Boliden Kokkola Yhteiskuntavastuun raportti 2015
Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas Boliden Kokkola on 315 000 tonnin tuotantokapasiteetiltaan Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Suuri osa tehtaan raaka-aineena käyttämästä sinkkirikasteesta tulee Bolidenin omilta kaivoksilta Ruotsista, Irlannista ja Suomesta, mutta rikasteita ostetaan myös muilta kaivosyrityksiltä Euroopasta, Pohjois- Amerikasta ja Perusta. Boliden Kokkolan päätuote on puhdas sinkki ja siitä valmistetut sinkitystuotteet. Pienin tuotekoko on 25 kilon sinkkiharkko ja suurin 4 000 kiloa painava jättijumbo. Tuotannosta noin 85 prosenttia menee vientiin. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjois- ja Keski- Eurooppa. Sinkkitehdas on Kokkolan suurin yksityinen työnantaja. Vuoden 2015 lopussa tehdas työllisti 540 henkeä. Tuotetun sinkin arvo oli 534 miljoonaa euroa. Osa kansainvälistä metallikonsernia Boliden Kokkolan emoyhtiö on ruotsalainen Boliden AB. Konsernin päätuotteet ovat sinkki ja kupari. Yhtiö tuottaa myös kultaa, hopeaa ja lyijyä. Bolidenilla on tuotantolaitoksia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Irlannissa. Kokkolan sinkkitehtaan lisäksi Boliden omistaa Suomessa Harjavallan kuparisulaton sekä Kylylahden kupari-, kulta- ja sinkkikaivoksen. Boliden Kokkolan tuotantoprosessissa sinkkirikaste jalostetaan metalliseksi sinkiksi. Kuva on elektrolyysiltä, jossa edeltävässä prosessivaiheessa muodostunut sinkkisulfaattiliuos saostetaan sähkövirran avulla levymäisiksi sinkkikatodeiksi (pohjakuva). 2
Kokkolassa on tuotettu sinkkiä jo yli 45 vuoden ajan. Ensimmäisen sinkkiharkon valu ikuistettiin valokuvaan joulukuussa 1969. 1969 Sinkin tuotanto Kokkolassa aloitetaan. Tehdas on osa Outokumpu-konsernia. 1974 Ensimmäinen laajennus valmistuu. Tuotantokapasiteetti 150 000 tonnia vuodessa. 1988 Sinkkitehdasta modernisoidaan. Vuotuinen tuotantokapasiteetti nousee 170 000 tonniin. 1990 Outokumpu-konsernin toimintoja yhtiöitetään. Sinkkitehtaasta muodostetaan Outokumpu Zinc Oy. 1998 Sinkkitehdasta laajennetaan. Tuotantokapasiteetti nousee 225 000 tonniin. 2001 Neljäs laajennus nostaa tuotantokapasiteetin 260 000 tonniin. Kokkolan tehtaasta tulee yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. 2004 Sinkkitehdas siirtyy Bolidenin omistukseen. Vuotuinen tuotantokapasiteetti 275 000 tonnia. 2004 2008 Useita teknisiä muutoksia, jotka parantavat tehtaan suorituskykyä ja nostavat tuotantokapasiteettia. 2009 Tuotantokapasiteetti 306 000 tonnia. 2010 Rikkihappotehdas siirtyy Kemiralta Bolidenin omistukseen. 2012 Uusi tuotantoennätys 314 742 tonnia. 2014 Pasuton toista uunilinjaa laajennetaan. Hopean talteenottolaitos vihitään käyttöön. Merkittäviä investointeja Suomeen Viime vuosien aikana Boliden on tehnyt isoja investointeja Suomeen: Polvijärvellä sijaitseva Kylylahden kaivos ja sen toimintaan liittyvä Liukonlahden rikastamo Kaavilla siirtyivät Bolidenin omistukseen 2014 Uusi hopean talteenottolaitos otettiin käyttöön Kokkolassa 2014 Kesällä 2015 Boliden aloitti itsenäisen liiketoiminnan nikkelirikasteiden sulattajana Harjavallassa ja päätti myöhemmin samana vuonna uuden rikkihappotehtaan rakentamisesta Harjavaltaan Tuorein investointi julkaistiin maaliskuussa 2016, jolloin Boliden ilmoitti ostavansa Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan kaivoksen, joka tuottaa nikkeliä, kuparia, kultaa ja platinaryhmän metalleja. Edellä mainittujen uusinvestointien lisäksi toimipaikoilla toteutetaan jatkuvasti prosessin kehitykseen ja laitteiden uusimiseen liittyviä pienempiä investointeja. 3
Moderni maailma tarvitsee sinkkiä Sinkki on yksi teollistuneen yhteiskunnan käytetyimmistä metalleista. Kokkolassa tuotettu sinkki menee pääasiassa rakennus- ja autoteollisuuden käyttöön. 4
5
Ihminen löysi sinkin ja sen ainutlaatuiset ominaisuudet satoja vuosia sitten. Alkuaineena sinkki on ollut luonnollinen osa elämän kehitystä satoja miljoonia vuosia. Sinkkiä esiintyy luontaisesti maaperässä ja vedessä. Sinkki on yksi luonnon yleisimmistä alkuaineista, ja se on välttämätön kaiken elollisen kasvulle ja fyysiselle kehitykselle. Ihmisen elimistössä sinkki vaikuttaa satojen entsyymien ja hormonien toimintaan. Nämä säätelevät muun muassa kasvutekijöitä, munuaisten toimintaa, vastustuskykyä, näkökykyä, makuaistia, sokeritasapainoa ja lisääntymiskykyä. Suurin osa korroosiosuojaukseen Helpon muokattavuuden ja suojaavien ominaisuuksiensa ansiosta sinkki on yksi maailman käytetyimmistä metalleista. Sinkkiä käytetään esimerkiksi rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, lääketeollisuudessa ja kuluttajatuotteiden valmistuksessa. Maailmalla tuotetaan sinkkiä noin 13 miljoonaa tonnia vuodessa. Noin puolet tästä määrästä käytetään terästuotteiden sinkitykseen. Sinkityksessä sinkki muodostaa teräksen pinnalle suojaavan kerroksen, joka pidentää tuotteiden elinkaarta ja parantaa siten niiden ekotehokkuutta. Sinkki on ympäristön kannalta