Rethinking Returns from the EU: Sustainable Returns and Cooperation with Countries of Origin

Rethinking Returns from the EU: Sustainable Returns and Cooperation with Countries of Origin EMN konferenssi II 2016. Bratislava, Slovakia 6. 7.7.2016 www.emnconference.sk Vuoden 2016 toinen EMN konferenssi pidettiin 6-7.7 EU puheenjohtajavaltio Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa. Konferenssiin osallistui n 110 henkilöä eri jäsenmaista ja järjestöistä. Konferenssin teemana oli EU:n alueelta suoritettujen palautusten uudelleenarviointi; yksittäisissä puheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa pohdittiin, mitkä tekijät ovat keskeisiä pysyvien ratkaisujen ja toimivan yhteistyön aikaansaamiseksi lähtömaiden kanssa. Ohjelma koostui viidestä paneelista joiden aiheet olivat: 1. Palautusmaiden kanssa tapahtuvan yhteistyön tiivistäminen EU:n näkökulmasta 2. Käytännön yhteistyö kestävien paluiden ja uudelleenkotoutumisen välineenä 3. Lähtömaiden näkökulmia palauttamiseen ja uudelleenkotouttamiseen 4. Palauttamiset osana maahanmuuttopolitiikkaa 5. Suhtautuminen kielteisen päätöksen saaneisiin turvapaikanhakijoihin sekä niihin maahanmuuttajiin joiden palauttaminen on haasteellista Aloitusistunnossa IOM:n pääjohtaja William Lacy Swing antoi globaalin näkökulman nykyiseen maahanmuuttotilanteeseen ja sen yhteyksistä paluuseen liittyviin politiikkoihin ja mekanismeihin. Hän totesi, että globaalissa muuttoliikkeessä on parhaillaan meneillään todellinen myrsky; yhteensä 244 miljoonaa ihmistä maailmassa on eri syistä jättänyt oman asuinseutunsa, toisin sanoen joka 7. henkilö maailmassa on jonkin asteen maahanmuuttaja. Yhteiskunnissamme on yhä enenevässä määrin näkyvissä maahanmuuttovastainen ilmapiiri, mikä ilmenee mm. kansainvälisen moraalisen vastuun rapautumisena pakolaisten suojelussa. Kaikkialla maailmassa on monia ratkaisemattomia maahanmuutto- ja pakolaistilanteita ja samanaikaisesti haluttomuus löytää näihin kysymyksiin poliittisia ratkaisuja. Historia on osoittanut, että moni valtio on rakennettu maahanmuuttajien työpanoksen avulla. Myös nykyistä maahanmuutto/pakolaiskriisiä voidaan ratkoa siitä näkökulmasta, että maahanmuuttajat voivat tuoda positiivista kontribuutiota yhteiskuntiimme. Yksi haaste on kotouttamisen onnistuminen, sillä ihmisten identiteetti ei välttämättä muutu vain maata muuttamalla. Paluu on yksi monista ratkaisuista ja numeerisesti katsottuna sen merkitys on melko vähäinen. Palaajien uudelleenkotouttaminen on avaintekijä, joka tulee osata hoitaa kunnolla. IOM aloitti vapaaehtoisen paluun ohjelmat 40 vuotta sitten ja hoitaa vuosittain keskimäärin 45 000 palautusta. Viime vuonna sen kautta palasi ennä-

2 (11) tysmäärä, yli 69 000 ihmistä. William Swing totesi, että vapaaehtoinen paluu on pakkopalauttamista kustannustehokkaampi vaihtoehto. Erityisiä haasteita aiheuttavat yksintulleet alaikäiset sekä yhä enenevä määrä sellaisia haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, joita ei syystä tai toisesta voida lainkaan palauttaa. Maahanmuuttotilanteeseen tarvitaan laajamittaista poliittista ratkaisua, jossa vastuu jaetaan eri toimijoiden kesken. Näitä ovat palautettavat henkilöt, heitä palauttavat maat, kauttakulkumaat sekä paluumaat, joiden paikallisyhteisöjen tulisi myös hyötyä palautettaviin kohdennetuista uudelleenkotouttamistoimista. Lacy Swing totesi lopuksi, että laajamittainen muuttoliike ei ole asia, joka täytyy ratkaista; se on yksinkertaisesti yksi osa ihmiselämää, joka tulee aina olemaan keskellämme. PANEELI I. Enhancing co-operation with the countries of return OLIVIER ONIDI EU COM, Deputy Director General for Migration and Home Affairs EUn ja jäsenmaiden keskeiset haasteet liittyvät akuutisti edelleen kolmelle alueelle: miten varmistaa