2
3 VESILAHDEN KUNTA, JÄRVENRANTA JÄRVENRANNAN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee osaa Vesilahden Järvenrannan kylän kiinteistöstä 2:44 ja 1:54 sekä kiinteistöjä 1:55, 1:58 ja 1:62 kokonaisuudessaan. Asemakaavalla muodostuvat Vesilahden kunnan Järvenrannan kylän korttelit 258-266, lähivirkistysaluetta, maa- ja metsätalousaluetta ja katualuetta. KAAVASELOSTUS, 20.11.2014 Tanska ja Kaussa Lammashaka, Mäkirinne ja Pikkumoisio Kaava-alueen sijainti. Kaavoituksen vireilletulo: 25.6.2012 125 Kunnanhallitus: 25.6.2012 125, 27.3.2013 96, 2.6.2014 98 Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia Puh (03)2651 050, gsm 040 5576086 1
4 Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.1.2013 Liite 2 Tiivistelmä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadusta palautteesta ja kaavan laatijan vastineet siihen Liite 3 Vesilahden Suomelan Asemakaava-alueen asiantuntija-arvio luontoselvityksistä 8.10.2012, Biologitoimisto Vihervaara Liite 4 Vesilahti Järvenranta kiinteistöjen 2:44, 1:55 ja 1:62 muinaisjäännösinventointi 2012, Mikroliitti Oy Liite 5 Tiivistelmä kaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavan laatijan vastineet niihin Liite 6 Palauteraportti kaavaehdotusvaiheessa jätetyistä lausunnoista ja muistutuksista Liite 7 Havainnekuvat asemakaavasta Liite 8 Kaavayhdistelmä 1:5000 Liite 9 Asemakaavan seurantalomake Liite 10 Rakentamistapaohjeet Liite 11 Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: - Suomelan kulttuurimaisemaselvitys, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 29.2.2012 - Vesilahti, Suomelan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Mikroliitti Oy. - Vesilahti, kirkonkylän osayleiskaavan luontoselvitys. Mira Ranta, 2004. - Vesilahti, kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys. Jari Heiskanen, 2004. - Pappilan asemakaava-alue. Kulttuuriympäristöselvitys. Rakennuskulttuurityö Kivikenkä 2002. - Hovin asemakaava-alue. Kulttuuriympäristöselvitys. Rakennuskulttuurityö Kivikenkä 2002. - Vesilahti, arkeologinen inventointi. Juha-Matti Vuorinen, Tampereen museot 1996. - Arkeologiset täydennysinventoinnit, Tampereen museot 2006. - Kirkonkylän liikenneselvitys, A-insinöörit, 2006. - Keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen osainventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo 2006. 2
5 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos on tullut vireille yksityisten maanomistajien aloitteesta. Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa 25.6.2012 125. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 13.8.2012. Kaavaluonnos oli nähtävänä 19.4.-24.5.2013. Kaavaehdotus oli nähtävänä 23.6.-4.7.2014 ja 4.8.-22.8.2014 välisenä aikana. 2.2. Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on muodostaa Tanskan, Kaussan ja Lammashaan alueista luonnonympäristöön ja maisemaan hyvin soveltuvat pientaloalueet. Asemakaavan laatimisen ohjeena on Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaava, jossa alueet on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, maaseutumaisen pientaloasumisen alueeksi sekä lähivirkistysalueeksi. 2.3. Suunnittelualueen sijainti ja laajuus Suunnittelualueen laajuus on noin 8,0 ha. Suunnittelualue jakautuu kahteen erilliseen osaan. Pohjoisemman osan; Tanskan 2:44 ja Kaussan 1:55, laajuus on 5,9 ha ja eteläisemmän; Mäkirinteen 1:58, Pikkumoision 1:54 ja Lammashaan 1:62 laajuus on 2,1 ha. 2.4. Rakennusoikeus Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 7829 kem². Rakennusoikeutta on Tanskan ja Kaussan alueella 5720 kem² ja Lammashaan ja Mäkirinteen alueella 2109 kem². 2.5. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaan liittyy rakentamistapaohjeet, joita toteuttamisessa tulee noudattaa. Kortteleita 260 ja 261 lukuun ottamatta asemakaavan toteuttaminen edellyttää Suomelantien, Vaskitien eteläosan ja Jyrkkätien länsipään toteuttamista. Korttelit 260 ja 261 voidaan toteuttaa välittömästi kaavan voimaan tulon jälkeen. 3
6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä Suunnittelualue jakautuu kahteen osaan. Pohjoisempi, Tanska ja Kaussa, sijaitsee kokonaan metsäalueella rajoittuen pohjoisosastaan Hovin kaava-alueeseen. Eteläisempi, Lammashaka, sijaitsee pääosin pellolla, rajoittuen eteläosastaan Vesilahdentiehen. Lammashaan pohjoisosassa on metsää. Kulttuuriympäristö ja maisema Koko suunnittelualue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat, valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Kartan merkinnät: Tiheä pisterasteri=vanhat peltoviljelyalueet Harva pisterasteri=takamaa-alue H ja sininen viiva=tielinjaukset G=uudempaa 1900-luvun asutusta F=Järvenrannan torppari ja mäkitupalaisalue (Lähde: Suomelan kulttuurimaisemaselvitys, A- Insinöörit Suunnittelu Oy, 29.2.2012) Suunnittelualue rajattu sinisellä. Suomelan asemakaavan laatimisen yhteydessä tehty kulttuurimaisemaselvitys kattaa myös Järvenrannan asemakaava-alueen. Lammashaka sijoittuu pääosin peltoalueelle, joka on vanhaa peltoviljelyaluetta ja osa Vesilahdentien peltomaisemaa. Alue on ollut peltona vähintään 1700-luvulta saakka. Alue sijoittuu Järvenrannan torppari- ja mäkitupalaisalueen läheisyyteen. Selvityksen mukaan kulttuurimaiseman arvoina Lammashaan alueella ovat erityisesti avoin viljelymaisema, omaleimainen rakennettu alue sekä pienialaiset pellot ja niityt. Metsäalueen ja pellon rajan suunnitteluun tulisi selvityksen mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Metsäinen Tanskan ja Kaussan alue on noin 15-20 metriä korkeammalla kuin Lammashaan alue ja se sijoittuu kulttuurimaisemaselvityksen mukaisen metsäisen mäkialueen reunaalueelle. Alue ei ole kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta erityisen merkittävä. Alue jää metsäalueen ympäröiväksi. Alue on ollut metsämaana esihistorialliselta ajalta saakka. Järvenrannan asemakaava-alueelle on laadittu kaavoitusta varten muinaisjäännösinventointi. Selvityksen mukaan alueella ei havaittu muinaisjäännöksiä. 4