hyvä valinta myös sen vuoksi, että sinkkiä voidaan kierrättää loputtomasti. Kokkolan tehtaan tuotannosta suurin osa menee suurille terästehtaille, jotka valmistavat sinkittyä terästä esimerkiksi rakennus- ja autoteollisuuden käyttöön. Martin luo uusia kontakteja ja ideoita. Hän tarvitsee metalleja onnistuakseen. Kim haluaa voittaa maailmanmestaruuden. Hän tarvitsee metalleja onnistuakseen. Junioriurheilijat haaveilevat suurista saavutuksista. Ne voivat myös toteutua, jos edellytykset ovat kohdallaan: luistimet teroitettu, jäähalli valaistu ja käytössä auto, jolla kuljetaan turnauksiin. Viestintävälineet ja liikenne tuovat ihmisiä lähemmäksi toisiaan ja helpottavat verkostoitumista, ajatustenvaihtoa ja uusien ideoiden syntymistä. Juniin, busseihin ja mobiililaitteisiin tarvitaan kuparia ja sinkkiä, joita käytetään esimerkiksi sähköjohdoissa ja teräsrakenteissa. Martin on tärkeä linkki verkostossa aivan kuten meidän metallimme. Zn Ag Pb Au Johanna pelastaa henkiä. Hän tarvitsee metalleja onnistuakseen. Lääketieteellisen tutkimuksen ja kehittyneen sairaalateknologian ansiosta yhä useammat pysyvät terveinä ja elävät pidempään. Tätä kehitystä johtavat työlleen omistautuneet ammattilaiset, jotka tarvitsevat metalleja onnistuakseen. Johanna tekee oman osuutensa aivan kuten meidän metallimme. Cu Cu Au Zn Ajoneuvoissa ja rakennuksissa käytetään sinkkiä, jonka ansiosta ne kestävät pidempään. Kim on voittaja-ainesta aivan kuten meidän metallimme. Ag Zn Au Cu Ntombi laajentaa yritystään. Hän tarvitsee metalleja onnistuakseen. Eri puolilla maailmaa asuvat naiset voivat kehittyneiden tietoliikenneyhteyksien ansiosta ryhtyä yrittäjiksi ja määrätä itse elämänsä suunnan. Matkapuhelin ei toimi ilman kullasta, hopeasta ja kuparista valmistettuja komponentteja; kaikki metalleja, joita voidaan kierrättää ja käyttää loputtomiin. Ntombi katsoo pitkälle tulevaisuuteen aivan kuten meidän metallimme. Cu Au Zn Cu Riyan tulevaisuus on valoisa. Hän tarvitsee metalleja onnistuakseen. Mitä useampaan syrjäiseen kylään saadaan sähköt, sitä useammille lapsille avautuu mahdollisuus opiskella ja päästä köyhyydestä. Yhteiskunnan kehitys on riippuvainen metalleista, esimerkiksi kuparista. Kuparilla on ylivoimainen kyky johtaa sähköä, minkä vuoksi sitä käytetään kaikissa elektronisissa laitteissa. Riyalla on kaikki mahdollisuudet aivan kuten meidän metalleillamme. Ag Ag Metals for modern life Metals for modern life Ag Metals for modern life Pb Metals for modern life Metals for modern life Metalleja modernin maailman tarpeisiin Metals for modern life Nykyihmisen on vaikea kuvitella, miten maailma toimisi ilman metalleja; ilman autoja, junia, kännyköitä, astianpesukoneita, vetoketjuja, työkaluja, akkuja, putkia, kaiteita, kattoja Metallit ovat erottamaton osa modernia elämäntapaa. Bolidenin rooli yhteiskunnassa on tuottaa metalleja, joita me kaikki tarvitsemme. Tämä perustehtävä nostetaan esiin konsernin uusissa ilmoituksissa, jotka julkaistiin vuoden 2015 lopulla. Metallit ovat osa elämää! 6
Osa luontoa ja jokapäiväistä elämäämme Sinkki on luonnollista Sinkkiä esiintyy luontaisesti kallioperässä, maaperässä, ilmassa, vedessä ja kaikessa biosfäärissä. Sinkki on välttämätöntä Sinkki on tärkeä hivenaine kasveille, eläimille ja ihmisille Sinkki on kestävää Sinkitys pidentää terästuotteiden elinkaaren moninkertaiseksi. Sinkityt tuotteet ja rakenteet säästävät huomattavasti luonnonvaroja. Sinkki on kierrätettävää Sinkki säilyttää arvonsa tuotteen elinkaaren päätyttyä. Tänään tuotettu sinkki on arvokasta raaka-ainetta jälleen vuosikymmenten päästä. Sinkki on osa arkipäiväämme Sinkki on yksi teollistuneen yhteiskunnan käytetyimmistä metalleista ja osa päivittäistä elämäämme. Sinkkiä käytetään kaikilla teollisuudenaloilla. Hivenaineena sinkki tukee kasvien ja eläinten kasvua eli elintarviketuotantoa ja meidän omaa terveyttämme. Sinkki on luonnon oma alkuaine ja kaikelle elämälle välttämätön hivenaine. 7
Vuosi 2015 oli hyvä sekä tuotannollisesti että taloudellisesti. Rami Perkkilän kuljettaman trukin haarukassa on kaksi tuhannen kilon harkkonippua. Lastin arvo vuoden 2015 keskihinnalla oli noin 3 500 euroa. Tuotanto hyvällä tasolla Talouden näkökulmasta vuosi oli ennätyksellisen hyvä. Boliden Kokkolassa tuotettiin vuoden 2015 aikana 305 717 tonnia sinkkiä. Määrä oli lähes 3 700 tonnia enemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin tuotantomäärää rajoitti laiterikosta aiheutunut prosessihäiriö. Tuotantomäärän vuosittaiset vaihtelut ovat teollisuudenalalle tyypillisiä ja niihin vaikuttavat esimerkiksi huoltoseisokkien pituudet ja tuotantoprosessin yleinen toimivuus. Tehtaan tuotantoennätys on vuodelta 2012, jolloin Kokkolasta lähti asiakkaille lähes 315 000 tonnia sinkkiä. Tällä vuosikymmenellä vuotuinen tuotantomäärä on ollut poikkeuksetta yli 300 000 tonnia. Boliden Kokkolan osuus maailman vuotuisesta sinkintuotannosta on noin 2,4 prosenttia. Vuonna 2015 Kokkolassa tuotettu sinkkimäärä riittäisi noin 31,5 miljoonan autonkorin sinkitsemiseen. Tuotetun sinkin arvo oli 534 miljoonaa euroa. Vahva taloudellinen tulos Sinkkitehtaan taloudellinen tulos oli vahva. Liikevoittoa kertyi vuoden aikana 79 miljoonaa euroa eli 30 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Liikevoiton määrä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin tällä vuosikymmenellä. Hyvä tulos perustui korkeaan tuotantomäärään, hallittuihin kustannuksiin ja Bolidenin kannalta suosiollisiin valuuttakursseihin. 8
