Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 Kunnanhallitus 213 15.08.2011 Valtuusto 49 22.08.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700 Heinävesi, gsm 040 5505 811, fax (017) 561 790, email: riitta.a.tilus@heinavesi.fi Valtiovarainministeriö/Sosiaali- ja terveysministeriö on 7.2.2011 VM007:02/2008 lähettänyt kunnan- ja kaupunginhallituksille kirjeen koskien kunta- ja palvelurakennemuutoksesta annetun lain muutoksia ja kuntien päätöksentekoa. Kirjeen sisältö on seuraava: " Lakimuutosten tavoitteet Eduskunnalle on 26.11.2010 annettu hallituksen esitys laeiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007, jäljempänä puitelaki) ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 286/2010 vp.). Tekninen korjaus (HE 268/2010 vp) Lakimuutosten tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollolle säädetyn väestöpohjavaatimuksen toteutuminen kunnissa, jotka eivät omilla päätöksillään saa vaatimusta täytetyksi. Tavoitteena on myös turvata, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen olisi vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta maan kaikissa osissa. Tavoitteena on myös varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat puitelain nojalla perustettavilla yhteistoiminta-alueilla toiminnallisen ja vastuiltaan selkeän kokonaisuuden, jossa sosiaalihuollon tehtäväkokonaisuus ei palveluiden järjestämisen näkökulmasta perusteettomasti hajoaisi järjestettäväksi kahdella hallinnon tasolla eli kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. Lakimuutosten sisältö Helmikuusta 2007 voimassa olleen puitelain nojalla kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Puitelakia on tarkoitus muuttaa siten, että siihen lisätään aikatauluineen säännökset valtioneuvoston toimivallasta velvoittaa kunnat yhteistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, jos kunnat eivät oma-aloitteisesti ole muodostaneet lain edellyttämää väestöpohjaa tai jos kunta ei ole antanut yhteistoiminta-alueelle säädettyjä tehtäviä. Lisäksi lakia on tarkoitus muuttaa siten, että puitelaissa jo mainittuja yhteistoiminta-alueille siirrettäviä sosiaalihuollon palveluja täsmennetään niin, että siihen kuuluvat kaikki sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta
tehtäviä, joista säädetään lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa. Kunnilla olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus siirtää myös nämä tehtävät yhteistoiminta-alueelle. Lakiehdotus sisältää myös lisäyksen väestöpohjavelvoitteiden poikkeusperusteisiin. Jo olemassa olevien poikkeusperusteiden (pitkät etäisyydet, saaristoisuus, suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden kielelliset oikeudet, saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet) lisäksi valtioneuvosto voisi myöntää poikkeuksen säädetyistä väestöpohjatavoitteista mikäli kunnan tai yhteistoiminta-alueen perustamiseksi on tehty kunnissa alueelliset olosuhteet huomioiden riittävät päätökset. Jos alueella ei saavuteta toiminnallista kokonaisuutta alueelliset olosuhteet huomioon ottaen muutoin, valtioneuvosto voi velvoittaessaan kunnat yhteistoimintaan päättää, että yhteistoiminta-alueeseen kuuluu myös saaristokunta tai pitkien etäisyyksien kunta. Yhteistoiminta-alueiden tulisi aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. Sosiaalihuollon tehtävät tulisi siirtää yhteistoiminta-alueille viimeistään vuoden 2015 alkuun mennessä. Valtioneuvostolle säädettäisiin myös toimivalta myöntää kunnalle oikeus poiketa