KIRJALLINEN KYSYMYS 544/2001 vp Koululäksyjen tiedoksisaanti poissaolotapauksissa Eduskunnan puhemiehelle Peruskouluissa on kunnasta ja koulusta riippuen eroja siinä, miten koulusta pitkään poissa olleen oppilaan oletetaan saavan selville poissaolon aikana tulleet läksyt ja mahdollisten, heti poissaolon jälkeen pidettävien kokeiden koealueet. Kun pienilläkin paikkakunnilla on kouluja lakkautettu ja oppilaat siirretty yhteen isoon keskuskouluun, puhumattakaan suurten paikkakuntien jättikouluista, joiden oppilaiden vanhemmat ovat toisilleen täysin vieraita, on syntynyt tilanne, jossa poissaolleella oppilaalla ei ole aina lähellä olevaa kaveria, jolta kysyä em. tietoja. Monesti oppilaille annetut "kotitehtäväkaverit", joilta oppilaan tulisi poissa ollessaan ensisijaisesti saada tieto läksyistä, ovat yhtä tietämättömiä kuin poissa ollut itsekin. Lisäksi jotkut opettajat kieltäytyvät ottamasta puheluja vastaan kouluajan jälkeen ja kieltäytyvät näin auttamasta oppilasta läksyjen tiedoksisaannissa. Näistä syistä tulisi kouluilla olla yhtenäinen ohjeistus siitä, kuinka poissa ollut oppilas saisi varmuudella tiedon rästiläksyistään ja kokeistaan. Kun tämä ei toimi, joutuu oppilas itse syntipukiksi ja silmätikuksi tietämättömyytensä ja osaamattomuutensa takia ilman omaa syytään. Kaikki eivät ole poissa koulusta ilman pätevää syytä pelkän pinnaamisen takia. Opetusministeriön tai opetushallituksen tulisi pikaisesti huolehtia siitä, että kouluille luodaan yhtenäiset ja sitovat ohjeet toimivasta järjestelmästä ko. asiassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että kouluissa on ristiriitaisia ja toimimattomia käytäntöjä siitä, mitkä ovat poissa olleen oppilaan velvollisuudet ja mahdollisuudet saada selville poissaolonsa aikaiset läksyt ja mahdolliset koealueet ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin yhtenäisten ja sitovien ohjeiden luomiseksi tämänkaltaisia tilanteita varten? Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2001 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 544/2001 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että kouluissa on ristiriitaisia ja toimimattomia käytäntöjä siitä, mitkä ovat poissa olleen oppilaan velvollisuudet ja mahdollisuudet saada selville poissaolonsa aikaiset läksyt ja mahdolliset koealueet ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin yhtenäisten ja sitovien ohjeiden luomiseksi tämänkaltaisia tilanteita varten? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) 3 :n mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyövelvoite koskee niin opetuksellisia kuin kasvatuksellisiakin asioita. Yhteistyön tarkemmat muodot ja toimintatavat on lainsäädännössä jätetty kunta- ja koulutasolle paikallisten olosuhteiden mukaan ratkaistaviksi. Perusopetuksen oppilaan tulee perusopetuslain 35 :n perusteella pyytää lupa koulusta poissaoloon. Myös sairaustapauksissa poissaolosta tulee ilmoittaa kouluun. Vastuu luvan pyytämisestä on oppilaan huoltajalla. Käytännössä pyyntö tehdään oppilaan opettajalle. Lyhytaikaisista poissaoloista pyyntö esitetään käytännössä usein myös jälkikäteen. Opettaja ei voi kieltäytyä vastaanottamasta poissaolopyyntöjä myöskään kouluajan ulkopuolella. Samalla kun poissaolopyyntö esitetään, voi opettajalta tiedustella läksyjä ja mahdollisia muita tehtäviä, joita on poissaolopäivinä annettu. Tärkeää on, että koulussa ja yksittäisessä luokassa on sovittu opettajan sekä oppilaiden ja näiden huoltajien kesken, miten poissaololupaa pyydetään tai poissaolosta muuten ilmoitetaan ja miten läksyjä ja muita tehtäviä voi tiedustella. Jos tällaisia pelisääntöjä ei ole yhdessä sovittu, voivat myös oppilaiden huoltajat tehdä asiasta aloitteen opettajalle tai tarvittaessa koulun rehtorille. Jos oppilas on pyrkinyt selvittämään, mitkä läksyt on poissaolopäivinä koulussa annettu, eikä hän ole niitä kohtuullisella vaivalla saanut selville, ei oppilaaseen voida kohdistaa moitetta siitä, ettei läksyjä ole tehty. Perusopetuslain 16 :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tukiopetus voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos oppilas joutuu olemaan pitkään pois koulusta. Vuoden 2000 elokuun alusta käynnistyneen esiopetusuudistuksen myötä tullaan myös perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako sekä opetushallituksen antamat opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet uudistamaan. Valtioneuvoston joulukuussa 1999 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan peruskoulun uusittu opetussuunnitelman otetaan käyttöön esiopetuksen toimeenpanon jälkeen asteittain lukuvuodesta 2002 2003 alkaen. Mainittujen päätösten valmistelutyö on jo aloitettu. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tapaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin on kaavailtu nykyistä enemmän ja yksityiskohtaisempaa tekstiä kodin ja koulun yhteistyöstä. Opetussuunnitelman perusteet on oikeudellisesti sitova normi. 2