Myynnit dollareissa, tulot euroissa Boliden Kokkola toimii suhdanneherkällä teollisuudenalalla. Liiketoiminnan haastetta lisää se, että sinkin hinta ja monet muut tulokseen vaikuttavat tekijät määräytyvät tehtaan ulkopuolelta. Valuuttakurssit on yksi esimerkki tulokseen vaikuttavista ulkopuolisista tekijöistä. Boliden Kokkolan liikevaihdosta yli 90 prosenttia perustuu Yhdysvaltain dollareilla käytävään kauppaan, joten dollarin ja euron kurssivaihtelulla on suuri vaikutus tuloihin ja sen myötä liikevoittoon. Vuonna 2015 Boliden Kokkola hyötyi vahvasta dollarista. Dollarin kurssikehitys vaikuttaa vastaavalla tavalla koko Boliden-konsernin tulokseen. Konsernin julkaiseman herkkyysanalyysin mukaan 10 prosentin muutos Yhdysvaltain dollarin ja Ruotsin kruunun suhteessa tarkoittaa vuositasolla yli 100 miljoonan euron vaikutusta konsernin tulokseen. Vientiteollisuuden yrityksenä Boliden Kokkola on hyötynyt vahvasta dollarista. Tutkimus tukee tuotantoa ja ennakoi tulevaa Tutkimus- ja kehitysinsinööri Aija Rytioja ja tutkimuslaborantti Virpi Nevalainen-Vähäaho kuuluvat tehtaan tutkimustiimiin. Boliden Kokkolan omalla tutkimus- ja kehitysosastolla on merkittävä rooli tuotannon vakauden turvaamisessa ja tuotantoteknologian kehittämisessä. Tutkimuksen tukena on oma tutkimuslaboratorio, jossa tehdään jatkuvasti prosessin kehitykseen liittyviä kokeita. Lisäksi tutkimusryhmän päivittäiseen työhön sisältyvät osastoilta tulevat toimeksiannot, joihin kuuluu esimerkiksi prosessikemian eri muuttujien tarkastelua ja prosessiin tehtävien muutosten arviointia ennen niiden toteutusta. Toinen iso kokonaisuus liittyy tuotantoprosessien ja teknologian kehittämiseen pidemmällä aikavälillä. Tällä osa-alueella tutkimusryhmä tekee tiivistä yhteistyötä osastojen, konsernin sekä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijaverkostojen kanssa. Metal Bulletin -sinkkiseminaari huipentui tehdasvierailuun Kokkolassa Metallimarkkinoiden tietopalveluyrityksen Metal Bulletinin vuosittainen sinkkiseminaari järjestettiin toukokuussa Suomessa. Kolmipäiväinen seminaari alkoi Helsingissä ja huipentui vierailuun Kokkolan sinkkitehtaalla. Sinkkimarkkinoihin keskittyvään konferenssiin osallistui noin 140 sinkkialan asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Edustettuna oli sinkin koko tuotanto- ja myyntiketju kaivoksilta sinkityslaitoksiin ja käytetyn metallin kierrättäjiin saakka. Seminaari oli erinomainen tilaisuus tuoda esiin Bolidenin osaamista luotettavana sinkin ja sinkitysseosten tuottajana, jonka tuotantoketjuun kuuluu sekä kaivoksia että tehtaita. Boliden oli yksi tapahtuman pääsponsoreista. Metal Bulletinin sinkkiseminaari kokosi yhteen alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. 9
Kokkolan suurin yksityinen työnantaja Toiminnan jatkuvan kehittämisen ansiosta Boliden Kokkola on kestänyt maailmantalouden heilahtelut. Henkilöstölle ja Kokkolan talousalueelle tämä on merkinnyt työpaikkojen vakautta. 10
Sinkkitehdas työllistää useiden eri alojen osaajia. Marko Pajala toimii puhdistamolla vuoron etumiehenä. 11
Boliden Kokkolan sosiaalisen vastuun lähtökohtana on suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka, joka perustuu muutosten ennakointiin useiden vuosien aikajänteellä. Tämän ansiosta yhtiö on pystynyt tarjoamaan henkilöstölleen pitkäkestoisia työsuhteita, kokopäivätyötä ja mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseen. Uutta henkilöstöä palkataan Vuoden 2015 lopussa tehtaan palveluksessa oli 540 henkilöä. Lähivuosien aikana tehtaalle palkataan uutta henkilöstöä noin 10-20 henkilön vuosivauhdilla. Vuonna 2015 vakinaisessa työsuhteessa aloitti 22 henkilöä ja tehtaan palveluksesta poistui 21 henkilöä. Alueellisesti merkittävä Boliden Kokkola on vuosien ajan ollut Kokkolan suurin yksityinen työnantaja. Oman henkilöstön lisäksi se työllistää vuosittain noin 120 kesätyöntekijää sekä lukemattoman määrän eri alojen alihankkijoita. Suurin osa kesätyöntekijöistä ja alihankkijoista tulee Kokkolan talousalueelta. Työllistävän vaikutuksen lisäksi sinkkitehdas on merkittävä veronmaksaja ja paikallisen toiminnan tukija. Tehtaan paikallisesta vaikutuksesta tehty kooste on luettavissa viereisellä sivulla. Boliden Kokkola on merkittävä paikallisen toiminnan tukija. Naisten ykkösdivaria pelaava Kokkola F10 on yksi sponsorointikohteista. Sinkkitehtaalla on huomattava merkitys Kokkolan alueen elinkeinoelämälle. 12
