Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10"

Sofia Sala
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

2 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle, luulen sinun kuulleen jo en tahtoisi kertoa siitä mitään, vahingossa, käyttäydyn kuin varjoa ei olisi, vahingossa, käyttäydyn kuin seinää ei olisi kuin ei olisi seinää valon ja minun välissä meillä on niin pienet kädet, että ne hukkuvat jos tulee pimeä (en tahtoisi kertoa siitä mitään, kaikkein paras olisi jos ei saataisi koskaan tietää, ketkä ja minne) 2/10

käyttäydyn kuin seinää ei olisi kuin ei olisi seinää valon ja minun välissä meillä on niin pienet kädet, että ne

3 viime yön valvoin, en saanut unta lintujen huudoilta oven takana huutaa yksisilmäinen varis, se kuolee pian, syö ainoan silmänsä hirveässä nälässään en ole ainoa, jolle tämä on sairas aika, naakat ja muut kamalat, kaikki syövät itseään karkea heijastus säilykepurkin kannesta iho on harmaa aavistus, sanon hiljaa kraa 3/10

ole ainoa, jolle tämä on sairas aika, naakat ja muut kamalat, kaikki syövät

4 yöllä, kun olemme kummatkin syvyyksissä, aavistukseen vajonneita veret vaihtuvat, silmät näkevät hetken aikaa toisen unta (vain silminnähtävän, loppu jää yhä salaisuudeksi) olen nähnyt eläimen, joka oli riisunut kasvonsa yötä myöten näytin hampaitani pimeässä ettei se näkisi aamu oli kasvovarkaalle varsin toisenlainen, lempeä kuin kuolema ehkä havahdumme, sanomme toisillemme niin kuin rakastetulleen sanoo upotamme ihon ihoon ja siinä lähellä kerromme unet, joissa olimme kuin pyörtyneinä salaisuus: vain yöllä minä hengitän, yllä painavat tuulipilvet kitkerä maa repeytyy irti hyvästä maasta myrsky jättää nousematta vasta kun nukahdamme uudelleen veri pisaroi ihosta ihoon, palautuu omaan verkkoonsa 4/10

havahdumme, sanomme toisillemme niin kuin rakastetulleen sanoo upotamme ihon ihoon ja siinä lähellä kerromme unet, joissa olimme kuin pyörtyneinä salaisuus: vain yöllä minä

5 painaudun vasten seinää, yritän imeytyä läpi luoksesi ota minut mukaan ennen kuin kaikki on yhtä yönpaisumusta minne menet? missä kulkee unesi raja? eteisessä poika syö suu veressä soraa, rakentaa huoneestaan kuolleiden eläinten arkin unen läpi he ojentavat tyhjät kätensä: ota, tämän on riitettävä 5/10

6 kuka sanoi, että aamulla herätään? lakkaa luulemasta, minä nukahdan aamulla, yöllä heräsin kiristämään hampaitani peilaamaan foliokääreestä vasta auenneita silmänviilteitäni nukahdan aamulla, sillä joskus on silmänsä ummistettava, arpikudosten vallattava alaa sillä yöllä heräsin puuttuviin käsiini, siihen kuinka kauniisti itseään voi syleillä 6/10

peilaamaan foliokääreestä vasta auenneita silmänviilteitäni nukahdan aamulla, sillä

7 meillä on kaksi kissaa, ne kuolevat pian nälkään, pudottavat viikset ja korvat sanot: pidän niistä juuri tuollaisina läpikuultavina minä olen jo unohtanut miten erilaiset silmät ihmisellä ja kissalla on painan sormella silmäterää huoneistossa huutaa korppi, sillä on sellainen ääni kuin laulajalla (ja silmät kuin minulla) veitsenterässä kasvaa rikkaruoho ja pionin kukkanuppu ja myyrävauva olemme yksin oman veremme kanssa, kuinka tiukkaan käperrymme, miten meidän käy heti lähellä: ihot kuorivat meiltä kotelon, suoni sykertää suoneen meillä on monta pientä kotia, yhteenkään ei mahdu kokonaan jätän käden ulkopuolelle perhosenpesäksi 7/10

minulla) veitsenterässä kasvaa rikkaruoho ja pionin kukkanuppu ja myyrävauva olemme yksin oman veremme kanssa, kuinka tiukkaan käperrymme, miten meidän käy heti

8 joka yö minua vastaan tulee vain miehiä: sellaisia, joilla on naamassa arpia tai laihoja, lyhyitä kättelen kaikkia, eikä yksikään kädenpuristus tunnu miltään ennen kuin se on sinun kätesi sinun kätesi on kuollut ja kuolemasta kuumentunut tarttumalla siihen tartuin maailmanloppuun mihin muuhun olisin voinut herätä? 8/10

miltään ennen kuin se on sinun kätesi sinun kätesi on kuollut ja kuolemasta

9 silmäkulmassa, näkökentän rajalla välkähtää: oksien seassa mureneva peili olen siis sisällä kuolemassa, katson silmääni sirpaleesta kuorin käteni kuin ottaisin hansikkaat pois, tarvitsen todisteen siitä, että suonissa virtaa veri eikä surusta saennut tyhjyys 9/10

sirpaleesta kuorin käteni kuin ottaisin hansikkaat pois,

10 unet eivät tule ennen kuin olen oppinut riisumaan ihoni ja sitten ne vuotavat yli yön rajojen kumpaan suuntaan käännyt, puhutko minulle vai varikselle, joka päässäni kytee? tänään pukeudun takaperin, etkä ole varma kumman äänellä puhun varis katsoo silmänaukosta ja suutelen itseäni niskaan 10/10

Samankaltaiset tiedostot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)