1 EDUSKUNNAN KANSLIA Hallinto- ja palveluosasto Muistio 28.9.2015 Dnro: 3/21/2015 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston kuuleminen 30.9.2015 klo 9.15 EDUSKUNNAN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Hyväksyessään 17.6.2015 eduskunnan vuoden 2016 talousarvioesityksen kansliatoimikunta päätti: 1. ottaa käyttöön eduskunnan kansliassa ja oikeusasiamiehen kansliassa valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon Kieku tietojärjestelmän Valtiokonttorin tämän hetken käyttöönottojen aikataulun mukaisesti 1.10.2016 lukien ja oikeuttaa eduskunnan kanslian kohdentamaan tarvittavat resurssit käyttöönottoprojektin läpiviemiseksi aikataulun mukaisesti 2. hyväksyä talousarvioon eduskunnan kansliaan uuden momentin 21.10.51 Avustajatuki eduskuntaryhmille (arviomääräraha), jolta maksetaan eduskuntaryhmille tukea 1.1.2016 lukien ryhmäkanslioiden palveluksessa olevien kansanedustajan avustajien toiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseksi niiden periaatteiden mukaisesti kuin kansliatoimikunta 4.3.2015 päätti 3. todeta, että uuden momentin mukainen toiminta on vakinaista 1.1.2016 lukien ja niiden avustajien kohdalla, jotka ovat työsuhteessa eduskunnan kansliaan, menot maksetaan momentilta 21.10. 01 Eduskunnan kanslian toimintamenot (arviomääräraha) niiden periaatteiden mukaan, jotka on kirjattu talousarvion selvitysosaan ja noudattaen kansliatoimikunnan päättämiä periaatteita. Yhteenveto eduskunnan pääluokasta 2014 2016 (1 000 ) tp-14 ta-15 tae-16 muutos- % Kansanedustajat 21 273 21 866 21 783-0,4 Kanslian toimintamenot 44 649 47 785 49 327 + 3,2 - ETYJ:n kokouskulut 678 Edustajien avustajat 7 346 7 477 7 219-3,5 Peruskorj.toimintamenot 6 809 7 087 4 937-30,3 Peruskorjaus 26 500 32 000 42 000 + 31,3 Tietohall. kehittämishank. 4 300 4 000 2 390-40,3 Arvonlisäverot 12 416 13 600 15 000 + 10,3
2 Kanslia yhteensä 102 020 112 627 120 879 + 7,3 Oikeusasiamies 5 512 5 793 5 924 + 2,3 Ihmisoikeuskeskus 390 421 570 + 35,4 Ulkopol. instituutti 2 878 3 383 3 413 + 0,9 Arvonlisäverot 197 185 195 + 5,4 Valtiontal. tark.virasto 15 307 15 307 15 246-0,4 (sis. VM:n karsinnan 214 ) Arvonlisäverot 575 582 575-1,2 Ryhmäkansliaraha 4 005 4 005 4 083 + 1,9 Pääluokka yhteensä 152 157 164 169 172 662 + 5,2 Kansanedustajat Määrärahassa on otettu huomioon 1.3.2015 voimaan tullut 0,4 % yleiskorotus palkkioihin. Vuoden 2016 menojen väheneminen johtuu pääosin siitä, että eduskunnasta jäi pois runsaasti edustajia, joilla oli 12 vuoden määrävuosikorotus palkkioissaan. Se pienentää palkkiomenoja. Ryhmäkansliaraha Kansliatoimikunta päätti eduskuntaryhmiä kuultuaan nostaa ryhmäkansliarahaa 1.545 eurosta/edustaja/kk 1.575 euroon. Korotus on 1,9 %. Perusteena ryhmäkansliarahan korottamiseen oli se, että se ei ole muuttunut neljään vuoteen, vaikka palkat ovat nousseet.. Vaalikaudella 2007 11 ryhmäkansliarahaa korotettiin palkkojen nousun mukaisesti kaikkina muina vuosina paitsi 2010, jolloin ei tehty mitään muutosta. Kansanedustajien avustajat Kansliatoimikunta päätti 4.3.2015 kokeilusta, jossa avustajat siirtyvät eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden palvelukseen siten, että ryhmät itse päättävät siirtymisestä joko vaalikauden alusta 23.4.2015 tai 1.1.2016 lukien. Ryhmät voivat pysyä myös nykyjärjestelmässä. Päätökseen sisältyi kohta, jonka mukaan kokeilun muuttamisesta vakinaiseksi päätetään vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Silloin päätetään myös kanslian toimintamenojen säästöistä ja muutoksen edellyttämistä kirjauksista valtion talousarvioon. Näin kansliatoimikunta myös päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Ryhmäkansliamalliin on liittynyt vaalikauden alusta 23.4.2015 lukien neljä eduskuntaryhmää: sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit, joissa on yhteensä 66 kansanedustajaa. Eduskuntaryhmillä on aikaa 30.9.2015 asti ilmoittaa siirtymisestä ryhmäkansliamalliin 1.1.2016 lukien.