Sinkkitehdas tarjoaa nuorille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Marjut Timlin ja Iiro Leppänen olivat tehtaalla kesätöissä 2015. Paikallinen vaikutus 2015 Sinkkitehtaan taloudellinen merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle ja Kokkolan kaupungin taloudelle on erittäin suuri: Suurin yksityinen työnantaja Sinkkitehdas on Kokkolan suurin yksityinen työnantaja. Vuonna 2015 tehdas työllisti 540 henkilöä, joille maksettiin palkkoja yhteensä noin 26,8 miljoonaa euroa. Merkittävä välillinen työllisyysvaikutus Suuri osa sinkkitehtaan tarvitsemista palveluista ja tarveaineista ostetaan paikallisilta yrityksiltä. Vuonna 2015 investointien arvo oli 19,3 miljoonaa euroa ja muiden hankintojen arvo 77,7 miljoonaa euroa. Karkean arvion mukaan sinkkitehdas työllistää välillisesti noin 1 600 ihmistä. Huomattava nuorten työllistäjä Sinkkitehdas tarjoaa kesätyötä vuosittain noin 120 nuorelle. Suurin osa kesätyöntekijöistä on lähtöisin Kokkolan seudulta. Tärkeä veronmaksaja Sinkkitehdas on merkittävä veronmaksaja. Vuonna 2015 sinkkitehdas maksoi veroja 14,7 miljoonaa euroa. Tuoreimmat verotukseen liittyvät vertailutiedot ovat vuodelta 2014, jolloin Boliden Kokkola maksoi yhteisöveroja 6,8 miljoonaa euroa ja oli summalla ylivoimaisesti suurin veronmaksaja Kokkolassa. Valtakunnallisessa vertailussa Boliden Kokkola oli Suomen 58. suurin veronmaksaja. Suunnilleen samansuuruisia summia verottajalle maksoivat metsäkoneyhtiö Ponsse, maalitehdas Tikkurila ja kustannusyhtiö Otava. Merkittävä toiminnan tukija Boliden Kokkola sponsoroi näkyvästi paikallista liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Vuonna 2015 menestyvin sponsorointikohde oli lentopallojoukkue Kokkolan Tiikerit, joka voitti kaudella sekä Suomen Cupin että Suomen mestaruuden. Huomattava osa sponsorituesta ohjataan lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen. 13
Työhyvinvoinnin kehittämisessä painotetaan arkiseen työn tekemiseen liittyviä asioita. Kuvassa prosessinhoitajat Eerikki Tyni ja Terho Jokela. Toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämiseksi Henkilöstön näkökulmasta työhyvinvointia tukevat toimenpiteet ovat näkyvimpiä osoituksia siitä, miten sinkkitehdas kantaa yhteiskuntavastuutaan. Boliden Kokkolassa työhyvinvoinnin perusta on työelämän lakien ja työehtosopimusten noudattaminen. Henkilöstölle tämä luo varmuuden siitä, että työehtoihin sisältyvät asiat hoidetaan kaikissa tilanteissa yleisten sopimusten mukaisesti ja työolosuhteille asetetut perusvaatimukset täyttyvät. Laissa ja sopimuksissa asetettua minimitasoa täydennetään tehtaan omilla käytännöillä, jotka on kehitetty vuosien mittaan tilanteiden ja tarpeiden muuttuessa. Työhyvinvointia tuetaan muun muassa oman työterveyshuollon sekä toimivien palkitsemisjärjestelmien ja henkilöstöetujen kautta. Parin viime vuoden aikana työhyvinvoinnin kehittämisen painotusta on suunnattu rakenteellisista asioista kohti työelämän laadun kehittämistä. Työelämän laadulla tarkoitetaan tässä yhteydessä arkiseen työhön liittyviä asioita, joita ovat esimerkiksi työpaikan siisteyden ja viihtyisyyden parantaminen, työn sisällön kehittäminen ja työkyvyn tukeminen. Boliden Kokkola on vuodesta 2013 alkaen ollut mukana Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteisessä Hyvä Työ Pidempi Työura hankkeessa. Viereisellä sivulla kerrotaan muutamista asioista, joilla työhyvinvointiin vaikutettiin vuonna 2015. 14
Katodipaja hyvässä järjestyksessä jatkuvasti Selvät merkinnät, tavarat paikallaan, roskat roskiksessa ja puhtaat lattiat: katodipajalla on onnistuttu siisteyden ja järjestyksen ylläpidossa esimerkillisellä tavalla. Siisteyden perustana on asenne ja omaksuttu toimintakulttuuri. Katodipajalla jokainen työntekijä vastaa siitä, että työpäivän päättyessä oma työpiste on siivottu. Kun kaikki hoitavat oman alueensa, ei siisteys pääse missään kohdassa repsahtamaan ja hallitilassa pysyy jatkuvasti hyvä järjestys. Hyvän järjestyksen ansiosta tavarat löytyvät helposti ja työ sujuu nopeammin. Siistissä ympäristössä on mukavampi tehdä töitä eivätkä väärissä paikoissa lojuvat tavarat aiheuta ylimääräistä turvallisuusriskiä. Siisti työympäristö lisää työviihtyvyyttä ja parantaa työturvallisuutta. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Boliden Kokkola tukee henkilöstön liikuntaharrastuksia järjestämällä salivuoroja ja maksamalla osan esimerkiksi kuntosalien ja uimahallien käyttömaksuista. Yhtiön tukemien kuntoilulajien kirjo on laaja, ja se kattaa lähes kaikki Kokkolassa harrastettavat lajit ratsastuksesta futsaliin ja avantouintiin. Henkilöstölle tarjotaan myös urheiluun ja kulttuuriin liittyviä elämyksiä. Merkittävimpiin sponsorointisopimuksiin sisältyy kausikortteja, jotka annetaan henkilöstön käyttöön. Vuoden 2015 kesälahjana henkilöstö sai valita lippuja paikallisiin kulttuuritapahtumiin. Sinkkitehdas tukee henkilöstönsä poikkeuksellisen tavoitteellista harrastusta erityisellä harrastustuella. Jarmo Liedes osallistui 140 kilometrin mittaiseen vuoristoalppijuoksuun. Huomio sisäilman laatuun ja työhygieniaan KEMIKAALIKOKOELMA TULIAISIKSI? Työpäivän aikana ihollesi kertyy pölyä ja likaa, jotka sisältävät erilaisia teollisuuskemikaaleja. Käythän työpäivän päätteeksi suihkussa työpaikalla, jotta nämä aineet eivät imeydy kehoosi eivätkä kulkeudu kotiisi? Myös saunat ovat käytössä läpi vuorokauden. Metals for modern life Työhygienian taso on tehdasympäristössä yksi tärkeimmistä ja samalla myös yksi näkymättömimmistä turvallisuuden osa-alueista. Pitkäaikainen altistuminen haitallisille aineille voi aiheuttaa vakavia terveysriskejä. Boliden Kokkolassa työhygienian tasoa seurataan ja parannetaan järjestelmällisesti. Osastojen tilanteen arviointi perustuu jatkuvasti kerättävään dataan, jota saadaan pyyhkäisymittauksista ja biologisista altistusmittauksista. Tilanteen hahmottamisessa huomioidaan myös edellisvuosien mittaukset ja osaston toiminnassa mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Vuonna 2015 työhygienian tason parantamiseen kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota myös varsinaisten tuotantotilojen ulkopuolella. Syksyllä tehtaalle perustettiin työryhmä, joka käy keskitetysti läpi sisäilmaan liittyviä asioita ja ottaa mahdolliset ongelmat käsittelyyn. Työhygienian näkyvyyden nostamiseksi käynnistettiin julistekampanja, jossa muistutetaan esimerkiksi tehdastilojen yhteydessä sijaitsevien ruokailu- ja taukotilojen hygieniaan liittyvistä erityishaasteista. 15
Riskienhallintaa ja ennakointia Työturvallisuuden kehittämisessä painotetaan ennakoivaa turvallisuustyötä. Parin viime vuoden aikana työturvallisuuden kehittämisessä on kiinnitetty entistä enemmän huomiota ennakoivaan turvallisuustyöhön ja siihen, millä tavalla ihmisten käyttäytyminen vaikuttaa turvallisuuteen. Omaksuttu lähestymistapa täydentää perinteistä turvallisuusajattelua, jossa keskitytään fyysisen toimintaympäristön ja toimintatapojen turvallisuuteen. Ennakoivassa turvallisuustyössä olennaisia asioita on henkilöstön oma toiminta eli esimerkiksi se, että henkilöstö tunnistaa ja hallitsee työhön liittyvät riskit: kehittää aktiivisesti työtapojaan sekä varmistaa oman ja työkaveriensa turvallisuuden. Tehtaalla uskotaan vahvasti, että pidemmällä aikavälillä uudenlainen turvallisuusajattelu tukee turvallisuuskulttuurin myönteistä kehitystä. Turvallisuuskulttuuria vahvistetaan Boliden Kokkola ei salli turvallisuuden vaarantamista missään olosuhteissa. Henkilöstöä kannustetaan raportoimaan vaaratilanteista ja turvallisuuspoikkeamista, jotta korjaavat toimenpiteet pystytään toteuttamaan ja tapaturmat estämään. Kaikki tapaturmat ja läheltä piti tilanteet tutkitaan perusteellisesti. Turvallisuuskulttuuria vahvistetaan pitämällä työturvallisuuteen liittyviä asioita koko ajan esillä. Hyvä esimerkki tästä on turvallisuusasioiden käsittely kaikissa säännöllisesti toistuvissa kokouksissa. Myös siisteyden ja järjestyksen parantamiseen panostetaan voimakkaasti. Henkilöstöä koulutetaan turvallisuusasioissa jatkuvasti. Minimivaatimuksena on valtakunnallinen työturvallisuuskortti, joka vaaditaan koko henkilöstöltä. Työsuhteen alussa uudet työntekijät osallistuvat turvallisuusperehdytykseen ja tehtävän edellyttämää turvallisuusosaamista kasvatetaan työuran aikana erilaisten lisäkoulutusten kautta. Yksi esimerkki lisäkoulutuksista on työsuojelun peruskurssi, jonka kaikki esimiehet ja työnvalvontaa tekevät asiantuntijat suorittavat. Valtakunnallista työturvallisuuskorttia ja turvallisuusperehdytyksiä edellytetään oman henkilöstön lisäksi kaikilta alihankkijoilta. Lähivuosien aikana turvallisuustyössä keskitytään aikaisempaakin tehokkaammin urakoitsijoiden turvallisuuden kehittämiseen. Tavoitteena tapaturmattomuus Vuonna 2015 tehtaalla sattui 10 poissaoloon johtanutta tapaturmaa, joista seitsemän omalle henkilöstölle ja kolme urakoitsijoille. Tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden oli 9,3. Taajuudessa on huomioitu sekä oman henkilöstön että urakoitsijoiden tekemät työtunnit. 16
BSafe on turvallisuusasenne BSafe on koko konsernin laajuinen konsepti, joka yhdistää kaikkea turvallisuustyötä ja tuo sille näkyvyyttä. Henkilöstölle ja urakoitsijoille BSafe on tärkeä viesti siitä, että turvalliseen työntekoon ja työturvallisuuden edistämiseen on sitouduttu koko organisaatiossa ylimmästä konsernijohdosta lähtien. Mitä turvallisen työnteon varmistaminen sitten tarkoittaa Bolidenilla arkielämässä ja yksilötasolla? Sitä, että: Noudatamme turvallisuusohjeita Arvioimme ja minimoimme omaan työhömme liittyviä vaaroja Puutumme vaaratilanteisiin välittömästi Autamme sekä omaa henkilöstöämme että ulkopuolisia työntekijöitä turvallisen työn tekemisessä Otamme rakentavasti vastaan omia töitämme ja työtapojamme koskevaa ohjausta. BSafe on turvallista työntekoa ohjaava periaate. Trukkeihin sininen varoitusvalo yksinkertainen idea turvallisuuden parantamiseksi Trukkiliikenteen