7 Yhdyskuntarakenne ja liikenne Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee Vesilahdentie (mt 301). Tien parantamisesta on tehty suunnitelma, jonka mukaan tien linjaus muuttuu suunnittelualueen eteläpuolella. Suunnitelma on huomioitu asemakaavan laadinnassa. Suunnitelman mukaan nykyinen Jyrkkätien liittymä poistuu. Suunnittelualue liittyy itäpuoleltaan Suomelan asemakaava-alueeseen ja liikennöinti Järvenrannan asemakaava-alueille tapahtuu pääosin sen kautta. Suomelan asemakaavoituksen yhteydessä on selvitetty sopivaa liittymän paikkaa alueelle (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012) ja tieyhteyden järjestämistä Järvenrannan asemakaava-alueelle ja Lähdekujalle. Erityisesti maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi on päädytty ratkaisuun osoittaa alueelle kulku pohjoisesta Jyrkkätien kautta. Alueen pohjoispuolella on Hovin asuinalue, jonka kautta voidaan järjestää liikennöinti osalle pohjoisinta suunnittelualuetta. Kevyen liikenteen yhteys kunnan keskustaan on suoraan Hovin asuinalueen kautta. Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on kunnallinen vesi- ja viemäriverkko. Verkostoa laajennetaan suunnittelualueille niiden toteutuessa. Virkistysalueet Tanskan ja Kaussan alue on suosittua ulkoilualuetta. Myös läheinen Suomelan asemakaavaalue on suosittua ulkoilumetsää. Molempien alueiden suunnittelussa otetaan virkistyskäyttömahdollisuudet huomioon. Palvelut Suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Vesilahden Kirkonkylän palveluista. Maaperä ja pohjavesi Suunnittelualueella ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Maaperältään Tanskan ja Kaussan alue on hiekka-/soramoreenia ja Lammashaan alue peltoalueeltaan savea ja metsän puolelta hiekka-/soramoreenia. Luonnonympäristö Kaavan valmisteluvaiheessa kaavamuutosalueesta on laadittu luontoselvitys, jonka mukaan alueelta ei löytynyt lain suojaamia luontokohteita tai uhanalaisia kasvilajeja. Lammashaan alue on pääosin peltoa. Alueen luoteiskulmassa on kuusimetsikkö. Mäkirinne ja Pikkumoisio ovat rakennettuja omakotitontteja. Tanska ja Kaussa ovat kokonaisuudessaan metsää. Valtalajeina ovat mänty ja kuusi. Tanskan pohjoisosassa on isohko kivi / kallioinen kumpare. Ympäristöhäiriöt Lammashaan alueella Vesilahdentien liikenteestä aiheutuu melua tien lähialueelle. Kirkonkylän osayleiskaavan yhteydessä vuonna 2006 laaditun liikenneselvityksen mukaan yli 55dBA:n mukainen päiväohjearvon ylittävä melualue ulottuu alueelle. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista määrää, että asuinhuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 db. Lammashaan avoimelle alueelle vaikuttavat myös alueelle tyypilliset lounaanpuoleiset tuulet. 5
8 Lammashaka. Oikealla Vesilahdentie, vasemmalla Jyrkkätie. Kaussan metsää. Iso kivi/ kalliokumpare Tanskan metsässä. Jyrkkätie. Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. 6
9 3.2 Suunnittelutilanne Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaava. Alue rajoittuu itäosistaan Suomelan asemakaava-alueeseen, joka tullut voimaan maaliskuussa 2014. Alue rajoittuu pohjoispuoleltaan Hovin asemakaavaan, joka on saanut lainvoiman vuonna 2003. Voimassa oleva asemakaavatilanne. Järvenrannan asemakaava-alue rajattu sinisellä. Yleiskaava Vesilahden Kirkonkylän yleiskaava on hyväksytty 2006. Yleiskaavassa Tanskan ja Kaussan alueet on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi ja lähivirkistysalueeksi. Lähivirkistysaluetta koskee kaavamääräys, jonka mukaan alueelle on sallittua yleiseen virkistystoimintaan liittyvä rakentaminen. Rakentamisella ei saa olennaisesti muuttaa alueen luonnonympäristöä. Alueen suunnittelussa tulee pyrkiä mahdollisimman yhtenäisten virkistysreittien aikaansaamiseen sekä kiinnittää huomiota ympäristön laadun säilymiseen hyvänä. Kulku alueelle on osoitettu pohjoisesta Hovin asemakaava-alueen kautta. Alueen länsipuolelle on osoitettu kevyen 7
10 liikenteen yhteystarve ja viheryhteystarve, jonka läpi ei tule ohjata moottoriajoneuvoliikennettä. Lammashaan, Mäkirinteen ja Pikkumoision alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi, joka on tarkoitettu maaseutumaiseen asutukseen. Rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 5000m2. Milloin rakennuspaikoilla on yhteinen vesihuoltojärjestely, rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle 3000m2. Avoimien peltoalueiden läheisyydessä rakennusten tulee sopeutua maisemaan. Alueelle on osoitettu melualueen rajaus, jolla on osoitettu likimääräinen päiväohjearvon 55 dba liikennemelualueen raja. Kaavamääräyksenä on, että melun suojaustarve on huomioitava yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Kulku Lammashaan alueelle on osoitettu lännestä. Jyrkkätien liittymä Vesilahdentielle on osoitettu poistuvaksi. Vesilahdentien varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Lisämerkinnällä r on osoitettu vaihtoehtoisia tai tarvittaessa myöhemmin käyttöön otettavia reservialueita. Koko suunnittelualue on osoitettu osaksi Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2009 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Koko suunnittelualue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat, valtioneuvoston periaatepäätös 1995/ Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992)). Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella erityistavoitteena on, että alueidenkäyttö soveltuu niiden historialliseen kehitykseen. Pohjakartta Kaavamuutosalueen pohjakartta on hyväksytty maanmittaushallituksessa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite ja suunnittelun tarve Aloitteen asemakaavan laatimisesta ovat tehneet alueen Tanskan, Kaussan ja Lammashaan yksityiset maanomistajat, jotka haluavat alueille laadittavan yleiskaavan mukaisen asemakaavan. 8