riittävä turvapaikka-asioiden päätöksentekokapasiteetti, toiseksi luvan saavien kotouttaminen ja kolmanneksi miten ratkaistaan paluita ja palautuksia koskevat kapasiteettitarpeet. Tärkeä tekijä on paluiden rahoitus. EU-komission on satsattava kunnollisiin rahoitusmekanismeihin ja luoviin ja joustaviin paluuohjelmiin, jotka vahvistavat eri pilareiden välistä EU-toimijoiden yhteistyötä. Paluumaiden näkökulmien parempi ymmärtäminen on toinen tärkeä asia ja EU komissio onkin kehittämässä tulevina kuukausina mm. biometrisiä välineitä tarpeellisen ja laadullisesti luotettavan datan ylläpitoon liittyen paluita ja palautuksia. EU:n rahoitus paluuseen on 800M. Merkittävin osa EU:n paluutoimista on suunnattu vapaaehtoiseen paluuseen. Niin EU kuin jäsenvaltiotkin ovat edelleen liian jäykkiä sen suhteen, miten näitä ohjelmia hallinnoidaan sekä toteutetaan ja ketkä kelpuutetaan palaamaan niiden välityksellä. BERNDT KÖRNER, Apulaispääjohtaja, FRONTEX Frontexin nykyinen mandaatti asemoi sen koordinointitehtäviin. Sillä ei ole päätäntävaltaa paluisiin nähden, vaan toiminta perustuu jäsenvaltion pyyntöihin. Frontex monitoroi pakkopaluita ja organisoi paluulentoja. Vuonna 20155 Frontex hoiti 65 paluuoperaatiota ja tänä vuonna kysyntä on noussut hurjasti; heinäkuuhun mennessä Frontex on jo tehnyt 70 paluuoperaatiota ja palauttanut yhteensä 3700 henkilöä. Suurin osa palautettiin Balkanin alueelle, Pakistan ja Sudan ovat seuraavaksi suurimmat palautusmaat. Uutena toimintamuotona Frontexilla on tänä vuonna Kreikan pyynnöstä heidän alueellaan laittomasti oleskelevien henkilöiden palautukset. Toistaiseksi on tehty 16 tällaista operaatiota, joissa lähinnä Syyriaan on palautettu yli 4000 henkilöä. Paljon odotuksia kohdistuu palautuksiin Kreikasta Turkkiin.

3 (11) Rajavalvonnassa ja pelastustoimissa lähitulevaisuudessa Frontex keskittyy itäisen ja keskisen Välimeren reitteihin, sillä läntinen reitti ei näytä tällä hetkellä olevan numeerisesti kovin tärkeä. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistetään. Frontexin uuden mandaatin nojalla sen lähestymistavassa on oltava sekä kriisinhallinnan ja rajatarkastuksen elementtejä ja kehitysyhteistyö voi olla siinä kolmantena lisäelementtinä. Tämä tarkoittaa sitä, että Frontexin henkilöstön määrää ja tietotaitoa on lisättävä. He ovat vastuussa sekä teknisestä tuesta että rahoituksesta jäsenvaltioiden heiltä pyytämissä palautusoperaatioissa. Tätä silmällä pitäen Frontex on kokoamassa erityistä paluuasioiden asiantuntijareserviä, ml paluiden monitorointi. Poolista kutsuttaisiin asiantuntijoita säännönmukaisiin palauttamisoperaatioihin tai nk. nopeisiin interventioihin (Rapid Interventions) silloin kun jäsenvaltiot tarvitsevat välitöntä apua kriisitilanteissa. Vanhan ja uuden mandaatin välinen ero ei ole vallankumouksellinen, vaan ennemminkin evolutionaalinen muutos joka tekee sen palauttamistoimista tehokkaampia ja palautettavien ihmisoikeuksia kunnioittavaa. Loppulauseenaan Körner peräänkuulutti jäsenmaiden keskinäistä, nykyistä tiiviimpää yhteistyötä paluuasioissa. WALTER OOSTELBOS, Strategic Policy Advisor at Migration Policy Department, Ministry of Security and Justice, the Netherlands Oostelbos kertoi juuri päättyneen Alankomaiden EU puheenjohtajakauden kokemuksista paluuasioita koskevan korkean tason työryhmän saavutusten näkökulmasta. Alankomaat vei eteenpäin aloitetta yhteisestä integroidusta palautusjärjestelmästä Euroopan unionista monin eri tavoin, suorittaen jatkotoimia perustuen neuvoston päätökseen lokakuulta 2015 koskien tiettyihin maihin suunnattuja räätälöityjä paluupaketteja sekä Vallettan huhtikuun 2015 huippukokouksen päätelmiin. Oostelbos totesi, että tämä on globaali kysymys, joten yhteistyötä tarvitaan myös Euroopan ulkopuolisten tahojen