Ojalan pientalokaupunginosa teematyöryhmä Tapaaminen 2 Teema: Rakentamisen tapa Ojalassa Aika Paikka 12.5.2015 klo 18-20 (kahvit 17.45 alkaen) Virastotalo Frenckell, Frenckellinaukio 2 B, 4. krs., neuvottelutila Strömmer Läsnä Haapasalo Piia Juntunen Vuokko Kestinen Sakari Kulmala Taru Laakso Orvokki Ojanen Laura Virta Lotta Vuorinen Maija Kaila Markku Niilo-Rämä Anna-Maria Surakka Katarina Tiilikainen Ulla Siitonen Mikko Urbaani Tampere ry Atalan Seudun omakotiyhdistys ry Aitopartio ry Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Ramboll Finland Oyj 1. Johdattelua illan teemaan Tapaamisen aluksi käytiin lyhyt kierros edellisen tapaamisen pohjalta syntyneistä ajatuksista. Todettiin keskustelun olleen mielenkiintoista ja antaneen paljon niin järjestäjille kuin ryhmäläisillekin. Katarina Surakka alusti ensimmäisen ryhmätyön tekemistä. Rakentamisen tapaa Ojalassa lähdetään tällä kertaa miettimään luonnon, kohtaamispaikkojen ja osa-alueiden luonteen näkökulmasta. Luonnon vaikutus rakentamiseen näkyy esim. ei-ei-alueissa, joille ei esim. luontoarvojen vuoksi missään tapauksessa tulla rakentamaan. Rakentamisen vaikutus luontoon tulee esille esim. katujen ja tonttien rakentamisessa, jolloin olemassa oleva kasvillisuus häviää. Katujen ja tonttien kuivatukset vaikuttavat myös lähialueille. Rakennetussa ympäristössä tarpeeksi laajat yhtenäiset viheralueet mahdollistavat paikallisen luonnon säilymisen, pienet ja kapeat viheralueet on rakennettava puistoksi. Maastonmuodot luovat maiseman rungon, joka näkyy rakennetussakin ympäristössä. Maaperältään heikosti rakennettavat alueet jäävät usein luonnontilaisiksi. Kohtaamispaikkoina voivat toimia mm. postilaatikot, jätepisteet, pysäkit, leikkipuistot, pysäköintipaikat, pallokentät, ulkoilureitit ja uimarannat. Kohtaamispaikoilla voi olla hierarkia, lähinaapureiden kanssa tavataan postilaatikolla, työmatkatutun kanssa bussipysäkillä ja lenkkipolulla voi nähdä samoja naamoja. Sattumanvaraisten kohtaamisten mahdollisuuksia voidaan edistää ympäristön jäsentelyllä ja laatutekijöillä esim. turvallisen ja viihtyisän ympäristön luomisella ja pysäkkien varustelulla. Osa-alueiden luonnetta voidaan korostaa esim. luontotekijöiden huomioimisella, rakennusten koolla ja ryhmittelyllä, materiaaleilla ja väreillä.
