Nautojen käsittely Katri Strohecker Finn Beef Ay
Koulutus: MMM, agronomi Työkokemus: naudanlihantuotanto ja tutkimus eri muodoissa; USA, Suomi Emolehmätuottaja Kotipaikka: Leppävirta Perhe: aviomies ja 3 poikaa Katri Strohecker Finn Beef Ay
Päivän aiheena Naudan aistit käsittelyn näkökulmasta Miksi nauta toimii tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa Erilaisia käsittelytilanteita Turvallinen eläinten käsittely Asioita, jotka vaikuttavat eläinten liikkumiseen / toimimiseen
Miksi meidän tarvitsee puhua käsittelystä ja eläinten käyttäytymisestä?
Olemme tärkeä ja välttämätön osa ruoantuotantoketjua: tavoitteena tulisi olla laadun parantaminen omien toimien avulla! --Ja ettemme menettäisi / pilaisi elintarvikkeen laatua -- Työturvallisuus: eläimet ja ihmiset!
Hyvän käsittelyn tavoitteena (kaikki eläinlajit): Estää työntekijöiden ja eläinten loukkaantumisia Vähentää naarmuja/mustelmia/verenpurkaumia/lihas- ja vuotavaurioita Vähentää eläinten (ja työntekijöiden!) stressiä Parantaa lihan ja vuodan laatua
Nautojen käsittely on yksinkertaista! Käsittelijän tulee vain osata lukea ja tulkita eläimiä oikein!
Nautojen käsittely on vaarallista! Väärä käsittely voi olla hengenvaarallista sekä ihmiselle että eläimelle!
Käsittely on eläimiin vaikuttamista NOLLAVAIKUTTAMINEN: esim. vasikoiden tarkkailu etäältä ja huomaamattomasti HILLITTY VAIKUTTAMINEN: esim. kun makaavia eläimiä seurataan yöllä YKSILÖITY JA KESKITTYNYT VAIKUTTAMINEN: esim. eläimen erottelu laumasta JOHDATTAVA VAIKUTTAMINEN: nauta seuraa muita nautoja tai ihmistä
Käsittely on eläimiin vaikuttamista TEHOVAIKUTTAMINEN: tehovälineet, äänet, käsittelijän liikkeet jne. VÄISTYVÄ TAI VETÄYTYVÄ VAIKUTTAMINEN: vältetään oma loukkaantuminen TAHATON, EI-TARKOITUKSELLINEN VAIKUTTAMINEN: tulee tietää mitä tehdä eri tilanteissa (ihminen väärässä paikassa tms.)
Vähäinenkin käsittely voi olla riittävää ja oikeaa
Nauta on arojen säikky saaliseläin Metsäarojakin on olemassa - Nauta tuntuu pitävän kasvillisuuden tuomasta suojasta
- Nauta tuntuu pitävän kasvillisuuden tuomasta suojasta
Vasikat lepäävät piilossa pienenä
Eläinsuojeluasetus 4 luku, Eläinten kohtelu ja käsittely 12, yleiset vaatimukset Eläintä on kohdeltava rauhallisesti, eikä sitä saa tarpeettomasti pelotella tai kiihdyttää` ` Eläintä ei saa vahingoittaa tai käsitellä väkivaltaisesti Eläintä ei saa raahata sarvista, jaloista, hännästä, turkista tai suoraan päästä vetäen
Millainen on hyvä nauta käsitellä?
Millainen on hyvä nauta? Rauhallinen Liikkuu sinne minne ohjataan Luottaa ihmiseen Ei ole aggressiivinen Antaa auttaa
Pidä kiinni vain, jos ei pääse karkuun Köysi ja cowboy-menetelmä: Hidas, raskas ja vaarallinen. Vaatii osaamista, josta puutetta.kevyet esivalmistelut ja mieskunnon paraneminen ainoita hyötyjä. Vältä kiinniottoa, se villitsee eläimiä.