kanssa. Oostelbos kuvasi kotimaansa lähimenneisyyden toimia. Lähtökohtana oli se, että monet maat kieltäytyvät vastaanottamasta palautettavia henkilöitä. Asiaan haluttiin ensin puuttua kahdenvälisillä sopimuksilla. Tiettyjä maita priorisoitiin keppi tai porkkana - vaihtoehdoilla. Ghanaa uhattiin kehitysavun leikkaamisella 10 miljoonalla eurolla, joillekin muille maille tarjottiin tiettyjä insentiivejä paluusopimuksen solmimisesta. Kumpikaan lähestymistapa ei kuitenkaan ollut tuloksellinen. NL puheenjohtajuuskaudella päätettiin keskittyä kehittämään EU-laajuista, kaikenkattavaa lähestymistapaa paluisiin pyrkimällä vaikuttamaan sekä epäröiviin jäsenvaltioihin ja EU - instituutioihin. Päämääränä oli saada kaikki toimijat ulos siiloistaan; esim. sisällyttää paluusektorin toimiin mukaan myös EU:n ulkosuhteista vastaavia toimijoita. Paluuasioita koskevien korkean tason työryhmän kokousten keskeisiä päätelmiä ovat: (1)Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa jotta maahanmuuttoa ja sen mukana palauttamisia voidaan hallinnoida paremmin.(2) Molemmilla osapuolilla, niin palauttavilla mailla ja heidän viranomaisillaan kuin myös palaajilla/palautettavilla ja palautusmailla on oikeuksia ja velvollisuuksia. (3) Paluuasioita ei voida erottaa muista maahanmuuton aspekteista, on tartuttava maastamuuton perussyihin, kuten nuorten tulevaisuudennäky-

4 (11) miin, koulutukseen ja työllistymismahdollisuuksiin lähtömaissa. Pääsanoma on se, että niille valtioille, jotka vastaanottavat palautettavia, tulee antaa huomattavia taloudellisia houkuttimia, kun taas niille valtioille jotka eivät suostu yhteistyöhön EU:n kanssa paluuasioissa, on tehtävä selväksi, että tästä on heille vakavia seurauksia usein eri politiikkojen tasoilla. IGOR SLOBODNIK, Maahanmuuttoasioiden kiertävä suurlähettiläs, Slovakian ulkoministeriö; Slovakian EU -puheenjohtajuuskauden maahanmuuttoasioiden ohjelma: Slobodnik totesi, että eri toimijoiden välistä yhteistyötä on lisättävä paluiden tehostamiseksi. Syksyllä 2016 keskitytään jo valittujen prioriteettien tarkentamiseen, valitaan vain 1-2 palautusvaltiota, joihin keskitytään. Puheenjohtajuuskaudella jatketaan myös 4-5 keskeisen lähtömaan kanssa keskusteluja. Myös Euroopan sisällä on osattava ottaa entistä suurempi hyöty irti siitä, mitä on jo saavutettu eri valtioiden toimesta (esim. Espanja ja Sveitsi) kolmansien valtioiden kanssa, kuten mm. tehtyjen sopimusten yhteydessä solmittujen henkilökohtaisten suhteiden hyödyntäminen. Italia (+ Kreikka) on keskeisessä asemassa paluupolitiikan kannalta. Yleisökysymyksissä nousi esiin EU:n alueelle suuntautuvien laillisten maahanmuuttokanavien parantaminen ja laajentaminen. Komissio totesi, että Turkin kanssa juuri solmittu sopimus sisältää myös tämän aspektin. Sen pitäisi vähentää riskialtista EU-alueelle saapumista laittomin keinoin ihmissalakuljettajien välityksellä. Frontex arvioi, että viime vuonna Eurooppaan saapui arviolta 1-1,8 miljoonaa henkilöä, heistä 90 % salakuljettajien avulla. Tämä on valtavan suuri rikollisen toiminnan verkosto. Tälle asialle on tehtävä jotain, nämä verkostot tuhottava. Komissio totesi juuri nyt Nigerian olevan keskeinen, mutta myös haasteellinen COI -neuvottelukumppani. Nostettiin myös uudestaan esille Frontexin suorittama palautusten monitorointi. Todettiin että onnistuneisiin palautuksiin päästään lisäämällä yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa, seuraamalla, miten henkilöt otetaan vastaan ja mikä heidän paluunsa jälkeen tapahtuu. Kestäviä ratkaisuja saadaan lähtömaihin suunnatulla investoinneilla sekä koulutuksella, sekä tarjoamalla laillisia reittejä Eurooppaan. Vähemmälle huomiolle keskustelussa jäi lähtömaihin suunnattavan aktiivisen informaation välittäminen lähtöä vasta suunnitteleville.