2. Rakentamisen tapa Ojalassa (tehtävä 1) Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, jotka keskustelivat rakentamisen tavasta luontoteeman, kohtaamispaikkojen ja osa-alueiden luonteen näkökulmasta. Kaikki ryhmät kiersivät em. teemat. Luonto ja rakentaminen (Anna-Maria) Miten luonto otetaan osaksi rakennettua ympäristöä? - julkiset ja puolijulkiset tilat o kohtaamispaikaksi luontotilamuseo (Sokean Paavon tarina) o laatikkoyhteisöviljely o luontoperhospelto o säilytetään kantoja, lahopuita jne o kaduille istutuksia esim. auto- ja kävelyteiden välissä, parkkiruutujen välissä, paikoitustilojen ympärillä o lapsille leikkipaikoiksi pieniä luonnontilaisia metsikköjä o tiivistä rakentamista ja yhtenäiset viheralueet o hulevesien hoito (vrt Vuoreksen keskuspuisto) o luontopiiri alueen ympärille (Laakso toimittaa myöhemmin lisätietoa) o ulkoilu- ja virkistysmetsien säilyttäminen o todennäköinen syy muuttaa alueelle on luonnon läheisyys siitä pidettävä kiinni o istuskelupuistoja esim. kentän yhteyteen o monimuotoisuus myös viherrakentamisessa o myös tiet voivat lomittua puiden väliin - tontit o jätetään puita pihoille o puurakentamista ja liittymistä luontoon etenkin reuna-alueille o viherkatot ja seinät pehmentävät kontrastia ja korvaavat menetettyjä alueita o väljää rakentamista ja vehreyttä kaikilla pihoilla o vaaditaan tietty % rakentamisesta esim. viherkattoja o vaaditaan jätettäväksi joka tontille esim. 2-3 puuta o vaaditaan rakennettavaksi esim. 2 aurinkopaneelia joka tontille o katsotaan ensin säästettävät puut ja suunnitellaan siltä pohjalta tonttien paikat o rinneratkaisuja - maasto ja maisema o avoimia maisematiloja! (vrt. Pyynikinrinteen näköala-aukea) o näkymiä rinteeltä toiselle, näkymiä alhaalta poluilta rakentamiseen o kallioiden läheisyyteen korkeat laatikot monimuotoisena, ikimetsään matalaa o maastonmuodot mukaan antamaan osa-alueille luonnetta o kun kokoojakatu kulkee pidempään metsässä, voidaanko hyödyntää maisematienä o muoto luonnosta esim. kadut rinteen suuntaisesti - Ojalan ominaispiirteitä o ihana suon tuoksu murroslaakson itäpäässä o Ojalankyläntien varressa hienoja vanhoja koivuja o ison siirtolohkareen ympärillä olisi hyvä olla jonkinlainen suojavyöhyke
Kohtaamispaikat (Markku) - kohtaamispaikka-ajatuksia: o puistorengas, jonka varrella erilaisia kohtaamispaikkoja (puutarha, nuotio, kuntoilu, boulderointi, leikkipuisto jne.) o kohtaamispaikat: liikunta, esteettömyys, mahdollisuudet virkistäytymiseen, hallittavuus, puutarha, koulu, turvallisuus, valot o geometriset kuviot hallittavuus: nuotiopaikka, kuntopaikka, puutarha (säkki?), boulderointiseinä (turvahiekkaa alle) o yhteinen kesäkeittiö useiden perheiden kanssa, luonnontilaiset lasten leikkipuistot, juomapisteet lenkkipoluilla o puistot / leikkipuistot (lapset aikuiset), lenkkipolut / ulkoilumaastot (turvallisuus, viihtyvyys), kylämäisyys o niin kapeat tonttikadut, kuin paloturvallisuussäädökset sallivat, vrt. Vanha Porvoo, Tukholman Gamla Stan, Vanha Tallinna, Pispala, Oulun Puu-Linnainmaa, Kuopion rännikadut o Tori, jonka ympärillä liiketiloja (kivijalkaliiketiloja huoneistoja), jotka aukeavat torille päin. Ihmisen mittakaava, ei tuulisia aukioita! Tori shared space o viipyilevyys, brittikaupungin mittakaava Ojalaan!, fake bussipysäkki nuorisolle, ulkoilu valaistus, puutarhanhoito, tiiviys