Naudan perusominaisuuksia Nauta on yksinkertainen : tarvitsee ruokaa, juomaa, makuupaikan Nauta on kaukonäköinen: tärkeää huomioida omissa liikkeissä! Herkkä kivulle (yksilöllinen) Nauta stressaantuu nopeasti väärästä käsittelystä, mutta liikkuu helposti jos osataan hyödyntää luontaista käytöstä / naudan reaktioita
Millainen on huono / hankala nauta käsitellä?
Hankala nauta Pelokas ja arka Nopea ja arvaamaton liikkeissään Aggressiivinen Aiheuttaa levottomuutta muihin Yksin jätetty eläin (luontainen pelko!)
Paniikkinen eläin voi olla vaarallinen Paniikki on tarttuvaa Piirros:Elayne Sears,kirjassa Humane Livestock Handling 2008
Silittämisestä Rapsuttelusta Käden lepuuttamisesta selällä Juttelusta Rauhallisesta liikkumisesta Mistä nauta pitää?
Mistä nauta EI pidä? Äkillisistä liikkeistä ja äänistä Huutamisesta Korkeista äänistä Läiskimisestä Potkimisesta
Naudan pelko Pelkoon reagoiminen on yksilöllistä Pelkoa voi myös opetella (emo opettaa vasikkansa) Pelko ilmenee: pitkänä karkuetäisyytenä levottomuutena ihmisen lähellä jämähtämisenä paikoilleen aggressiivisena käytöksenä arvaamattomana käytöksenä
Kesytkin naudat pelästyvät
Eläin muistaa: Naudan pelko pelko yhtä ihmistä kohtaan voi tulla yleistykseksi kaikkia ihmisiä kohtaan pelottava paikka (esim. lastaustilanne, jossa kohdeltu huonosti) Luottamus tulisi rakentaa jo syntymästä lähtien
Pelon hallinta Eläinlajien välinen pelko on luonnollista Ihmistä pelkäävä tuotantoeläin stressaantuu ihmisen läsnäolosta; laskee tuotosta Pelon oppii sekunnissa, mutta sen voittamiseen voi mennä vuosia Vaarana pelon yleistäminen Ensikokemus tärkeää: opeta eläimet hoitajiin ja käsittelyyn kaikessa rauhassa Epämiellyttävät konstit varattava vain kurinpalautukseen, ei opetukseen Totuta kaikkeen uuteen, huomioi luonne ja perimä
Erota pelko aggressiosta Uhattuna saaliseläimet useimmiten pakenevat. Nurkkaan ajettu saattavat myös käydä päälle tai potkia Pelko on vaarallista Kytketyt eläimet potkivat enemmän kuin vapaana pidetyt. Dominanssiin pyrkivät sonnit ja vasikoitaan puolustavat emot joskus hyökkääviä eli aggressiivisia Tällöin hengenvaarallisia Sonnit on ehdottomasti kasvatettava laumassa.
Opeta Naudan voi opettaa tavoille Nauta on hyvin oppivainen eläin osaa käyttää jopa lypsyrobottia: Kaikki eläinten hoito ja käsittely on niiden opettamista! Pelko huonontaa oppimista: Erota oppiminen tottelemisesta HOITAJAN asenne keskeistä: 20 30 % tilojen välisistä tuottavuuseroista johtuu hoitajasta Eläinlajien välinen pelko aiheuttaa stressiä ja laskee tuotosta
Esimerkistä Nauta oppii asioita... Emon vaikutus vasikkaan merkittävä Lauman toiset jäsenet; varsinkin samanikäiset Yksi hankala voi villiinnyttää kaikki muut Yrityksen ja erehdyksen kautta Palkitseminen / rankaisu Opettamalla Riittävästi toistoja ja rauhallisuus Yksilöiden välillä eroja oppimisessa
Stressi ja tuotos Stressaantunut eläin tuottaa vähemmän ja/tai heikentää laatua Maitotuotos laskee Lihan laatu heikkenee: menetetään kuukausien / vuosien työ! stressi ennen teurastusta nostaa lihan ph:n korkealle teurastuksen jälkeen >> DFD-liha (tumma, sitkeä, kuiva) PSE-liha: vaaleaa ja vetistä
Stressin merkitys ennen teurastusta Stressiä voi aiheuttaa esim. nälkä, jano, ahtaus, seisominen (lepo), pelko Eläimet reagoivat stressiin eri tavoin: levottomuus, huutaminen, levoton liikkuminen, tärinä ja vapina, sydämen syke nousee, jne. Ihminen voi vaikuttaa joihinkin asioihin: rauhallinen käytös, kovien äänien välttäminen, tarpeettoman väkivallan käyttö (sähköpiiska!), häiritsevien tekijöiden poistaminen
Kuinka nauta puolustautuu?