sosiaalihuollon tehtävien siirrosta, jos alueella ollaan muodostamassa viimeistään vuoden 2017 alkuun mennessä puitelain vaatimukset täyttävää kuntaliitosta tai järjestämässä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä suuremmissa kokonaisuuksissa kuin mitä puitelain mukaisista päätöksistä johtuu. Tästä poikkeusmenettelystä säädettäisiin sosiaalihuoltolaissa. Lakien on tarkoitus tulla voimaan heti, kun eduskunta on ne hyväksynyt. Esityksen johdosta tarvittavat päätökset ja niiden aikataulut Puitelain muutos tarkoittaa, että kuntien tulee tehdä sitovat päätökset puitelain edellyttämän vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjan täyttämisestä 31.8.2011 mennessä. Samassa aikataulussa tulee myös tehdä päätös yhteistoiminta-alueelle siirrettävistä sosiaalihuollon tehtävistä ja siitä, milloin nämä tehtävät siirtyvät yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Valtioneuvosto tulee kartoittamaan kuntien päätöksenteon tilanteen keväällä 2011 kaikkiin kuntiin lähtevällä sähköisellä kyselyllä. Kuntien ei ennen tätä tarvitse erikseen informoida ministeriöitä päätöksenteon tilanteesta. Niiden kuntien, joiden nykyiset päätökset eivät vielä täytä tulevien lakimuutosten velvoitteita, on tarpeen ryhtyä valmistelemaan puitelain velvoitteet täyttäviä päätöksiä em. aikataulu huomioiden. Jos kunta aikoo vedota em. uuteen poikkeusperusteeseen, tulee tätä hakea erikseen kyselyn kautta, koska valtioneuvosto ei ole tehnyt näistä poikkeuksista virallista päätöstä. Kyselyn jälkeen ministeriöt käynnistävät syksyllä 2011 neuvottelut sellaisten kuntien kanssa, jotka eivät täytä puitelain velvoitteita. Valtioneuvosto tekee tämän jälkeen tarvittavat päätökset kuntien velvoittamisesta yhteistoimintaan 30.6.2012 mennessä, jonka yhteydessä valtioneuvosto arvioi väestöpohjaa koskevat poikkeukset perusteineen.
Hallituksen esitys ja sen käsittelyvaiheet löytyvät eduskunnan internet-sivuilta osoitteesta: http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+268/2010." Ko. Hallituksen esitys myös esityslistan liitteenä nro 6. ---- Heinäveden kunnalla on tällä hetkellä laissa oleva poikkeusperuste pitkien etäisyyksien kuntana siihen, että meitä ei ole velvoitettu n. 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseen. Em. kirjeen mukaan uudessa laissa poikkeusperuste on edelleen voimassa, mutta poikkeusta tulee erikseen hakea. Heinäveden kunta on kuitenkin ollut mukana Keski-Savon sotealueen muodostamishankkeessa ja tällä hetkellä se on mukana ns. kokeiluhankkeessa. Kokeiluhankkeessa ovat mukana Varkauden kaupunki, Heinäveden kunta ja Joroisten kunta. Pieksämäen kaupunki jättäytyi kokeiluhankkeen ulkopuolelle. Kokeiluhanke tarkoittaa lähinnä lääkäritilanteen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet koulutuksineen ja ns. hallinnollis-organisatorisen selvityksen täsmentämisen. Tähänastisissä selvityksissä on ehdotettu yhteistoiminta-alueen muodostamista niin, että Heinäveden kunta ja Joroisten kunta antaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun Varkauden kaupungille ns. isäntäkuntaperiaatteella. Varsinaisia päätöksiä ei ole tehty, mutta yhteistoimintaneuvotteluja ja seminaareja ko. kuntien kesken on pidetty. Heinäveden valtuustolle on annettu useita kertoja mahdollisuus evästää kunnanhallitusta ko. asian etenemisen suhteen mm. talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kj. Kunnanhallitus keskustelee asiasta ja käy evästyskeskustelun asian etenemisen suhteen ja esittää valtuustolle evästyskeskustelun käymistä ja päätöstä siitä, hakeeko Heinäveden kunta poikkeusta yhteistoiminta-alueen muodostamisesta pitkien etäisyyksien perusteella. Käydyn evästyskeskustelun jälkeen kunnanjohtaja teki seuraavan päätösesityksen: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se päättää siitä, että Heinäveden kunta hakee edelleenkin poikkeusta n. 