3 Kanslian talousarvioesitys on laadittu siten, että vanhan avustajajärjestelmän mukaiset avustajien palkka-, ateria-, matka-, puhelin- ja hammashoitokorvaukset yhteensä 3.055.000 euroa sisältyvät edelleen kanslian toimintamenomomentille 21.10.01. Ryhmäkansliamallin edellyttämään ryhmille kuukausittain maksettavaan 3.469,25 euron edustajakohtaisen tuen budjetointia varten kansliatoimikunta päätti avata vuoden 2016 talousarvion uuden momentti 21.10.51 Avustajatuki eduskuntaryhmille (arviomääräraha). Uusi momentti jouduttiin avaamaan, koska kanslian toimintamenomomentilta ei valtion talousarvion momenttikohtaisten määräysten mukaan saa maksaa siirtomenoja, jollainen avustajatuki eduskuntaryhmille on. Kansliatoimikunnan kehyspäätöksen mukaisesti avustajamenot on vuodelle 2016 budjetoitu vanhan ja uuden järjestelmän kesken suhteessa 100/100 edustajaa. Eduskuntaryhmien avustajatukeen on budjetoitu 4.164.000 euroa. Vuodelle 2016 on budjetoitu molemmille momenteille yhteensä 7.219.000 euroa avustajatoiminnan menoihin. Vuoden 2015 talousarvion määräraha on 7.477.000 euroa ja vuonna 2014 toteutuneet avustajamenot olivat 7.346.105 euroa. Eduskunnan kanslian toimintamenot Kanslian vuoden 2016 talousarvioesityksen toimintamenot ovat 49.327 euroa. Summa on 767.000 euroa suurempi kuin kansliatoimikunnan päättämä 48.560.00 euron kehyssumma. Se määriteltiin niin, että vuoden 2015 talousarvion summaa korotettiin 0,2 prosentilla. Talousarvioesitysten ja kehyksen poikkeama johtuu kirjaamistavan muutoksesta. Tietohallinnon investointimenoista (momentilta 21.10.70) on siirretty kanslian toimintamenojen tietohallintotoimiston käyttömenoihin 1.590.000 euroa. Tämä summa sisältää työasemien uusimisen, infotaulujärjestelmän sekä toimisto- ja kopiokoneet, joiden yksikköhinnaton alle 10.000 euroa. Siten ne kuuluvat käyttömenoihin eivätkä investointimenoihin. Määrärahasiirrolla investointimomentilta toimintamenomomentille ei ole minkäänlaista vaikutusta talousarvion loppusummaan. Kun otetaan huomioon em. siirto, kanslian toimintamenot alittavat selvästi kansliatoimikunnan asettaman kehyksen. Vuoden 2015 talousarvioon nähden suurimmat muutokset vuoden 2016 talousarvioesityksissä ovat: - valiokuntien matkakulut 1.192.000 euroa; kasvu on 544.000 euroa, mikä on hyväksytyn toiminta- ja taloussuunnitelman mukainen - hallinto- ja palveluosaston esikuntatoimintoihin sisältyy 99.000 euron eduskunnan palkkausjärjestelmän mukainen palkankorotusvaraus, joka on aiemmasta poiketen kirjattu tälle vastuualueelle (summa on sama kuin vuoden 2015 talousarviossa, joten muutos on vain budjettitekninen) - hallinto- ja palveluosastolle on keskitetysti budjetoitu koko kanslian valtion uuden talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmä Kiekun käyttöönotto- ja käyttökustannukset 240.000 euroa sekä valtion palvelukeskuksen Palkeiden käyttökustannukset 423.000 euroa (muutos + 94.000 euroa)