Naudan puolustautuminen Puhiseminen Kuopiminen Puskeminen (sarvet!) Potkiminen: vasikat potkivat suoraan taakse aikuiset naudat: alkaa edestä ja jatkuu takaviistoon sivulle (sivupotku on kova!) Ylijuokseminen
Tunnista hyökkäävä nauta, älä käännä sille selkääsi! Ennen hyökkäystä nauta ei välttämättä katso ihmistä ja se kuopii usein maata Piirros:Elayne Sears,kirjassa Humane Livestock Handling 2008
Nauta tunnistaa ihmisen Hajusta Äänestä Työskentelytavasta liikkuminen puhe (äänen painot) tapa lähestyä tapa koskettaa Työvaatteen väristä mahdollisuus hoito ja hälytysväreihin
Kuinka huolehdit omasta turvallisuudestasi nautojen kanssa?
Oma turvallisuus tärkein! Tunne / tutustu eläimiin / navettaan kunnolla Kysele taustoja (vihaiset eläimet jne.) Älä luota tuntemattomiin eläimiin liikaa Aina turvareitti varmistettava (aita, portti, veräjä ) Haastaviin tilanteisiin apua mukaan Pihatossa, laitumella keppi tms. mukana
Hyvä karjanhoitaja! Sekä luonteeltaan että työssä: rauhallinen käytös luotettava johdonmukainen itsenäinen oppii myönteisistä ja negatiivisista kokemuksista
Naudan optimaalinen käsittely: Toimi rauhallisesti Vältä korkeita ääniä; toimi hiljaisesti Hyödynnä luontaista käytöstä; yritä tulkita eläimiä (miksi eläin käyttäytyy tietyllä tavalla?)
Näyttelysonneille nenärengas
Opeta näyttelyeläimet riimuun
Eri ikäisten / erilaisten eläinten ominaisuuksia
Vasikkaa lähestytään sivulta rauhallisesti Ohjaus aitaa tai seinää vasten Pysyy paikallaan kun sen ottaa kainaloon ja painaa sitä seinää vasten Imee sormia: rauhoittuu Pitää käden lepuuttamisesta selän päällä Vasikka (0-2 kk)
Lehmä Lehmän peruskäsittely luonteen mukaan: lehmän tavat ja reagointi olisi hyvä tuntea eri tilanteissa lypsy, kiima, siemennys, poikiminen, vasikan vieroitus, näytteen otot, lastaus jne. lypsylehmät tottuneet käsittelyyn yleensä paljon enemmän kuin liharotuiset eläimet
Siitossonnit jalostetaan käsiteltäviksi; niihin ei kuitenkaan saa täysin luottaa! Sonnille ei koskaan saa kääntää selkäänsä! Sonni haluaa näyttää valtaa (nuorsonni) Sonnit tulee aina kasvattaa ryhmässä Aggressiivinen sonni teuraaksi aina Siitossonni
Eivät yleensä ole tottuneet käsittelyyn poikien leikit : vilkkaita ja vallanhakuisia ei koskaan yksin sonnien karsinaan kunnolliset apuvälineet (käsittelyhäkki, kiinniottoportti jne.) Teurassonnit
Eläinten liikuttelu ja siirtäminen
Mitkä tekijät vaikuttavat naudan liikkumiseen?