5 (11) PANEL II. Practical co-operation in achieving sustainable return and reintegration NASSIM MAJIDI, Co-Founder and Co-Director, Samuel Hall, Kenya Samuel Hall on tutkimuksia tuottava ajatushautomo, joka toimii muun muassa Nairobissa, Mogadishussa ja Kabulissa. Paneelin aluksi kuultiin videoyhteydellä Nassim Majidia Keniasta. Korosti kestävän paluun merkitystä; palautuksia tulee tarkastella myös palautettavien ihmisten, eikä ainoastaan palauttavien valtioiden näkökulmasta Majidi kertoi keinoista, miten on onnistuttu kotimaahan uudelleenintegroitumisessa esim. Afganistanissa ja Somaliassa: o kotimaahan palaavalle henkilölle tarjotaan hänen omaa (ammatti)taitoaan vastaavia ratkaisuja, neuvontaa ja tilanteen seurantaa; pyritään integroimaan hänet kotimaan työmarkkinoille. o uudelleenkotoutumisen suunnittelu ennen palautusta (ammattitaidon kartoitus, työmarkkinakartoitus) ANH NGUYEN Head of Migrant Assistant Division, IOM headquarters, Switzerland Käsitteli alustuksessaan sitä miten voitaisiin hyödyntää maahanmuuton potentiaalia tehokkaan paluun varmistamiseksi? Paluu ja uudelleenkotouttaminen on integroitava osaksi maahanmuuttopolitiikka ja sen hyötyjä tarkasteltava kaikkien asianosaisten tahojen näkökulmasta. Näitä kahta asiakokonaisuutta on tarkasteltava kolmella tasolla: yksilö- ja yhteisötaholla sekä rakenteellisella tasolla. Hallinnollinen näkökulma, johon sisältyy myös taloudellisen aspektin huomioiminen: IOM tarkastelee palautettavan yksilön, hänen perheensä ja lähiyhteisön tarpeita sekä sitä, millaisia prosesseja näiden tasojen toimet vaativat, eli ketkä ovat sopivimmat toimijat ja kuinka prosessien toimeenpano organisoidaan. Esimerkkitapaus: Paluut Marokkoon. 1. Maahanmuuttoa edistävien tekijöiden ymmärtäminen. On tehtävä paikallisyhteisöjen profilointia, jotta nähdään mitkä tekijät niissä aiheuttavat maahanmuuttoa, mitä mahdollisuuksia siellä olisi toimia ilman että täytyy lähteä pois. On siis kartoitettava palautusten kohteena olevien yhteisöjen kokonaistilanne ja identifioitava siellä maahanmuuttoalttiutta aiheuttavia aukkoja. 2. Paluuyhteisöjen sosiaalista resilienssiä on vahvistettava ja identifioitava ne henkilöt, jotka joutuisivat erityisen haavoittuvaan asemaan palautettaessa. Tämä tarkoittaa sitä, että on katsottava erityisen tarkkaan paluuyhteiskunnan sosiaalista ilmapiiriä sekä kehitettävä yhteisölähtöisiä projekteja työmahdollisuuksien lisäämiseksi.