turvallisuuteen saatiin merkittävä parannus vuonna 2015 trukkeihin asennettujen varoitusvalojen avulla. Alaviistoon suunnattu valo heijastuu lattiaan noin 2-3 metrin päähän trukista, minkä ansiosta lähestyvä trukki on helppo havaita. Idea sai alkunsa valimolta, jossa sinkkituotteita kuljetetaan samanaikaisesti kahdella trukilla. Jatkuvan liikenteen lisäksi tapaturmariskiä nostavat sinkkituotteiden jäähdytysvarastot, jotka muodostavat näköesteitä. Aikaisemmin trukki saattoi tulla sinkkipinon takaa risteävälle lattiatilalle lähes huomaamatta, mikä aiheutti vaaratilanteita toiselle trukille ja jalankulkijoille. Nyt varoitusvalo kytkeytyy aina päälle trukin liikkuessa. Tehdasympäristössä sininen valo erottuu helposti ja toimii hyvänä varoitusvalona. Varoitusvaloista on saatu hyviä kokemuksia ja ne on asennettu tehtaan kaikkiin trukkeihin. Tiimityötä parhaimmillaan ulkopuolinen näkemys kokeneilta rekkakuskeilta Ulkopuolinen näkemys saattaa tavoittaa asioita, joita tutusta ympäristöstä ei itse huomata. Sinkkitehtaalla tarkasteluun nostettiin kemikaalikuljetusten sujuvuus. Mistä lastaus- ja purkupaikat löytyvät ja miten niillä toimitaan? Mitä ajoreittejä käytetään, mistä portista tullaan sisälle ja mistä lähdetään ulos? Testin toteuttajiksi pyydettiin kahta kokenutta rekkakuskia, jotka olivat kuljettaneet kemikaalilasteja pitkin Eurooppaa, mutta eivät olleet koskaan aikaisemmin käyneet Bolidenin alueella Kokkolassa. Pitkän linjan ammattilaisina he pystyivät antamaan käytännön kokemukseen perustuvan arvion siitä, mitkä asiat toimivat ja missä on vielä parantamisen varaa. Kuljettajien kanssa tehty kierros oli hyödyllinen ja avasi silmät toiminnan kehittämiseen. Kierroksen tuloksia pystytään hyödyntämään koko teollisuusalueella. 17
Ympäristösuorituskyky huippuluokkaa Boliden Kokkola on tehnyt vuosikymmenten ajan järjestelmällistä työtä ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Jatkuvan kehittämisen ansiosta tehtaan ympäristösuorituskyky on alan huippuluokkaa maailmassa. Boliden Kokkola ottaa toiminnan ympäristövaikutukset huomioon kaikessa toiminnassaan. Tehtaan osastoilla on yhtenäiset toimintatavat, joiden kautta ympäristösuorituskyvyn parantaminen huomioidaan jokapäiväisessä toiminnassa ja pidemmälle tulevaisuuteen ulottuvassa suunnittelussa. Tavoitteiden minimitason muodostavat lainsäädännön asettamat velvoitteet. Näiden velvoitteiden lisäksi Boliden aset- 18
taa vuosittain omia tavoitteita, joiden avulla tähdätään ympäristösuorituskyvyn jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain osastojen, yhtiön ja konsernin tasolla. Toiminnan merkittävimmät ympäristönäkökohdat ovat päästöt ilmaan ja veteen, jätteiden ja muiden sivuvirtojen hallinta sekä energiatehokkuus. Sivulla 21 on tarkempi yhteenveto siitä, millainen Boliden Kokkolan suoritustaso on verrattuna alan muihin toimijoihin ja miten vuonna 2015 eri osa-alueilla onnistuttiin. Perustana vakaa prosessi Hyvän ympäristösuorituskyvyn lähtökohta on prosessin vakaus, jonka avulla vältetään häiriötilanteet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat päästöt. Vakautta ylläpidetään prosessin huolellisella ajolla ja ennakoivalla kunnossapidolla. Päivittäisen työn rinnalla viedään eteenpäin lukuisia investointeja ja projekteja, jotka tehostavat tuotantoa ja auttavat samalla vähentämään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Modernia teknologiaa käyttämällä pystytään toimimaan luontoa säästäen. Hyvä esimerkki tästä on energian käytön tehostaminen, joka huomioidaan aina laitehankintojen ja prosessin kehittämisen yhteydessä. Energiatehokkuutta parannetaan myös kehittämällä toimintatapoja. Sivutuotteet ja jätteet Sinkin ja rikkihapon tuotannossa muodostuu prosessisakkoja, joista osa pystytään hyödyntämään raaka-aineena muilla tuotantolaitoksilla. Nämä hyötykäyttöön kelpaavat aineet ovat taloudellisesti arvokkaita sivutuotteita ja ne otetaan talteen mahdollisimman tehokkaasti. Boliden Kokkolalle merkittävimpiä sivuaineita ovat hopea ja kupari, jotka otetaan talteen hopearikasteena ja kuparisakkana. Pasutuksessa muodostuva rikkidioksidikaasu hyödynnetään rikkihapon tuotannossa. Myös pasutusprosessissa muodostuva höyry ja prosessilämpö otetaan hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön soveltumattomat prosessisakat sijoitetaan voimassaolevan ympäristölainsäädännön ja ympäristöluvan mukaisesti sinkkitehtaan läheisyydessä olevalle jätealueelle. Monipuolisen tarkkailuohjelman avulla varmistetaan, ettei loppusijoituksesta aiheudu haittaa ympäristölle. 19