Perusasioita naudan liikuttelussa Naudan oltava liikkeessä ja oikeassa vireystilassa ennen kuin sitä voidaan siirrellä ja liikutella Lepäävää ja märehtivää nautaa on vaikea motivoida liikkumaan nopeasti ilman säikyttelyä Viretasoa tai säihkähtämishelppoutta nostavat: Vieraat asiat: vieras ihminen, koira, kissa, lintu jne. Laumasta eroon joutuminen Uuden naudan tuominen laumaan hankalat yksilöt laumassa
Naudan perusominaisuuksia Nauta on yksinkertainen : tarvitsee ruokaa, juomaa, makuupaikan Nauta on kaukonäköinen: tärkeää huomioida omissa liikkeissä! Herkkä kivulle (yksilöllinen) Nauta stressaantuu nopeasti väärästä käsittelystä, mutta liikkuu helposti jos osataan hyödyntää luontaista käytöstä / naudan reaktioita
Näe naudan silmin Käsittelyä suunniteltaessa olisi alue katsottava naudan silmin Naudalla laaja näkökenttä (300 0 ), mutta ei kovin tarkka näkö Nauta EI näe suoraan taakseen (ns. sokea alue) Ei havannoi hyvin syvyyttä (laskee päänsä kun katsoo maassa olevaa asiaa/esinettä) Valon ja varjon vaihtelut (varjo maassa = kuilu) Syvyysnäkö huono Ei pysty paikallistamaan ääntä hyvin
Naudan näkö Noin 3% Nauta näkee todennäköisesti punaisen, keltaisen ja vihreän sävyjä: pystyy valitsemaan hyvin sulavat osat laidunkasvustosta. Nauta havaitsee hyvin liikkeen näkökentän ulkopuolella mutta ei pysty tunnistamaan liikkujaa.
Eläimet haluavat valoon ja hiljaisuuteen varjot ja muut tekijät voivat häiritä liikettä 1. Kimaltelevat lätäköt ja metallit, aurinko 2. Kilisevät kettingit 3. Kolahtelevat aidat 4. Yliäänet 5. Putkissa sihisevä ilma 6. ilmavirtaukset 7. Roikkuvat vaatteet/paperit/ muovit 8. Maassa lepattavat roskat 9. Vieraat esineet 10. Tuuletin 11. Edessä näkyvät ihmiset 10. Lattiamateriaalin muuttuminen 11. Vesiurat tms. kourut 12. Äkillisesti muuttuva väritys/ suuret kontrastit 13. pimeys ja häikäisevä valo
Eläimet liikkuvat rauhallisesti kun keppiä ja muovisuikaletta käytetään rauhallisesti eläinten pään ohjailuun sivulta. Huomiotava myös että aitauksessa riittävästi tilaa eläimille kääntyä. Eläimet eivät lähde ajokujanteeseen, jos näkevät ihmisen (tms. kohteen) edessään. Siirtyvät hyvin puolikaaren muotoisessa aitauksessa, koska kuvittelevat palaavansa sinne mistä tulleet.
Eläimet saattavat kieltäytyä liikkumasta maassa olevien esineiden takia.
Eläimet näkevät keltaiset saappaat ajokujan alaosasta: pysäyttää liikkeen!
Eläimet saattavat pysähtyä lattiassa olevan muovinauhan kohdalle
Eläimet eivät mene rakennukseen, koska se näyttää liian pimeältä. Yksinkertainen ratkaisu on laittaa hyvä valaistus (loisteputki) oviaukon luo.
Naudat liikkuvat avointa ovea kohti, josta tulee valoa. Kun ovi oli kiinni eläimet eivät liikkuneet, koska alue oli pimeä ja varjoinen.
Eläimet saattavat kieltäytyä liikkumasta, koska näkevät edessä olevan auton.ongelman ratkaisuna kiinteät ajosillan seinämät.
Umpiseinäinen lastauslaituri
Naudalla on herkkä kuulo Naudat keskenään hiljaisia normaalitilanteessa; ääntely kertoo aina jostain (nälkä, jano, kiima, hätä) Naudat kuulevat paljon sellaista, johon ihminen ei reagoi Nauta pitää mahdollisimman meluttomasta ympäristöstä Käsittelyssä rauhallinen, matala puhutteluääni on naudalle mieluisin
Naudan hajuaisti Naudan hajuaisti parempi kuin ihmisen Voimakkaat ihmisen hajut voivat olla naudalle epämieluisia Pelko haisee: Pelkäävän eläimen jälkeen voi olla vaikea saada seuraavaa eläintä samaan tilaan Nauta muistaa, jos kipua aiheuttanut tilanne on myös haissut Nauta haistaa, jos käsittelijä pelkää
Hyödynnä eläinten normaalia käytöstä Eläimet jäävät pakoetäisyyden päähän ihmisestä Tarkkailevat Kulkevat ihmisen liikkeitä vastaan Nautalauma hajanaisempi kuin lampailla Huomioi eläinten kesyys Oletko peto vai hoitaja?