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueen "pakkomuodostamisesta", koska voimassaoleva puitelaki sen kunnalle mahdollistaa, uutta lakia ei ole vielä hyväksytty ja mitään yhteistoiminta-aluetta ei ole muodostettu, jossa Heinäveden kunta olisi mukana. Heinäveden kunta on edelleenkin pitkien etäisyyksien kunta. Kunnanhallitus toteaa lisäksi ja perusteluina, että Heinäveden kunta on edelleenkin mukana Keski-Savon sotealueen yhteistoiminta-alueen muodostamisen kehittämisessä ja kokeilussa, kuten aiemmin on sovittu ja yhteistyösuunta linjattu. Jos ko. yhteistoiminta-alue muodostetaan, tulee sen muodostamiseksi kokeiluvaiheen aikana tai jälkeen laatia
mukaan lähtevien kuntien kesken sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma, valmistella päätöstä varten esitys, kenelle tai mille yhteistoimintaorganisaatiolle järjestämisvastuu annetaan sekä valmistella kunkin kunnan itsesä tekemät palvelutasomäärittelyt ja ne vähimmäispalvelut, jotka kukin kunta haluaa omassa kunnassaan järjestettäviksi ja jotka kukin kunta maksaa itse siellä tuotettujen palvelujen mukaan ja tuotteistuksen mukaisin kustannuksin. Kunnanhallitus toteaa, että poikkeusperusteen hakeminen ei ole este sille, että Heinäveden kunta lähtee mukaan mahdollisesti muodostettavaan yhteistoiminta-alueeseen, jos sellainen Keski-Savon alueelle saadaan muodostettua. Kunnanhallitus toteaa vielä, että Heinäveden kunta on jo nyt mukana Varkauden-Pieksämäen seutukunnan alueella moninaisissa yhteistyöasioissa sopimusperusteisesti kuten ympäristöterveydenhuolto, työterveyshuolto, kansalaisopistotoiminta, jätehuolto jne.. Päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanjohtajan kokouksessa tekemän päätösesityksen. ------------------- VSTO 23 Valtuuston esityslistan liitteenä nro 6 on hallituksen esitys. Päätös: Hyväksyttiin kunnanhallituksen esitys. Merkittiin pöytäkirjaan kunnanjohtajan ilmoitus, että em. lait (HE 268/2010) on eduskunta hyväksynyt 15.3.2011. Toimeenpano: Tiedoksi: kj KHALL 167 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700 Heinävesi, gsm 040 5505 811, fax (017) 561 790, email: riitta.a.tilus@heinavesi.fi Jos kunta siis siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun esim. Keski-Savon yhteistoiminta-alueelle, tulisi sen aloittaa viimeistään 1.1.2013. Sosiaalihuollon tehtävät tulisi siirtää yhteistoiminta-alueelle viimeistään vuoden 2015 alkuun mennessä. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle oikeuden poiketa sosiaalihuollon tehtävien siirtämisestä, jos alueella ollaan muodostamassa viimeistään vuoden 2017 alkuun mennessä puitelain vaatimukset täyttävä kuntaliitos tai järjestämässä SOTE-palvelut suuremmissa kokonaisuuksissa kuin mitä nykyinen puitelaki edellyttää. Kuntien tulee tehdä sitovat päätökset puitelain edellyttämän vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjan täyttymisestä 31.8.2011 mennessä. (Heinävedellä tosin on poikkeusperuste hoitaa tehtävät itse). Samassa aikataulussa tulee myös tehdä päätös yhteistoiminta-alueelle siirrettävistä sosiaalihuollon tehtävistä ja siitä, milloin nämä tehtävät siirtyvät yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi.