11 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Keskeisinä osallisina hankkeessa on pidetty seuraavia: - Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöjen omistajat ja asukkaat - Suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat yritykset ja niiden työntekijät - Pirkanmaan ELY-keskus - Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan maakuntamuseo - Kunnan hallintokunnat (tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta) - Vesilahden ympäristönsuojelu - Tampereen aluepelastuslaitos - Elisa Oyj - Telia Sonera Oyj - Vattenfall Verkko Oy (Elenia) - Vesilahden Luonto ja Latu ry - Wesilahti-Seura ry Vireilletulo Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa 25.6.2012 112. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoituksen aloituskokous pidettiin maaliskuussa 2012. Aloituskokouksessa käsiteltiin hankkeen selvityksiä ja lähtöaineistoa, suunnittelusopimusta, hankkeen taustaa ja tavoitteita, työohjelmaa ja aikataulua sekä osallistumisen ja tiedottamisen järjestämistä. Aloituskokoukseen osallistuivat alueen maanomistajat, kunnan edustajat ja kaavan laatija. Toukokuussa 2012 pidettiin työneuvottelu yhdessä kunnan edustajien, maanomistajan edustajan sekä Suomelan alueen kaavan laatijan ja maanomistajien edustajan kanssa. Työneuvottelussa käsiteltiin Suomelan ja Järvenrannan asemakaavojen yhteensovittamista ja suhdetta yleiskaavaan sekä sovittiin jatkoyhteistyöstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 13.8.2012 alkaen ja lähetettiin viranomaisille ja pyydettiin heiltä lausuntoja. OAS:sta oli mahdollista antaa palautetta 14.9.2012 saakka. Palautetta saatiin tekniseltä lautakunnalta, rakennuslautakunnalta, Hovin alueen asukkailta, Tampereen aluepelastuslaitokselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan liitolta ja Timo Kortteistolta. Tiivistelmä OAS:sta saadusta palautteesta ja vastineet siihen ovat kaavaselostuksen liitteenä. 14.8.2012 järjestettiin työneuvottelu Pirkanmaan maakuntamuseolla. Neuvotteluun osallistuivat edustajat Vesilahden kunnasta, Suomelan asemakaavahankkeesta, Pirkanmaan maakuntamuseosta sekä kaavan laatija. Työneuvottelussa käsiteltiin Suomelan asemakaavaalueella 8.6.2012 järjestetyn maastokatselmuksen antia, Suomelantien liittymän ja peltoalueen suunnittelukysymyksiä sekä Järvenrannan ja Suomelan asemakaava-alueiden yhteensovittamista. 27.8.2012 kaavan laatija Helena Väisänen tapasi Hovin alueen asukkaita. Tapaamisessa Väisänen esitteli hankkeen lähtökohtia ja alustavaa luonnosta. Asukkaat kertoivat omia toiveitaan suunnittelua varten. Tapaaminen järjestettiin Tanskan ja Kaussan alueella, mikä mahdollisti alustavan luonnoksen ja esille tulleiden asioiden arvioinnin paikan päällä maastossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon päätyttyä ja siitä pyydettyjen lausuntojen saamisen jälkeen sekä alueen luontoselvityksen valmistuttua järjestettiin työneuvottelu marraskuussa 2012. Neuvottelussa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatua palautetta, Hovinmäen asukkaiden tapaamista ja kaava-alueen rajausta Lammashaan osalta. 9
12 Helena Väisänen esitteli laatimiaan alustavia luonnoksia alueille ja niiden sisällöstä keskusteltiin. Työneuvottelussa marraskuussa 2012 sovitun mukaisesti Väisänen tapasi kiinteistön 1:58 Mäkirinne maanomistajan Jukka Mäkelän ja kiinteistön 1:54 Pikkumoisio maanomistajat Sirkka ja Juergen Goebelerin henkilökohtaisesti 22.11.2012. Jukka Mäkelän kanssa sovittiin seuraavaa: Mäkirinne otetaan mukaan asemakaavaluonnokseen merkinnällä AO (erillispientalojen korttelialue), kerrosluvuksi määritetään I u2/3 ja rakennusoikeus määritetään nykyisen tilanteen mukaan vähäisen lisärakentamisen mahdollisten, arviolta tehokkuusluvulla e=0,20. Jyrkkätie osoitetaan asemakaavaluonnoksessa nykyisen sijaintinsa mukaisesti. Sirkka ja Juergen Goebelerille tarjottiin mahdollisuutta liittää koko Pikkumoision kiinteistö mukaan asemakaavaan ja kerrottiin tarpeesta osoittaa Jyrkkätie asemakaavaan toteutuneen tilanteen mukaisesti. Tapaamisessa sovittiin seuraavaa: Goebelereillä ei ole tarvetta asemakaavaan. Sovittiin, että maa-alue jätetään asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Väisänen kertoi, että asemakaavassa jokaiselle rakennuspaikalle täytyy osoittaa kulkuyhteys ja sen vuoksi Jyrkkätien osoittaminen asemakaavassa myös heidän maalla on tarpeen, jotta Lammashaan alueelle voidaan kaavassa osoittaa kulkuyhteys. Kunnalla on oikeus lunastaa maa-alue itselleen. Goebelerit kertoivat vastustavansa omistamansa maa-alueen ottamista mukaan asemakaavaan katualueeksi, koska tarve tielle koskee ainoastaan yksityistä etua. Keskusteltiin Suomelantien liittymän ja Jyrkkätien sijainnista suunnittelun lähtökohtina. Goebelerit kertoivat olevansa huolestuneita Lammashaan luoteiskulman metsäalueen säilymisestä ja metsässä elävien lepakoiden elinympäristön tuhoutumisesta. Sovittiin, että Goebelerit ottavat yhteyttä Lammashaan alueen maanomistajiin ja keskustelevat alueen vaihtoehtoisista toteuttamismahdollisuuksista. 29.11.2012 Helena Väisänen tapasi Pirkanmaan maakuntamuseon edustajan, rakennustutkija Hannele Kuitusen. Tapaamisessa keskusteltiin Lammashaan suunnittelukysymyksistä alueen kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseksi riittävällä tavalla. Joulukuussa 2012 Lammashaan pohjoispuolisen alueen, Pikkumoision, maanomistajat Sirkka ja Juergen Goebeler neuvottelivat Lammashaan maanomistajien kanssa alueen vaihtoehtoisista toteuttamismahdollisuuksista. Neuvottelut eivät tuoneet uusia lähtökohtia suunnitteluun ja kaavaluonnos päätettiin laatia aiemmin laaditun alustavan luonnoksen pohjalta. Kaavaluonnos oli nähtävänä 19.4. 24.5.2013 välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta saatiin palautetta Pirkanmaan maakuntamuseolta, lähialueen asukkailta, Pikkumoision maanomistajilta ja Lammashaan maanomistajilta. Saatu palaute ja vastineet siihen ovat kaavaselostuksen liitteenä. Saadun palautteen jälkeen kaavaluonnokseen päätettiin tehdä seuraavat tarkistukset: Lammashaan alueesta laadittiin tarkempi havainnekuva, joka toteutettiin kuvasovituksena. Lammashaan alueella määräystä talousrakennuksen suurimmasta sallitusta koosta pienennettiin arvoon 100 kem². Lammashaan alueen liikenneverkkoa tarkistettiin siten, että kulku peltotonteille on pellon yläreunaa pitkin. Tie Goebelereiden rajalta ja metsän alueelta poistettiin. Metsään jäävän tontin rakennusalaa pienennettiin ja luonnontilaisena säilytettävää alueen osaa jatkettiin tontin pohjoisosaan Goebelereiden rajalle saakka. 10