Kesyt seuraavat johtajaa Kujanteissa näkyvyys 2 eläimen mittaa Eivät väistä, mutta voivat villiintyä Rauhallisuus ja hiljaisuus (kuulevat parhaiten korkeat äänet 8000 Hz, me 3 000 HZ)!!!
Naudan pakoetäisyys vaihtelee, mutta sokea alue ja tasapainopiste aina sama YLEISPERIAATTEET Toimivat parhaiten aroille Kesymmät eivät väistä, mutta voivat silti villiintyä www.grandin.com Älä mene turhaan liika lähelle: nauta hätääntyy Pakoetäisyys: 0, jos kesy
Kuljeta eläimiä sivulta: eläimen lapa Vältä sokeaa pistettä Käytä ohjaussauvaa Erota hyvä ja huono liike: eläinten kuljettava hiljalleen Vähennä painetta jos vähänkään villiintyvät
Millaisia käsittelytilanteita nautatilalla on?
Tuotantosuunnan mukaisia eroja eläinten käsittelyssä Lypsykarjatilat: Eläimet tottuneet ihmisen läsnäoloon ja yksilölliseen käsittelyyn. Vasikkakasvattamot: Eläimet pieniä, helppo totuttaa käsittelyyn. Tärkeä vaihe jatkon kannalta. Sonnikasvattamot: Sonnit kasvavat suurissa ryhmissä, ei juuri käsittelyä. Emotilat: Erittäin vahva laumakäyttäytyminen! Suuria eroja tilojen välillä miten totutetaan käsittelyyn.
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaa: Pelko Aggressio Opittu käyttäytyminen Vaistot Muista että poikkeama normaalista voi aina olla naudalle uhka! Naudalla on hyvä muisti!
Sujuva eläinten käsittely ja siirto (low-stress handling) käytetään eläinten luontaista käytöstä hyväksi eläinten siirtelyssä vähentää eläinten stressiä ja helpottaa seuraavaa käsittelyä vähentää hoitajan stressiä vähentää työvoiman tarvetta pienentää tapaturmavaaraa tehostaa tuotantoa
Nauta on vahvasti laumaeläin! vältä tilanteita, joissa nauta kokee joutuvansa eroon laumasta/ muusta ryhmästä ota mukaan ylimääräisiä lajitovereita käytä nopeasti avattavia ja suljettavia portteja
Laumakäyttäytyminen Laumaeläin ei tunne demokratiaa Jonkun on näytettävä säännöt ja toimintatavat Laumassa vahva hierarkia; varsinkin lehmien keskuudessa: Laumanjohtajan huomioiminen Alempiarvoinen väistää aina ylempiarvoista Aggressio laumaeläimillä liittyy laumahierarkiaan (poikkeuksena vasikkaa puolustava emo poikimahetkellä)
Nautojen siirtely ja liikuttaminen Lauman / ryhmän rohkeimmat eläimet yleensä parhaita käsitellä Jatkuva, sujuva liike eläinten kannalta mieluisinta. Jos siirretään laumaa / ryhmää, odottelu hermostuttaa varsinkin tottumattomia eläimiä Tutut laumatoverit helpottavat tilannetta Viimeisimmät eläimet yleensä hankalampia Arimmat ja vaikeimmat jäävät yleensä lauman perälle
Ajokujanteet ja käytävät
Ajokuja kiinniottoparsineen
Suositeltava muoto tarhan tai kokoomatilan supistuessa kujaksi
Vääränlaisia ajokujan alkuja Tähän tulee tukos eivätkä eläimet liiku Vain toinen laita saa olla vino
Pakotusportti seuraa kaarevaa reunaa
Pakotusaitaus tulisi olla noin ½ täynnä.eläimillä tulee olla mahdollisuus kääntyä.