Suomessa on uusi eduskunta ja uuden hallituksen myötä poliittiset linjaukset saattavat muuttua. Heti vaalien jälkeen kuntaliitto linjasi, että "vahvat peruskunnat kuntarakenteen perustaksi". Vaihtoehtoina mainittiin työssäkäyntialuepohjaiset kunnat tai ns. "piirikunnat", jotka olisivat esim. maakuntapohjaisia maakunnan keskuskaupunki mukana ollen tai ilman sitä. Suurella peruskunnalla tulisi olla SOTE-palveluiden lisäksi mahdollisuus hoitaa II asteen opetus. STM:n vetämän Kari Välimäen työryhmän esitys kuntarakenteeksi oli 20-50 kuntaa. Myös kuntalain kokonaisuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu etenee myös. Tavoitteena on uusi kunta- ja palvelurakenne v. 2017 alusta lukien. Heinäveden kunta on ollut mukana ns. Keski-Savon mallin mukaisen yhteistoiminta-alueen valmistelussa (mukana ovat Heinävesi, Joroinen ja Varkaus). Tässä valmistelussa on tuotettu Seppo Tuomolan toimesta ehdotus yhteistoimintajärjestelmäksi (raportti 30.3.2011 ja Seppo Lehdon esitys terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta (raportti 12.4.2011) sekä Raija Voutilaisen kuvaus sosiaalitoimen palvelujärjestelmästä (raportti 14.4.2011). Heinäveden kunta on odottanut Joroisten kunnan ratkaisua. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on valtakunnassa meneillään monia rakenteellisia selvityksiä ja erilaisten suuralueiden muodostamisselvityksiä kuten ISER-hanke, kansallinen terveysarkistohanke, eresepti, earkisto ja Lääketietokantajärjestelmä ym. Jos Heinäveden kunta siirtää sosiaali- ja terveystoimen järjestämisvastuun Keski-Savon yhteistoiminta-alueelle, merkitsee se yli 70 %:n osuutta kunnan talousarvion kokonaisuudesta. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö eli ns. tuotantohenkilöstö siirtyy yhteistoiminta-aluetta hoitavan järjestämisvastuussa olevan organisaation palvelukseen (Varkaus). Yli 70 %:n päätösvallan siirtäminen yhteiselle perusturvalautakunnalle tulee vaikuttamaan myös muun henkilöstön määrään, mutta toisaalta uudella yhteistoiminta-alueella tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa myös taloushallinnon ja palkanlaskennan osalta. Saavutettavat hyödyt tullevat siinä, että henkilöstön saatavuus sekä hoitohenkilöstön että lääkärityövoiman osalta paranee ja järjestämisvastuu siirtyy laajemmalle pohjalle. Kustannussäästöjä on vaikea arvioida tai edes odottaa. Yhteistoiminta-alueen muodostaminen perustuu valtakunnassa meneillään olevaan muutokseen ja käsitykseen siitä, että suuremmissa yksiköissä ihmisille voidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tarjota tasapuolisemmin ja yhdenvertaisesti. Kaikki raportit ovat esityslistan liitteinä nrot 13, 14 ja 15. Kyseessä on Heinäveden kunnan osalta ehkä historian merkittävin poliittinen päätös. Jos päätös tehdään, alkaa neuvottelut henkilöstön osalta ja heidän kanssaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Palveluja voidaan edelleenkin tuottaa Heinävedellä kuten tähänkin asti, mutta päätökset tekee erillinen tilaajaorganisaatio. Tuottajapuolta varten on erikseen yhteinen lautakunta, jota tekee päätökset. Lautakuntaan valitaan edustajia niin, että kenelläkään kunnalla ei ole yksin määräenemmistöä.
Päivähoidon järjestämisvastuu voidaan säilyttää omassa kunnassa, vaikka muu sosiaalitoimen järjestämisvastuu siirrettäisiiin yhteistoiminta-alueelle. Kj: Päätös: Kunnanhallitus merkitsee tilanteen tiedoksi ja päättää, että kunnanhallitus tekee valtuustolle esityksen vasta elokuussa. Ennen valtuuston kokousta ja lomien jälkeen järjestetään asian tiimoilta valtuuston, kunnanhallituksen ja perusturvalautakunnan yhteinen seminaari. Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus. -------------------- VSTO 42 Valtuuston esityslistan liitteenä tässä vaiheessa tiedoksi - nro 11 on Seppo Tuomolan ehdotus 30.3.2011 yhteistoimintajärjestelmäksi - nro 12 on Seppo Lehdon esitys 12.4.2011 terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Keski-Savon alueella - nro 13 on Raija Voutilaisen kuvaus 14.4.2011 sosiaalitoimen palvelujärjestelmästä Päätös: Hyväksyttiin kunnanhallituksen esitys. --------------------- KHALL 213 Valtuuston kokous on sovittu pidettäväksi 22.8.2011, jonka yhteydessä ennen kokousta pidetään ns. Sote-seminaari sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamismallista eli Keski-Savon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta ja Heinäveden kannanotosta ja päätöksestä siihen liittymiseksi. Edellisen valtuuston kokouksen yhteydessä on jaettu valtuutetuille Seppo Tuomolan, Seppo Lehdon ja Raija Voutilaisen selvitykset asiassa. Näitä selvityksiä ei lähetetä uudelleen. Esityslistan liitteenä nro 3 on Seppo Tuomolan lyhennetty selvitys ja ehdotukset 29.3.2011 yhteistoiminta-alueen muodostamisesta toimenpiteiksi ja päätöksentekemiseksi asiassa. Esityslistan liitteenä nro 4 on Seppo Lehdon lyhennetty selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöselvityksestä koskien perusterveydenhuollon ja peruserikois- ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja päivystyksen järjestämisestä. Keski-Savon yhteistoiminta-alueen muodostamisen selvittelyä on tehty jo n. kahden vuoden ajan. Heinäveden kunta on "odottanut" Joroisten kunnan ratkaisua asiassa. Nyt Joroisten kunta on tehnyt päätöksen, että "Joroisten kunta, Varkauden kaupunki ja Heinäveden kunta perustavat 1.1.2013 alkaen yhteistoiminta-alueen, jonka tehtävänä on järjestää kuntien asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut." Varkauden kaupunginhallitus on tehnyt elokuun lopussa kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle samansisältöisen päätösesityksen.
