Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Mikael Luoma projektipäällikkö Suomen riistakeskus 22.1.2015 Suomen riistakeskus 1
Hoitosuunnitelman valmistelu Kansalaisilla mahdollisuus osallistua päivitystyöhön; 1. Keskustelufoorumi Selvitetään suomalaisten näkemykset susikannan hoitoon; 2. Kansallinen susikysely Susireviireillä asuvat ideoimassa paikallista susikannan hoitoa; 3. Reviirityöpajat (10 kpl) 4. Poronhoitoalueen työpaja Alueellinen kuuleminen 5. Alueelliset sidosryhmätilaisuudet (15 kpl) Teemaseminaari; 6. Suden genetiikka ja koirasusikysymys Hanke: metsästyskoirien suojaaminen susilta 22.1.2015 Suomen riistakeskus 2
Paikallista, reviirikohtaista susikannanhoitoa Susireviirillä toteutetaan toimenpiteitä, joilla rinnakkaiselo sujuisi suotuisammin Susireviirillä arkielämää asuvat ihmiset, ovat parhaita määrittelemään toimenpiteitä Luke Suurpetotutkimus
KANSALAISKYSELY Susikannanhoidon paikallisuus Susialueilla asuvilla tulisi olla enemmän vaikutusvaltaa susiasioissa kuin niiden ulkopuolella asuvilla samaa mieltä susikunnissa 78%, muut kunnat 73 % 22.1.2015 Suomen riistakeskus 4
Reviirityöpajat Osallistujat reviirialueilta 20-30 henkeä Laajasti eri intressiryhmistä Kunta, matkailuyrittäjä, luontoyrittäjä, rhy, metsästysseura, karjatalous (nauta-, hevos- ja lammastalous), mhy, suurpetoyhdysmies, kyläyhdistys, MLL, vanhempainyhdistys, SLL, SML, marjastajat, urheiluseura, kenneltoimija, media, poliisi, hankeasiantuntija, riistaneuvoston pj. ja paikallisia suurpetoasiantuntijoita Kunta ja paikallinen riistanhoitoyhdistys valitsemassa osallistujia Toimenpiteiden luominen ja hankkeistaminen Ajankohta Ti 2.9.2014 Ke 3.9.2014 Ma 8.9.2014 Ti 9.9.2014 Ke 10.9.2014 To 11.9.2014 Ti 16.9.2014 Ke 17.9.2014 To 18.9.2014 To 2.10.2014 Paikkakunta Köyliö Pöytyä Pyhäntä Perho Keuruu Honkajoki Kuhmo Lieksa Tohmajärvi Tenhola
Terveiset työpajoista riistahallinnolle Suden kanssa pystytään elämään rinnakkain, jos luodaan mahdollisuuksia puuttua suteen Yhteistyön lisääminen riistahallintoon ja suurpetotutkimukseen Kannanseurannan kehittäminen TASSU, DNA-yksilöinti, pantaseuranta Kannanhoidollisen metsästyksen järjestäminen periaatteet, säännöt ja käytännöt Ennaltaehkäisyn kehittäminen Vahingonkorvausjärjestelmä; korvaukset nopeammin ja täysimääräisenä 22.1.2015 Suomen riistakeskus 6
Hoitosuunnitelmaluonnoksen tavoitteet Saavuttaa ja säilyttää susikanta suotuisalla suojelutasolla. Pienin elinvoimainen susikanta on 25 lisääntyvää laumaa Rakentaa luottamusta toimijoiden välille. Turvataan susikannan seuranta. Luoda keinoja suden ja ihmisen rinnakkaiselon parantamiseksi. Reagoida suden tuomaan haittaan nopeasti ja ehkäistä vahinkoja ennalta. Puuttua suteen kohdistuvaan laittomaan tappamiseen tehokkaasti. Vahvistaa suden merkitystä arvokkaana luonnonvarana. 22.1.2015 Suomen riistakeskus 7