Turvallinen ajoportti
Kiinteät laidat nopeuttavat nautojen liikkumista
Läpinäkyvä portti, V- leikkaus, varjot ajokujassa
Liukuportit ajokujassa katkaisevat nopeasti jonon
Lastaus Eläinten lastaus sujuu yleensä aina paremmin ryhmänä kuin yksin Rauhallisuus! Portit, kujanteet, aidat eivät saa pettää! kerran karkuun, aina karkuun Tuttu ihminen, tutut tavat liikkua ja liikuttaa rauhoittaa eläintä (huom. jos eläimiä liikuteltu jo tilalla!)
Lastaustila / lastauslaituri lastaustilan voi rakentaa kiinteänä sinne, missä sille on paljon käyttöä nousevan lastausrampin tarve riippuu auton / vaunun mallista kiinteät seinät tuovat turvallisuutta sekä eläimelle että ihmiselle riittävän kapea lastauskuja ettei pääse pyörähtämään ympäri
Lastaus / purkaminen Purkutilanteessa parasta olisi että ensin eläimet pääsisivät tasaiselle ja sitten tulee laskusilta. Suositeltava kaltevuus on kork. 20 astetta. Liukkaita pintoja tulee välttää. Jos tehdään askelmia, niin naudoille on suositus, että askelman/portaan korkeus on 9-10 cm leveys 30 cm (vähintään).
Kiinteä käsittely- ja lastauspaikka pihaton päädyllä
Eläimet näkevät aidan raoista ja liike saattaa pysähtyä. kiinteät seinät parantaisivat eläinten liikkumista lastausrampilla.
Umpiseinäinen lastauslaituri
Huomioi pinnoitettu noususilta, joka estää liukastumista.
Käsittelypaikat tilanteen mukaan Aitaukset: eläinten keräily ja ohjaus Aidat, portit, kujanteet: eläinten keräily, siirto, ryhmäkäsittelyt Ruokintapöytä: eläin saadaan päästä kiinni tutussa paikassa, onnistuu myös ryhmäkäsittelyt Pään kiinniottoparsi: eläin saadaan päästä kiinni Riimu, köysi (kesyt ja totutetut eläimet) Käsittelyhäkki: yksilöllinen ja turvallinen käsittely Käsittelyhäkki + kaareva aitaus / kujanne
Lukkiutuva ruokintapöytä Hyvä joukkokäsittelypaikka Eläimet helppo houkutella pöytään Ei sovi villeille, jotka potkivat taakse Toiset naudat estävät hyppimisen sivulle Etupään käsittely mahdollista, kun pää vedetään köydellä sivulle
Metallinen kiinniottolaite
Itselukkiutuva vai käsikäyttöinen
Käsittelyhäkit Kaikkein varmin ja turvallisin tapa käsitellä nautoja Turvallinen sekä eläimelle että käsittelijälle Yksilöllinen käsittely Kaikki toimenpiteet mahdollisia!
Käsittelyhäkki
Käsittelyhäkki
Siementäjän häkki sekä vaaka
Siemennys / tiineystarkastus
Mittaamalla voi parantaa tuloksia
Säädettävät laidat pitävät naudan paikallaan
Kokooma-aitaus, ajokuja ja käsittelyhäkki
Eläinten siirto ja kokoaminen Eläimet oppivat rutiinit nopeasti Lohkolta toiselle Laitumelta toiselle Apuvälineet: Hyvä koira Siirrettävät aidat Siirtovaunu Ihmiset
Kiinteä käsittelytarha laitumella
Kokoomatilan toinen sivu kaareva, toinen suora
Kokoomatilan kaareva muoto helpottaa ajamista kujaan tms.
Kiinteäseinäinen kokoomatila ennen ajokujaa
Nautojen kuljetus laitumelle kuinka kaukana ja vaikean matkan päässä laidun on? jalan vai kulkuneuvolla? paljonko ihmistyövoimaa on käytettävissä? toimiva paimenkoira? onko karja tottunut ajamiseen/kuljetukseen?