vetää puoleensa o autot ja kevyt liikenne eri verkoille, kevyt liikenne liitetään luontoon o sisäharrastusmahdollisuudet: puutyöpaja, ompelukerho, lehti- / kirjalukusali, omatoimi (matto-) pesula, saunatilat / pienikylpylä / uima-allas; harrastukset, jotka vaativat kotona paljon tilaa ja tarvikkeita o jaetut työtilat e-tupa = moderni kylätalo o Gallialaiskyliä?, Hallilan Kotipehku, Annikinkadun puutalokortteli, Iidesrannan uusissa kerrostalokortteleissa hyvähenkiset ja lapsille turvalliset yhteispihat o jonotalo palvelumuotona eri-ikäisille erityistarpeessa oleville o Sokean Paavon tila / Museopuisto keskus, Isoäidin lääkintäkasviviljely (vrt. Koiramäki) - oman solun koko / yksikkökoko: o 10 15 henkilöä on optimi ryhmäkoko viihtyvyydelle o talot rykelmiä? Esim. taloyhtiöitä, jolla yhteinen piha o Esim. Atalassa: 8 talon ryhmä mahdollistaa levollisen tarkkailun o nimetyt tontit: jo tonttien vuokraus- / ostovaiheessa maa-alueilla persoonallinen nimi o geometriset kuviot hallittavuus
Osa-alueiden luonne (Katarina) - Alueen luontoarvot korostuivat keskusteluissa o luonteva asuinpaikka luontoihmisille o toiveena, että alue säilyisi roskaamattomana ja sen arvokas kasvillisuus säilytettäisiin o löytyykö sopivia paikkoja kaupunkiviljelylle ovat myös sopivia kohtaamispaikkoja o rakennettu luonto osana kaupunkiympäristöä: viherseinät, viherkatot, katupuut, viherrakentamisen keinot käyttöön tutkimusten mukaan katupuut paitsi luovat viihtyisyyttä ja parantavat ilmanlaatua, myös nostavat asuntojen arvoa o Alueelle olisi helppo luoda virkistyksen rengasreitti, joka yhdistyisi jo olevaan reitistöön o sokean Paavon paikasta museopuisto - Kaupunkirakentamisen keinoja luoda omaa luonnetta Ojalaan o tavoitteena esteetön ympäristö => johtaa katujen linjaamiseen korkeuskäyrien mukaisesti => piirtää esiin Ojalan maastonmuodot kaupunkirakenteeseen o korkeusasemien hyväksi käyttö rakennusten sijoittelussa, tavoitteena Pikku-Pispala : koska tontit sijaitsevat eri tasoilla naapuriin nähden, saadaan muodostettua yksityisyyttä tonteille o Yksityisten soppien muodostaminen rakennusten sijoittelun avulla: ei sijoiteta rakennusta keskelle tonttia, vaan kannustetaan varioivaan sijoitteluun: asuinrakennus tontin reunaan, toiselle reunalle autotalli ja kolmanteen nurkkaan sauna. o Toisaalta voisi mukailla town-house rakentamista, jossa on pieni puolijulkinen etupiha ja suljettu, yksityinen takapiha. o Katujen linjauksilla luodaan omailmeistä ja helposti luettavaa ympäristöä. o Korttelien keskelle voisi jättää yhteisen viljelypalsta-alueen. Kortteleista helppo pääsy ympäröivään luontoon. o Katutila voi olla leveydeltään vaihtelevaa, pihakatumaista. o tonttien aitaaminen ja rajaaminen muuten o Kaupunkirakenne voisi toistaa ympäristön luonnetta: kallionjyrkänteen alla voisi olla jykevää, korkeampaa betonirakentamista ja suon laidassa 1-kerroksisia matalia rakennuksia joissa on turvekatto o Eri osa-alueille voisi luoda oman ilmeensä: perinteinen kaupunkirakentaminen ( Annikinkadun kortteli ), nykyaikainen alue ( moderni harmaa ), villin rakentamisen alue