Pieni hiilijalanjälki Tässä asiassa pieni on suurta: Bolidenin Garpenbergin kaivokselta louhitun ja Kokkolassa tuotetun sinkin ilmastovaikutus on 38 prosenttia keskimääräistä pienempi. Tulos perustuu IZA:n (International Zinc Association) vertailuun, jossa oli mukana 24 kaivosta ja 18 tehdasta eri puolilta maailmaa. Laskennassa otettiin huomioon sinkin koko tuotantoketjun aiheuttama ilmastokuormitus kaivostoiminnasta siihen saakka, kun valettu sinkki on lähdössä tehtaalta asiakkaalle. Vertailun perusteena oli yhden sinkkitonnin tuotannosta aiheutuva hiilijalanjälki. Sinkin tuotannon keskimääräinen hiilijalanjälki oli 3,1 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun se Garpenberg- Kokkola yhdistelmässä oli 1,91 ekvivalenttitonnia. Kokkolassa tuotetun sinkin vahingollinen ilmastovaikutus on siten huomattavasti pienempi kuin sinkkitehtailla keskimäärin. Hyvä tulos perustuu Kokkolan suurteollisuusalueella toimivien yritysten synergioihin, joiden kautta pystytään optimoimaan energian kulutusta. Synergioiden ja omien toimenpiteiden ansiosta Boliden Kokkola on yksi maailman energiatehokkaimmista sinkkitehtaista. Toinen hyvän tason tukijalka on pohjoismainen energiamix, joka perustuu uusiutuviin energianlähteisiin ja ydinvoimaan. Monet Bolidenin kilpailijat toimivat maissa, joissa iso osa energiasta tuotetaan kasvihuonepäästöjä aiheuttavilla fossiilisilla polttoaineilla kuten kivihiilellä. Jätealueen laajennuksen YVA käyntiin Boliden Kokkola käynnisti vuoden 2015 lopulla jätealueen laajennusta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA). YVA-menettelyssä arvioidaan useita vaihtoehtoisia malleja, joilla jätealueen laajennus voitaisiin toteuttaa. Hankkeen tavoitteena on tarkastella mahdollisimman laajasti eri vaihtoehtoihin sisältyviä riskejä. YVA-prosessin tuloksia käytetään pohjatietona hankkeen suunnittelussa, lupamenettelyssä ja päätöksenteossa. YVA-menettelyyn sisältyy laaja tiedottaminen ja yleisön kuuleminen mm. yleisötilaisuuksien kautta. Sinkkitehtaan jätealue on otettu käyttöön 1969 ja sen rakenteet on vuonna 2000 muutettu vastaamaan nykyisen kaatopaikkalainsäädännön vaatimuksia. Viranomaisluokituksessa jätealue on luokiteltu vaarallisen jätteen kaatopaikaksi. Jätealueelle sijoitetaan tehtaiden tuotannossa syntyvää prosessisakkaa, joka ei sovellu hyötykäyttöön. Suurin osa alueelle sijoitettavasta jätteestä on sinkkitehtaan tuotantoprosessissa muodostuvaa rautapitoista jarosiittia ja rikkirikastetta sekä Freeport Cobaltilta tulevaa rautasakkaa. Nykyisellä kaatopaikalla arvioidaan olevan jäljellä täyttökapasiteettia noin vuoteen 2032 saakka. Meneillään oleva YVA- YVA-prosessissa arvioidaan useita vaihtoehtoisia malleja, joilla jätealueen laajennus voitaisiin toteuttaa. prosessi on osa tehtaan pitkän aikavälin suunnittelua, jolla halutaan varmistaa tehtaan toiminnan jatkuminen pitkälle tulevaisuuteen. Jätevesien käsittelyä tehostettiin Keväällä 2015 tehtaalla toteutettiin investointi, jonka valmistumisen myötä rikkihappotehtaan jätevedet ohjataan sinkkitehtaan vesienkäsittelyprosessiin. Nyt kummankin tehtaan jätevedet käsitellään samassa prosessissa ja johdetaan käsittelyn jälkeen mereen saman purkuputken kautta. Muutos tehosti rikkihappotehtaan jätevesien käsittelyä ja yksinkertaisti jätevesien hallintaa. Rikkihappotehdas siirtyi Bolidenin omistukseen vuonna 2010. Tehdas sijaitsee noin kilometrin päässä sinkkitehtaasta, ja se käyttää raaka-aineenaan sinkin tuotannon yhteydessä syntyvää rikkidioksidikaasua. Jätevesien käsittelyä parantaneeseen investointiin sisältyi isoja laitehankintoja. 20
Uusi toimintamalli tukemaan jätehuoltoa Boliden Kokkolan toiminnassa syntyy varsinaisten prosessijätteiden lisäksi myös tavanomaisia yhdyskuntajätteitä, kuten esimerkiksi keräyspahvia, lasia ja energiajätettä. Näitä jätejakeita varten osastoilla on kierrätysastiat, joiden kautta jätteet menevät kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Järjestelmä on toiminut erittäin hyvin ja koko tämän vuosikymmenen ajan jätteiden hyötykäyttöaste on ollut yli 95 prosenttia. Vuoden 2015 keväästä lähtien osastojen apuna jätehuollossa on ollut Boliden Kokkolan ja Freeport Cobaltin yhteinen kierrätysvastaava. Hän opastaa osastoja kierrätyksessä ja avustaa jätehuollon suunnittelussa, minkä lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu monia jätteen käsittelyyn liittyviä käytännön asioita. Kierrätysvastaava toimii asiantuntijana myös vaarallisiksi aineiksi luokiteltujen jätteiden käsittelyssä. Vuonna 2015 tavanomaisen yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste oli 97,5 prosenttia. Ainoastaan 2,5 prosenttia yhdyskuntajätteestä ohjattiin kaatopaikalle. Ympäristösuorituskyvyn kansainvälinen vertailu Ominaispäästöt ilmaan Pienemmät kuin sinkkitehtailla keskimäärin (Zn) * Vuonna 2015 sinkkitehtaan päästöt ilmaan olivat sinkkipäästöä lukuunottamatta matalammalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Sinkkipäästö ilmaan oli lievästi korkeampi kuin vuotta aiemmin. Sinkkitehtaaseen kuuluvan, mutta eri ympäristöluvalla toimivan rikkihappotehtaan päästöt olivat hieman korkeammat kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2016 rikkihappotehtaalla toteutetaan investointi, jonka arvioidaan vähentävän selvästi päästöjä ilmaan. Vuonna 2015 minkään ilmaan johdettavan aineen osalta ei ylitetty voimassa olevia päästörajoja. Metallipäästöt