4 - hallinto- ja palveluosaston menoissa on 90.000 euron varaus puhemiehistön vanhimman Audin (vm.-07) vaihtoon; vanha auto on tarkoitus lahjoittaa poliiseille ajoharjoitteluvälineeksi - kansainvälisten asiain yksikössä on noin 65.000 euroa Pohjoismaiden Neuvoston jäsenmaksun korotukseen, jota kansliatoimikunta ei hyväksynyt vuodelle 2015; puhemiehen kirjeellä ilmoitettiin PN:lle, että korotus otetaan huomioon vuoden 2016 talousarviossa ( PN:n jäsenmaksu on vuodelle 2016 noin 708.000 euroa); - ETYJ-kokouksen 678.000 euron määräraha on vain vuotta 2015 koskeva kertameno - hallinto- ja palveluosaston palvelu-uudistuksen myötä palkkamenot vähenevät osastolla vuonna 2015 tapahtuvan kahdeksan henkilön eläköitymisen johdosta vuositasolla noin 340.000 eurolla - vuodelle 2016 ei esitetä eduskunnan kansliaan uusien vakinaisten virkojen perustamisia, mutta noin 10 viran lakkauttamista/täyttämättä jättämistä. Vuoden 2015 talousarvioon nähden kanslian vuoden 2016 toimintamenot kasvavat 1.542.000 euroa eli 3,2 prosenttia. Jos ei oteta huomioon tietohallinnon investointimenojen 1.590.000 euron budjettiteknistä siirtoa, vuoden 2016 vertailukelpoiset menot olisivat 47.737.000 euroa eli 48.000 euroa ja 0,1 % pienemmät kuin vuoden 2015 talousarvion kanslian toimintamenot. Kansliatoimikunta päätti 7.11.2013, että eduskunta siirtyy valtion talous- ja henkilöstöhallintoa hoitavan palvelukeskus Palkeet asiakkaaksi 1.11.2014 lukien. Asiakkuus toteutui yhteisymmärryksessä Palkeiden esityksestä 1.1.2015 lukien. Seuraava askel on ottaa käyttöön valtion yhteinen henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmä Kieku. Kansliatoimikunnan 7.11.2013 päätökseen Palkeisiin siirtymisestä sisältyi jo faktisesti kannanotto Kiekusta. Vuoden 2015 talousarviossa on määrärahat keväällä 2015 käynnistyneeseen Kiekun käyttöönottoprojektiin ja vuoden 2016 talousarvioesityksessä Kiekun käyttökustannuksiin 1.10.2016 lukien. Eduskunnan siirtyminen Kiekuun tapahtuu viimeisessä varsinaisessa käyttöönottoerässä yhdessä mm. valtioneuvoston kanslian ja oikeusministeriön kanssa. Peruskorjaukseen liittyvät toimintamenot Vuoden 2016 peruskorjaukseen toimintamenoihin on esitetty 4.937.000 euroa. Se on 69.000 euroa alle kansliatoimikunnan hyväksymän kehyksen ja 2.150.000 euroa vähemmän kuin vuoden 2015 talousarvion määräraha. Vuosi 2016 on peruskorjauksen loppuvaiheessa välivuosi, koska eduskuntatalon peruskorjaus on kesken eikä mitään tiloja jouduta varustamaan eikä muuttoja tekemään. Vuosi 2017, jolloin eduskuntatalon peruskorjaus valmistuu, tulee lisäämään merkittävästi peruskorjauksen toimintamenoja.