6 (11) 3. Maahanmuuttoasioiden kansallisen ja paikallistason hallinnossa toimivien osaamista on vahvistettava. Paluuprojektien kansallista omistajuutta on vahvistettava tällä tavoin, jotta projektit onnistuvat ja ovat kestäviä. Uudelleenkotoutumisjärjestelmä on toistaiseksi keskittynyt yksilöön ottamatta huomioon palautettavan perhetilannetta tai ympäröivän yhteisön olosuhteita. IOM ajaa takaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa paluuavustuksiin sekä järeiden monitorointi- ja arviointiprosessien mukaan ottamista osaksi paluuprojekteja. On pyrittävä siihen, että palautettavat saadaan sulautettua takaisin omaan yhteisöönsä ilman että se aiheuttaa siinä suurta epävakautta. Uudelleenkotouttamisohjelman tulisi hyödyntää myös niitä paluuyhteisössä, jotka eivät itse ole lähteneet maasta (non-migrant population), jotta siitä ei tulisi vetotekijä maastamuutolle. ANNE DUSSART, CARITAS & Reintegration Support Organisations (ERSO); Asylum and Migration Director of Caritas International & Member of the Steering Committee at ERSO, Belgium ERSO edistää turvallista ja arvokasta paluuta. Se on paluuta edeltävää neuvontaa antavien tahojen kattojärjestö. ERSO toimii yhdessä jäsenvaltioiden viranomaisten, diasporajärjestöjen sekä paluuneuvojien kanssa. Se myös toimeenpanee uudelleenkotouttamisohjelmia sekä monitoroi ja arvioi niitä. ERSOn tavoitteena on uudelleenkotouttamisohjelmien harmonisointi: Kansallisia paluuohjelmia tarvitaan yhä, sillä ne ovat parempia joustavuudessa kuin EU-tason laajat ohjelmat. Ne voivat tässä mielessä täydentää EU-tason paluuohjelmia. Näiden kahden ohjelmatyypin tarjoamat palvelut tulee kuitenkin olla yhtenevät, samoin kuin ne palaajaryhmät, joille avustusta tarjotaan, sekä paluuavustuksen määrä. Haavoittuvuuskriteeri käsittää paljon laajemman kokonaisuuden kuin vain yksintulleet alaikäiset, miltä kannalta tämä käsite useimmin nähdään. Tarvitaan yksilöllisiä, räätälöityjä paluupaketteja. Paluuta edeltävän neuvonnan tulee sisältää paluumaan toimijoiden näkökulma alusta alkaen, heidän on osallistuttavan siihen. Monitoroinnin tulisi keskittyä palautettujen henkilöiden seurantaan, ei ohjelman monitorointiin teknisessä mielessä. On selvitettävä, mitä pitää monitoroida ja kuinka sen tulee tapahtua. Tämä voi olla hyvin erilaista eri maissa (sodan jälkitilassa olevat maat vs. rauhanomaisissa oloissa olevat maat jne.) Paluuprojekteissa on hyödynnettävä myös erityisohjelmia kuten Frontex in Rapid-ohjelmat.

7 (11) PO LING HO, Programme Manager, European Reintegration Network (ERIN) NL Esitteli paluuhankkeiden hyviä käytänteitä. ERINin kautta paluumaihin suunnattu informaatio jäsenmaista on johdonmukaisempaa, eli puhutaan yhtä kieltä ja välitetään yhtenäisempää informaatiota. Paluuohjelmien palveluntarjoajien kilpailutusosaaminen on nyt paremmalla tolalla: kansallisten palveluntarjoajien välistä kilpailua kannustetaan. Informaatiotilaisuudet kansalaisjärjestöjen kanssa kohdemaissa. Neuvontasessioita palveluntarjoajajärjestöjen kanssa myös EU-jäsenvaltioissa. (esim. Irakista pyydetty Suomeen paluuneuvonantajia.) Palveluntarjoajakilpailutuksen voittamisessa ei kaikkein määrittävimpänä tekijänä ole jokaista palautettavaa henkilöä kohden määrätty tietty summa. Tulevaisuuden näkymiä: Tiettyjen uusien kolmansien maiden suhteen meneillään palveluntarjoajien kilpailutukset. Ensimmäiset askeleet otettu yhtenäisemmän avustetun vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamispolitiikan suuntaan. Erityistä tukea annetaan etulinjan valtioille (Italia, Kreikka) ERIN in tulisi toimia erillään yksittäisistä EU-jäsenvaltioista objektiivisuuden nimissä. ******************************************************************************* ******************************** ISABELLE WAHEDOVÁ, International Cooperation Officer at Asylum and Migration Thematic Unit, Directorate-General for International Cooperation and Development (DG DEVCO), European Commission, Belgium Palautukset sekä uudelleenkotoutuminen koskevat myös muita maahanmuuttajia, ei ainoastaan turvapaikanhakijoita/pakolaisia, mikä on tärkeää ottaa huomioon silloin kun ne yhdistetään kehitysyhteistyöhön. Viimeisen 10 vuoden aikana on implementoitu 50 kehitysyhteistyöprojektia, jotka ovat liittyneet palautuksiin ja uudelleenintegrointiin (156 million ). Uusia projekteja on suunnitteilla 65 miljoonan budjetilla. Käynnissä olevat projektit ovat osoittaneet, että joustavuutta tarvitaan, sillä tilanteet palautettavien henkilöiden lähtömaissa voivat muuttua nopeasti. DG DEVCO:n suorittamat evaluointitutkimukset osoittavat, ettei ad hoc-pohjalta henkilöille tarjottava yksittäinen tuki ole niin tehokasta. Tuen tulee olla sisäänrakennettuna kansallisiin ohjelmiin ja lähtömaan rakenteisiin. Jos tällaisia rakenteita ei ole, niitä tulee perustaa. Hän korosti valmiuksien kehittäminen mm. valtioiden välisten yhteistyön avulla; toiseksi kokonaisvaltaista uudelleenkotoutumista eli palaajan taloudellinen, sosiaalinen ja psykologinen asettautuminen sekä kolmanneksi yhteisöllistä lähestymistapaa. Haasteena todettiin kestävän lähestymistavan löytäminen: näyttöön perustuva ohjelmien suunnittelu (myös laadulliseen näyttöön, ei ainoastaan määrälliseen). Monitorointia tulee vahvistaa. Esim. uusien projektien suunnittelussa hyödynnetään aiempien projektien monitoroinnista saatuja kokemuksia, jotta saadaan rakennettua toimiva ja realistinen (paluu)ohjelma. Uusia ohjelmia monitoroidaan kolme vuotta paluun jälkeen.