13 Lisättiin luonnontilaisena säilytettävä alue pellon reunaan Lammashaankujan eteläpuolelle jäävään metsäsaarekkeeseen. Poistettiin kaavamääräys, jonka mukaan ma-alueelle ei saa istuttaa pensaita. Kaavaehdotus valmistui 2.4.2014. Kaavaehdotus oli nähtävillä 23.6.-4.7.2014 ja 4.8.- 22.8.2014 välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunto Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto ilmoittivat, etteivät anna uutta lausuntoa. Pirkanmaan maakuntamuseo ja Pirkanmaan pelastuslaitos ilmoittivat, ettei niillä ole huomautettavaa. Kaavaehdotusta tarkistettiin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon pohjalta tarkistamalla korttelin 258 melunsuojausta ja MY- aluetta koskevia kaavamääräyksiä. Kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä ja valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen nähtäväksi asettamisesta, jonka ajankohta ilmoitetaan valtuuston kokouskutsussa Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. Kirjeen lähettämis- tai vastaanottamisajankohta ei muuta valitusajan alkamisajankohtaa. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on muodostaa Tanskan, Kaussan ja Lammashaan alueista luonnonympäristöön ja maisemaan hyvin soveltuvat pientaloalueet. Asemakaavan laatimisen ohjeena on Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaava, jossa alueet on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, maaseutumaisen pientaloasumisen alueeksi sekä lähivirkistysalueeksi. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Hovin alueen asukkailta saadun palautteen ja Suomelan asemakaavan yhteensovittamisen johdosta liikennöintiä Tanskan ja Kaussan alueelle päätettiin tarkentaa yleiskaavasta poiketen siten, että vain vähäinen osa liikenteestä syötettäisiin Hovin alueen jo rakennetun asuinalueen kautta ja pääosa Suomelan asemakaava-alueen kautta. Koska Suomelan asemakaavaan pystyttiin järjestämään yleiskaavan mukainen kevyen liikenteen yhteys ja viheryhteys ilman, että sen poikki syntyy tarvetta osoittaa moottoriajoneuvoliikennettä, todettiin, että yleiskaavasta poikkeaminen on perusteltua ja ratkaisu on luonteva. Järvenrannan ja Suomelan asemakaavojen yhdistämiseksi on nähty tarpeelliseksi ottaa mukaan Mäkirinteen ja osa Pikkumoision alueesta mukaan kaava-alueeseen, koska Suomelan asemakaavassa osoitetaan niiden kautta tieyhteys (Jyrkkätie) Lammashaan alueelle. Samalla on katsottu tarkoituksenmukaiseksi ottaa mukaan Mäkirinteen alue kokonaisuudessaan, 11
14 jotta se ei jäisi ainoaksi asemakaavoittamattomaksi alueeksi Suomelan ja Järvenrannan asemakaava-alueiden väliin. Mäkirinteen alue on tarkoitus osoittaa asemakaavassa toteutuneen tilanteen mukaisesti mahdolliset lisärakentamistarpeet huomioiden. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 5.1 Kaavan rakenne ja sisältö Asemakaava jakautuu kahteen osaan, pohjoisempaan ja eteläisempään. Kaavan yleismääräyksissä kerrotaan, että alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Korttelia 258 koskee yleismääräys, jonka mukaan rakentaminen on tulee toteuttaa siten, että tontille voidaan suojata liikennemelulta oleskelualue asuinrakennuksella, autotallilla ja talousrakennuksella. Leikki- ja oleskelualueena käytettävä piha-alueen melutaso on oltava alle 55 db (LAeq klo 7-22) ja alle 50 db (LAeq klo 22-7). Yleismääräyksen mukaan koko kaava- alueella autopaikkoja on varattava 2 ap/ tontti. Yleismääräyksessä määrätään, että kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. Tanska ja Kaussa Pohjoisempi kaavan alueista sijoittuu kiinteistöjen Tanska ja Kaussa alueille. Alueelle on osoitettu yleiskaavan mukaisesti yhteensä 22 erillispientalojen tonttia 6 eri kortteliin seuraavasti: Kortteli 260 Tontti no Pinta-ala m² Rakennusoikeus 1 1400 200+ t60 2 1446 200 +t60 3 1313 200 +t60 Kortteli 261 Tontti no Pinta-ala m² Rakennusoikeus 1 1464 200+ t60 2 1572 200 +t60 3 1285 200 +t60 Kortteli 262 Tontti no Pinta-ala m² Rakennusoikeus 1 1346 200+ t60 2 1380 200 +t60 3 1380 200 +t60 4 1393 200 +t60 Kortteli 263 Tontti no Pinta-ala m² Rakennusoikeus 1 1278 200+ t60 2 1266 200 +t60 3 1339 200 +t60 12
15 Kortteli 264 Tontti no Pinta-ala m² Rakennusoikeus 1 1342 200+ t60 2 1370 200 +t60 3 1370 200 +t60 4 1281 200 +t60 Kortteli 265 Tontti no Pinta-ala m² Rakennusoikeus 1 1307 200+ t60 2 1242 200 +t60 3 1288 200 +t60 4 1251 200 +t60 5 1345 200+ t60 Tonttien keskikoko on 1348 m². Tonttitehokkuus on keskimäärin 0,19. Aluetehokkuus on 0,10. Kaikille tonteille on osoitettu rakennusalat erikseen asuinrakennukselle ja talousrakennukselle siten, että tonteille voidaan muodostaa etelään/länteen avautuvat pihat ilman, että naapuritontin rakennukset varjostavat pihaa. Rakennusalan etäisyys katualueesta on 2 metriä, naapuritonttien ja lähivirkistysalueen rajasta 4 metriä. Osalle tonteista on nuolimerkinnällä osoi- 13
16 tettu, että joko asuin- tai talousrakennus on rakennettava kiinni rakennusalan kadunpuoleiseen rajaan. Sijoittamalla rakennukset lähelle katualueen rajaa jää oleskelupiha avoimemmaksi ja aurinkoisemmaksi. Rakennuksen rajaavat myös katua luoden viihtyisää katutilaa. Rakennusaloille on osoitettu ohjeelliset rakennusalat asuinrakennuksille ja talousrakennukselle. Asuinrakennuksen rakennusalaan on osoitettu sitovana rakennusten harjan suunnat. Korttelissa 265 myös talousrakennuksen harjansuunta on määritetty. Rakennusoikeutta on osoitettu kullekin tontille 200 kerrosalaneliömetriä asuinrakennusta varten ja 60 kerrosalaneliömetriä talousrakennusta varten. Suurin sallittu kerrosluku kaikilla tonteilla on I u2/3. Murtoluku roomalaisen numeron perässä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kortteleihin 260 ja 261, yhteensä 6 tontille on osoitettu kulku pohjoisesta Kuusistontien ja uuden katualueen, Isonkivenkujan, kautta. Lopuille 16 tontille on osoitettu kulku etelästä Suomelan asemakaava-alueelta Vaskitien kautta. Alueen läpi ei ole kulkuyhteyttä moottoriajoneuvoille. Kortteleiden ympärille on osoitettu