Ministerin vastaus KK 544/2001 vp Raimo Vistbacka /ps Edellä olevan perusteella hallituksen näkemyksen mukaan kysymyksessä tarkoitetuista käytännöistä päättäminen kuuluu asian luonteen perusteella kouluille ja opettajille. Valtion opetusviranomaiset pyrkivät omalta osaltaan tiedotuksen ja koulutuksen avulla ohjaamaan kouluja ja opettajia oppilaat huomioon ottaviin hyviin käytäntöihin. Myös oppilaiden huoltajien aktiivisuus on asiassa tärkeää. Opetussuunnitelman perusteiden valmistelun yhteydessä pyritään nykyistä enemmän korostamaan kodin ja koulun yhteistyötä erilaisissa koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga spörsmål SS 544/2001 rd: Är regeringen medveten om att skolorna har motstridiga och illa fungerande tillvägagångssätt när det gäller en elevs skyldigheter och möjligheter att få reda på vilka läxor och eventuella provavsnitt som varit aktuella under den tid elever varit frånvarande och avser regeringen vidta åtgärder för att skapa enhetliga och bindande anvisningar för detta slags situationer? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 3 i lagen om grundläggande utbildning (628/1998) skall utbildningen genomföras i samarbete med hemmen. Skyldigheten att samarbeta gäller både undervisning och fostran. Hur samarbetet närmare skall utformas och hur man skall gå till väga har i lagstiftningen överlåtits åt kommunerna och skolorna att avgöra utifrån de lokala förhållandena. En elev i den grundläggande utbildningen skall enligt 35 i lagen om grundläggande utbildning be om tillstånd att vara frånvarande från skolan. Också vid sjukdomsfall skall skolan informeras om frånvaron. Det är elevens vårdnadshavare som skall se till att frånvarotillstånd söks. I praktiken riktas anhållan till elevens lärare. I fråga om kortvarig frånvaro görs anhållan i praktiken ofta också i efterskott. En lärare kan inte heller vägra ta emot en frånvaroanhållan utom skoltid. Samtidigt som anhållan framförs kan de berörda fråga läraren vilka läxor och eventuella andra uppgifter som givits under frånvarodagarna. Det är viktigt att läraren, eleverna och deras vårdnadshavare kommit överens om hur anhållan om frånvaro skall gå till i skolan och i den enskilda klassen eller hur frånvaro annars anmäls eller hur eleverna skall få reda på läxor och andra uppgifter. Om gemensamt överenskomna spelregler saknas kan också elevernas vårdnadshavare ta upp saken med läraren eller vid behov med skolans rektor. Om en elev försökt ta reda på vilka läxor som varit aktuella under frånvarodagarna och trots skälig ansträngning inte lyckats få klarhet i detta, kan eleven inte klandras för att läxorna inte blivit gjorda. Enligt 16 i lagen om grundläggande utbildning skall elever få stödundervisning om de tillfälligt inte lyckas följa studietakten eller annars behöver särskilt stöd. Stödundervisning kan komma i fråga t.ex. om eleven måste vara frånvarande en längre tid. I och med den förskolereform som startade i början av augusti 2000 kommer också de allmänna riksomfattande målen och timfördelningen för den grundläggande utbildningen samt de av utbildningsstyrelsen utfärdade riksomfattande grunderna för läroplanen att förnyas. Enligt den av statsrådet i december 1999 godkända Utvecklingsplanen för utbildning och forskning kommer grundskolans förnyade läroplan att införas stegvis från och med läsåret 2002 2003 efter att förskoleundervisningen har verkställts. Beredningsarbetet i fråga om nämnda beslut har redan påbörjats. På samma sätt som i grunderna för förskoleundervisningens läroplan planeras mer och mer detaljerade text om samarbetet mellan hem och skola också i grunderna för den grundläggande utbildningens läroplan. Grunderna för läroplanen är en juridiskt bindande norm. 4
Ministerns svar KK 544/2001 vp Raimo Vistbacka /ps På basis av det ovan relaterade anser regeringen att det på grund av sakens natur är skolans och lärarnas sak att besluta om sådan praxis som avses i spörsmålet. De statliga undervisningsmyndigheterna försöker för egen del med hjälp av information och utbildning styra skolorna och lärarna att iaktta god praxis som tar hänsyn till eleverna. Även vårdnadshavarnas aktivitet är viktig i sammanhanget. I samband med beredningen av grunderna för läroplanen försöker man lägga större vikt än förut vid samarbetet mellan hem och skola i olika frågor som gäller skolgången. Helsingfors den 15 maj 2001 Undervisningsminister Maija Rask 5