5 Vuoden 2016 määräraha jakautuu seuraavasti (suluissa vuoden 2015 määrärahat): - kiinteistötoimisto 4.326.000 euroa (6.335.000 euroa) - tietohallintotoimisto 611.000 euroa ( 591.000 euroa) - turvallisuusyksikkö - ( 160.000 euroa) Suurimmat menoerät ovat: - Sibelius-Akatemian ja muiden väistötilojen vuokrat 1.814.000 euroa - kalusteiden korjaus ja kunnossapitokustannukset 1.300.000 euroa - tietohallinnon Sibelius-Akatemian väistötilojen tietojärjestelmät ja -laitteet 500.000 euroa - rakennus- ja lvisa-korjaukset sekä ja biojätejärjestelmä 270.000 euroa - vahinkovakuutusmaksut 200.000 euroa - eduskuntatalon peruskorjauksen ajan lämmitys- ja sähkökulut 180.000 euroa - toimisto- ja muiden kalusteiden täydennyshankinnat 160.000 euroa - kiinteistötoimiston ja tietohallintoimiston peruskorjaustehtävissä olevien palkkausmenot 226.000 euroa - väistötilojen aiheuttamat asiantuntijapalvelut (kalusteiden suunnittelu ja konser.valvonta) 80.000 euroa Tietohallinnon laitehankinnat ja kehittämiskohteet Vuoden 2016 tietohallinnon investointimenoihin on esitetty 2.390.000 euroa. Se on 1.610.000 euroa vähemmän kuin kansliatoimikunnan päättämä kehysluku. Muutos johtuu vastaavan summan siirrosta kanslian ja peruskorjauksen toimintamenoihin. Vuoden 2016 määrärahaesitykseen sisältyvät merkittävimpinä seuraavat hankkeet: - integraatioalustan uusiminen 800.000 euroa - Eduksi-hankkeen jatkokehitys 500.000 euroa - etäkäytön ja Citrixin uudistaminen työasemaympäristössä ja mobiilipäätelaitteilla 300.000 euroa - asianhallintajärjestelmä Dalet 300.000 euroa - verkkopalvelun jatkokehitys 250.000 euroa - henkilötietojen ja käyttöoikeuksien hallinta 200.000 euroa - unix-pohjaisten tietojärjestelmien teknisen alustan uudistaminen (Tru64) 150.000 euroa - täysistuntojen kuvatuotantojärjestelmä 150.000 euroa - avoin data 100.000 euroa
6 Peruskorjaus Peruskorjaukseen esitetään 42.000.000 euroa. Se on kansliatoimikunnan vahvistaman kehyksen mukainen. Sen mitoituksessa on otettu huomioon eduskunnan heinäkuussa valtion toiseen lisätalousarvioon hyväksymä 10 milj. euron lisämääräraha. Vuoden 2016 peruskorjauksen menot jakautuvat seuraavasti: - Eduskuntatalon peruskorjaus ja työnaikainen suunnittelu 38,5 milj. euroa - Vesperin logistiikkahissi ja mahdolliset jälkityöt 3,5 milj. euroa Eduskunnan yhteydessä toimivat virastot Kansliatoimikunta ei päättänyt yksilöityjä kehyksiä eduskunnan yhteydessä toimiville kolmelle virastolle. Kansliatoimikunta kuitenkin edellytti, että ne noudattavat soveltuvin osin samoja vuoden 2016 talousarvion laadintaperiaatteita kuin eduskunnan kanslia: - vuoden 2016 menot voivat olla 0,2 % suuremmat kuin vuoden 2015 - vuodelle 2016 ei perusteta uusia vakinaisia virkoja Eduskunnan oikeusasiamies Oikeusasiamies esitti talousarvioesityksessään vuodelle 2016 kuluvaan vuoteen nähden 341.000 euron eli 5,8 %:n määrärahojen kasvua. Suurin syy kasvulle oli vuodelle 2016 esitettävät kaksi uutta virkaa: - oikeusasiamiehensihteeri Opcat-valvontatehtäviin (vankiloiden, poliisivankiloiden, mielisairaaloiden sekä lasten-/nuorten- ja vanhustenhuoltoyksiköiden valvontaan) - oikeusasiamiehensihteeri YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen edellyttämiin tehtäviin. Kansliatoimikunta ei kuitenkaan hyväksynyt määrärahaa näiden uusien virkojen perustamiseen. Oikeusasiamiehen määrärahassa vuodelle 2016 on otettu huomioon sähköisen työympäristön ja asianhallinta järjestelmää varten 178.000 euroa. Lisäksi määrärahaan sisältyy kanslian ulkoisten verkkosivujen ja intranetin uudistamiseen 65.000 euroa. Näihin hankkeisiin on vuoden 2015 talousarviossa yhteensä 350.000 euroa. Asianhallintajärjestelmää varten on säästyvillä palkkarahoilla palkattu kahdeksi vuodeksi tietohallintoasiantuntija.
