus on jätettävä ennen hankkeen aloittamista, joksi katsotaan sitovan tilauksen tekeminen. Hakemuslomakkeet ovat tulostettavissa netistä > Energiakatselmustoiminta > TEM:in tukemat energiakatselmukset > Katselmus- ja investointituet > Energiakatselmustuet.

11 11 Mihin tukihakemus toimitetaan Kaikki energiakatselmustukihakemukset toimitetaan ennen hankkeen aloittamista, joksi katsotaan sitovan tilauksen tekeminen, siihen TE-keskukseen, jonka toiminta-alueella hanke toteutetaan. LIITE 2 Investointituet (lähde: TE-keskukset ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) voivat myöntää investointitukea mm. edistävät energiansäästöä ja energia-tehokkuutta. Pääpaino on uutta teknologiaa hyödyntävissä hankkeissa. Lisäksi energiantehokkuussopimusjärjestelmään liittyneillä yrityksillä ja yhteisöillä on mahdollisuus saada tapauskohtaisen harkinnan perusteella tukea myös tavanomaisten säästö-investointien toteuttamiseen. Päästökauppasektorille tukea myönnetään vain uuden teknologian hankkeissa tai uuden teknologian hankeosioissa. Poikkeuksena tietyin edellytyksin energiatehokkuussopimusjärjestelmän kautta tuettavat muut investoinnit silloin, kun hanke ei vaikuta suoranaisesti päästöihin (hakijan vakuutus). Tavanomaiset energiansäästöinvestoinnit Energiatehokkuusjärjestelmään liittyneiden yritysten ja yhteisöjen osalta myös tavanomaisia energiansäästöinvestointeja voidaan tukea käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Tuen myöntämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: * Tuettavien tavanomaisten investointien tulee olla raportoiduissa energiakatselmuksissa, - analyyseissä tai vastaavissa selvityksissä todettuja, joista on selkeästi osoitettu koituvan energiansäästöä. * Päästökaupan piirissä olevien energiatehokkuussopi-mukseen liittyneiden yritysten tavanomaisen teknologian hankkeissa hanke ei saa vaikuttaa suoranaisesti päästöihin (hakijan vakuutus). Näissä hankkeissa kannattaa olla tapauskohtaisesti yhteydessä ennen tukihakemuksen valmistelua paikalliseen TE-keskukseen. * Tukea myönnetään vain investoinneille tai sen osalle, joiden toteutumiselle tuella arvioidaan olevan tärkeä merkitys. * Tukea myönnetään pääsääntöisesti korottomalta takaisinmaksuajaltaan ilman avustusta lasketuille yli 3 vuoden ja alle 10 vuoden hankkeille * Tavanomaisten säästöinvestointien tukiprosentti on enimmillään %. Etusijalla ovat sähköä säästävät hankkeet.

12 12 * Toteutettaessa säästöinvestointi ns. ESCO-palveluna, voi tukitaso olla enintään %. ESCO-palveluna toteutettavissa hankkeissa voi myös ESCO-yritys olla tuen hakijana. (Lisätietoja kohdasta ESCO-hankkeiden tuki ja TE-keskuksista) * Tuettavan hankkeen minimikoko on Se voi koostua myös pienempiä investointeja sisältävästä paketista, jonka keskimääräinen takaisinmaksuaika asettuu hyväksyttäviin rajoihin. Maksimituki on pääsääntöisesti yritystä tai kuntaa kohti vuodessa. * Mikäli tuettava hanke kuuluu energiatehokkuussopimus-järjestelmän piiriin ja tuen saaja irtisanoutuu tai irtisanotaan sopimusjärjestelmästä, tuen myöntäjä voi päättää tuen takaisinperinnästä. Tavanomaisten investointien tukemista koskevat seuraavat rajaukset: * Lämmitystapojen muutosinvestointeja ei tueta, mikäli investoinnissa ei ole kyse siirtymisestä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. * Tehonsäästöhankkeita (esim. kuormien ohjaus) voidaan avustaa, jos niiden seurauksena on osoitettu olevan myös merkittävää energiansäästöä tai huomattava ympäristöpäästöjen väheneminen. * Hankkeita, jotka ovat luonteeltaan kunnossapito-toimenpiteitä, ei tueta. * Avustuksia ei myönnetä asuinrakennusten tai maatilojen energiansäästöinvestointeihin eikä valtionosuutta saaviin perustamishankkeisiin. Uusi teknologia ja esimerkkihankkeet Kaikkien hakijoiden uuden teknologian hankkeet käsitellään TEM:n energiaosastolla ja niihin varataan määrärahat erikseen. Uuden teknologian hankkeiden tukiprosentti on enintään 40 %. Käytännössä tuki on useimmiten %. Uudella teknologialla tarkoitetaan sellaisia teknisiä ja muita ratkaisuja, joita ei ole aikaisemmin laajemmin sovellettu kaupallisessa mittakaavassa Suomessa. TEKES voi rahoittaa yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja tuotekehityshankkeita. Rahoitusta voidaan myöntää esimerkiksi tuotannon kehittämishankkeille, joita voi tulla esille mm. energia-analyysien yhteydessä.

13 13 Hakemuslomake Energiatukihakemus investointihankkeeseen (E1), jonka liitteenä on aina energiatuen vaikutusten arviointilomake (E3) sekä maksatushakemus löytyvät osoitteesta > Energiakatselmustoiminta > TEM:in tukemat energiakatselmukset > Katselmus- ja investointituet > Investointituet Mihin tukihakemus toimitetaan Investointitukea voidaan hakea jatkuvasti. Investointitukihakemus toimitetaan ennen hankkeen aloittamista, joksi katsotaan lopullisen ja sitovan investointipäätöksen tekeminen, siihen TE-keskukseen, jonka toiminta-alueella tuella rahoitettava hanke toteutetaan.

14 14 LIITE 3 Miten liikkeelle? Yrityksen velvoitteet on kerrottu toimenpideohjelman kohdassa 2.3 Yrityksen velvoitteet, sivulla 3. Kun yritys on liittynyt sopimusjärjestelmään, edetään esimerkiksi alla olevan suunnitelman ja aikataulutuksen mukaisesti: Kuviossa sanotaan ensimmäinen vuosi ja toinen vuosi. Ajanjakso on ohjeellinen eikä se välttämättä tarkoita 12 kuukautta vaan sitä ajanjaksoa, jonka yritys tarvitsee esimerkiksi omatoimiseen energiankäytön selvittämiseen ja vastuuhenkilöiden nimeämiseen. Jos yrityksessä on jo liittymishetkellä selvillä energiankäyttöönsä liittyvät asiat (käyttö, päämäärät) ja nimetyt vastuuhenkilöt, voidaan katselmustoimet käynnistää vaikka välittömästi liittymisen jälkeen. Ensimmäinen vuosi: Yritys itse omatoimisesti selvittää/tunnistaa energiankäyttönsä energialajeittain (per toimipaikka), asettaa tehostamisen päämäärät ja ja nimeää vastuuhenkilön(t) Toinen vuosi: Yritys tunnistaa mahdollisuudet tehostaa energiankäyttöään ja esim. teettää energiakatselmuksen, asettaa tavoitteet ja laatii aikataulun toimenpiteiden toteuttamiseksi (per toimipaikka) Yritys raportoi joka vuosi tmp-kohtaisesti helmikuun loppuun mennessä ed. vuoden energiankäyttönsä ja mm. tehdyt toimenpiteet aina vuoteen 2017 saakka