Eläinten siirto
Eläinten siirto ja ruokintavaunu
Ruotsalainen kuljetuskärry
Kiinniottolaite kulkee pyörien päällä laitumelle
Lastaus / purkaminen Purkutilanteessa parasta olisi että ensin eläimet pääsisivät tasaiselle ja sitten tulee laskusilta. Suositeltava kaltevuus on korkeintaan 20 astetta. Liukkaita pintoja tulee välttää. Nauta on epävarma, jos liian liukasta / epävarmaa mihin astuu.
Yleisohjeita käsittelyyn: Käsittelyrakenteet tulee suunnitella ja pitää ne kunnossa (lukot, säpit jne.) Totuta eläimet (ja ihmiset) käsittelyyn ja muutoksiin Vältä liukkaita pintoja! Varo yksinäistä, laumasta erillään olevaa eläintä Opeta uudet henkilöt eläinten käsittely malleihin.
Ohjeita käsittelyyn: Rauhallinen käyttäytyminen: vältä huutamista, juoksemista, nopeita liikkeitä jne. Hätätilanteessa mieti ennen toimintaa Opettele luontaisen käyttäytymisen hyväksikäyttöä Kuuntele, katso eläintä / eläimiä ja niiden reaktioita!!
Paimenkoira koira toimii, jos ihminen osaa asiansa (ohjata ja opastaa) nautojen tulee olla tottunut koiraan hyvä koira on korvaamaton apuväline! koulutus vaatii aikaa
Olemme tärkeä osa ruoantuotantoketjua: tavoitteena tulisi olla laadun parantaminen omien toimien avulla!
Luonteella merkitystä tuotantoon Työturvallisuus ja työmukavuus! Tiinehtyminen ja tiineyden ylläpito rauhallisilla parempi verrattuna rauhattomiin (95% ja 72%). Vastustuskyky korkeampi (vasikat yli 6kk jopa 50%) Rauhattomuus heikentää pötsin toimintaa (syljen eritys, ph, pötsin liikkeet) Rauhallisilla nuorilla eläimillä kasvu parempi Teurasominaisuudet paremmat: Suurempi ruho Vähemmän hylkäyksiä (tervaliha, ruhjeet, vammat)
Luonteen mittaus Toistoilla saadaan esiin eläinten todellinen luonne. Kerta-arviointi voi viedä harhaan. Käytös on voinut sillä kerralla tarttua muilta Siitossonni, joka hyökkää tai vasta harkitsee hyökkäämistä ihmistä kohti on karsittava heti
Emojen luonteen luokittelu käsittelytilanteessa LUOKKA LUONNETYYPPI LUONTEEN KUVAUS 1 Säyseä Lauhkea, hiljaisesti käsiteltävä 2 Rauhaton Aktiivinen, hengitys tihenee, mutta rauhoittuu päästyään ryhmäänsä 3 Hermostunut Jatkuvasti liikkeessä, törmäilee satunnaisesti aitaan 4 Pelokas Kiihtyy käsittelystä, välttää käsittelijää, seuraa käsittelijää katseellaan, törmäilee aitoihin yms. 5 Vihainen Törmäilee jatkuvasti aitoihin, uhmaa käsittelijää, yrittää hypätä aitojen yli 6 Erittäin vihainen Aggressiivinen käsittelijää kohtaan, hyppii ja mylvii.
Karvakiehkuran sijainti naamassa vaikuttaa käytökseen Piirros:Elayne Sears,kirjassa Humane Livestock Handling 2008
Kiehkura silmien alapuolella = rauhallinen ja helposti käsiteltävä Piirros:Elayne Sears,kirjassa Humane Livestock Handling 2008
Kiehkura silmien yläpuolella = käsittelytilanteissa eläin menee helposti paniikkiin Piirros:Elayne Sears,kirjassa Humane Livestock Handling 2008
Epäsäännöllinen kiehkura = viallinen sperman laatu todennäköistä Piirros:Elayne Sears,kirjassa Humane Livestock Handling 2008
Kiitos!