Luottamuksen rakentaminen Lisätään paikallisten ihmisten, riistahallinnon ja suurpetotutkimuksen yhteistyötä Vuosittaiset tapaamiset» Tiedonvaihtoa» Yhteistä tilannearviota» Toimenpidesuunnittelua Reviirikohtainen yhteistyöryhmä Tiedon avoimuus 22.1.2015 Suomen riistakeskus 8
Susikannan seuranta Suurpetoyhdyshenkilöverkosto Toiminnan turvaaminen Poikkeuslupakannuste Poronhoitoalueelle hanke Susien GPS-pannoitukset DNA-menetelmät Tassu-järjestelmään suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamat havainnot 1.1-19.1.2015 (749 kpl) 22.1.2015 Suomen riistakeskus 9
Susien yksilöinti dna näytteiden avulla Köyliö, Huittinen, Alastaro: Näyt. 37 kpl. Taustakarttana Tassu-havainnot 1.8.2013-7.4.2014 17.7.2013-31.3.2014 10 yksilöä Punaisen ympyrän sisältä kerättiin näytteet. Epäiltiin, että jos alueella olisi kaksi laumaa. Näytteitä kerättiin 37 kpl. Analysoitujen näytteiden perusteella alueella elää 10 sutta. Lähde: Jenni Kuismin Turun Yliopisto 22.1.2015 Suomen riistakeskus 10
Susien kannanhoidollinen metsästys Tarkasteltavana yksikkönä susilauma Poikkeusluvan myöntäminen ei vaaranna susilauman elinvoimaisuutta» Vahvoihin ja vakiintuneisiin susilaumoihin» Lajin vahvalle esiintymisalueelle» Pyynti pyritään kohdistamaan nuoreen, haittaa tuottavaan yksilöön Suomen riistakeskus arvioi tapauskohtaisesti perusteet poikkeusluvan myöntämiselle Kaksivuotinen hankekokeilu arvioidaan metsästyksen vaikutuksia 22.1.2015 Suomen riistakeskus 11
Susien laiton tappaminen Laiton tappaminen romuttanut suunnitelmallisen susikannan hoidon» Yksittäisiä metsästäjiä Kokevat olevansa eliittimetsästäjiä, joiden ei tarvitse välittää säädöksistä tai arvostelusta» Jos laitonta tappamista ei saada kuriin, kannanhoidollinen metsästys ei voi toimia Paikallisesti on annettu hiljaista hyväksyntää laittomuuksille Erityisasemassa paikalliset metsästysseurat» Kielteisen ilmapiirin luominen» Epäillyistä laittomuuksista ilmoitukset poliisille 22.1.2015 Suomen riistakeskus 12
Suden tuoma haitta ja vahinkojen ennaltaehkäisy Suden tuomaan haittaan reagoidaan tehokkaasti Toistuvia pihakäyntejä tekevät sudet; reagointi yhdessä poliisi, riistakeskus ja paikalliset Hanke: luodaan toimintakynnys Metsästyskoiravahinkojen ennaltaehkäisy Susien GPS-paikannus Kannanhoidollinen metsästys luodaan ihmisarkuutta 22.1.2015 Suomen riistakeskus 13
Katse eteenpäin Hoitosuunnitelman toimenpiteillä tullaan luomaan uusi susipolitiikka Suomeen Uusi susipolitiikka voi toimia, jos puhalletaan yhteen hiileen 22.1.2015 Suomen riistakeskus 14
Kiitokset Hoitosuunnitelmatyössä mukana olleille kansalaisille keskustelufoorumilla, kyselytutkimuksessa, työpajoissa, muissa tilaisuuksissa tai vapaamuotoisesti jakaneet ajatuksia Sparrausryhmälle: MMM; Juha Ojala, Christian Krogell, Sami Niemi, Jussi Laanikari ja Janne Pitkänen Suomen riistakeskus; Reijo Orava, Jarkko Nurmi ja Sauli Härkönen Metsähallitus; Jukka Bisi Hoitosuunnitelmatiimille 22.1.2015 Suomen riistakeskus 15
Kiitos! 22.1.2015 Suomen riistakeskus 16