8 (11) PANEL III. Prospectives from countries of origin MICHELE BOMBASSEI, Regional Migrant Assistance Specialist, IOM, Regional Office for West and Central Africa, Senegal Keskeisiä haasteita on tiedon puute koskien maahantulijoiden todellisia motiiveja. Lähtöalueiden muuttoliikkeen dynamiikkaa tulee analysoida, joillain alueilla jo näin toimittukin. On myös tutkittava miten maahanmuuttajia/siirtolaisia prosessoidaan kauttakulkumaissa. Transit -maat ovat paikka missä potentiaalisiin maahantulijoihin voi saada yhteyden ja voidaan varoittaa heitä mahdollisista vaaroista. IOM voi työstää näitä informaatiokampanjoita yhdessä kansalaisyhteiskunnan ja hallitusten kanssa. Uudelleenintegraatiotuen on oltava yhtenäistä ja standardisoitua, mutta on oltava myös joustavuutta; tilanne on huomioitava sekä palaajan että vastaanottavan yhteisön, sekä kansallisten viranomaisten kannalta. Tämä koskee erityisesti haavoittuvia ryhmiä kuten alaikäisiä. HEATHER AMSTUTZ, Regional Director, Danish Refugee Council Horn of Africa and Yemen, Kenya Aloitti alustuksensa kuvaamalla sitä keitä alueelle muuttaa: eritrealaiset ja oromot Etiopiasta; jemeniläiset pakenevat levottomuuksia; somalialaiset köyhyyttä Salakuljettajat toimivat ja rekrytoivat potentiaalisia maasta lähtijöitä avoimesti On huomattu että muuttoliike kasvaa siihen asti, kunnes tietty osa maassa asuvista saavuttaa ylemmän keskitason tulot Somalialaisia on paennut eri maihin yhteensä 1,1 miljoonaa; vapaaehtoinen paluu Keniasta ollut vähenemään päin, mutta lisääntynyt taas viime aikoina (viime vuonna yli 17 000, määrä kasvaa kuukausittain, ei yksin tulleita alaikäisiä). o Paluuohjelma Norjasta: jatkuvaa monitorointia vuoden ajan paluun jälkeen Loppupäätelmät - lessons learned: o räätälöidyt (paluu)ohjelmat ovat paras vaihtoehto pienissä projekteissa o paikallisten hallintojen valmiusten kehittäminen uudelleenintegrointiohjelmien hallinnoimiseksi o tarvitaan joustavuutta; ensimmäisen 7 kuukauden aikana kukaan ei palannut Norjasta paluuohjelman puitteissa, sittemmin on alkanut toimia. LIZA SCHUSTER, Co-Founder of Afghanistan Migrants Advice and Support Organization (AMASO), Afghanistan & Sociologist at the City University London, United Kingdom Schuster on tutkija joka on tehnyt etnografista tutkimusta Afganistanissa sellaisissa afgaaniperheissä, joissa ainakin yksi perheenjäsen on muuttanut maasta. Hän on myös työskennellyt yliopistossa Afganistanissa. Vuonna 2014 suurin osa kansainvälisistä joukoista lähti Afganistanista ja silloin oli myös presidentinvaalit; useissa osissa maata alkoi epävakaa kausi, joka on vaikuttanut eri tavalla eri ryhmiin. Esim. Hazara -heimoon kuuluvia sekä rikkaiden liikemiesten lap-

9 (11) sia kidnapataan. On mahdoton tarkasti arvioida Afganistanin levottomuuksien kuolonuhrien määrää, arvio on 3000 henkeä per vuosi. 1.3 miljoona henkilöä on sisäisinä pakolaisina vuonna 2015 (suuri osa johtuen Kundusin alueen joutumisesta Talebanien käsiin) and 5.5 miljoona afgaania asuu ulkomailla. Vuonna 2015 Euroopassa oli 250 000 afgaaniturvapaikanhakijaa. Afganistanilaisia muuttaa maasta jatkuvasti ja samalla Afganistaniin palautetaan suuria määriä ihmisiä. Afganistanin hallitus ei julkaise tietoja maasta lähtijöistä. Tutkija luetteli yleisiä harhaluuloja niitä kommentoiden. 