Yhteistoimintalue muodostettaisiin ns. isäntäkuntamallin/vastuukuntamallin pohjalta siten, että isäntäkuntana toimii Varkauden kaupunki. Järjestämisvastuu annettaisiin kuntien yhteiselle perusturvalautakunnalle erillissopimuksella. Palvelujen tuottamista varten perustettaisiin vastuukunnan eli Varkauden kaupungin hallintoon tuotantotoimintaa varten liikelaitos, joka toimisi nettobudjetoituna yksikkönä. Yhteistoiminta-alueen muodostamista ja yhteistoimintasopimuksen laatimista varten muodostettaisiin tarvittavat ohjausryhmät ja valmisteluryhmät. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettua lakia 9.2.2007/169 on muutettu 29.4.2011/384. Ko. lain 5 :n mukaan "kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvat 3-5 momentissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen. Kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kuntalain (365/1995) 76 :n 2 momentin mukaisesti alueen yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntalain 77 :ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimielin, tai että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Yhteistoiminta-alueelle voidaan antaa myös muita tehtäviä. Sen estämättä, mitä edellä 3 momentissa säädetään, yhteistoiminta-alueeseen kuuluva kunta voi huolehtia lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) tarkoitetuista tehtävistä. Kunnan ja yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 50 000. Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostamiselle 3 ja 5 momentissa väestöpohjalle säädetyistä vaatimuksista voidaan poiketa, jos; 1) toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi (kj:n lisäys=heinäveden kunta) ole 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla mahdollista; 2) se on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi; tai 3) se on tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi; tai 4) valtioneuvosto myöntää kunnille oikeuden poiketa 3 momentissä säädetystä väestöpohjavaatimuksesta, koska toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan kunnan tai yhteistoiminta-alueen perustamiseksi on alueelliset olosuhteet huomioon ottaen tehty kunnissa riittävät päätökset. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen väestöpohjan tulee olla 3 momentin mukainen (20 000 asukasta) viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2013.
5 a :n mukaan " Jos kunta ei täytä 5 :n 3 momentissa säädettyjä väestöpohjavaatimuksia joko itse tai kuulumalla yhteistoiminta-alueeseen, valtioneuvosto voi päättää, että kunta liitetään jo perustettuun yhteistoiminta-alueeseen tai että kunta muodostaa muiden kuntien kanssa kokonaan uuden yhteistoiminta-alueen. Jos perustetulle yhteistoiminta-alueelle ei ole annettu 5 :n 3 momentissa säädettyjä tehtäviä, valtioneuvosto voi kuntien puolesta päättää, että mainitut tehtävät siirtyvät yhteistoiminta-alueelle Valtioneuvosto voi päättää: 1) yhteistoiminta-alueeseen kuuluvista kunnista; 2) yhteistoiminta-alueen oikeudellisesta muodosta 5 :n 2 momentin mukaisesti; 3) yhteistoiminta-alueen päätöksenteosta vastaavista toimielimistä ja niiden kokoonpanosta sekä äänivallan jakautumisesta niissä; 4) kuntayhtymän perussopimukseen tai muuhun yhteistoiminta-alueen perustamista koskevaan sopimukseen otettavista asioista; 5) yhteistoiminta-alueelle siirrettävistä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä 5 :n 3 ja 4 momentin mukaisesti sekä tehtävien siirron ajankohdasta; 6) tavasta, jolla kunnat ovat velvollisia rahoittamaan yhteistoiminta-alueelle