25 Luontaistuotteet, osa 20 26 Filippiiniläishoitajat, tuontitavaraa? 30 Huomioidaanko seksuaalisuus koulutuksessa?

4 2011

Sisältö 4 / 2011 50 Sirpa Virtanen putsaa harjalla lupaavaa mineraalipaakkua. 14 Itse tehdyt blinit maistuivat Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille. 26 Kielen oppii kieltä puhumalla. 42 Sanni Soukko valmiina näytön arviointiin. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Ikälakiesitys valmistui 8 Perusturva ei riitä 9 Mihin JulkiTerhikkiä tarvitaan? 10 Huhtikuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: puurasia 14 Anu Leskinen ohjaa kehitysvammaisia nuoria 20 Naisen sydän 22 Lähihoitaja-sihteeri on tuntematon yhdistelmä 25 Luontaistuotteet, osa 20 26 Filippiiniläishoitajat, tuontitavaraa? 30 Huomioidaanko seksuaalisuus koulutuksessa? 32 Uudet kirjat 34 Lukijalta 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Vakava masennus 39 Palasia sieltä täältä 40 Raakaa treeniä! 42 Opiskelijan ohjaaminen on tärkeä työtehtävä 46 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 48 Superristikko 49 Lähihoitaja Kähönen 49 Paras juttu vastaa kyselyyn! 50 Sirpa Virtanen etsii kultaa 54 Kolme parasta lähihoitaja-tekstiä 56 Jäsenrekisteri tiedottaa 57 Siskon pakina 58 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Ylöjärveltä 40 Kahvakuula, 8 kiloa! 2 super 4 2011

Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax (09) 2727 9120 Enemmän kuin tärkeää päätoimittaja Leena Lindroos (09) 2727 9174 taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) 2727 9176 toimittajat Marjo Sajantola (09) 2727 9173 Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 vierailevat kirjoittajat Miia Auvinen ja Sari Eronen, Anna- Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Hermanni Paasin ja Joonas Miettisen blinilautasineen kuvasi Sonja Kähkönen ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos 81 700 kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140 Tilatut: toimitus (09) 2727 9298 kirjapaino ISSN 0784 6975 SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Kansallisena lähihoitajapäivänä tammikuun lopussa avattu kirjoituskilpailu Lähihoitaja ja ylpeä siitä tuotti kymmeniä hyviä tekstejä. Kun lukee julkaistaviksi valikoituneita kahden lähihoitajan ja yhden lähihoitajaopiskelijan ajatuksia sivuilta 54 55, ei voi kuin arvostaa heidän sitoutumistaan, optimismiaan, laaja-alaista ymmärtämystään ja vahvuuttaan. On miltei mahdotonta uskoa samaan aikaan internetin keskustelupalstoilla käytävää keskustelua hoitotyössä esiintyvistä epäeettisistä toimintatavoista ja huonosta käytöksestä. Ja sitä, että negatiivista kohtelua saavat osakseen etenkin nämä asiakkaita kunnioittavat ja heidän hyvinvointinsa eteen pyyteettömästi työskentelevät ammattilaiset. Huonoa käytöstä ei tule sallia. Ei kotona, ei työssä eikä missään kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa. Hyvän ammattitaidon kulmakivi on kohdella jokaista asiakasta ja potilasta kunnioittavasti ja kohteliaasti. Ja jokaista kollegaa samalla tavalla. Tämän lehden sivuilla tartutaan työssäoppimisen ja opiskelijan ohjaamisen käytäntöihin. Lähihoitaja Anu Leskinen ohjaa kehitysvammaisia ammattikoululaisia Kuopiossa ja lähihoitaja Anna Hanka arvioi Vaasassa pilottina järjestettävän asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelman sisältöä opiskelijan näkökulmasta. Edelleen pohditaan maahanmuuttajataustaisten hoitajien asemaa Suomessa. Eduskuntavaalit järjestetään 17. huhtikuuta. On enemmän kuin tärkeää, että jokainen täysi-ikäinen suomalainen vaikuttaa siihen, miten asioitamme hoidetaan seuraavien neljän vuoden aikana. Vaikuttaminen vaatii äänen antamista sille ehdokkaalle, jonka parhaiten uskoo ajavan itselle merkityksellisiä asioita. Superilaisia ehdokkaita on eduskuntavaaleissa mukana 16. Mitä he toiminnassaan painottavat, selviää vaalisivustolta www.alavalita.fi. Sipoossa järjestettiin maaliskuun alussa ajatuksia herättävä vanhustyöseminaari. Siellä kirjailija Merete Mazzarella pohti, mitä vikaa on siinä, että vanhana ottaa rauhallisesti, istuu penkillä ja syöttää puluja. Täytyy olla sporttinen ja reissata täytyy olla aktiivinen, että muut näkevät että vielä elää! Hyvää elämää ja pääsiäisen juhla-aikaa kaikille, iästä riippumatta.. super 4 2011 3

Ajankohtaista Huhtikuu 2.4. Hammashoitajapäivä, Hämeenlinna, SuPer 4. 8.4. Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Oulu, SuPer 4. 10.4. Allergiaviikko, Allergia- ja astmaliitto 5.4. Verkkoviestintäpäivä, Helsinki, SuPer 5.4. Yksityisen sektorin neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer 6.4. Ihopäivä, Iholiitto 7.4. Maailman terveyspäivä 7.4. Kodin rakentamisen ja remontoinnin messut, Helsingin Messukeskus 8. 9.4. PeSu-koulutus 2011, perustietoa SuPerista, Kajaani 10. 17.4. Sydänviikko, Suomen Sydänliitto 14. 15.4. Pääluottamusmiesten neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer 16.4. PetExpo 2011, kansainvälinen lemmikkitapahtuma, Helsingin Messukeskus 26.4. Maailman henkisen omaisuuden päivä 28.4. Yhdysjäsenkurssi, Kuopio, SuPer Toukokuu 1.5. Vappu 4.5. Viestinnän peruskurssi, Helsinki, SuPer Kuntiin tuloksellisuuskampanja SuPer, muut kunta-alan pääsopijajärjestöt ja KT Kuntatyönantajat käynnistävät tuloksellisuuskampanjan. Vuoteen 2014 asti ulottuvan kampanjan tavoitteena on turvata kuntapalvelujen kilpailukyky ja laatu. Kansalaiset ovat antaneet tehdyissä selvityksissä kuntapalveluille hyvän arvosanan, ja kunta-alan ammatit ovat hyvin arvostettuja. Vaikka kuntaala tuottaakin palvelut kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyisesti ja tehokkaasti, on järjestöjen mukaan välttämätöntä jatkaa ja tehostaa palveluiden tuloksellisuuden parantamista. Kunta-alan tehtävien, toiminnan ja kuntatyön erityisluonne on, että siinä kohdataan koko kansa, kaikki kansanryhmät ja kaikki yksilöt. Laadukkaat ja kustannustehokkaat kuntapalvelut ovat sekä palvelujen käyttäjille, henkilöstölle että myös palvelujen maksajille turvallisin vaihtoehto. Hyvin toimivat laadukkaat palvelut edistävät ihmisten hyvinvointia, mikä on kuntien tärkein tehtävä.. Julkiset palvelut välttämättömiä Kerro työssäoppimisesta! SuPer etsii opiskelijoiden tai jo valmistuneiden nuorten ja aikuisten kokemuksia työssäoppimisesta. Tarinat julkaistaan nimettömänä liiton verkkosivulla. Kokemuksia voi lähettää joko verkkosivujen kautta tai suoraan sähköpostilla h.saarinen@superliitto.fi. Viestiin voi pakollisen nimen lisäksi liittää työssäoppimispaikan. Kertomuksessa voi vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mikä oli SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki pitää julkisen sektorin alasajoa huolestuttavana ilmiönä. Julkinen sektori tuottaa vielä pääosan hyvinvointipalveluista, mutta elinkeinoelämän etujärjestöjen ohjastamat markkinavoimat yrittävät nyt voimakkaasti kasvattaa yksityisesti tuotettujen palvelujen markkinaosuutta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla. SuPerin näkemyksen mukaan laadukkaat julkiset palveluntuottajat ovat sekä palvelujen käyttäjille, henkilöstölle että myös palvelujen maksajille turvallisin vaihtoehto. Kuntien talousahdinko ja näköpiirissä oleva väestön vanheneminen eivät siis edellytä mitään paniikkiratkaisuja.. hyvää ja huonoa? Minkälainen oli vastaanotto? Mitä toivot ohjaajalta? Miten näyttö toteutui? Yllättikö jokin asia? Miten työvuorot toteutuivat? Lisäksi voit kertoa vinkkejä ja käytännön niksejä, joita muut voivat hyödyntää työssäoppimisjaksollaan tai työssään. Muiden kokemuksia voit jo lukea verkosta www.superliitto.fi -> Opiskelijat ja nuoret -> Meille opiskelijoille. Verkkosivulta löytyy myös vastauskuponki.. i n g r a m Nyt on aika: osallistua SuPer-iltaan ja voittaa arpajaisissa. osallistua oman ammattiosaston kevätkokoukseen. tutustua SuPerin vaalisivustoon www.alavalita.fi. toimittaa ammattiosaston tilinpäätökset ja toimintakertomukset liiton toimistoon. äänestää eduskuntavaaleissa. kertoa SuPer-lehdelle maailman parhaimmasta lemmikkieläimestä. bongailla muuttolintuja. aloittaa kesäksi kuntoon -kuuri. kylvää rairuohoa ja syödä suklaamunia. 4 super 4 2011

Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Vanhuspalvelulakiin saatava henkilöstömitoitus Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema ikälaki eli niin sanottu vanhuspalvelulaki on tarpeellinen, jopa välttämätön, jotta ikäihmisten palvelut saadaan turvattua. Lakiluonnoksesta puuttuu kuitenkin eräs keskeisimmistä ongelmista sosiaali- ja terveydenhuollossa, henkilöstömitoitus. Tahot, jotka vastustavat henkilöstömitoitusta lakiin, perustelevat kantaansa usein sillä, että henkilöstömitoituksen tulisi olla kohdallaan ilman lakiakin. Vastustajat puhuvat usein yhteisöllisyyden puolesta. Näinhän asian tulisi SuPerinkin mukaan olla. Käytäntö on kuitenkin osoittanut toista. Pelkät suositukset eivät ole riittäneet. Jotta mitoitus saadaan asianmukaiselle tasolle, tarvitaan ehdottomasti laki ja sanktiot lain noudattamatta jättämisestä. Suurin ongelma vanhustenhoidossa on riittämätön koulutetun hoitohenkilökunnan määrä. Tähän perusongelmaan tullaan aina, kun lähdetään selvittelemään syitä epäkohtiin. Henkilöstömitoitukset on saatava lakisääteisiksi niin laitoshoidossa kuin kotihoidossakin. Laitoshoidossa ovat käytössä suositukset, kotihoidossa suosituksia ei ole. Myös kotihoidon suurin ongelma on, ettei koulutettua hoitohenkilökuntaa ole riittävästi. Lakiluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden tulee ilmoittaa palveluissa havaituista epäkohdista välittömästi palvelun vastuuhenkilölle tai valvovalle viranomaiselle. Näinhän monella työpaikoilla tehdään koko ajan, mutta valitettavasti tästä on usein seurannut työntekijöille ongelmia. Monissa kunnissa työnantajat ovat kieltäneet työntekijöitä kertomasta epäkohdista esimerkiksi tiedotusvälineille. Olemme tulkinneet lakiin tulevaa ilmoitusvelvollisuutta niin, että se on samalla paitsi velvollisuus myös lupa työntekijöille ilmoituksen tekemiseen. On vain huolehdittava siitä, että työntekijöillä on todellinen mahdollisuus kertoa epäkohdista. Hoitajia on turha syyllistää vanhustenhoidon epäkohdista. Yksittäiset työntekijät ovat yrittäneet puuttua epäkohtiin toistuvasti, vaarantaen toisinaan jopa oman työpaikkansa ja jaksamisensa. SuPer ammattiliittona puuttuu havaittuihin ongelmiin jatkuvasti, eri puolilla Suomea. Vanhustenhoidon ongelmat, pääasiassa henkilöstömitoitukseen liittyen, työllistävät liittoa enenevässä määrin. Ongelma ei ole ollut tiedon puute päättäjien taholla vaan haluttomuus korjata epäkohtia. Tämän vuoksi tarvitaan laki.. Monissa kunnissa työnantajat ovat kieltäneet työntekijöitä kertomasta epäkohdista esimerkiksi tiedotusvälineille. super 4 2011 5

Uutiset Esillä juuri nyt Iäkkäille vahvempi oikeus palveluihin teksti marjo sajantola Ikälaki parantaisi toteutuessaan iäkkäiden ihmisten asemaa palveluviidakossa. Se antaisi uuden välineen myös palvelujen laadun valvontaan, kun henkilöstölle tulisi velvollisuus ilmoittaa epäkohdista. Henkilöstömitoitus jäisi kuitenkin edelleen suositusten varaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä on saatu valmiiksi luonnos laiksi, joka antaisi iäkkäille subjektiivisen oikeuden tarpeenmukaiseen hoivaan. Tämä vanhuspalvelulaki tai ikälaki turvaisi toteutuessaan nykyistä paremmin iäkkäiden ihmisten muidenkin palvelutarpeiden huomioimisen ja niihin vastaamisen. Lakia sovellettaisiin kunnan järjestämään iäkkäiden henkilöiden sosiaalija terveydenhuoltoon, mutta osin myös yksityisten palveluntuottajien toimintaan. Sekä yksityistä että julkista toimintaa sääntelisivät palvelujen toteuttamista ohjaavat periaatteet, joilla turvataan iäkkään henkilön mahdollisuus arvokkaaseen elämään ja myös mahdollisuus vaikuttaa saamiinsa palveluihin. Lisäksi lailla määrättäisiin henkilökunnalle velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista tai niiden uhista sekä ilmoituksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä. Laki on osa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta, ja se kokoaisi myös yhteen eri laeissa olevia iäkkäiden ihmisten palveluja koskevia säännöksiä. Palvelutarpeeseen vastattava määräajassa taho on voinut antaa kommenttinsa ja korjausehdotuksensa direktiiviin. SuPer kommentoi direktiiviä tavoitteenaan se, että lähihoitajien ja perushoitajien liikkuminen ja tutkintojen tunnustaminen olisi entistä sujuvampaa. Direktiivin mukaan jo nyt edellytetään tehtävien kannalta riittävää kielitaitoa. Tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Direktiivillä sitä ei kyesi muistisairaudesta. Palvelujen painopistettä pyritään myös siirtämään korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään toimintaan ja palveluihin. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen osalta lakia sovellettaisiin myös vanhuuseläkkeellä oleviin tai takuueläkettä saaviin maahanmuuttajiin. Iäkkään henkilön oikeus sosiaalipalveluihin sidottaisiin aiempaa vahvemmin sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämiseen ja sen perusteella laadittavaan palvelusuunnitelmaan. Laissa määriteltäisiin niin enimmäisaika päätöksen tekoon kuin myös aikaraja palvelujen saamiselle. Näin palvelupäätöksen saanut asiakas ei jäisi jonoon määrittelemäti n g r a m Ammattipätevyys-direktiivi uudistuu Ammattipätevyysdirektiivi säätelee monen alan ammattilaisten liikkumista maasta toiseen Euroopassa ja vaikuttaa myös suomalaiseen lainsäädäntöön ja terveydenhuollon ammattilaisten tutkintojen tunnustamiseen. Superilaisten osalta tämä lainsäädäntö näkyy muun muassa ammattihenkilölaissa ja asetuksessa. Direktiivi näkyy myös siinä, miten saamme oman koulutuksemme tunnustetuksi toisessa maassa. Samoin direktiivi ja siitä johtuva lainsäädäntö määrittää järjestelmän, jolla maahanmuuttajien koulutukset rinnastetaan täällä Suomessa. Nyt tuota ammattipätevyyden tunnustamista säätelevää direktiiviä 2005/36/Ey ollaan uudistamassa. Jokainen yksilö tai Noin joka neljäs 75-vuotias henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita. Laki takaisi iäkkäälle vahvemmat oikeudet saada tarvitsemaansa apua Palvelujen saantia turvaavia säännöksiä voitaisiin soveltaa myös nuorempaan iäkkääseen henkilöön, mikäli hänen palvelutarpeensa aiheutuisi ensisijassa ikääntymiseen liittyvistä toimintakyvyn rajoituksista kuten esimerkik- 6 super 4 2011

