KIRJALLINEN KYSYMYS 883/2005 vp 17-vuotiaan opiskelijan toimeentulo Eduskunnan puhemiehelle Monet alaikäiset henkilöt joutuvat opintojensa vuoksi muuttamaan pois kotoaan, koska kotikunnassa ei ole tarjolla sopivaa koulutusta. Jotkut nuoret taas itsenäistyvät toisia aikaisemmin, haluavat kokeilla siipiensä kantavuutta ja muuttavat siksi pois kotoaan. Opinto- ja asumistukijärjestelmämme on kuitenkin rakennettu niin, että kotoa pois muuttanut alaikäinen ei saa opintoihinsa eikä asumiseensa minkäänlaista tukea, koska huoltovelvollisuus on hänen vanhemmillaan. Kun myös lapsilisä loppuu 17 vuoden iässä, jää nuori kaikkien tukien ulkopuolelle. Kaiken lisäksi vanhemmille säädetty tuloraja on niin alhainen, että rajatulon verran ansaitsevilla vanhemmilla ei ole minkäänlaisia taloudellisia mahdollisuuksia avustaa lastaan. Vanhempien avustamismahdollisuudet heikkenevät entisestään, jos kotona on vielä huollettavina alaikäisiä lapsia. Nurinkuriselta tuntuu sekin, että Kelan mukaan vanhempien tulot ratkaisevat myös sen, onko alaikäisellä opiskelijalla oikeutta opintolainaan. Kelalta saadun tiedon mukaan tunnollisesti opintonsa hoitaneella ja niissä hyvin menestyneellä opiskelijalla ei ole myöskään mahdollisuutta saada yleistä asumistukea. Perusteluna asumistuen eväämiselle on juuri se, että opinnot ovat kunnossa, kun taas päinvastaisessa tapauksessa, eli jos nuori ei menesty opinnoissaan tai hänellä on runsaasti poissaoloja, hänellä on mahdollisuus saada yleistä asumistukea. Eikö alaikäisyydestä huolimatta nuoria pitäisi kannustaa opiskelemaan eikä päinvastoin rangaista heitä siitä, että he hoitavat opintonsa tunnollisesti? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä 17-vuotiaan opiskelijan opinto- ja asumistuen sekä opintolainan saannin helpottamiseksi ja millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että vanhempien tulorajoja korotetaan nykyajan hintatasoa vastaavalle tasolle? Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2005 Mikko Immonen /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Immosen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 883/2005 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä 17-vuotiaan opiskelijan opinto- ja asumistuen sekä opintolainan saannin helpottamiseksi ja millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että vanhempien tulorajoja korotetaan nykyajan hintatasoa vastaavalle tasolle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotukilain (65/1994) mukaan opintorahaa voi saada lapsilisän maksamisen päätyttyä. Asumislisää ja valtiontakaus opintolainalle muihin kuin lukio-opintoihin voidaan myöntää myös itsenäisesti asuvalle alle 17-vuotiaalle. Vanhempien tulot otetaan huomioon toisella asteella alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden tukea (opintoraha ja asumislisä) vähentävänä tekijänä ja kaikkilla koulutusasteilla korotettaessa vanhemman luona asuvan tai itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opiskelijan opintorahaa. Perheettömällä, 17-vuotiaalla, toisella asteella opiskelevalla opintoraha on vanhempiensa luona asuvalla 21,86 ja itsenäisesti asuvalla 84,09 euroa kuukaudessa. Asumislisän määrä on 80 prosenttia enintään 252 euron kuukausivuokrasta ja opintolainan valtiontakauksen määrä 160 euroa kuukaudessa. Opintorahan ja asumislisän voi saada täysimääräisenä opiskelijan vanhempien yhteenlaskettujen veronalaisten tulojen ollessa enintään 27 300 euroa vuodessa. Jokaista tulorajan ylittävää 680 euroa kohden tuki pienenee viisi prosenttia. Tukea ei saa lainkaan, kun vanhempien yhteenlasketut veronalaiset tulot ovat vähintään 40 900 euroa vuodessa. Asumislisää myönnettäessä vanhempien tulot otetaan huomioon, kun opiskelija on alle 18-vuotias. Vanhemman luona asuvan tai itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opiskelijan vanhempien pienituloisuuden perusteella tehtävä opintorahan