lähivirkistysalueet. Vaskitieltä Isonkivenkujalle on osoitettu kevyen liikenteen väylä ja lähivirkistysalueelle kortteleiden väliin ohjeellinen ulkoilureitti, jolta on suora yhteys länteen Suomelan asemakaava-alueelle Kranssikujan jatkeena olevalle kevyen liikenteen väylälle. Suomelan ja Järvenrannan asemakaavojen väliin jää yleiskaavan mukainen lähivirkistysalue. Lammashaka Eteläisempi alue sijoittuu pääosin kiinteistön Lammashaka alueelle. Mukana on myös kiinteistö Mäkirinne kokonaisuudessaan ja pieni osa kiinteistöstä Pikkumoisio. Kortteliin 258 ja 266 on osoitettu 6 uutta erillispientalojen tonttia seuraavasti: Kortteli 258 Tontti no Pinta-ala m² Rakennusoikeus 1 3265 200 +t100 2 2748 200 +t100 3 2592 200 +t100 4 2839 200 +t100 5 3051 200 +t100 Kortteli 266 Tontti no Pinta-ala m² Rakennusoikeus 1 2002 200+ t60 Tonttien keskikoko on 2750 m². Tonttitehokkuus on keskimäärin 0,10. Aluetehokkuus on 0,10. Alueelle on osoitettu uusi katualue, Lammashaankuja. Kulku alueelle on luoteesta, Suomelan asemakaavan Jyrkkätietä pitkin. Korttelin 266 tontti numero 1 sijoittuu metsäiselle alueelle korttelin luoteiskulmaan ja on kooltaan pienempi ja luonteeltaan erilainen kuin muut viisi peltovyöhykkeelle sijoittuvaa tonttia. Metsään sijoittuva tontti on ollut luontevaa muodostaa omaksi kokonaisuudekseen, jotta osa metsästä voidaan säilyttää siten, että pellon ja metsän reuna voidaan säilyttää maisemassa 14
17 ehjänä. Määräys perustuu Suomelan kulttuurimaisemaselvityksen suositukseen pellon ja metsän rajan huomioimisesta suunnittelussa. Korttelin 266 tontin 1 rakennusala on osoitettu tontin länsiosaan. Tontin pohjois-, itä- ja eteläreunaan on osoitettu luonnontilaisena säilytettävä/ istutettava rakennuspaikan osa (my). Alue on osa kulttuurimaisemallisesti edustavan alueen maisemanrajaa. Alueella sijaitsee kuusimetsikkö, joka rajaa peltoaluetta rinteen pohjoisreunassa. my-merkinnällä osoitetun alueen kohdalla katualueelle ei ole sallittua järjestää ajoneuvoliittymää. Korttelin 258 tontit perustuvat yleiskaavan määräykseen maaseutumaisesta asumisesta: tonttien koot ovat huomattavan suuria ja rakennusoikeudessa on huomioitu talousrakentamisen tarpeet suuremmalla rakennusoikeudella. Rakennusoikeutta on osoitettu kullekin tontille 200 kerrosalaneliömetriä asuinrakennusta varten ja 100 kerrosalaneliömetriä talousrakennuksia varten. Yksittäisen talousrakennuksen suurin sallittu kerrosala on 50 kem². Suurin sallittu kerrosluku kaikilla tonteilla on ½ k I u2/3. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kortteli 258 sijoittuu rinteeseen, jossa korkeuseroa on noin 3-4 metriä/tontti. Kerroslukumerkintä mahdollistaa rinteeseen sopivan rakentamisen. Murtoluku roomalaisen numeron perässä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Korttelin asuinrakennukset sijaitsevat maisemallisesti herkällä paikalla ja määrittämällä niiden kerrosluku keskenään samaksi muodostetaan rakennuksista maisemaan sopiva, yhtenäinen kokonaisuus. Vesilahdentien varteen on osoitettu noin 25-40 metrin levyinen avoimena säilytettävä, viljeltäväksi tarkoitettu rakennuspaikan osa (ma). Alue on osa kulttuurimaisemallisesti edustavaa ja sijaintinsa puolesta merkittävää peltoaukeaa. Alueelle on sallittua rakentaa korkeintaan 30 kem² suuruinen kasvihuone. Alueelle ei saa istuttaa puita. Määräys perustuu Suomelan kulttuurimaisemaselvityksen suositukseen vanhojen peltoviljelyaukeiden säilyttämisestä avoimena. 15
18 Rakennusalat on tonteilla osoitettu tonttien pohjoisosaan 4 metrin etäisyydelle naapuritonttien rajoista. Tonteille on ohjeellisena osoitettu asuinrakennuksen ja talousrakennuksen rakennusalat. Nuolimerkinnällä on osoitettu, että rakennus on rakennettava kiinni rakennusalan peltoaukean puoleiseen rajaan. Asuinrakennuksen rakennusalaan on osoitettu sitovana rakennusten harjan suunnat. Korttelissa 258 Vesilahdentien puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyydeksi liikennemelua vastaan on määrätty 30 dba. Määräys perustuu yleiskaavassa osoitettuun 55 dba:n melualueen rajaukseen ja valtioneuvoston antamaan määräykseen melutason ohjearvosta 30 dba sisällä asuinhuoneissa. Kortteliin 259 on osoitettu erillispientalojen korttelialue toteutuneen tilanteen mukaisesti ja otettu huomioon mahdollinen tuleva lisärakentamisen tarve. Tontin koko on 3487. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,10. Rakennusoikeutta on 348 kerrosalaneliömetriä. Korttelin 259 eteläosaan on osoitettu luonnontilaisena säilytettävä/ istutettava rakennuspaikan osa (my). Alue on osa kulttuurimaisemallisesti edustavan alueen maisemanrajaa, metsän reuna, joka rajaa peltomaisemaa sen pohjoisreunassa. Istutettavien puiden ja pensaiden tulee olla samoja lajeja jo paikalla kasvavien kanssa. Korttelin 259 itäpuolelle, pääosin kiinteistön Mäkirinne alueelle on osoitettu Jyrkkätien katualue, jonka kautta on kulku Lähdekujalle ja Lammashaankujalle. Katualue on osoitettu olemassa olevan Jyrkkätien tiealueen sijainnin mukaisesti. Kiinteistöstä 1:54 Pikkumoisio on kaavassa mukana 182 m²:n suuruinen alue, josta pääosa on osoitettu olemassa olevan Jyrkkätien katualueen mukaisesti. Jyrkkätien osoittaminen asemakaavassa on tarpeen, jotta voidaan osoittaa kulkuyhteys kortteliin 258 ja Lähdekujalle. Jyrkkätien tulosuunta määräytyy Suomelan asemakaavan mukaan. Jyrkkätielle tien jyrkimpään kohtaan on osoitettu katualueen rajan osat, joiden kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Kiinteistön Pikkumoisio lounaiskulmasta on osoitettu 26 m²:n suuruinen alue maa- ja metsätalousalueeksi toteutuneen tilanteen mukaisesti. Alue liittyy lännessä Suomelan asemakaavassa maa- ja metsätalousalueeseen. 16
19 5.2 Kaavan vaikutukset Tanska ja Kaussa Havainnekuva Tanskan ja Kaussan alueesta. Yhdyskuntarakenne Kaava mahdollistaa 22 uuden erillispientalon toteuttamisen alueelle. Alueen tuleva asukasmäärä on noin 55. Yhdyskuntarakenne liittyy luontevasti Suomelan ja Hovin asemakaava-alueisiin. Kaava ei mahdollista yhdyskuntarakenteen laajenemista itään päin. Asuinalueen toteuttamisen myötä yhtenäinen metsäalue pirstaloituu. Omakotitonteiksi alueesta on osoitettu 50%, lähivirkistysalueeksi 41% ja katualueeksi 9%. Ihmisten elinolot ja elinympäristö Omakotirakentamisesta huolimatta alueen virkistyskäyttöä voidaan jatkaa. Liikenne Liikenneverkko on yleiskaavan mukaisesti sellainen, että kaavan katualueita ei voida jatkaa asuinalueiden laajentamiseksi itään. Korttelien 260 ja 261 toteuttaminen tuottaa Hovin alu- 17