siirretyt palvelut; 7) henkilöstön mahdollisesta siirtymisestä yhteistoiminta-alueen palvelukseen; sekä 8) muista mahdollisista yhteistoiminta-alueen perustamiseksi välttämättömistä asioista. Jos alueella ei saavuteta toiminnallista kokonaisuutta alueelliset olosuhteet huomioon ottaen muutoin, valtioneuvosto voi velvoittaessaan kunnat yhteistoimintaan päättää, että yhteistoiminta-alueeseen kuuluu myös 5 :n 6 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kunta (kj:n lisäys= esim. Heinävesi pitkien etäisyyksien poikkeusperusteen kuntana) sekä kunta, joka täyttää 5 :n 3 momentissa tarkoitetun väestöpohjavelvoitteen. Tässä pykälässä tarkoitettu valtioneuvoston päätös on voimassa siihen saakka, kunnes kunnat yhteistoimintavelvoitteet täyttävällä tavalla toisin päättävät." 5b :n mukaan menettely velvoitettaessa kunnan yhteistoimintaan: " Valtioneuvosto voi käynnistää 5a :ssä säädetyn menettelyn, jos kunta ei elokuun 2011 loppuun mennessä ole tehnyt sitovaa päätöstä 5 :n 3 momentissa palveluiden järjestämiselle säädettyjen velvoitteiden täyttämisestä. Valtioneuvoston tulee tehdä 5a :ssä tarkoitettu päätös kesäkuun 2012 loppuun mennessä. Päätös tehdään valtiovarainministeriön esittelystä, ja se valmistellaan yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa. Valtioneuvoston tulee ennen 5a :ssä säädetyn päätöksen tekemistä kuulla aikaisemmin perustettuun yhteistoiminta-alueeseen kuuluvia ja siihen liitettäviä kuntia sekä valtioneuvoston päätöksellä perustettavaan uuteen yhteistoiminta-alueeseen liitettäviä kuntia. Jos valtioneuvosto päättää liittää kunnan aikaisemmin perustettuun yhteistoiminta-alueeseen, liitettävään kuntaan sovelletaan 5a :n 2 momentin 2-8 kohdassa tarkoitetuissa asioissa, mitä yhteistoiminta-aluetta
koskevassa yhteistoimintasopimuksessa on siihen kuuluvien kuntien kesken sovittu. Kuntien ja yhteistoiminta-alueen tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 5 :ssä palveluiden järjestämiselle säädettyjen velvoitteiden täyttymisen arvioinnin edellyttämät tiedot siten kuin valtiovarainministeriön asetuksella tarkemmin säädetään. 15 :n mukaan voimaantulosäännöksistä on 29.4.2011 säädetty mm. seuraavasti: " Tämä laki tulee voimaan 23 päivänä helmikuuta 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, 5 :ää sovelletaan ja valtioneuvoston 5a :n nojalla määräämät yhteistoimintavelvoitteet ovat voimassa vuoden 2014 loppuun. Lisäksi valtioneuvosto voi vuoden 2014 loppuun mennessä päättää muuttaa määräämäänsä yhteistoimintavelvoitetta sekä velvoittaa kunta yhteistoimintaan siten kuin 5, 5a, ja 5b :ssä säädetään. Valtioneuvosto voi kuitenkin velvoittaa kunnan yhteistoimintaan vain, jos kunta on päättänyt 5 :n 3 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta toisin kuin mitä se on ilmoittanut valtioneuvostolle 5b 4 momentin perusteella eikä kunnan päätös täytä, mitä säädetään 5 :ssä tehtävien hoitamisesta. Mitä tämän lain 5 :n 3 momentissa säädetään sosiaalihuollon tehtävien hoitamisesta kunnissa ja yhteistoiminta-alueella, sovelletaan sosiaalihuollon tehtävien hoitamiseen vuoden 2015 alusta lukien. Kunta voi hakea valtioneuvostolta oikeutta poiketa sosiaalihuollon tehtävien siirtovelvoitteesta, siten kuin sosiaalihuoltolain (710/1982) 2a :ssä säädetään. Jos 5 ja 6 :ssä tarkoitetut järjestelyt toteutetaan ennen vuoden 2012 loppua, sovelletaan 13 :n 3 momentissa tarkoitettua irtisanomissuojaa vuoden 2012 jälkeenkin järjestelyjen kohteena olevaan henkilöstöön. Jos yhteistoiminta-alueelle siirretään vuoden 2012 jälkeen 5 :n 3 momentin mukaisesti sosiaalihuollon tehtäviä, sovelletaan 13 :n 3 momentissa tarkoitettua irtisanomissuojaa vuoden 2017 loppuun siirrettävissä tehtävissä työskentelevään henkilöstöön kunnissa ja yhteistoiminta-alueella.