3. Kaavarunkoluonnos ja sen arviointi (tehtävä 2) Mikko Siitonen esitteli Ramboll Oyj:n ja Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:n laatimaa alustavaa kaavarunkoluonnosta. Kaavarunkoa arvioitiin ensin ryhmissä tehtävän 1 teemojen mukaisesti. - Olisi tärkeää luoda ympäristöä, jossa ei vahingossa kulkeudu yksityiselle pihamaalle: selkeät rajaukset tonttien ja yleisten alueiden välillä. - Tonttikadut olisi toteutettava pihakatuina: turvallisia myös lapsille, intiimejä ja viihtyisiä, jää enemmän tilaa sisäpihoille, mahdollistaa esim. pallopelit - Kohtaamispaikkoja olisi muodostettava asuinkortteleiden keskelle ( pikkukeskustat, kylät kaupungissa ). - voisiko laaksojen yli olla kevyen liikenteen siltoja yhdistämässä alueita - kaakon iso osa-alue tulee jakaa pienempiin osa-alueisiin - 350 tontin osa-alueella voisi asuinsoluissa varioida rakeisuutta siten, että solun keskellä on tiiviimpää rakentamista ja yhteispiha, solun reunoilla väljempää rakentamista. - Soluista kylämäisiä: Ojalan kylä - Suuri osa-alue on sivussa bussireitiltä. Sieltä on nopeampi mennä Kangasalan asemalle ja hypätä junan kyytiin kuin mennä bussipysäkille. - Jakamistalous on tulevaisuutta (?) - lähimpänä Aitolahdentietä olevan korttelin tulee muodostaa selkeä sisääntulo alueelle ja rajata katutilaa
Yhteiskeskustelussa tuotiin vielä esille seuraavia näkökohtia: - Kaavarunko mahdollistaa sekä luontevien kohtaamispaikkojen syntymistä että luonnontilaisina säilyviä paikkoja Ojalaan. - 350 tontin osa-alueen väleihin jäävien viheralueiden mitoitusta on syytä miettiä: mitä voidaan jättää, minkälaisen viheralueen se mahdollistaa, millä muuten voidaan erottaa eri asumasolut toisistaan? - Ojalan sisääntulo voisi olla monumentaalinen. Myös viherseiniä voisi käyttää - Vanhasta turveradasta voisi muodostaa helminauhamaisen yhteyden (?) - 100-150 tontin osa-alueesta (yläkylä) voisi muodostaa Pikku-Pispalan, alue voisi olla kerroksellinen ja terassoitu - voisiko esim. yhdistykset tai asukkaat hoitaa pienempiä viheralueita puistokummeina? 4. Seuraava tapaaminen Seuraava tapaaminen sovittiin pidettäväksi torstaina 11.6.2015 klo 18.00 neuvottelutila Strömmerissä. Tällöin teemana mm. liikenne. Jakelu läsnäolijat, Haikka Terttu, Mäkinen Juha, Nieminen Jere, Ojala Vesa, Rincon Natalia, Ruusunen Mika, Salonen Valtteri, Hurme Taru Liite Alustavia näkemyksiä Ojalan pientalokaupunginosan rakentamisen ekologisista mahdollisuuksista, Jere Nieminen/Villi vyöhyke
Alustavia näkemyksiä Ojalan pientalokaupunginosan rakentamisen ekologisista mahdollisuuksista Teematyöryhmän toinen tapaaminen 12.5.2015 Luonnon monimuotoisuuden ja sen kehittämisen kannalta ohjenuorana Ojalan pientalokaupunginosassa voisi toteuttaa kahta periaatetta: 1) alueen tapauskohtaisen ekologisen potentiaalin tunnistaminen, sekä 2) yleisempien mahdollisuuksien sekä menetelmien kartoittaminen ja soveltaminen Ojalassa. Periaatteita yhdistelemällä voidaan kehittää alueen ekosysteemipalveluita luonnon monimuotoisuutta vaalien ja tuottaen asukkaille mielekästä ympäristöä. Koska asuinalue perustetaan pääosin rakentamattomaan metsään, on Ojalan tapauksessa erityiset edellytykset luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen. Tässä näkemyksessä esitetään joitain esimerkkejä. Tunnistetaan luonnon monimuotoisuuden rikastaminen keskeisenä periaatteena alueen viherrakentamisessa. Esimerkkinä ovat monimuotoisten niittyjen suosiminen nurmikoiden sijaan ja perhoskasvien käyttäminen istutuksissa. Toteutetaan luontoa rikastavia ratkaisuja siten, että niistä on erityistä hyötyä asukkaille. Yhdistetään