tömäksi ajaksi odottamaan myönnettyä palvelua. Nimetty vastuutyöntekijä koordinoisi asiakkaansa koko palvelukokonaisuutta ja vastaisi yleisesti siitä, että tämä saa palvelu- ja hoitosuunnitelmiin kirjatut palvelut. Henkilöstölle ilmoitusvelvollisuus Lisäksi laki säätäisi, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän on osaltaan varmistettava iäkkäälle henkilölle tarjottavien palvelujen laatu. Mikäli työntekijä huomaisi tai saisi tietoonsa epäkohdan tai sen uhan palveluissa, hänen olisi ilmoitettava siitä välittömästi toimintayksikön vastuuhenkilölle ja kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavalle. Epäkohdalla tarkoitettaisiin esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, iäkkään henkilön fyysistä, psyykkistä tai kemiallista kaltoin kohtelua tai työpaikan toimintakulttuuriin sisältyviä ongelmia. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoitus on, että palvelujen epäkohdat korjataan ja tarvittaessa saatetaan valvontaviranomaisen tutkittavaksi. Lakiin tuleva työntekijän ilmoitusvelvollisuus parantaisi työntekijän asemaa nykyisestä tilanteesta, sillä se on samalla paitsi velvollisuus, myös lupa työntekijöille ilmoituksen tekemiseen. Nykyisin henkilöstö saattaa vaieta epäkohdista pelätessään oman asemansa puolesta. Myös työsopimuksiin on saatettu sisällyttää ehto, joka kieltää asian julkituomisen. SuPerin tiedossa on, että monissa kunnissakin työnantajat ovat kieltäneet tä muuttamaan vaan tarvitaan nykyistä enemmän Valviran ja muiden tahojen selkeää ohjeistusta työnantajille siitä, miten riittävän kielitaidon varmistamisesta huolehditaan. Valvonnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset ovat rekisterissä. Kuulemisen jälkeen komissio kokoaa kommentit yhteen, ja vuonna 2012 on työntekijöitä kertomasta epäkohdista esimerkiksi tiedotusvälineille. Liitto vaatii, että on myös huolehdittava siitä, että työntekijöillä on todellinen mahdollisuus kertoa epäkohdista. Ilmoituksen tehneen työntekijän oikeusturva on varmistettava. Vaan riittääkö henkilöstö? Suositukset henkilöstömitoituksista eivät ole riittäneet turvaamaan vanhuspalvelujen laatua. SuPer on vaatinut pitkään henkilöstömitoituksia lakisääteisiksi niin laitoshoidossa kuin kotihoidossakin. Laki on suosituksia järeämpi keino tarttua vanhustenhoidon suurimpaan epäkohtaan, eli jatkuvasti riittämättömään koulutetun hoitohenkilökunnan määrään. Uudessa lakiehdotuksessakaan ei anneta keinoja siihen, miten henkilöstömitoituksia noudatettaisiin laitoksissa aikaisempaa paremmin. Lisäksi on muistettava, että suosituksetkin on annettu vain ympärivuorokautiseen hoitoon. Kotihoidossa niitä ei ole. SuPerin vastajulkistetun selvityksen mukaan juuri kotihoidossa hoitajat näkevät, mitä vanhus kipeästi tarvitsisi, mutta heillä ei ole mitään mahdollisuutta antaa tarvittua palvelua. Puuttuu poliittista tahtoa, resursseja, aikaa ja hoitajia, SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki painottaa. Hän muistuttaa, että yhteisenä tavoitteena tulisi olla palvelujen turvaaminen ja henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen. Vanhuspalveluissa tärkein voimavara on jaksava ja hyvinvoiva henkilöstö.. odotettavissa muutettu ja uudistettu direktiivi. Direktiivin perusteella jäsenmaat tekevät tarvittavat muutokset omiin lakeihinsa ja soveltavat käytäntöön, kukin omassa tahdissaan, Suomi usein nopeimpana.. lisätietoja: http://ec.europa.eu/ internal_market/consultations/2011/ professional_qualifications_en.htm leena kaasinen-parkatti, suunnittelija Jäsenedut 2011: Tietoa, turvaa ja virkistystä Tämän SuPer-lehden mukana saat Jäsenedut 2011 -liitteen. Liite on tuhti tietopaketti eduista, joita SuPer yhteistyökumppaneineen tarjoaa jäsenilleen. Tutustu edullisiin majoitus- ja matkustustarjouksiin, löydä juuri sinulle sopivat edulliset silmälasit, käytä hyväksesi kattavat vakuutusedut ja innostu kuntoremontista. Miltä kuulostaisi ihana hemmotteluhoito tai lehtitilaus lahjaksi itselle tai ystävälle? Jäsenedut 2011 kannattaa lukea kannesta kanteen. Palvelusetelin käyttö yleistyy kunnissa myös terveyspalveluissa Palvelusetelin käyttö yleistyy kunnissa. Perinteisesti seteli on ollut käytössä omaishoidossa, kotipalvelussa ja tukipalveluissa. Nyt palveluasuminen ja terveyspalvelut ovat tulossa setelin uusiksi käyttökohteiksi. Sitra ja Suomen Kuntaliitto kysyivät setelin käytöstä 225 kunnalta ja kuntayhtymältä. Niistä 102:lla oli käytössä palveluseteli. Suunnitelmia käyttöönotosta tai sen laajentamisesta oli 120 kunnalla tai kuntayhtymällä. super 4 2011 7

