Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

Samankaltaiset tiedostot
= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Luku Pääsääntö (The Second Law)

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Clausiuksen epäyhtälö

Teddy 1. välikoe kevät 2008

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

6. Yhteenvetoa kurssista

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

7 Termodynaamiset potentiaalit

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Thermodynamics is Two Laws and a Li2le Calculus

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

1 Clausiuksen epäyhtälö

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

Lämpöopin pääsäännöt

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

Termodynamiikan toinen pääsääntö

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

Harvan kaasun sisäenergia ja lämpökapasiteetit

2. Termodynamiikan perusteet

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

Entalpia - kuvaa aineen lämpösisältöä - tarvitaan lämpötasetarkasteluissa (usein tärkeämpi kuin sisäenergia)

Kemiallinen reaktio

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

4. Termodynaamiset potentiaalit

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2

DEE Kryogeniikka

2. Termodynamiikan perusteet

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

energian), systeemi on eristetty (engl. isolated). Tällöin sekä systeemiin siirtynyt

VII LÄMPÖOPIN ENSIMMÄINEN PÄÄSÄÄNTÖ

Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, Luku 7 ENTROPIA

Biofysiikka Luento Entropia, lämpötila ja vapaa energia. Shannonin entropia. Boltzmannin entropia. Lämpötila. Vapaa energia.

Ideaalikaasulaki johdettuna mikroskooppisen tarkastelun perusteella! Lämpötila vaikuttaa / johtuu molekyylien kineettisestä energiasta

Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics)

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Torstai klo Termodynamiikan käsitteitä

Termodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit

6. Entropia, lämpötila ja vapaa energia

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Astrokemia Kevät 2011 Harjoitus 1, Massavaikutuksen laki, Ratkaisut

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

Termofysiikan perusteet

Luku6 Tilanyhtälö. Ideaalikaasun N V. Yleinen aineen. paine vakio. tilavuus vakio

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

Transkriptio:

KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 1 1. TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ Lord Kelvin: Lämpöenergian täydellinen muuttaminen työksi ei ole mahdollista 2. pääsääntö kertoo systeemissä tapahtuvien spontaanien prosessien suunnan (vrt. 1. pääsääntö: kertoo mitkä prosessit ovat mahdollisia (energian säilyminen)) Miksi pallon pomppiminen ei jatku ikuisesti? (sitä ei 1. pääsääntö kiellä! ) 1 KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 2 Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi Entropia S Tilasuure Entropian muutos S kertoo kuinka energia jakautuu kun systeemi muuttuu tilasta toiseen Toinen pääsääntö entropian avulla ilmaistuna: Eristetyn systeemin entropia kasvaa spontaanissa prosessissa: S > 0 Entropian termodynaaminen määritelmä perustuu reversiibeliin prosessiin: mitattaville muutoksille missä polku i f valitaan reversiibeliksi 2

KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 3 Esimerkki: Laske ideaalikaasun isotermiseen laajenemiseen liittyvä entropian muutos T = vakio U = q + w = 0 q = -w joten myös q rev = -w rev Isoterminen reversiibeli laajenemistyö laskettiin aiemmin T = vakio voidaan ottaa ulos intergraalista ja edelleen joten Jos esim. n = 1 mol ja V f / V i = 2, saadaan Huom: riipu T:stä, S > 0 (spontaani muutos) [entä kutistuminen?] 1) S ei 3 KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 4 Systeemin ympäristö voidaan ajatella vakiotilavuuksiseksi, ja sekä reversiibeleille että irreversiibeleille prosesseille pätee ja mitattaville muutoksille Adiabaattiselle muutokselle S tot = 0 Esim. Laske ympäristön entropian muutos, kun 1 mol vettä muodostuu vedystä ja hapesta. Entropia on tilasuure, joten suljetulle polulle on aina voimassa 4

KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 5 Perustele, että oheiselle suljetulle polulle (ideaalikaasu) = 0 (Carnot-sykli) Carnot-tehokkuus lämpökoneelle Kuvasta Reversiibelille prosessille 5 KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 6 Esim. Jääkaapin toimintaperiaate (taululle). Miksi jääkaappi (tai pakastin) kannattaa asentaa viileään huoneeseen? Clausiuksen epäyhtälö Yleisesti joten dq rev dq = dw dw rev 0 sillä reversiibelissä prosessissa tehdään maksimityö On siis dq rev dq ja entropian määritelmän mukaan Eristetyllä systeemillä dq = 0 joten eristetyssä systeemissä entropia ei voi pienentyä spontaanissa prosessissa (2. pääsäännön hengessä) 6

KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 7 Esimerkkejä entropian muutoksista: (1) Ideaalikaasun isoterminen laajeneminen (laske systeemin ja ympäristön entropian muutokset) (2) Faasitransitioon liittyvä entropian muutos (3) Lämmitys vakiopaineessa Kuva: Määritä entropian muutos välillä 0 T? 7 KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 8 Nernstin teoreema: fysikaalisen ja kemiallisen muutoksen entropia lähestyy nollaa, kun lämpötila lähestyy nollaa Termodynamiikan 3. pääsääntö: Nollalämpötilassa virheettömän ja täysin järjestäytyneen kiteen entropia on nolla 3. pääsännön mukaiset standardientropiat on taulukoitu, ohessa esimerkkejä Standardisen reaktioentalpian määrityksessä voidaan käyttää Hessin lain ideaa: 8

KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 9 Ionisille liuoksille sopimus: protonien entropia vedessä on nolla kaikissa lämpötiloissa HELMHOLTZIN JA GIBBSIN ENERGIAT Käytetään Clausiuksen epäyhtälöä vakiotilavuudessa ja vakiopaineessa ja tutkitaan mitä ehtoja saadaan spontaaneille prosesseille Lämmitys vakiotilavuudessa dq v = du joten eli Prosesseille jotka tapahtuvat joko vakioenergialla tai vakioentropiassa, saadaan nyt spontaanin muutoksen suuntaa osoittavat epäyhtälöt Vastaavasti lämmitys vakiopaineessa: josta ehdot 9 KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 10 Edellä johdetut infinitesimaaliset muutokset spontaaneille prosesseille voidaan ilmaista uusien termodynaamisten energioiden avulla: Helmholtzin energia ja Gibbsin energia Isotermisille muutoksille Spontaanien muutosten suunnat (1) Helmholtzin ja (2) Gibbsin energiat kuvaavat maksimia hyödyllistä työtä (muuta kuin tilavuudenmuutostyö), jota systeemi voi tehdä (1) vakiotilavuudessa ja (2) vakiopaineessa. Tästä syystä puhutaan myös Helmholtzin ja Gibbsin vapaaenergioista (free energy) (energia joka on vapaasti muutettavissa työksi) 10

KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 11 Reaktioille standardinen Gibbsin energian muutos voidaan laskea Hessin ideaa käyttäen Kaksi esimerkkiä ionien liukenemisesta veteen (termodynaaminen sykli) 11 KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 12 TERMODYNAMIIKAN 1. JA 2. LAKI YHDISTETTYNÄ Termodynamiikan peruslaki infinitesimaalisille muutoksille Koska U = U(S,V) joten on oltava joten tunnistamme termodynaamiset määritelmät lämpötilalle ja paineelle Yleisesti: jotta kahden muuttujan funktion f(x,y) infinitesimaalinen muutos 12

KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 13 df = g(x,y)dx + h(x,y)dy on eksakti differentiaali, on oltava voimassa Termodynaamisista energiasuureista voidaan nyt johtaa ns. Maxwellin yhtälöt U = U(S,V) H = H(S,p) A = A(T,V) G = G(T,p) GIBBSIN ENERGIASTA 13 KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 14 Gibbsin energialle voidaan johtaa (taululla) perusyhtälö Gibbsin energian luonnolliset muuttujat ovat paine ja lämpötila. Gibbsin energian muuttuminen näiden muuttujien suhteen määrittelee entropian ja tilavuuden 14

KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 15 Koska S > 0, Gibbsin energia pienenee kun lämpötila kasvaa (jos paine ja systeemin koostumus pysyvät samana) Gibbsin energian lämpötilariippuvuus on suurinta kaasuilla (miksi)? Koska V > 0, Gibbsin energia kasvaa kun paine kasvaa (jos lämpötila ja systeemin koostumus pysyvät samana) Gibbsin energia paineriippuvuus on suurinta kaasuilla (miksi)? 15 KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 16 GIBBSIN ENERGIAN LÄMPÖTILARIIPPUVUUS Gibbsin energia määrää systeemin tasapainokoostumuksen. G:n lämpötilariippuvuus on tärkeää tuntea. G:n (tai paremmin G/T) lämpötilariippuvuutta kuvaa Gibbs-Helmholtz yhtälö Koska G on tilasuure, eo. yhtälöä voidaan soveltaa suoraviivaisesti mitattavalle entalpian muutokselle (vakiopaineessa) 16

KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 17 GIBBSIN ENERGIAN PAINERIIPPUVUUS Vakiolämpötila dt = 0 dg = Vdp ja siten Kondensoituneessa aineessa (kiinteä tai neste) moolitilavuus on lähes vakio paineen muuttuessa, joten hyvä approksimaation on Kaasut: moolitilavuus riippuu herkästi paineesta, joten on käytettävä tilanyhtälöä. Ideaalikaasulle V m = RT/p joten 17 KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 18 Jos vertailupaineena on standardipaine, saadaan Reaalikaasuille voidaan kirjoittaa täsmälleen samanmuotoinen yhtälo, mikäli paine korvataan efektiivisellä paineella eli fugasiteetilla f: missä f = φp, φ = fugasiteettikerroin (paljas luku) 18

KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 19 Fugasiteettikertoimen ja puristuvuustekijän Z välillä on yhteys (ei johdeta) Alla φ van der Waals kaasulle redusoidun paineen funktiona sekä dataa typelle 19 KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 20 KESKEISET ASIAT VIELÄ KERRAN: - toinen laki (Kelvin): lämmön täydellinen muuttuminen työksi ei ole mahdollista - 2. laki entropian avulla lausuttuna: spontaanissa muutoksessa eristetyn systeemin entropia kasvaa - entropian termodynaaminen määritelmä: ds = dq rev / T - Carnot n sykli : isotermisten ja adiabaattisten reversiibelien muutosten suljettu polku - Carnot tehokkuus: e rev = 1 T c /T h (aina < 1) - Clausiuksen epäyhtälö: ds dq / T - Nernstin teoreema: entropian muutokset prosesseissa -> 0 kun T -> 0. - Sopimus: kiinteän aineen (absoluuttinen) entropia = 0 kun T = 0. (3. pääsääntö) 20

KEMA221 2009 TERMODYNAMIIKAN 2. PÄÄSÄÄNTÖ ATKINS LUKU 3 21 - Helmholtzin (vapaa)energia A = U -TS - Gibbsin (vapaa)energia G = H - TS - spontaaneille muutoksille pätee: ds U,V 0, du S,V 0, da T,V 0, dg T,P 0. - termodynaamisessa tasapainossa da T,V = 0 tai dg T,P = 0 - Helmholtzin ja Gibbsin energiat kuvaavat maksimia hyödyllistä työtä (muuta kuin tilavuudenmuutostyö) vakiotilavuudessa ja vakiopaineessa - termodynamiikan perusyhtälö tilasuureiden eksaktien differentiaalien avulla: du = TdS - pdv - Maxwellin yhtälöt liittävät termodynaamiset muuttujat toisiinsa 21