7 Ihmisoikeuskeskus Oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toiminnallisesti itsenäisenä olevan, vuonna 2012 toimintansa aloittaneen Ihmisoikeuskeskuksen vuoden 2016 talousarvioesitys sisälsi 209.000 euron eli 49,6 %:n määrärahojen kasvun vuoteen 2015 verrattuna. Syynä menojen kasvuun oli nykyisen kolmen vakinaisen viran lisäksi esitys kahden uuden viran perustamiseksi vuodelle 2016. Nämä esitetyt virat olivat: - vammaisoikeuden erityisasiantuntija, joka koordinoisi vammaissopimuksen täytäntöönpanon seurantaa, tukisi Ihmisoikeusvaltuuskunnan yhteyteen perustettavan vammaisjaoston toiminta, osallistuisi vammaisten henkilöiden oikeuksien toteuttamista edistävään kansainväliseen yhteistyöhön, vastaisi sopimukseen liittyvästä koulutustoiminnasta ja täytäntöönpanon edellyttämästä ohjaus- ja neuvontatoiminnasta - tiedotussihteeri, joka huolehtisi sopimuksen täytäntöönpanon edistämistoiminnasta, jotta sopimuksen vaikuttavuus, uskottavuus ja laajamittaisuus voidaan taata Virkaesitykset perustuvat siihen, että eduskunta hyväksyi 3.3.2015 muutoksen oikeusasiamiehen lakiin. Sen myötä Ihmisoikeuskeskus yhdessä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa muodostavat rakenteen, jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa. Lainmuutos tulee voimaan arviolta vuoden 2016 alussa valtioneuvoston asetuksella samanaikaisesti, kun yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja. Kansliatoimikunta hyväksyi vuoden 2016 talousarvioon määrärahan yhden uuden viran (vammaisoikeuden erityisasiantuntijan) perustamiseen. Talousarvioesitykseen sisältyy uuden toiminnan perusteella n. 40.000 euron lisäys keskuksen painatus-, käännös-, tulkkaus- ja konsulttipalveluihin. Ulkopoliittinen instituutti Ulkopoliittinen instituutti esitti vuodelle 2016 nettomenojen lisäykseksi 30.000 euroa. Siinä on 0,9 prosentin kasvu vuoteen 2015 verrattuna. Talousarvioesitykseen sisältyy seuraavat menojen lisäykset: - toimitilavuokrien korotusten takautuva huomioon ottaminen: 4.000 euroa - vuoden 2015 VES/TES:n yleiskorotuksen (0,4 %) huomioon ottaminen: 11.000 euroa - eduskunnan peruskorjauksesta johtuvien korvaavien seminaaritilojen kustannukset: 15.000 euroa Siirtomäärärahoja on käytettävissä vuonna 2015 yhteensä 459.552 euroa. Se on lähes 25.000 euroa enemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2016 talousarvioesitys perustuu vuoden 2015 tapaan 38 henkilötyövuoteen, josta tutkimukseen kohdentuu 21 (18 tutkijaa ja 3 ohjelmajohtajaa). Lisäksi ulkopuolisen rahoituksen turvin pystytään palkkaamaan vuosittain noin 4 tutkijaa. Oman varainhankinnan tuloiksi UPI esitti vuodelle 2016 yhteensä 587.000 euroa. Vuoden 2014 toteutuneet tulot olivat lähes 568.000 euroa. UPI on viime vuosina onnistunut hyvin ulkopuolisen hankerahoituksen saamisessa, mikä kehitys jatkuu vuonna 2016.