Uutiset Esillä juuri nyt Perusturva ei riitä edes minimiin teksti marjo sajantola Perusturvan varassa elämään joutuvista ryhmistä vain eläkkeensaajat yltävät edes minimikulutukseen. Kotitalouksien köyhyysriski on kasvanut. Ensimmäinen kokonaisarvio Suomen perusturvan riittävyydestä julkaistiin maaliskuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työryhmän laatima raportti on karua luettavaa. Työryhmä tutki eri elämäntilanteissa olevien kotitalouksien perusturvan tasoa ja riittävyyttä eli esimerkiksi eläkkeellä, työttömänä tai sairauden takia työkyvyttömänä olevien tai kotihoidontuen tai opintotuen varassa elämään joutuvien yksilöiden ja perheiden toimeentuloa. Koska kyseessä on ensimmäinen arvio, tarkastelu aloitettiin vuodesta 1990. Kotitalouksien tuloja tutkittiin suhteessa hintakehitykseen, keskipalkkoihin, minimikulutusta kuvaaviin viitebudjetteihin, väestön näkemyksiin riittävästä vähimmäisturvasta sekä vähimmäisturvan tasoon kansainvälisesti. Vuonna 2009 oli 410 000 suomalaista, joiden kotitalouksien bruttotuloista yli puolet koostui perusturvaetuuksista. Heistä 150 000 eli kotitalouksissa, joiden bruttotuloista yli 90 prosenttia koostui perusturvaetuuksista. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Perusturvan taso on Suomessa kuitenkin niin matala, että sen varassa elävät kotitaloudet eivät pysty edes kohtuullisen minimin mukaiseen kulutukseen. Lisäksi köyhyysriski on myös kasvanut tutkimusajankohdan alusta ja on nyt jo lähes 90 prosenttia. Viime joulukuussa voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan perusturvan taso on arvioitava kerran vaalikaudessa ennen eduskuntavaaleja, jolloin se on käytettävissä esimerkiksi hallitusohjelmasta sovittaessa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon keskeisimmät Kelan etuudet sekä toimeentulotuki. Arvioinnin teettää sosiaali- ja terveysministeriö. Kohtuullinen minimi? Kohtuulliseksi katsotun elintason määrittämiseksi paljon käytetty menetelmä ovat viitebudjetit, joilla osoitetaan, millaisilla tuloilla voidaan elää edes kohtuullisesti jonain tiettynä ajankohtana. Budjetteja voidaan laatia erilaisille talouksille. Mukaan lasketaan esimerkiksi kuukauden ajan päivittäisiä menoja ruuasta alkaen. Budjetit ovat kuitenkin suhteellisen niukkoja verrattuna siihen, miten nykyajan ihmiset keskimäärin kuluttavat. Viitebudjettien avulla Kuluttajatutkimuskeskus määritteli viime vuonna kohtuullisen minimin mukaisen kulutustason Suomessa. Asumismenojen jälkeen yksin asuvalla se olisi 575 660 euroa ja kahden aikuisen ja kahden lapsen perheellä 1698 euroa kuukaudessa. Myös väestökyselyillä on pyydetty arvioimaan sosiaaliturvan riittävää tasoa ja vähimmäistoimeentulon tasoa. Vastanneiden mielestä kohtuullinen minimitaso asumismenojen jälkeen olisi yksin asuvalla 670 euroa. Suurin osa perusturvan varassa elävistä kotitalouksista ei kuitenkaan pääse tuloillaan lähellekään kohtuullisen minimin mukaista kulutusta. Esimerkiksi perusturvan varassa elävälle yksinasujalle jää asumismenojen jälkeen käytettäväksi 419 578 euroa. Kaiken kaikkiaan viidentoista vuoden aikana perusturvan varassa elävien kotitalouksien tulot asumismenojen jälkeen ovat laskeneet lukuun ottamatta eläkkeensaajia. Takuueläke on parantanut eläkeläisten perusturvaa. Se korotti vähimmäiseläkkeen 687,74 euroon. Eläkkeensaajien asumistuen korvaustaso on myös parempi kuin yleisessä asumistuessa. Takuueläkettä saavan yksinasuvan eläkeläisen tulot asumismenojen jälkeen ovat jopa kasvaneet. Eläkeläisiä lukuun ottamatta perusturvan varassa elävien kotitalouksien tulot riittävät kattamaan vain noin kaksi kolmasosaa kohtuulliseksi katsotusta minimikulutuksesta. Lisäksi näille kotitalouksille syntyy tehdyn arvioinnin mukaan oikeus toimeentulotukeen. Perusturvan varassa elävien tulotaso suhteessa keskipalkkaisiin on laskenut vuodesta 1990 riippumatta siitä, tarkastellaanko tuloja ennen vai jälkeen asumismenojen, lukuun ottamatta eläkkeellä olevia pariskuntia. Vuonna 2011 kohtuullisten asumismenojen jälkeen perusturvan varassa elävän yksin asuvan tulotaso on 23 32 prosenttia keskipalkkaisen työntekijän tasosta. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen vähimmäisturva ennen asumismenoja on keskimääräistä tasoa, mutta asumismenojen jälkeen tarkasteltuna suomalaisen vähimmäisturva jää hieman alle länsieurooppalaisen keskitason.. perusturvan riittävyyden arviointiraportti löytyy verkosta terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ajankohtaistasivuilta osoitteessa www.thl.fi. 8 super 4 2011

Mihin JulkiTerhikkiä tarvitaan? Terveydenhuollon ammattilaisten julkinen verkkorekisteri herättää yhä kysymyksiä jäsenistössä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylitarkastaja Helena Virtanen vastaa superilaisten kysymyksiin. Miksi terveydenhuollon ammattilaisista on tällainen JulkiTerhikin kaltainen kaikille avoin verkkorekisteri? Esimerkiksi poliiseista, sosiaalityöntekijöistä ja opettajista ei vastaavaa ole. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä Terhikkiä pidetään valvontaa varten. Valvonnan tarkoituksena on potilasturvallisuuden säilyttäminen ja edistäminen sekä terveyspalvelujen laadun varmistaminen. Ennakkovalvonnalla varmistetaan, että ammattihenkilöillä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus ja muu ammatillinen pätevyys. Miksi rekisteri on nyt verkossa, vaikka samat tiedot ovat jo aiemmin olleet saatavilla puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla? Valvira voi luovuttaa tietyt rekisterin tiedot julkisen tietopalvelun eli JulkiTerhikin kautta. Tämän tarkoituksena on ollut helpottaa kansalaisten, työnantajien ja muiden tahojen tiedonsaantia terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyydestä. Hanke julkisen tietopalvelun aikaansaamiseksi alkoi jo ennen niin sanottua valelääkärikohua, mutta kohun myötä räjähdysmäisesti kasvanut tiedustelujen määrä on osoittanut julkisen tietopalvelun tarpeellisuuden. Miksi rekisterissä pitää olla koko nimi ja syntymävuosi? Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä on yli 380 000 henkilöä ja rekisteröityjen määrä kasvaa yli 15 000 henkilöllä vuosittain. Pelkästään etu- ja sukunimellä ei henkilöä pystytä riittävästi yksilöimään. Koko nimi helpottaa siis yksilöinnissä, samoin kuin syntymävuosi kokonimikaimojen kohdalla tai kun toinen nimi ei ole tiedossa. Miksi kaikki lähihoitajat eivät ole rekisterissä? Lähihoitajat ovat nimikesuojattuja ammattihenkilöitä, jotka saavat nimikesuojan ammattihenkilölain 5.2 pykälän mukaan jo koulutuksensa perusteella. Näin ollen nimikesuojaus ei ole riippuvainen keskusrekisteriin merkitsemisestä. Ehdottoman suositeltavaa rekisteröityminen kuitenkin on. Miksi henkilön kohdalla JulkiTerhikissä voi yhä lukea apuhoitaja, vaikka työelämässä ja palkkakuitissakin käytetään perushoitajaa? Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattinimikkeet perustuvat lakiin ja nimike on sidottu sen antamisajankohtana suoritettuun tutkintoon tai koulutukseen. Nimikettä ei voi muuttaa, vaikka koulutusta olisi myöhemmin muutettu ja uuden koulutuksen saaneilla henkilöillä on eri ammattinimike. Apuhoitaja on siis ammattinimikkeeltään apuhoitaja. Virka-, tehtävä- tai toimen nimike on taas nimike, jonka työnantaja määrittelee, esimerkiksi sairaalalääkäri, osastonhoitaja, hammashoitaja, perushoitaja tai lähihoitaja. Koska nimikesuojattujen henkilöiden tehtävissä saa toimia myös muu henkilö, jolla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito, lähihoitajan tehtävissä ei tarvitse välttämättä olla nimikesuojattu lähihoitaja. Näin ollen tehtävänimike voi olla lähihoitaja, mutta sitä hoitava henkilö esimerkiksi aputai perushoitaja. Onko JulkiTerhikki helpottanut valvontaa ja onko potilasturvallisuus parantunut sen myötä? Kyllä. Miksi yksittäisen hoitajan tiedot voi kuka tahansa tarkistaa, mutta kansalaisilla ei ole mahdollisuutta saada tietoa terveydenhuollon yksiköistä ja niiden laadusta? Terveydenhuollon yksiköiden laadun seurantaa kehitetään juuri kansalaisten tarpeita ja valinnanmahdollisuuksia silmällä pitäen.. Lääkäreiden määrä Suomessa kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli vuoden alussa 24 502. Heistä työikäisiä eli alle 65-vuotiaita ja Suomessa asuvia oli 19 353. Tästä määrästä 57 prosenttia oli naisia. Alle 35-vuotiaista lääkäreistä naisia oli 66 prosenttia. Suomessa asuvista lääkäreistä 64 prosenttia on erikoistunut. Yhä useammat muiden EUmaiden lääkärit hankkivat laillistuksen Suomesta. Kaikki eivät kuitenkaan hakeudu tänne töihin, joten Suomessa oleva lääkärityövoima on pienempi kuin laillistettujen lääkärien määrä. Uusia lääkäreitä valmistuu Suomessa vuosittain noin 600. Työterveyshuollolle lisää tehtäviä työkyvyn edistämisessä Työterveyshuollolla tulee olla nykyistä vahvempi rooli työntekijän terveyden ja työkyvyn edistämisessä. Näin sanotaan Työterveyshuoltoryhmän raportissa, joka on luovutettu peruspalveluministerille. Jotta työkyvyn tukeminen oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti onnistuu, tulee työterveyshuollon koordinoida tarpeellisten toimenpiteiden toteutumista työpaikalla, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi keskeisimpien työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien hoidossa tarvitaan sujuvampia hoitopolkuja. Lisäksi hoidon, kuntoutuksen ja työhön paluun tukitoimien viiveitä on saatava lyhenemään. super 4 2011 9

Huhtikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Seksuaalisairauksia katoaa Moni seksuaalisuuteen liittyvä piirre on ensi keväänä katoamassa virallisesta sairausluokituksesta. Tautiluokituksesta on poistumassa kaksoisroolinen transvestismi, esinekohtainen seksuaalihäiriö, transvestiittinen fetisismi, sadomasokismi ja monimuotoiset sukupuoliset kohdehäiriöt. Näitä ei ole pitkään aikaan kirjattu sairauskertomuksiin. Poistamisasiaa on Suomen Lääkärilehden mukaan esittänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. edilex Kloorivesi auttaa lasta Uimahallien klooriveden on pelätty ärsyttävän lasten hengitysteitä ja lisäävän astman riskiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan pelko on turha, sillä säännöllinen uiminen näyttäisi päinvastoin vähentävän oireita etenkin lapsilla, jotka jo sairastavat astmaa. Tulosten perusteella paljon uivat brittilapset eivät pode astmaoireita, allergista nuhaa tai ihottumia sen useammin kuin muutkaan lapset. Seitsemän vuoden iässä heistä päinvastoin noin puolet vähemmän sairastaa astmaa. duodecim Lumelääkintää Saksassa Saksan lääkäriliitto kehottaa jäseniään suhtautumaan lumelääkkeisiin avoimin mielin ja käyttämään niitä hoitotyössä. Lumevalmisteet voivat joissain tapauksissa olla oikeita lääkkeitä tehokkaampia, turvallisempia ja myös halvempia, liitto linjaa monivuotisen selvitystyönsä perusteella. duodecim Lapsiasiat verkossa Lapsiperheet voivat nyt ilmoittaa Kelan asiointipalvelussa lasten kotihoidon tuen tai yksityisen hoidon tuen muutoksista. Verkossa voi myös lakkauttaa kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja osittaisen hoitorahan. Asiointipalvelussa voi tehdä osoitteenmuutoksen ja ilmoittaa muuttuneista olosuhteista. Palvelusta näkee myös aiemmin verkon kautta lähettämänsä tiedot. Palvelu on osoitteessa www.kela.fi/asiointi, ja sinne kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. edilex Vauvat ja röntgen Röntgenkuvaukseen liittyy aina pienoinen syöpäriski, jonka vuoksi niitä vältetään raskauden aikana. Yhdysvaltalais- ja brittitutkijat suosittavat, että samaa varovaisuutta noudatetaan myös vauvojen kohdalla, vaikka aukotonta näyttöä syöpäriskistä ei ole. duodecim Sosiaalimenoissa iso kasvu Vuonna 2009 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 52,4 miljardia euroa. Tämä oli 7,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden menot olivat 9 820 euroa. Prosentuaalisesti eniten kasvoivat työttömyyteen liittyvät menot, 24 prosenttia. Kasvu oli suurta myös vanhuuteen liittyvissä menoissa, 10 prosenttia. Yksittäisistä menoeristä kasvoivat merkittävästi työttömyysturvaetuudet, 35 prosenttia, ja vanhuuseläkkeiden menot, 11 prosenttia. Palveluista eniten nousivat vanhusten ja vammaisten avopalveluiden, kotipalveluiden ja asumistuen menot. thl Nuorten ongelmat ennallaan Maaliskuussa 18 vuotta täyttänyt HelsinkiMission Nuorten Kriisipiste auttaa tilastojensa mukaan nuoria vuonna 2011 aivan samojen ongelmien kanssa kuin aloittaessaan vuonna 1993. Jonoitta ja diagnooseitta keskusteluapua tarjoavan Kriisipisteen ammattilaiset kohtaavat nuorten puheissa eniten yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Vaikka sosiaalinen media on lisännyt yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä verkossa, yksinäisyys on edelleen nuorten yhteydenottojen tavallisin syy. epressi Saasteista sydäri Ilmansaasteet sekä katupöly ja muut hengitettävät hiukkaset ovat mahdollisesti merkittävimmät sydänkohtauksia laukaisevat tekijät. Ne saattavat laukaista jopa viidestä seitsemään sydänkohtausta sadasta. duodecim i n g r a m 10 super 4 2011

muut lehdet Teinit siis kapinoivat vanhempiensa rajoituksia vastaan ja käyttäytyvät epäsosiaalisesti, koska heidän ei odotetakaan käyttäytyvän vastuullisesti. Mitä mieltä? Maaliskuun kysymys oli: Tiedätkö jo ketä äänestät? Tiedetoimittaja Marko Hamilo suomen kuvalehti 8/2011 Nuorten tekemissä rikoksissa kiinnitetään kauheasti huomiota juuri siihen, että tekijä on nuori. Kun keski-ikäinen tekee rikoksen, ikä on sivuseikka. Helsinkiläisnuori Hilla Koskela improbatur 1/2011 Lääkkeet valitettavasti tappavat luovuuden. Joskus pidänkin lääkkeettömiä päiviä ideoidakseni asioita. ADHD:ta sairastava Päivi Tasala telma 1/2011 38 % Kyllä 62 % En 30 vuotta sitten Puheenjohtaja Mirjam Timonen oli jättämässä tehtävänsä yhdeksän vuoden palvelun jälkeen samalla, kun liiton jäsenmäärä oli ylittänyt yhden rajapyykin, 20 000 hoitajan rajan. Jäsenille kirjoittamassaan jäähyväispääkirjoituksessa Timonen otti voimakkaasti kantaa itsenäisen liiton puolesta, sillä apuhoitajien suuntaan kohdistettiin monia seireenilauluja liiton ulkopuolelta. Kyllä, koska aion äänestää superilaista. tarvitsemme muutoksen. hän on koulutukseltaan hoitaja. hänellä on nuoret ja uudet näkemykset. hän puhuu asiaa ja on sanojensa takana. mitä sitä hyvää vaihtamaan. tulee todennäköisesti valituksi ja saa varmaan aikaiseksi asioita. on tuttu vuosien takaa, luotettava ja jämäkkä, asioihin kantaa ottava. hänellä on tietotaito terveydenhuollosta. En, koska kaikki lupaavat vaikka mitä, mutta muistavat vaalien jälkeen vain nostaa itselleen lisää palkkaa. pitää tutustua ehdokkaisiin. Viimekertaista en äänestä! odottelen viime hetken vaalilupauksia. tuntuu että ihan sama, sillä omia etujaan vain ajavat. sekavaa koko ehdokaslauma. Se on varma, että julkkista en äänestä. eduskuntavaalit eivät kiinnosta minua. on paljon hyviä ehdokkaita, jotka täytyy vielä testata netissä. Haluan sanoa suoraan: Meitä pyritään hajoittamaan. Siksi haluan nyt varoittaa teitä. Älkää tuhotko omaa järjestöänne omaa edunvalvontakanavaanne. apuhoitajalehti 4/1981 Uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta, jonne pääset jäsentunnuksella verkkosivuilta www.superliitto.fi. Kaikkien 15.4. mennessä vastanneiden kesken arvotaan SuPer-lehden pyyhe-saippuasetti. Maaliskuun arvonnan voitti Jaana Pulakka Teuvalta. Onnittelut!

Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Rasia teksti ja kuva marjo sajantola Perushoitaja Kaisa Leinosen puinen rasia on täynnä rakkaita muistoja. Kaisa Leinosen puurasia on hieman erikoisen muotoinen, se on kuin soikea tiinu. Se on kaunista käsityötä ja koverrettu yhdestä puusta, eikä siinä ole naulattuja tai liimattuja liitoksia lainkaan. Huolellisen hiomisen jälkeen on kumpikin kylki koristettu kaiverretulla ja poltetulla ruusukuviolla. Kaisa harmittelee sitä, ettei hän tiedä rasian alkuperää, kuka on ollut taitava puuseppä. Kuitenkin niin pitkälle kuin hän muistaa, rasiassa on säilytetty vain hyvin erityisiä tavaroita. Hänen lapsuudenkodissaan puurasialla oli oma paikkansa kirjahyllyn päällä ja silloin siinä talletettiin pieniä vanhoja valokuvia. Nyt rasiassa on Kaisan edesmenneiden vanhempien ja pikkuveljen tavaroita. Kaisa esittelee äitinsä kaulakellon, jota tämä oli käyttänyt koruna sekä isänsä arki- ja pyhäkellot. Rasiassa on myös isän kukkaro, josta aina riitti jäätelörahaa lapsille. Viimeisenä rasiasta nousee lompakko täynnä pienelle pojalle tärkeitä asioita: jäljennös Aku Ankan tilauslomakkeesta, polkupyöräliikkeen kuitti pedaaliostoksesta ja vanhoja markan setelirahoja. Nämä seitsemänvuotiaan Pekka-pojan aarteet ovat olleet lompakossa jo lähes 40 vuotta. Muisto nuoren veljen tapaturmaisesta kuolemasta on edelleen niin raskas, että Kaisan täytyy keskeyttää kertomus hetkeksi, kuivata silmänsä ja koota itsensä. Ei siihen aikaan ollut mitään kriisiapua tarjolla. Menetyksestä ja surusta piti vain selvitä. Olin itse Pekan kuollessa vasta kymmenvuotias. Muistan kuitenkin vanhempieni suuren tuskan, vaikka he yrittivät peitellä sitä minulta ja kahdelta minua vanhemmalta sisareltani. Kaisa toteaa vaistonneensa aina herkästi tunnetiloja. Koulusta palatessaan hän näki heti, jos äidillä oli ollut taas erityisen raskasta ja tämä oli itkenyt, vaikka esitti tyttärelleen reipasta. Samoin Kaisan isä pyrki normalisoimaan perhe-elämän mahdollisimman pian hautajaisten jälkeen, mutta toki Pekka eli puheissa ja muistoissa. Elämän piti vain jatkua. Perhe tukee aina Vaikka Kaisa Leinonen oli suorittanut vaatetusteknisen ompelulinjan, hän ei halunnut tehdastyöhön, joten muita töitä piti löytää. Hän tuumaa, että joku kohtalo häntä kuljetti, sillä mieluisimmat tilapäistyöt löytyivät hoitoalalta. Hän teki sijaisuuksia niin hoitoapulaisena kuin askarruttajana, niin lasten päiväkodissa kuin vanhainkodissa. Lopulta hän päätti aloittaa apuhoitajaopinnot, vaikka perhekin oli vasta perustettu ja lapset aivan pieniä, tytär kolmen ja poika kahden vuoden ikäinen. Valmistuin Oulussa vuonna 1988 viimeiseltä apuhoitajakurssilta. Opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistui hyvin, sillä puolisoni huolehti arjen sujumisesta. Lisäksi saimme paljon lastenhoitoapua isovanhemmilta. Valmistumisensa jälkeen Kaisa teki sijaisuuksia Kiimingin vanhainkodissa ja terveyskeskuksen vastaanotolla sekä neuvolassa, kunnes hän sai vakituisen viran Palvelukeskus Jaarankartanosta. Samassa paikassa hän työskentelee perushoitajana edelleen, sillä hän on kokenut vanhustyön mielekkääksi ja antoisaksi. Monet asiakkaat ovat vanhoja kiiminkiläisiä ja siten jo ennestään tuttuja. Kaisa aprikoi, olisiko uran valintaan hoitoalalla ollut kimmokkeena kotoa peritty auttamisen halu. Isä ruukas sanoa, että lapset ovat olleet hänelle ja äidille siunaus. Hän kiitteli aina minua ja siskojani siitä, että huolehdimme heistä. Meillä olikin perheessä hyvin läheiset välit. Kävin melkein päivittäin vanhempieni luona vielä avioiduttuanikin. Tunnen vahvasti, että he ovat edelleen jollain tasolla läsnä elämässäni. Nyt Kaisan omat lapset ovat jo aikuisia. Toisella paikkakunnalla asuva Jarno-poika pitää tiiviisti yhteyttä kotiin. Katja-tyttärellä on jo kolme omaakin poikaa, jotka mummilassa käydessään saavat tutkia myös puurasian sisältöä ja kurkistella varovasti myös Pekan lompakkoon. Pojat haluavat tulla usein mummilaan yökylään ja siitä olemme mieheni kanssa mielissämme. Välillä melkein unohtuu, etteivät pojat ole meidän omiamme, Kaisa nauraa.. 12 super 4 2011

Muru-koira on aina valmis lähtemään lenkille, joten talvisin Pikkuveljen lämmin villapaita lompakossa on Mialle ovat tarpeen. aarteet tallella. super 4 2011 13

14 super 4 2011

Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat kattoivat pöydän venäläisittäin Teetä ja blinejä teksti ja kuvat sonja kähkönen Työ kehitysvammaisten ammattikoululaisten ohjaajana on osoittanut kuopiolaiselle Anu Leskiselle sen, mikä palvelukotityössä jäi piiloon. Suuretkin kehitysaskeleet ovat kaikille mahdollisia, kun oppimiselle annetaan tarpeeksi aikaa ja tukea. Tiistaiaamu avautuu Savon ammatti- ja aikuisopiston luokkahuoneessa rauhallisena. Sälekaihtimien raoista pujahtaa sisään kirkas ja lämmin kevätaurinko. Opiskelijat saapuvat luokkaan tipoitellen, ensimmäiset ovat tulleet koululle jo puoli kahdeksan jälkeen. Sitä ennen ohjaaja, lähihoitaja Anu Leskinen on ehtinyt lukea työsähköpostinsa ja nauttinut kupillisen kahvia. Aamut ja iltapäivät ovat niitä ainoita hetkiä työpäivänä aikana, kun ehdin viettää muutaman tovin omien ajatusteni kanssa. Erityisopettaja Tarja Tolonen haluaa kuulla, mitä paikalla olevat ovat tehneet edellisiltana. Joonas Miettinen aloittaa: Kävin lääkärissä. Sen jälkeen olin ruokaostoksilla, keitettiin kahvit ja kävin kävelyllä. Aika meni vapaan illan merkeissä. Matias Mähönen kertoo katselleensa televisiota ja surffailleensa internetissä. Anu Leskinen napsauttaa tietokoneruudun päälle, kun fysioterapeutti tuo Johanna Vihervaaran luokkaan. Johanna ei puhu, mutta kommunikoi silmänliikkeillä ja pyörätuolin eteen asetettavan tietokoneen avulla. Millä fiiliksellä tulit tänään kouluun, Anu kysyy. Johanna etsii tietokonenäytöltä tunteita ilmaisevan kuvakkeen, vie nuolen sitä kohti ja näpäyttää huomaamattomasti. Nukuttaa, kone kajauttaa oppilaan puolesta. Arjen taidot tutuiksi Aamun aikana luokassa ehditään paljon. Aleksi Kettunen käy tarkistamassa ulkolämpötilan. Hänen kertomansa miinusmerkkinen mittarilukema ei miellytä Johanna Vihervaaraa, mistä syntyy pienimuotoinen väittely. Johannan mielestä kylmä ei ole hyvä ja sille on syynsä. Kurkkukipu, hän lataa tietokoneen kaiuttimista. Hiuksetkin puhuttavat tänään, sillä seuraavana päivänä luokan on tarkoitus vierailla parturi- ja kampaajaopiskelijoiden luona. Pyörätuolissa istuva super 4 4 2011 15