korotus toisella asteella on opiskelijan iän ja asumismuodon mukaan enintään 42,05 tai 84,09 euroa kuukaudessa, jolloin opintoraha voi olla enintään 63,91 tai 168,18 euroa kuukaudessa. Opintorahan korotus pienenee vanhempien yhteenlaskettujen veronalaisten tulojen jokaista 13 800 euroa ylittävää täyttä 1 380 euroa kohden 10 %. Kun tulot ylittävät 26 100 euroa, korotusta ei myönnetä. Jos opintotuki joudutaan lakkauttamaan puutteellisen opintomenestyksen vuoksi, opiskelija voi saada yleistä asumistukea. Järjestelmän tarkoituksena on välttää etuuksien väliinputoamistilanteet. Vanhempansa kodista erillään asuva alaikäinen lapsi katsotaan yleensä vanhempansa ruokakuntaan kuuluvaksi eikä hän voi saada asumistukea itsenäisenä ruokakuntana. Jos henkilöllä on siinä määrin ansiotuloja, niihin verrattavia tai niitä korvaavia tuloja, että hänen voidaan katsoa itsenäisesti elättävän itsensä ja hän vastaa itse asumismenoistaan, hänelle voidaan myöntää asumistukea. Hallitusohjelman mukaan opiskelijoiden opintososiaalista asemaa tulee kohentaa, jotta täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu on mahdollista ja että opiskeluajat lyhenevät. Opetusministeriön edellytettiin laativan heti hallituskauden alussa toimenpideohjelma, jolla edistetään tutkinnon suorittamista tavoiteajassa. Samassa yhteydessä kehitetään opintotukijärjestelmää 2
Ministerin vastaus KK 883/2005 vp Mikko Immonen /vas kannustavammaksi. Toisen asteen tuen kehittämistarpeita käsiteltiin selvitysmies Eero Kurrin selvityksessä Opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa koskeva toimenpideohjelma (2003). Ensisijaisena toimenpiteenä selvitysmies esitti toisen asteen tuessa otettavien vanhempien tulorajojen tarkistamista 15 prosentilla. Lisäksi hän suositteli 17-vuotiaiden ja vanhempien luona asuvien alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden opintorahan määrän nostamista ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän tasolle. Vanhempien tulorajojen korottamista koskeva ehdotus oli kevään 2005 aikana esillä kehysvalmistelun ja nk. köyhyyspaketin valmistelun yhteydessä. Opetusministeriö esitti omassa vuotta 2005 koskevassa talousarvioehdotuksessaan vanhempien tulorajojen tarkistamista 15 prosentilla. Tulorajoja on korottaminen 15 prosentilla lisäisi valtion talousarvion momentin 29.70.55 määrärahan tarvetta 5 200 000 eurolla. Korotus vastaisi vuoden 1995 jälkeistä elinkustannuskehitystä. Nykyinen vanhempien tulojen huomioonottamismenettely vaikuttaa noin 44 000 toisen asteen opiskelijan opintotukeen alentavasti. Lähes saman verran arvioidaan opiskelijoita olevan tarveharkinnan vuoksi opintotuen ulkopuolella. Vanhempien tulorajojen tarkistaminen parantaisi toisen asteen alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden opintotuen riittävyyttä. Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2005 Kulttuuriministeri Tanja Karpela 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 883/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Immonen /vänst: Vad avser regeringen göra för att en 17- årig studerande lättare skall få studiestöd, bostadstillägg och studielån och vilka åtgärder avser regeringen vidta för att höja föräldrarnas inkomstgräns till en nivå som motsvarar dagens prisnivå? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om studiestöd (65/1994) kan en studerande få studiepenning efter det att barnbidrag inte längre betalas ut. Bostadstillägg och statsborgen för studielån för andra än gymnasiestudier kan beviljas också en 17-årig studerande som bor självständigt. Föräldrarnas inkomster beaktas som en faktor som minskar stödet (studiepenning och bostadstillägg) för studerande under 20 år på andra stadiet samt på alla utbildningsstadier vid höjning av studiepenningen för en studerande under 18 år som bor hos föräldrarna eller självständigt. För en 17-årig studerande utan