8 UPI:n taloutta ja toimintaa on hoidettu suunnitelmallisesti ja tuloksellisesti ottaen huomioon kansliatoimikunnan asettamat tavoitteet. Valtion budjetista rahoitettavien nettomenojen muutos on ollut hyvin pieni ja samaan aikaan instituutin rahoitusasema on vahvistunut. Kansliatoimikunta hyväksyi UPI:n talousarvioesityksen muutoksitta. Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston esitys vuodelle 2016 oli 15.460.000 euroa. Se on 153.000 euroa ja 1,0 % suurempi kuin vuosina 2013-15, jolloin budjetti pysyi loppusummaltaan muuttumattomana. Tarkastusviraston talousarvioehdotus perustuu siihen, että viraston tehtäviksi perustuslaissa säädetyt ulkoiset tarkastustehtävät ja muiksi lakisääteisiksi tehtäviksi säädetyt finanssipolitiikan valvonta sekä puolue- ja vaalirahoituksen valvonta ja uutena tehtävänä rahoitusvakausviranomaisen toiminnan tarkastaminen hoidetaan kansliatoimikunnan vahvistamien talouden ja henkilöstösuunnittelun linjausten ja kehyksen mukaisten määrärahojen tason puitteissa. Vuoden 2016 talousarvioesityksen määräraha käytetään menoihin, jotka aiheutuvat: 1. Tarkastusviraston perustuslain 90 :ssä säädetyistä tehtävistä; 2. Finanssipolitiikan riippumattomasta ulkoisesta valvonnasta, josta on säädetty talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyssä sopimuksessa ja EU-lainsäädännössä sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 1 :n 4 momentissa; 3. Puolue- ja vaalirahoituslainsäädännössä säädetystä ehdokkaiden vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuuden valvonnasta; 4. Vaali- ja puoluerahoituksen valvontatehtävästä; 5. Kuntien eläkevakuutuksen eläkejärjestelmän tarkastamisesta valtion eläkkeiden osalta; 6. Eduskunnan vuosien 2014 2017 virkaehtosopimuksesta. Vuonna 2010 viraston käynnistämällä vakaus- ja tehokkuusohjelmalla on kyetty etupainotteisesti toteuttamaan vuosille 2012 2015 asetetut taloudellisuustavoitteet. Tarkastusviraston määrärahat ovat realistisesti laskeneet vuosien 2011-15 aikana. Tänä aikana viraston kulut ovat nousseet 3,4 prosenttia, kun kuluttajahintaindeksin muutos on ollut 5,6 prosenttia. Vakaus- ja tehokkuusohjelman tavoitteet varmistua viraston kilpailukyvystä ja tarkoituksenmukaisista toimintaedellytyksistä on toteutunut myös etupainotteisesti viraston omilla toimenpiteillä. Samaan aikaan tarkastusvirastolle on annettu aiempien tehtävien lisäksi uusia yhteiskunnallisesti merkittäviä ja vaativia tarkastus- ja valvontatehtäviä: - puolue- ja vaalirahoituslainsäädännössä säädetystä ehdokkaiden vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuuden valvonta - vaali- ja puoluerahoituksen valvonta - Kuntien eläkevakuutuksen eläkejärjestelmän tarkastamisesta valtion eläkkeiden osalta
9 - finanssipolitiikan riippumaton ulkoinen valvonta ja arviointi EU:n vakaussopimuksen ja unionin lainsäädännön mukaisesti. Tehtävä on toimia riippumattomana finanssipolitiikan instituutiona, mikä sisältää julkisen talouden suunnitelman ja yleisen finanssipolitiikan tavoitteenasettelun, makrotaloudellisten ennusteiden luotettavuuden, vakausja kasvusopimuksen toteutumisen sekä finanssipolitiikan sääntöjen toteutumisen valvonnan Vuoden 2010 tilinpäätöksen 148 henkilötyövuodesta on päästy tilanteeseen, jossa vuosien 2014-18 määrärahakehyksessä pyritään turvaamaan henkilöstövoimavaroina noin 138 henkilötyövuoden taso. Virkarakennetta kehitetään tarkastusvirastossa kokonaisuudessaan siten, että eläköitymisten myötä mahdollistuvien ulkoisten rekrytointien painopiste siirtyy ammatillisten asiantuntijoiden (assistentit) ja ylitarkastajien suuntaan. Virkarakenteen kehittäminen toteutetaan siten eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman kautta. Henkilöstökulujen euromääräinen tavoite on vakaus- ja tehokkuusohjelman mukainen Vuodelta 2014 siirtyi vuodelle 2015 siirtomäärärahaa 2.049.000 euroa. Arvion mukaan vuodelta 2015 tulee vuodelle 2016 siirtymään noin 1.824.000 euroa. Valtiovarainministeriö karsi eduskunnalle mitään ilmoittamatta VTV:n määrärahasta pois 214.000 euroa. Perusteena karsinnalle on budjettikirjaan kirjattu Omakustannusperiaatteen toteutuminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa. VTV on 24.9. kirjelmöinyt VM:lle karsinnasta, koska karsintaperuste on väärä. Senaatti-kiinteistöt on myynyt kiinteistön yksityisille kiinteistösijoittajille, jolloin budjettineutraalisuus ei toteudu VTV:n osalta vuoden 2016 vuokrissa. VM:stä on alustavasti ilmoitettu, että vuoden 2016 talousarvion täydentävässä esityksessä tehdään tarvittavat korjaukset.