1 2 1. Matias Mähönen aloittaa blinitaikinan valmistamisen ohjeen mukaan. Kananmunien rikkominen sujuu vanhasta tottumuksesta. 2. Joonas Miettinen järjestelee laminoituja kuvia. Niitä käytetään opiskelun tukena monessa tilanteessa. Ohjaaja Anu Leskinen seuraa sivusta, että kuville löytyvät oikeat paikat. 3. Anu Leskinen ja Veli-Matti Ryhänen ruokailevat puolilta päivin. Yhteisellä lounaalla kertaillaan pöytäeti- Veli-Matti Ryhänen kertoo suunnitelmistaan ottaa hiuksiinsa vaaleita raitoja. Sitten kalenterista tarkistetaan nimipäivätiedot. Joonas tietää, että tänään nimipäivää viettävät Ristot. Veli-Matti väittää, että se on naisen nimi. Luokka täyttyy naurunremakasta. Kymmeneen mennessä myös Joni Kauhanen ja Kalle Karttunen ovat saapuneet paikalle. Kallella on ollut aikainen herätys. Hän käy työharjoittelussa kiinteistöalan yrityksessä ja on viettänyt aamun siistimässä taloyhtiöiden rappukäytäviä. Roskia kerättiin, tupakantumppeja ja kaikkee. Ruttasin myös pahvilaatikoita. Ens viikolla jatketaan, Kalle kertoo muille. Savon ammatti- ja aikuisopiston työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen yksikössä opitaan arkielämän taitoja. Kolme vuotta kestävässä koulutuksessa kehitetään oppilaiden opiskelu- ja työelämävalmiuksia ja edistetään heidän toimintakykyään. Opetusyksikkö toimii vanhan punatiilisen rakennuksen pohjakerroksessa. Luokkia on kolme, opiskelijoita yhdeksäntoista. Anu Leskisen luokalla seitsemää oppilasta ohjaa hänen lisäkseen kaksi ohjaajaa ja yksi opettaja. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti 17-vuotiaita tänne tullessaan, Leskinen kertoo. Tavoitteena on saada yksikkö nykyisistä tiloista ammattiopiston päärakennuksen yhteyteen. Jo nyt osa opetuksesta tapahtuu pääkoululla. Siinä on se etu, että oppilaamme pääsevät muiden nuorten joukkoon. Toisaalta muut nuoret oppivat ymmärtämään erilaisuutta. Käsillä tekeminen palkitsee Oppilaiden itsetuntoon vaikuttaa pitkälti se, kuinka tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi he kokevat itsensä. Tänään on kotitalouspäivä. Puhumme venäläisestä ruuasta ja sitten jokainen saa paistaa oman blinin. Iltapäivällä pidetään kutsut, Tarja Tolonen kertoo päivän ohjelmasta luokan aamunavauksen jälkeen. Ennen kuin oppilaat pääsevät keittiöön sekoittamaan taikinaa ja tekemään täytteitä, he siirtyvät kuuntelemaan venäläissyntyisen erityisopettajan Natalia Leppäsen luentoa. Koko kolmen luokan opiskelijajoukko kuulee Suomen itänaapurin herkuista vorschmackeista syrnikeihin. Matias Mähönen toimii opettajan apurina. Hän käy lukemassa aihepiiriä esittelevät kalvot luokan edessä. Missään muussa maailman keittiössä ei ole keittoja niin paljon kuin venäläisessä. Sup tarjoillaan aina alkuruuan jälkeen, nuorimies kertoo sujuvasti. Kahdeltatoista Anu Leskinen on istuutunut Veli-Matti Ryhäsen kanssa ruokalan puolelle. Tarjottimille on kasattu salaattia, perunaa ja kalapuikkoja. Veli-Matti pyytää Anua voitelemaan näkkileivän, mutta lähihoitaja kannustaa miestä tekemään työn itse. Lopulta voiteleminen tehdään yhteistyössä. Pöydälle kaatuneen veden Veli-Matti kuitenkin pyyhkii itse. Blinitaikinaa ja täytteitä tekevät oppilaat ovat päässeet keittiössä vauhtiin. Tekemisen ilo kantautuu meluna ruokalan puolelle. Kotitalouspäivät ovat aina ihania. Pidän näistä päivistä, kun jotain tehdään konkreettisesti. Opiskelijat ovat silminnähden onnellisia siitä, että he voivat tehdä jotain käsillään, Anu kertoo. 16 super 4 2011

3 4 5 kettejä. 4. Jokainen saa paistaa oman blininsä, niin myös Joni Kauhanen. Anu Leskinen auttaa lisäämään sopivan määrän rasvaa paistinpannulle. 5. Kalle Karttunen ja erityisopettaja Tarja Tolonen keskustelevat blinien valmistuksesta. Maitoa kolmen kipollisen taikinaan kuluu useampi litra. Lähihoitajan mukaan jo pelkkä pyykinpesu innostaa oppilaita valtavasti. Myös keittiövuorot ovat suosittuja. Joka päivä kaksi opiskelijaa tiskaa ja pyyhkii pöydät keittiötyöntekijän kanssa. Uskon, että tekemällä oppii parhaiten, Leskinen toteaa. Oppimisen tulokset selviä Keittiössä alkaa olla kuuma. Blinit tirisevät kahdella liedellä ja ilman täyttää rasvaisen imelä tuoksu. Lounaan jälkeen Anu Leskinen siirtyy Veli-Matti Ryhäsen kanssa tyhjään fysioterapiahuoneeseen rauhoittumaan. Anu kävelee edellä, mies rullaa pyörätuolinsa toista rengasta päästäkseen eteenpäin. Veli-Matilla on herkkä kuulo, joten joskus hänen kanssaan on parempi keskustella kahden kesken rauhallisemmassa tilassa. Hälinässä hän ei pysty keskittymään, vaan vaipuu omiin ajatuksiinsa, lähihoitaja kertoo. Oppilaiden kanssa rauhoittuminen on muutenkin tärkeää. Vaikka työntekijöillä olisi kiire, sitä ei saa näyttää ulospäin. Kiire tarttuu helposti oppilaisiin ja voi johtaa häiriökäyttäytymiseen. Anu kertaa Veli-Matin kanssa blinien paistamiseen liittyvät asiat. Sitten hän liittyy muiden seuraan keittiöön. Veli-Matti rullaa taas pyörätuoliaan Anun perässä. Meno on hidasta. Olisi tietysti helpompaa työntää pyörätuolia toisen puolesta, mutta olemme sitoutuneet täällä siihen, että niin ei tehdä. Annamme oppilaiden tehdä itse kaiken sen, mitä he voivat tehdä. Meillä on siihen riittävästi aikaa. Juuri tässä on ero Anun entisen ja nykyisen työpaikan välillä. Palvelukodissa yksilöllistä aikaa oli vähemmän, joten asukkaiden tukeminen oli haastavampaa. Täällä työ ei ole suorittamista, vaan pikemminkin rajojen etsimistä. Selvitämme, mitä kukin pystyy tekemään ja miten omia liikkeitä pystytään hallitsemaan. Ihmisellä voi olla todella paljon piileviä taitoja, vaikka hän ei juuri liikkuisi. Johanna ja Veli-Matti ovat Anulle tuttuja edellisestä työpaikasta, joten hän näkee oppimisen tulokset selvästi. Koulussa Veli-Matin arkielämän taidot ovat kehittyneet. Esimerkiksi ruokailu ja oman hygienian hoito sujuvat paremmin. Väitän, että olen oppinut tuntemaan Johannankin kunnolla vasta täällä koulussa. Hänen kommunikaatiotaitojensa kehittyessä on ollut helpompi tulkita hänen eleitään, ilmeitään ja fyysisiä kykyjään. Anu pitää hurjana ajatusta siitä, että ihminen ei pysty kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ilmaisemaan haluamiansa asioita. Monet asiat ovat kuitenkin mahdollisia. Esimerkiksi tietokone on tuonut vuorovaikutukseen ihan uuden ulottuvuuden. Lettuja hillolla Iltapäivällä ruokasalissa on aito, venäläinen tunnelma. Pöydät on katettu ja teekupit täytetty. Kovaäänisistä kajahtaa teemanmukainen musiikki. 19-vuotias Aleksi Kemppainen syö blinejä hyvällä ruokahalulla. Lautanen tyhjenee nopeasti. Aleksi on kolmannen vuoden oppilas. Hän on hiljattain muuttanut omilleen kehitysvammaisten asuntolaan, joten myös urasuunnitelman tekeminen on tullut ajankohtaiseksi. Aleksi on ollut työharjoittelussa kaupassa. Toivon mukaan hän saa sieltä myös kesätyön ja myöhemmin ehkä vakituisen työpaikan, ohjaaja Minna- Lotte Lundsten kertoo. Nuorimies on osoittautunut työelämässä taitavaksi. Hän on hyvin tarkka järjestyksestä, joten kaupan hyllyt täyt- super 4 2011 17