vesistöön Matalimpia sinkkitehtaiden vertailussa* Vuonna 2015 Boliden Kokkolan ja Freeport Cobaltin yhteinen jätevesipäästö mereen kuten myös rikkihappotehtaan päästö - alitti selvästi kaikki voimassa olevat vuosittaiset raja-arvot. *lähde: Euroopan päästörekisteri (Vuonna 2012 voimaan tulleen ympäristöluvan mukaisesti Boliden Kokkola vastaa myös Freeport Cobaltin jätevesien tarkkailusta ja raportoinnista) *lähde: Euroopan päästörekisteri Yhdyskuntajätteiden hyötykäyttö Energiatehokkuus ja hiilijalanjälki - yksi maailman energiatehokkaimmista sinkkitehtaista* - hiilijalanjälki keskimääräistä pienempi** Vuonna 2015 yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöaste oli 97,5 prosenttia. Ainoastaan 2,5 prosenttia kerätyistä yhdyskuntajätteistä ohjattiin kaatopaikalle. Vuonna 2015 energian kulutus sinkkitonnia kohden oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. *lähde: BrookHunt **lähde: International Zinc Association 21
YKSIKKÖ 2015 2014 2013 TALOUDELLINEN VASTUU Tuotanto tonnia 305 717 302 204 311 686 Liikevaihto milj. euroa 249,7 218 201,7 Liikevoitto milj. euroa 79 49 27,3 Tuotannon arvo milj. euroa 534,2 495 482 Investoinnit milj. euroa 19,3 22,4 36,4 Hankinnat milj. euroa 77,7 77,8 93,2 Palkat milj. euroa 26,8 26,5 26,2 Verot milj. euroa 14,7 6,9 5,7 SOSIAALINEN VASTUU Henkilöstömäärä henkilöä 540 530 550 Henkilöstön keski-ikä vuotta 42 42 42 Palvelusvuodet keskimäärin vuotta 14,3 14,4 14,2 Henkilöstörakenne * työntekijöitä henkilöä 378 370 385 *toimihenkilöitä henkilöä 119 115 116 *ylempiä toimihenkilöitä henkilöä 45 45 49 Naisten osuus henkilöstöstä % 19 19 18 * naisia hallituksessa % 20 20 20 * naisia johtoryhmässä % 33 33 33 * naisia päällikkötasolla % 22 24 27 Koulutuspäivät kpl/hlö 1,9 2,8 2,4 Työturvallisuus Tapaturmataajuus kpl/milj.työtuntia 7,5 6,5 4,4 Tapaturmat kpl 7 6 4 Vakavuus sairauspäivää/tapaturma 14,3 31,2 45,5 Työterveys Sairaus- ja tapaturmapoissaolot % 4,6 4,8 5,2 YMPÄRISTÖVASTUU Päästöt ilmaan (happotehdas + sinkkitehdas) Päästöraja Arseeni kg/vuosi 6,3 8,3 3,9 700 Elohopea kg/vuosi 0,9 1,9 1,3 ei päästörajaa Kadmium kg/vuosi 24,2 22,7 20,3 150 Lyijy kg/vuosi 4,0 5,2 5,2 ei päästörajaa Hiukkaset t/vuosi 10,1 22,9 15,9 ei päästörajaa Sinkki t/vuosi 5,0 4,8 4,6 15 Rikkidioksidi t/vuosi 875 722 658 ei päästörajaa Rikkidioksidi tuotettua happotonnia kohden kg/t 2,5 2,2 2,0 2,5 Päästöt mereen (sinkkitehdas ja Freeport Cobalt Oy)* Päästöraja Arseeni kg/vuosi 25,5 24,6 38 250 Elohopea kg/vuosi 0,97 1,04 0,96 8 Kadmium kg/vuosi 9,2 10,8 9,3 70 Koboltti+Nikkeli kg/vuosi 737 821 1326,3 10 000 Typpi kg/vuosi 132 643 251454 227 236 550 000 Kupari kg/vuosi 182 199 180 500 Sinkki kg/vuosi 545 414 551 2 000 22
YKSIKKÖ 2015 2014 2013 Päästöt mereen/selkeytysaltaaseen (rikkihappotehdas) Päästöraja Elohopea (mereen) kg/vuosi 2,2 2,7 ei päästörajaa Elohopea (selkeytysaltaaseen) kg/vuosi 0,4 2,9 2,7 5 Arseeni (selkeytysaltaaseen) kg/vuosi 49,7 117 199,9 200 Kadmium (selkeytysaltaaseen) kg/vuosi 2,3 1,7 9,8 20 Sinkki (selkeytysaltaaseen) kg/vuosi 69 118 89 ei päästörajaa Hiilidioksidipäästöt** Suorat päästöt t/vuosi 7827 7864 8652 Yhdyskuntajätteiden määrä Energiajae t/vuosi 124,1 84,1 109,4 Biojäte t/vuosi 20 17,8 21,7 Lajiteltu kaatopaikkajäte t/vuosi 7,62 4,8 19,8 Keräyspaperi t/vuosi 5,1 1,9 3 Keräyspahvi t/vuosi 11,4 14,9 15,6 Tietosuojamateriaali t/vuosi 0,0 0,0 0,0 Metalli t/vuosi 1,76 1,3 1,5 Lasi t/vuosi 0,1 0,99 1,1 Puujäte t/vuosi 140,0 134,2 118,7 Hyötykäyttöaste % 97,5 98,1 93,2 * Uuden ympäristöluvan mukaan Boliden vastaa myös Freeport Cobalt Oy:n jätevesipäästöistä mereen. Luvut kertovat sinkkitehtaan ja kobolttitehtaan yhteiset päästöt mereen. ** Päästökauppaluvan mukaisesti raportoitavat CO2-päästöt. Hiilidioksidipäästöihin laskettu myös rikasteista vapautuva hiilidioksidi. Ainetase 2013 Kemikaalit (merkittävimmät): rikkihappo 25612 t suolahappo 930 t natriumhydroksidi 13308 t hienokalkki 8969 t happi (nestemäinen) 50482 t natriumsulfidi (liuos + hiutale) 4320 t arseenitrioksidi 505 t Raaka-aineet: sinkkirikasteet 593821 t pasutto 387204 t suoraliuotus 206617 t Tuotanto: sinkki 305717 t rikkihappo 343032 t höyry 348823 MWh kaukolämpö 110128 MWh Vesi: Makea vesi Öjanjärvestä 2,3 milj.m 3 Merivesi (jäähdytys) 11,5 milj.m 3 Boliden Kokkola Energia: sähkö höyry kaukolämpö Jätteet ja sakat: prosessisakat*: yhteisjäte (rauta ja rikki) 242306 t kadmium 1108 t muut jätteet: varastointialueelle sijoitettavat 141 t muualle loppusijoitettavat 8 t hyötykäyttöön 5127 t hyödynnettävät sivuvirrat 21043 t 1 278 439 MWh 188 817 MWh 51 362 MWh Päästöt ilmaan (Zn-tehdas+RHT): arseeni 6.3 kg elohopea 0.9 kg hiilidioksidi 7827 t hiukkaset 10.1 t kadmium 24.2 kg lyijy 4.0 kg rikkidioksidi 875 t sinkki 5006 kg Päästöt veteen (Zn-tehdas+RHT): arseeni 70 kg elohopea 0.9 kg kadmium 6.0 kg typpi 44463 kg kupari 84 kg sinkki 584 kg Tämä raportti on painettu kierrätetylle paperille. *kuivapainona 23
Metals for modern life