20 eelle läpiajoliikennettä. Kortteleiden 262-265 liikennöinti on järjestetty Vaskitietä pitkin Suomelan asemakaava-alueen kautta. Vaskitie liittyy Suomelan alueella Suomelantielle, joka on alueen pääkokoojakatu, eikä kulje asuinkortteleiden läpi. Luontoarvot Maisema ja kulttuuriympäristö Lammashaka Yhdyskuntarakenne Kevyen liikenteen yhteydet pohjoiseen Hovin alueen suuntaan, etelään Suomelan asemakaava-alueen Y- korttelin suuntaan ja länteen Suomelan asemakaavaalueelle ovat hyvät. Hovin alueella lisääntyvä kevyt liikenne voi luoda tarpeita alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Asemakaavan ratkaisu mahdollistaa alueen pohjoisessa olevan ison kiven/ kalliokumpareen säilyttämisen. Asemakaavaan kuuluvilla rakentamistapaohjeilla on muodostettu korttelikohtaisia, yhtenäisiä, metsämaisemaan soveltuvia rakennusryhmiä. Kaava mahdollistaa 6 uuden erillispientalon toteuttamisen alueelle. Alueen tuleva asukasmäärä on noin 15. Lammashaan alue jatkaa Suomelan asemakaavaalueen ja Jyrkkätien ympäristön yhdyskuntarakennetta. Kaava ei mahdollista yhdyskuntarakenteen laajenemista itään päin. Korttelissa 259 kaavalla on todettu nykyinen, toteutunut tilanne. Asemakaavan mahdollistama lisärakentaminen tontilla on sovitettu ympäristöön ja maisemaan. Ihmisten elinolot ja elinympäristö Korttelin 258 omakotitontit ovat pinta-alaltaan niin suuria, että tonteilla on mahdollista toteuttaa yleiskaavan mukaista maaseutumaista asumista. Myös rakennusoikeutta on riittävästi, jotta tonteille on mahdollista rakentaa talousrakennuksia erilaisiin tarpeisiin. Asumiseen voi liittyä myös yritystoimintaa ja suoramyyntiä. Asemakaava mahdollistaa rakentamisen rinteeseen soveltuen siten, että tarvittaessa puolet kellarikerroksesta on kerrosalaan laskettavaa tilaa. Liikenne Lammashaan alueelle ei ole asemakaavassa osoitettu alueita virkistykseen. Ratkaisu on yleiskaavan mukainen. Yleiskaavan mukaisesti alue tukeutuu Suomelan alueen virkistysalueisiin. Virkistysalueiden puuttumista kompensoi myös tonttien suuri koko, joka mahdollistaa asukkaiden monipuoliset virkistys- ja harrastusmahdollisuudet omilla tonteillaan. Jyrkkätien osoittaminen kaavassa edellyttää, että kiinteistöistä Mäkirinne ja Pikkumoisio osoitetaan asemakaavassa katualueeksi alueet toteutuneen tilanteen mukaisesti. Kunnalla on oikeus saada omistukseensa katualue maankäyttö- ja rakennuslain 94 :n mukaisesti. MRL 104 :n mukaista korvausvelvollisuutta ei synny. 18
21 Toteutuessaan kaava vaikuttaa Jyrkkätien ympäristöön lisäten liikennettä siellä. Lisääntyvä asuminen lisää myös jalankulkua ja pyöräilyä Vesilahdentiellä ja myös sen yli tien eteläpuolelle. Luontoarvot Maisema ja kulttuuriympäristö Alueelta syntyvä kevyt liikenne saattaa aiheuttaa tarpeita Jyrkkätien pohjoispuolisen, asemakaavoittamattoman alueen kevyen liikenteen järjestämiseksi. On mahdollista, että Lammashaan alueelta pohjoiseen suuntautuvalle kevyelle liikenteelle on houkuttelevampaa oikaista alueen läpi suoraan Tanskan ja Kaussan alueelle kuin kiertää Jyrkkätietä länteen ja sieltä Vaskitietä pohjoiseen. Korttelin 266 toteutuessa paikalla oleva kuusimetsikkö tuhoutuu osittain. Asuinalueen toteuttamisen myötä viljelymaisema muuttuu. Asemakaava mahdollistaa kuitenkin Vesilahdentien varren viljelymaiseman säilymisen avoimena sekä maisemaa rajaavan metsän reunan säilymisen. Lammashaan alueen rakentaminen liittyy luontevasti viereisen Suomelan asemakaava-alueen Lähdetien rakentamiseen. Uusi rakentaminen muodostaa uutta maisemanrajaa. Asemakaavaan kuuluvilla rakentamistapaohjeilla on määritetty avoimen peltomaiseman reunaan soveltuvaa yhtenäistä rakentamista. Varsinkin korttelin 258 tontit sijaitsevat maisemallisesti herkällä paikalla. Rakentamistapaohjeista huolimatta rakentamisen sopivuus maisemaan riippuu pitkälti suunnitteluvaiheessa tehtävistä ratkaisuista. Korttelin 258 toteuttaminen vaikuttaa sen pohjoispuolisen kiinteistön, Pikkumoision, maisemiin avoimen viljely- ja järvimaiseman muuttuessa. 19
22 Havainnekuva Lammashaan alueesta. 20
23 Vertailevat tarkastelut Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisesti arvokkaalla maisemaalueella erityistavoitteena on, että alueidenkäyttö soveltuu niiden historialliseen kehitykseen. Pirkanmaan 1. maakuntakaava Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Koko suunnittelualue on osoitettu osaksi Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Vesilahden Kirkonkylän yleiskaava Tanskan ja Kaussan alueet on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi ja lähivirkistysalueeksi. Kulku alueelle on osoitettu pohjoisesta Hovin asemakaava-alueen kautta. Alueen länsipuolelle on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve ja viheryhteystarve, jonka läpi ei tule ohjata moottoriajoneuvoliikennettä. Lammashaan, Mäkirinteen ja Pikkumoision alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi, joka on tarkoitettu maaseutumaiseen asutukseen. Milloin rakennuspaikoilla on yhteinen vesihuoltojärjestely, rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle 3000m2. Avoimien peltoalueiden läheisyydessä rakennusten tulee sopeutua maisemaan. Alueelle on osoitettu melualueen rajaus, jolla on osoitettu likimääräinen päiväohjearvon 55 dba liikennemelualueen raja. Kaavamääräyksenä on, että melun suojaustarve on huomioitava yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Kulku Lammashaan alueelle on osoitettu lännestä Mäkirinteen pohjoispuolelta Jyrkkätietä pitkin. Jyrkkätien liittymä Vesilahdentielle on osoitettu poistuvaksi. Vesilahdentien varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Suomelan asemakaava Erityistavoite on huomioitu yhdyskuntarakenteessa, rakentamisen sovittamisessa peltomaisemaan ja rakentamistapaohjeissa. Kaava on maakuntakaavan mukainen. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on huomioitu yhdyskuntarakenteessa, rakentamisen sovittamisessa peltomaisemaan ja rakentamistapaohjeissa. Kaavassa alueelle on osoitettu pientaloasumista ja lähivirkistysalueita. Tanskan ja Kaussan alueelle on osoitettu kulku vain osittain yleiskaavassa esitetyllä tavalla Hovin alueen kautta. Ratkaisulla vähennetään Hovin asuinalueen läpi kulkevan liikenteen määrää. Pääosa liikenteestä on ohjattu Suomelan asemakaava-alueen kautta, jossa liikenne voidaan järjestää kokoojakadun kautta ilman, että siitä aiheutuu läpiajoa asuinalueille. Tanskan ja Kaussan alueen länsipuolelle on toteutettu viheralue, jonka läpi ei ole ohjattu moottoriajoneuvoliikennettä. Lammashaan alueella tonttien keskikoko 2750 m² on alle yleiskaavan määräyksen. Tonttikoon alittumiseen ovat johtaneet maiseman huomioiminen siten, että olemassa oleva metsänreuna voidaan säilyttää, että on voitu muodostaa uudesta rakentamisesta uutta maisemanrajaa ja että on voitu toteuttaa tonteilla maaseutumaisen asumisen ideaa. Melualue on huomioitu kaavassa. Liikenneverkko vastaa yleiskaavaa. Järvenrannan asemakaava liittyy välittömästi Suomelan asemakaavaan jatkaen siinä osoitettua liikenneverkkoa. 21 Järvenrannan asemakaavan keskimääräinen tonttikoko on suurempi ja tehokkuus pienempi kuin Suomelan asemakaava-alueella.
24 Kaavayhdistelmä, jossa näkyvät Järvenrannan asemakaava-alueen lisäksi voimassa oleva asemakaavatilanne. 5.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset 22
23 25
26 Yleismääräykset: Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Korttelissa 258 rakentaminen on tulee toteuttaa siten, että tontille voidaan suojata liikennemelulta oleskelualue asuinrakennuksella, autotallilla ja talousrakennuksella. Leikki- ja oleskelualueena käytettävä piha-alueen melutaso on oltava alle 55 db (LAeq klo 7-22) ja alle 50 db (LAeq klo 22-7). Autopaikkoja on varattava 2 ap/ tontti. Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. 5.4. Nimistö Asemakaavalla muodostuvat uudet kadunnimet Isonkivenkuja ja Lammashaankuja. Isonkivenkuja on saanut nimensä katualueen eteläpuolella olevasta isosta kivestä/ kalliokumpareesta. Lammashaankujan nimi tulee alueen kiinteistön nimestä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kortteleita 260 ja 261 lukuun ottamatta asemakaavan toteuttaminen edellyttää Suomelan asemakaavassa osoitettujen Suomelantien, Vaskitien eteläosan ja Jyrkkätien länsipään toteuttamista. Korttelit 260 ja 261 voidaan toteuttaa välittömästi kaavan voimaan tulon jälkeen. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi alueen toteuttamisen yhteydessä Vesilahdentielle olisi suositeltavaa toteuttaa yleiskaavan mukainen kevyen liikenteen väylä ja tielle turvallinen ylityspaikka. Asemakaavaan liittyy rakentamistapaohjeet, joita toteuttamisessa tulee noudattaa. Nokialla 20.11.2014 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 24
27 Liite 1: Järvenrannan asemakaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma VESILAHDEN KUNTA, JÄRVENRANTA JÄRVENRANNAN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee osaa Vesilahden Järvenrannan kylän kiinteistöistä 2:44 ja 1:54 sekä kiinteistöjä 1:55, 1:58 ja 1:62 kokonaisuudessaan. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.4.2012 29.1.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Suunnittelualueen sijainti. Suunnittelualue jakautuu kahteen osaan. Pohjoisempi, kiinteistöt 2:44 ja 1:55 käsittävä osa sijaitsee Hovin alueen eteläpuolella metsässä. Eteläisempi alue käsittää kiinteistöt 1:62 ja 1:58 sekä osan kiinteistöstä 1:54 ja rajoittuu Vesilahdentiehen. Alueen tarkempi rajaus saattaa vielä muuttua suunnittelutyön kuluessa. 1
28 Liite 1: Järvenrannan asemakaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALOITE Asemakaavamuutos on tullut vireille maanomistajien aloitteesta ja yksityisestä tarpeesta. TAVOITTEET Tavoitteena on muodostaa alueille luonnonympäristöön ja maisemaan hyvin soveltuvat pientaloalueet. Asemakaavan ohjeena on Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaava, jossa alueet on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, maaseutumaisen pientaloasumisen alueeksi sekä lähivirkistysalueeksi. Yleiskaavasta voidaan poiketa perustellusti. LÄHTÖTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE Asemakaava Suunnittelualueella ei ole ennestään voimassa asemakaavaa. Suunnittelualueen länsipuolella, välittömästi siihen rajautuen on vireillä Suomelan asemakaavahanke. Suunnittelualueen pohjoispuolella on voimassa Hovin asemakaava vuodelta 2003. Suomelan asemakaava-ehdotus (12.11.2012) ja pohjoispuolella voimassa oleva asemakaava. Järvenrannan asemakaava-alue rajattu sinisellä. 2
29 Liite 1: Järvenrannan asemakaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yleiskaava Alueella on voimassa Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus, joka sai lainvoiman 19.3.2009. Kaavassa metsään sijoittuvat kiinteistöt 2:44 ja 1:55 on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi ja lähivirkistysalueeksi ja Vesilahdentien pohjoispuolelle sijoittuvat kiinteistöt 1:58 ja 1:62 maaseutumaisen pientaloasumisen alueeksi. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Lisämerkinnällä r on osoitettu vaihtoehtoisia tai tarvittaessa myöhemmin käyttöön otettavia reservialueita. Koko suunnittelualue on osoitettu osaksi Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta. 3