luontoa monipuolistaviin rakenteisiin mahdollisuuksien mukaan ympäristötaiteen näkökulma. le tai uusille viheralueille. Rakentamisen alle jää ilmeisesti esimerkiksi metsälehmuksia, joita on melko helppo siirtää pistokkaiden avulla. Metsälehmuksien siirtäminen jääville viheralueille rikastaan alueen maisemaa. Tunnistetaan rakennettavien alueiden nykyinen pintamaa ja sen sisältämä siemenpankki ekologisena voimavarana. Rakennettavien alueiden puhtaiden pintamaiden ja siemenpankin hyödyntämisestä viherrakentamisessa on kokemuksia esimerkiksi Ida Aalbergin puistosta Helsingissä ja Wäinö Aaltosen puisto Turussa. Koska Ojalassa on runsaasti reheviä luontotyyppejä, voisi alueelle esimerkiksi rakentaa keinotekoisia lehtoja, lehtopuistoja tai vaikkapa vuokkoniittyjä. Tunnistetaan alueen nykyinen kasvillisuus ekologisena voimavarana, jota voidaan hyödyntää alueen kehittämisessä. Kartoitetaan rakentamisen alle jäävä kiinnostava elävä kasvillisuus ja laaditaan suunnitelma sen siirtämisestä alueelle jääviltunnistetaan rakentamisen seurauksena kaadettava puusto alueella vaalittavana voimavarana lahopuun muodossa. Käytetään kaadettavaa järeää puustoa erilaisten luonnon monimuotoisuutta rikastavien viherrakenteiden perustamisessa. Tuotetaan lahopuulla asukkaille kiinostavia ympäristöjä ja funktionaalisia hyötyjä. Lahopuuta voi käyttää esimerkiksi maisemallisina elementteinä, penkkeinä, agilityratoina tai kiipeilytelineinä. 1/2
Kartoitetaan erilaiset mahdolliset keinot liito-oravien yhteyksien, levähdyspaikkojen ja muiden mahdollisuuksien lisäämiseksi. Kootaan yhteen suomalaiset kokemukset liito-oravien suojelun dynaamisista menetelmistä, ja sovelletaan niitä Ojalan tapauksessa. Parhaiden käytäntöjen lisäksi toteutetaan jossain määrin kokeellisia ratkaisuja, joihin erilaiset paikat Ojalassa tarjoavat mahdollisuuden. Tutkitaan kuinka asukkaat voidaan osallistaa liito-oravien hoitoon. Alueella toteutetaan hulevesijärjestelmiä ainakin osittain avoimina vesipintoina. Kehitetään hulevesirakenteiden yhteydessä kosteikkojen luontoa (erityisesti kasvillisuutta) sellaisella tavalla, jotta siitä on erityistä hyötyä luonnon monimuotoisuudelle ja asukkaille. Toteutetaan hyväksi koettuja menetelmiä ja kokeillaan uusia. Tutkitaan, voiko hulevesirakenteissa mukailla suomalaisia kosteiden paikkojen luontotyyppejä kuten vaikkapa näyttävää kurjenmiekkaluhtaa. Kehitetään myös uudenlaisia urbaanien ekosysteemien tyyppejä, jotka ovat virkistyksellisesti kiinnostavia. Selvitetään, millaisia ekosysteemihyötyjä avoimet hulevesiratkaisut voivat tuottaa asukkaille. Suositaan rakentamisessa vettä läpäiseviä ja puoliläpäiseviä pintoja. Suositaan myös erilaisia viherkattoja. Toteutetaan ne sellaisilla tavoilla, että ne hyödyntävät luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät asukkaiden viihtyisyyttä. Perustetaan alueelle erilaisia osallistavan luonnonhoidon kohteita, joilla asukkaat voivat kehittää luontoa omatoimisesti ja yhteisöllisesti. Erilaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi niityt, metsäpuutarhat, kaupunkiviljely ja omatoimisesti hoidettavat perennapenkit. Yhteisöllisyyttä lisääviä luonnonhoitokohteita voidaan toteuttaa eri mittakaavatasoilla ja erilaisissa kasvupaikkatyypeissä. Lisätietoja: Jere Nieminen jere.nieminen@villivyohyke.fi 040-5224476 http://villivyohyke.fi/ 2/2