1. Pakkopalautuksilla on ennaltaehkäisevä vaikutus maastamuuttoon: Ei ole totta. Esimerkiksi Kabulissa väestö on lisääntynyt 10-kertaisesti, on paljon työttömyyttä ja köyhyyttä; infrastruktuurin ja turvallisuuden puute tekee seurannasta/monitoroinnista mahdotonta 2. Taistelu salakuljettajia vastaan tuottaa sen tuloksen, etteivät maahantulijat enää vaaranna henkeään eivätkä meidän yhteiskuntiamme (=länsimaita): Ei ole totta. Taloudelliset ja inhimilliset kustannukset ovat maahan pyrkijöille entistä suuremmat. 3. Millä tahansa keinolla pyritään kehittämään taloudellisia keinoja, jotta ihmiset jäisivät kotimaihinsa (More-for more tai less-for-less): Eivät toimi: taloudelliset uhkakeinot ovat kiusantekoa, eivätkä kannusta lähtömaita yhteistyöhön. AHMED WAQAS JAVAID, Return Counsellor and Researcher, WELDO, Pakistan Pakistan on väestömäärältään 6.. suurin valtio maailmassa, yksi top 5 maahanmuuttajien lähtömaista; 1.5 miljoona sisäistä pakolaista sisäisten konfliktien johdosta Vuosikymmeniä kestänyt epävakaus saa ihmiset lähtemään maasta; Joillain ihmisillä on epärealistisia odotuksia paremmasta elämästä Euroopassa, monet korkeasti koulutetut lähtevät taloudellisista syistä sekä laillisesti että laittomia keinoja käyttäen; fiksut, koulutetut henkilöt lähtevät kotimaasta ( brain drain ), sen sijaan että rakentaisivat omaa maataan. Myös heidän kotiin lähettämänsä rahat menevät usein perheen päivittäisiin tarpeisiin, ei esim. kotimaahan investointiin. o Tarvitaan sellaisia uudelleenintegrointiohjelmia, jolla nämä ihmiset saadaan palaamaan kotimaahan. o Vaikka salakuljetukseen puuttumalla ei saada laitonta maahanmuuttoa kokonaan loppumaan, ongelmaan pitää puuttua. Kotiinpalaajien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Kotiinpaluu ei aina ole helppoa; aiheuttaa häpeää jos useita vuosia länsimaissa asunut henkilö palaa ilman länsimaista passia; ei myöskään ole säästöjä/omaisuutta kotimaassa. Kulttuurishokki, vieraantuneisuus omasta yhteiskunnasta. Nämä eivät kuitenkaan ole pysyviä ongelmia. WELDO:n projektit: lyhyen ja pitkän aikavälin uudelleenintegraatioon liittyviä palveluja ja neuvontaa

10 (11) PANEL IV. Return as part of migration management Komissaari DIMITRIS AVRAMOPOULOS, European Commissioner for Migration, Home Affairs and Citizenship Kuulutti alustuksessaan johdonmukaista ja pitkäjänteistä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka. Uusi Frontex -regiimi on hyvä alku paremmalle maahanmuuton hallinnalle. Hyviä aloitteita joidenkin Afrikan maiden kanssa (New partnership agreements); ne yhdistävät maahanmuutto-, talous- ja kehitystyösektorit, sisältävät hyvät lyhyen- ja pitkänvälin suunnitelmat, tiettyjä maita priorisoitava (Mali, Senegal, Etiopia,Nigeria ja Niger jne.) 8 miljardia näihin toimintoihin: sosiaalinen ja taloudellinen kehitys kolmansien maiden kansalaisille sekä parempia mahdollisuuksia lähtöalueilla; ylenpalttisen maastamuuton rajoittaminen. Samalla täytyy lisätä laillisen maahanmuuton mahdollisuuksia. Tehokas palautuspolitiikka alkaa jo ennen kuin muuttaja on lähtenyt kotimaastaan. Palautuspolitiikka onnistuu vain jos ovi pidetään auki lailliselle maahanmuutolle (Blue Card -aloite) sekä suojelun tarpeessa oleville. WILLIAM LACY SWING, Director General, International Organization for Migration (IOM) Muuttoliikkeen nykytilanne? Sama