(kj:n lisäys=5 vuoden irtisanomissuoja). Kaikkien kuntien tulee sähköpostikyselyn kautta ilmoittaa valtioneuvostolle elokuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjestämistapa ja hakea mahdolliset lain mahdollistamat poikkeukset. Heinäveden kunnan vaihtoehdot: 1. Heinäveden kunta järjestää edelleenkin itse sosiaali- ja terveystoimen palvelut kuntalaisille. Edellä siteeratun paraslain 5 :n mukaan kunnan tulee kuitenkin muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluihin järjestämisestä ja rahoituksesta. Heinäveden kunta on edelleenkin pitkien etäisyyksien kunta ja voi lain 5 :n 6 momentin 1. kohdan mukaan hakea poikkeusta järjestää itse palvelut pitkien etäisyyksien perusteella, kuten edellä on selvitetty.
Heinäveden kunta on aiemmin päättänyt hakea lain mahdollistamaa poikkeusta pitkien etäisyyksien perusteella. 2. Heinäveden kunta liittyy myöhemmin johonkin yhteistoiminta-alueeseen, jolla on lain edellyttämät voimavarat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut ja vastata myös niiden rahoituksesta ja/tai jää odottamaan uuden valtioneuvoston ja eduskunnan linjauksen kunta- ja palvelurakenteen osalta 3. Heinäveden kunta 1) perustaa yhdessä Joroisten kunnan ja Varkauden kaupungin kanssa yhteistoiminta-alueen 1.1.2013 lukien (tai myöhemmin), jonka tehtävänä on järjestää kuntien asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut päivähoitoa lukuunottamatta, joka annetaan Heinäveden kunnan sivistyslautakunnan tehtäväksi ja päättää antaa sosiaalija terveystoimen palvelujen järjestämisvastuun Heinäveden ja Joroisten kuntien ja Varkauden kaupungin yhteiselle toimielimelle eli perusturvalautakunnalle. 2) Palvelujen tuottamista varten perustetaan isäntäkunnan hallintoon kunnallinen liikelaitos, joka toimii erillisenä nettobudjetoituna yksikkönä. 3) Yhteistoiminta-alue muodostetaan pääsääntöisesti valmisteluvaiheessa laadittujen selvitysten pohjalta, jotka on jaettu päättäjille. 4) Yhteistoiminta-alueen jatkovalmistelua varten (mm. yhteistoimintasopimuksen tekeminen) asetetaan ohjausryhmä, johon kuuluvat yhteistoiminta-alueen kuntien kunnanjohtajat ja kaupunginjohtaja ja asianomaisten hallitusten nimeämät 4 luottamushenkilöä ja henkilöstöjärjestöjen edustajat. Tämän mallin mukaisesti Varkauden kaupunki palkkaa vetäjän hankkeen jatkovalmistelua varten. Tämä malli on ns. Keski-Savon alueen yhteistoiminta-alue sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Jos muodostetaan yhteistoiminta-alue tämän mallin mukaan ja annetaan järjestämisvastuu yhteiselle toimielimelle eli perusturvalautakunnalle, on Heinäveden kunnan syytä jo tässä vaiheessa ottaa kantaa tiettyihin perusedellytyksiin yhteistoiminnan aikaansaamiseksi kuten esim. erikoissairaanhoidon osalta linjaus, että Heinäveden kunta tulee edelleen käyttämään Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän eli tämän sairaanhoitopiirin palveluja. Se on Heinäveden kunnalle perusedellytys ainakin niin kauan kuin mahdollinen Itä-Suomen yhteinen sairaanhoitopiiri ISER on muodostettu. 4. Heinäveden kunta voinee tehdä myös jonkinlaisen ehdollisen päätöksen esim. yhteistoiminta-alueen aloittamisen ja käynnistämisen suhteen, mutta se ei liene aivan korrekti päätös tässä vaiheessa muita yhteistoiminta-alueen kumppaneita kohtaan ainakaan ilman neuvotteluja ja toisaalta päätös ei saa olla ristiriidassa sen kanssa, mitä valtioneuvostolle elokuun loppuun mennessä ilmoitetaan. ---