familj som studerar på andra stadiet är studiepenningen 21,86 euro i månaden för den som bor hos föräldrarna och 84,09 euro för den som bor självständigt. Bostadstillägget är 80 procent av en månadshyra på högst 252 euro och statsborgen för studielån är 160 euro per månad. En studerande kan få studiepenning och bostadstillägg till fullt belopp om föräldrarnas sammanlagda skattepliktiga inkomster är högst 27 300 euro per år. Stödet minskas med fem procent för varje helt belopp av 680 euro som överskrider inkomstgränsen. Den studerande får inget stöd alls, om föräldrarnas sammanlagda skattepliktiga inkomster utgör minst 40 900 euro per år. Vid beviljande av bostadstilllägg beaktas föräldrarnas inkomster om den studerande är yngre än 18 år. Studiepenningen kan höjas om föräldrarnas inkomster är små. För en studerande under 18 år på andra stadiet som bor hos föräldrarna eller självständigt är höjningen högst 42,05 eller 84,09 euro per månad beroende på den studerandes ålder och boendeform. Studiepenningen kan då bli högst 63,91 eller 168,18 euro per månad. Höjningen av studiepenningen minskas med 10 procent för varje helt belopp av 1 380 som överskrider föräldrarnas inkomstgräns 13 800 euro. Om inkomsterna överstiger 26 100 euro betalas ingen förhöjning. Om studiestödet måste dras in på grund av bristande studieframgång kan den studerande få allmänt bostadsbidrag. Syftet med systemet är att en studerande inte helt skall gå miste om stöd. En minderårig som inte bor med föräldrarna anses i allmänhet höra till föräldrarnas hushåll och kan inte får bostadsbidrag som självständigt hushåll. En person som har så stora förvärvsinkomster eller med sådana jämförbara eller ersättande inkomster att hon kan anses försörja sig själv och själv stå för sina boendeutgifter kan beviljas bostadsbidrag. Enligt regeringsprogrammet förbättras studerandenas studiesociala situation så att planmässiga heltidsstudier är möjliga och studietiderna förkortas. I regeringsprogrammet förutsattes att undervisningsministeriet genast i början av regeringsperioden utarbetar ett åtgärdsprogram genom vilket avläggande av examina inom utsatt 4
Ministerns svar KK 883/2005 vp Mikko Immonen /vas tid främjas. I detta sammanhang utvecklas studiestödssystemet så att det blir mera sporrande. Behovet av att utveckla stödet på andra stadiet behandlades i en utredning gjord av utredningsman Eero Kurri, Åtgärdsprogram för studiestödet och de studerandes studiesociala ställning (2003). Utredningsmannen föreslog som primär åtgärd att den inkomstgräns för föräldrarna som inverkar på stödet på andra stadiet höjs med 15 procent. Dessutom föreslog han att studiepenningen för studerande i åldern 17 år och för studerande under 20 år som bor hos föräldrarna höjs till samma nivå som barnbidraget. Ett förslag om att höja föräldrarnas inkomstgräns var aktuellt våren 2005 i samband med ramberedningen och beredningen av det s.k. fattigdomspaketet. I sitt eget budgetförslag för 2005 föreslog undervisningsministeriet en höjning av föräldrarnas inkomstgräns med 15 procent. Det fanns inga statsekonomiska förutsättningar att verkställa förslaget. Avsikten är att ta upp frågan på nytt våren 2006 när det fattas beslut om regeringens utgiftsram för 2007 2010. En höjning av inkomstgränserna med 15 procent skulle medföra ett behov att öka anslaget under 29.70.55 i statsbudgeten med 5 200 000 euro. Höjningen skulle motsvara utvecklingen i levnadskostnaderna efter 1995. Nuvarande praxis att beakta föräldrarnas inkomster har en sänkande effekt på studiestödet för ca 44 000 studerande på andra stadiet. Ungefär lika många studerande tros bli utan studiestöd på grund av behovsprövning. En justering av föräldrarnas inkomstgräns skulle få studiestödet att bättre räcka till för studerande under 20 år på andra stadiet. Helsingfors den 18 november 2005 Kulturminister Tanja Karpela 5