tyvät hetkessä viivoitinsuorista tuoteriveistä. Yhteiskuntaan sopeutuminen on tärkeää. Anu Leskinen huomauttaa, että oppilaiden itsetuntoon vaikuttaa pitkälti se, kuinka tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi he kokevat itsensä. Oppilaiden motivaatio tehdä asioita on valtava. Toivon, että yhteiskunta tukisi heitä ja he pääsisivät hyvin töihin, Leskinen toteaa. Osa oppilaista ei ymmärrä olevansa erilaisia, toisille se on päivänselvää. Anu uskoo, että asia on vaikeampi niille, jotka sen tiedostavat. Joidenkin on vaikea myöntää tarvitsevansa tukea. Tilanteen tekee ristiriitaiseksi se, että ihminen kokee itsensä aikuiseksi, mutta samalla tietää olevansa toisten avun varassa. Itsenäisiä päätöksiä Oppitunnit päättyvät kahdelta. Osa oppilaista jää viettämään aikaa koululle siihen asti, kun heidän vanhempansa pääsevät töistä. Koulukaverukset Matias Mähönen ja Joonas Miettinen suunnittelevat käyvänsä kaupassa, mutta tiukka aikataulu mietityttää. Miun pittää olla täällä takasin kolmeen mennessä, Matias muistuttaa. Eiköhän myö ehitä, kun pikasesti käydään, Joonas toteaa. Anu Leskinen ja Tarja Tolonen kehottavat poikia varmistamaan, että Matias ehtii takaisin sovittuun aikaan. Pojat saavat itse miettiä, lähtevätkö he vai eivät. Hetken empimisen jälkeen he sujauttavat takit päälleen ja astelevat ulos luokasta. Oppilaat harjoittelevat itsenäistä päätöksentekoa. Siksi emme neuvo suoraan, miten tilanteissa pitää toimia, Anu kertoo. Poikien kaveruus on hyvä asia. Nuoria kannustetaan muutenkin kommunikoimaan keskenään, sillä jotkut kelpuuttavat keskusteluseuraksi vain ohjaajan tai opettajan. Tilanne menee helposti solmuun, jos opiskelijalla on seuranaan vain toinen oppilas. Pojat ovat hankkineet hiljattain kännykät, joilla he soittelevat toisilleen myös omalla vapaa-ajallaan, Leskinen kehuu. Vähän ennen kolmea Anu siirtyy Johannan ja Veli-Matin kanssa eteiseen odottamaan taksia. Minuutit kuluvat, mutta autoa ei näy missään. Tullooko taksi, Veli-Matti huolehtii. Hän ei kuitenkaan halua, että Anu soittaa taksinkuljettajalle ja lähihoitaja kunnioittaa hänen mielipidettään. Odottelu jatkuu. Anu nousee hakemaan viereisestä henkilökunnan huoneesta päivän toisen kahvikupillisen ja vaihtaa muutaman sanan työkavereidensa ja Johannan kanssa. Intensiivisen päivän jälkeen nauru on herkässä. Kun taksi lopulta kurvaa pihaan, Anu palaa takaisin luokkaan. Hän päättää vielä lukaista sähköpostit ennen työvuoronsa päättymistä. Jos hän ehtii ajoissa kotiin, on aikaa tehdä pieni kävelylenkki ennen illan ohjelmaa. Olen menossa ystäväni kanssa uimaan. Työnantajamme tukee liikkumista, joten uimaan ja jumppiin pääsee alennettuun hintaan. Kello lähestyy neljää, kun Anu sulkee koulun oven takanaan ja hymyilee: Tämä on kasvatustyötä parhaimmillaan. Oppilaat ovat herkässä iässä nuoruuden ja aikuisuuden kynnyksellä. On hienoa nähdä, että heistä kasvaa aikuisia, jotka osaavat pitää puoliaan.. Tänään töissä Kuka: Kuopiolainen Anu Leskinen, 24. Valmistui lähihoitajaksi vuonna 2005. Aikoo vielä syventää osaamistaan suorittamalla kehitysvamma-alan ammattitutkinnon. Työ: Työskenteli valmistuttuaan ensin toimintakeskuksessa, sitten palvelukodissa. Työskennellyt kehitysvammaisten ohjaajana Savon ammatti- ja aikuisopistossa vuodesta 2009. Perhe: Asuu yksin. Harrastukset: Uiminen, jumpat. Näyttelee kuudetta vuotta kansalaisopiston teatteriryhmässä. Esittää kevään Risto-räppääjä -esityksessä Elvi-tätiä. Parasta työssä: Aidot ihmiset, hyvät työkaverit, päivätyö. Opiskelijoiden kehittymisen seuraaminen on antoisaa. Ikävintä työssä: Odottaminen ja samasta aiheesta pitkään keskusteleminen. 18 super 4 2011

super 4 2011 19

Vastaanotto-osastoavustajat Oulussa Yhdistyksen koulutuspäivät ja vuosikokous Väsyminen voi olla sydänoire teksti ja kuvat marjo sajantola Naiset eivät usein usko sydänoireittensa vakavuuteen. Kuitenkin joka neljäs nainen kuolee sepelvaltimotautiin. Oulun yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri Timo Lauri sanoo allekirjoittavansa väitteen, että naisen sydänoireiden diagnosointi on haasteellisempaa kuin miehen. Sepelvaltimotautia sairastavien naispotilaiden määrä on kuitenkin jatkuvassa nousussa, vaikka naiset sairastuvat keskimäärin kymmenen vuotta miehiä myöhemmin, noin plus miinus 60-vuotiaina. Nuoremmat sairastuneet naiset ovat harvinaisempia potilaita. Heillä on taustalla geneettistä altistusta, he tupakoivat ja monella on diabetes ja periytyvä rasva-aineen vaihduntahäiriö. Sepelvaltimotauti on valtimokovettumatauti, joka koskee nimenomaan sydämen omia suonia. Sen tavallisimmat ilmenemismuodot ovat rasitusrintakipu eli angina pectoris, sydäninfarkti, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta. On muistettava, että neljäsosa naisista kuolee sepelvaltimotautiin. Se on aika paljon. Muita asioita pelätään enemmän, homealtistusta tai Japanin säteilyä, mutta ei tätä. Omaan sepelvaltimotautikuolleisuuteensa voi kuitenkin itse jonkun verran vaikuttaa. Timo Lauri toteaa, että ongelma on myös se, että naisten on jotenkin vaikea uskoa sairastuneensa sepelvaltimotautiin. Oma puoliso voi sairastaa, naapuri ja sukulaiset voivat sairastaa, mutta nainen itse ei. Oireiden tunnistaminen vaikeaa Apulaisylilääkäri Timo Lauri säikytteli naisia huolehtimaan paremmin sydänterveydestään. Moni kuulija alkoi harkita elämäntaparemonttia. Naisilla valtimotautiin ei välttämättä liity rintakipuja, vaan ensimmäiset oireet voivat ilmetä vain väsymisenä. Naisen oireilut saatetaan tulkita vaihdevuosiin, elämäntilanteeseen tai stressiin liittyviksi. Oireiden tunnistamista vaikeuttaa monta tekijää ja sukupuoli aiheuttaa lisäriskejä. Synnytysikä on noussut, lapset tehdään keskimäärin kolmekymppisinä ja lastenhoito sitoo naisen voimavaroja pitkään. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen unohtuu helposti ja fyysinen kunto laskee sitä mukaa kun ikää karttuu. Raskausmyrkytys nostaa riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja päinvastoin, sillä sepelvaltimotautia sairastavalla on moninkertainen raskausmyrkytysvaaran riski. Periytyvä monirakkulatauti munasarjoissa on itsenäinen sairastuvuutta lisäävä riskitekijä. Vaikka sepelvaltimotaudissa voi ilmetä myös rytmihäiriöitä, yleisemmät muljahtelut ja tykyttelyt ovat normaaleja tuntemuksia, eivätkä taudin oireita. Rasitusrintakipukin on harvinaista nuoremmilla naisilla, mutta vaihdevuosi-ikäisillä se 20 super 4 2011