Yhteistoiminta-alueen muodostamisella tulee olemaan vaikutuksia myös kunnan muihin toimintoihin kuten taloushallinto, henkilöstön määrä, tietohallinto jne.. Haasteellisin tehtävä näistä onkin yhteisten tietojärjestelmien ja -yhteyksien luominen ja valmisteluaika n. 1 vuosi yhteistoiminnan aloittamiseen on lyhyt ja vaatii henkilöstöltä erittäin suurta panostusta ja voimavaroja mm. Heinäveden kunnan osalta. Maakunnallinen potilastietojärjestelmä ja siihen liittyvät ohjelmistot ovat vaatineet Heinäveden kunnalta taloudellisia resursseja, joiden subventointi tulee mahdollisessa yhteistoiminta-alueen muodostamisessa huomioida. Lisäksi yhteistoiminta-alueen valmistelun aikana on Suomen poliittinen päätöksentekorakenne muuttunut ja uuden hallituksen hallitusohjelmalinjaukset saattavat vaikuttaa siihen, että muodostettavat sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueet eivät tule riittämään, vaan kuntarakenteita saatetaan tulla muuttamaan valtiovetoiseksi ja kuntavetoinen perustuslain säätämä kunnallisen itsehallinnon status saattaa muuttua ja kuntia ohjataan muodostumaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Uuden hallitusohjelman tavoitteena näyttää olevan työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat peruskunnat. Lisäksi hallitusohjelman mukaiset, kuntiin kohdistuvat, nyt tiedossa olevat 631 milj. euron menoleikkaukset vaikuttavat samaan suuntaan ja niiden vaikutus kuntiin kohdistuu asukaskohtaisten valtionosuuksien pienentämisellä ja paineet veroprosentteihin ollevat n. 1 %:n luokkaa. Kj: Kunnanhallitus käy perusteellisen evästyskeskustelun valtuuston kokouksessa järjestettävää sote-seminaaria varten. Kunnanjohtaja tekee keskustelun perusteella päätösesityksen kokouksessa tai kunnanhallitus kokoontuu sote-seminaarin ja varsinaisen valtuuston kokouksen välissä kunnanhallituksen esityksen tekemiseksi valtuustolle tai kutsutaan valtuusto lopullisen päätöksenteon osalta uuteen kokoukseen esim. 29.8.2011. Päätös: Kunnanhallitus kävi asiasta perusteellisen evästyskeskustelun ja päätti, että valtuustoseminaari pidetään 22.8. valtuuston kokouksen yhteydessä. Kunnanhallitus tekee esityksensä valtuustolle ennen 29.8. pidettävää valtuuston kokousta, jossa valtuusto päättää asiasta. Seminaari on kaikille avoin. ----------------- VSTO 49 Valtuuston esityslistan liitteenä - nro 1 on Seppo Tuomolan lyhennetty selvitys ja ehdotukset 29.3.2011 yhteistoiminta-alueen muodostamisesta toimenpiteiksi ja pää töksentekemiseksi asiassa - nro 2 on Seppo Lehdon lyhennetty selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöselvityksestä koskien perusterveydenhuollon ja peruserikois- ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja päivystyksen järjestämisestä. Päätös: Ennen päätöstä järjestettiin Sote-seminaari, jossa asiaa
------------------ alustivat selvitysmies Seppo Tuomola ja ylilääkäri, dosentti Seppo Lehto. Pyydetyt kommenttipuheenvuorot käyttivät LT Antti Turunen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Esa Silvennoinen. Tämän jälkeen käytiin perusteellinen keskustelu. Tilaisuus oli avoin, ja paikalla oli n. 80 kuulijaa. Hyväksyttiin kunnanhallituksen esitys. Valtuusto päättää asiasta 29.8. pidettävässä kokouksessaan seminaarissa käytyjen selvitysten pohjalta. Merkitään pöytäkirjaaan, että Armi Kettunen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 21.00.