30 Liite 1: Järvenrannan asemakaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muut suunnitelmat ja lähtökohdat sekä laadittavat selvitykset Järvenrannan asemakaava-alueelle on laadittu kaavoitusta varten muinaisjäännösinventointi. Selvityksen mukaan alueella ei havaittu muinaisjäännöksiä. Kaavan valmisteluvaiheessa kaavamuutosalueesta on laadittu luontoselvitys, jonka mukaan alueelta ei löytynyt lain suojaamia luontokohteita tai uhanalaisia kasvilajeja. Alueen länsipuolella vireillä olevaa Suomelan asemakaavaa varten laaditut seuraavat selvitykset käsittelevät osin myös suunnittelualuetta: - Vesilahti, Suomelan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Mikroliitti Oy. - Suomelan kulttuurimaisemaselvitys. Suomelan asemakaava, Vesilahti. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2012. Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen (Air-Ix Ympäristö Oy 2005-2006) taustaselvitykset sisältävät myös tietoa alueesta: - Vesilahti, kirkonkylän osayleiskaavan luontoselvitys. Mira Ranta, 2004. - Vesilahti, kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys. Jari Heiskanen, 2004. - Pappilan asemakaava-alue. Kulttuuriympäristöselvitys. Rakennuskulttuurityö Kivikenkä 2002. - Hovin asemakaava-alue. Kulttuuriympäristöselvitys. Rakennuskulttuurityö Kivikenkä 2002. - Vesilahti, arkeologinen inventointi. Juha-Matti Vuorinen, Tampereen museot 1996. - Arkeologiset täydennysinventoinnit, Tampereen museot 2006. - Kirkonkylän liikenneselvitys, A-insinöörit, 2006. - Keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen osainventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo 2006. Alue rajoittuu Vesilahdentiehen/ MT 301:een. Tien liikennemäärät ja melutasot tunnetaan. MAANOMISTUS Suunnittelualueet ovat yksityisessä omistuksessa. OSALLISET Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: - Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöjen omistajat ja asukkaat - Suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat yritykset ja niiden työntekijät - Pirkanmaan ELY-keskus - Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan maakuntamuseo - Kunnan hallintokunnat (tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta) - Vesilahden ympäristönsuojelu - Tampereen aluepelastuslaitos - Elisa Oyj - Telia Sonera Oyj - Vattenfall Verkko Oy (Elenia) - Vesilahden Luonto ja Latu ry - Wesilahti-Seura ry Osallisten luetteloa voidaan täydentää työn aikana 4
31 Liite 1: Järvenrannan asemakaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; (turvallisuus, viihtyisyys) 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. (rakennuskulttuuri, maisema- ja kylätaajamakuva) Järvenrannan asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioitaviksi tulevat erityisesti suunnitelman vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, kulttuuriperintöön, yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen sekä elinympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tiedottaminen Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Hankkeen vaiheista ja ajankohtaisista asioista on mahdollista saada henkilökohtaista tietoa sähköpostitse ilmoittamalla halukkuudestaan liittyä hankkeen sähköpostilistalle osoitteeseen helena.vaisanen@kolumbus.fi. Suunnitelmien nähtävilläolo Suunnitelmat ovat nähtävänä kunnantalon teknisessä toimistossa sekä kunnan internet-sivuilla. Nähtävänäolosta tiedotetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä ilmoitetaan kirjeitse osallisille. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu, jossa on mahdollista tarkemmin määrittää suunnittelun reunaehtoja. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisilta kommentteja ja kaavaehdotuksesta lausuntoja. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu. KAAVAHANKKEEN KULKU JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Vireillepano, kesäkuu 2012 Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa 25.6.2012 125. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 13.8.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kunnantalon teknisessä toimistossa koko suunnittelutyön ajan, ja se on lähetetty tiedossa oleville osallisille. Osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta joko suullisesti tai kirjallisesti. Saadut mielipiteet on käsitelty kaavatoimikunnassa. Valmisteluaineisto nähtävänä, kevät 2013 Valmisteluvaiheessa laaditaan asemakaavaluonnos, joka lähtökohdat huomioiden mahdollisimman hyvin vastaa asetettuja tavoitteita. Tarvittaessa järjestetään neuvotteluja eri osapuolten kesken. Tässä vaiheessa tehdään myös tarvittavat selvitykset. 5
32 Liite 1: Järvenrannan asemakaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakarttaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ja aineistosta pyydetään lausunnot. Kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa palautetta, jonka perusteella sitä tarkistetaan tarvittaessa. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausuntoja asianomaisilta viranomaisilta. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta sen nähtävänäoloaikana suullisesti tai kirjallisesti. Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään kaavatoimikunnassa. Kaavaehdotus nähtävänä, kesä 2013 Saadun palautteen jälkeen kaavaluonnokseen tehdään tarvittavat muutokset ja laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus käsittelee. Kaavaehdotus pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta tekee kunnanhallitus. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänäolon päättymistä. Mikäli muistuttaja haluaa perustellun kunnan kannanoton muistutukseensa, tulee pyyntö tehdä ehdotuksen nähtävänäolon aikana. Samoin osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon aikana. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet, ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Kaava hyväksytään ja tulee voimaan, 2013 Kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä ja valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen nähtäväksi asettamisesta, jonka ajankohta ilmoitetaan valtuuston kokouskutsussa Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. Kirjeen lähettämis- tai vastaanottamisajankohta ei muuta valitusajan alkamisajankohtaa. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Lempäälän- Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. YHTEYSHENKILÖT Kunnan edustaja kaavatyössä: Leena Lahtinen vs. aluearkkitehti Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Helena Väisänen, arkkitehti SAFA Puh. 040 335 4223 Puh. 040 5576086 E-mail: leena.lahtinen@urjala.fi E-mail: helena.vaisanen@kolumbus.fi 6