kuin aiemminkin, muuttoliikkeen alkuun panevat voimat eivät ole muuttuneet. Viimeisimmät luvut heinäkuulta/iom: 239 923 Eurooppaan meriteitse saapunutta, ja jo 2 933 kuollutta Välimerellä. Välimeri tulee säilymään erittäin vaarallisena reittinä Eurooppaan pyrkijöille. EU:n ja Turkin välinen sopimus on vähentänyt liikehdintää huomattavasti. Yksin tulleiden alaikäisten määrä on kasvanut vahvasti (esim. Ruotsissa 32 000 UAMs). Irak ja Afganistan huolettavat edelleen. Muuttoliike Eurooppaan jatkuu, se pitää hoitaa paremmin. IOM on sitoutunut tukemaan Slovakiaa sen EU-puheenjohtajakaudella. ROBERT KALIÑÁK, Deputy Prime Minister & Minister of Interior of the Slovak Republic Slovakia on EU:n ulkorajalla. Paluiden tehokas toteuttaminen on oleellinen osa hyvää maahanmuuttohallintoa. 2003-2005 Slovakiassa suuri määrä maahantulijoita, tuli 30 000. Tuolloin tehtiin kahdenvälisiä palauttamissopimuksia. Ukrainan kanssa tämän sopimuksen kanssa ei ollut mitään ongelmia. EU-tasolla ja EU jäsenvaltioiden aikaisempien sopimusten kanssa oli toisin, vaikka oli sopimuksia, niitä ei pantu kunnolla täytäntöön, koska ei ollut kyse kovin suurista luvuista, toisin kuin viime vuonna jolloin luvut nousivat ennennäkemättömän suuriksi. Nyt on käytettävä uusia keinoja kolmansien maiden motivoimiseksi sellaisten palauttamissopimusten aikaansaamiseksi, jotka toimivat; viisumivapauden antaminen on yksi porkkana. Kaksi pääpointtia: Kaikki lähtömaat eivät ole turvallisia paluuta ajatellen. On käytettävä turvallisia transit-maita

11 (11) Osa maahanmuuttajista on haavoittuvammassa asemassa kuin toiset palauttamisen suhteen, olisi oltava selkeä ja yhteinen tapa haravoida esiin ne, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Paneelin lopuksi yleisön kysymyksissä tuli esille uudelleensijoittaminen Euroopan maihin, negatiivinen asenne maahanmuuttajia kohtaa monissa Euroopan maissa, esim. puheenjohtajamaa Slovakian vastahakoisuus ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, sekä lailliset maahanmuuttoväylät Eurooppaan. Slovakian sisäministeri Kaliák puolustautui sanomalla, että Slovakia oli viime vuonna aivan uudenlaisessa tilanteessa, eikä maahantulijoihin ollut varauduttu. Useimmat tulijat olivat kuitenkin läpikulkumatkalla ja halusivat muihin Euroopan maihin kuten Itävaltaan ja Saksaan. IOM:n Lacy Swing muistutti että maailmassa on tällä hetkellä 65 miljoona pakolaista, ja hän korosti uudelleensijoittamisen merkitystä, ja toivoi useampien EU-maiden pitävän tämän mielessä. Lisäksi Swing totesi maahanmuuttajamyönteisten maiden olleen historian saatossa kiistämättä taloudellisesti menestyneempiä kuin maahanmuuttajiin kielteisesti suhtautuvat maat. Hän totesi siitä historiallisesta tosiasiasta, että useat Euroopan maat ovat maahanmuuttajien rakentamia. Maahanmuutto on myös osa tulevaisuuttamme. Komissaari Avramopoulos vetosi vahvasti EU:n perusarvoihin ja totesi Euroopassa tapahtuneen edistysaskelia maahanmuuton hallinnan suhteen viime vuoteen verrattuna. Hän totesi EU:n tärkeimmän tehtävän olevan ihmishenkien pelastaminen. Hän totesi myös että laillisia maahanmuuton reittejä tarvitaan, sillä Eurooppa tarvitsee maahanmuuttajia. Hän uskoi nationalismin ja populismin vievän Eurooppaa taaksepäin ja uskoi EU:n palaavan vielä juurilleen, yhtenäisyyteen ja yksimielisyyteen.