KIRJALLINEN KYSYMYS 959/2006 vp Työharjoittelussa olevan henkilön palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevalle henkilölle maksetaan 8 euroa ylläpitokorvausta päivältä. Työelämävalmennuksessa olevalla tai työharjoitteluun osallistuvalla työmarkkinatuen saajalla on myös eräin ehdoin oikeus ylläpitokorvaukseen. Työharjoittelussa oleva henkilö joutuu usein tekemään tuottavaa työtä tai hän jopa korvaa yrityksen vakinaisen työntekijän. Merkittävästä työpanoksesta huolimatta työharjoittelussa olevalle ei makseta edes alinta työehtosopimuksen mukaista palkkaa, vaan hän saa työmarkkinatuen ja sen lisäksi 8 euron ylläpitokorvauksen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että työharjoittelussa olevalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan työharjoitteluajalta tehdystä tuottavasta työstä työehtosopimuksen mukaista palkkaa ylläpitokorvauksen sijaan? Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2006 Mikko Kuoppa /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 959/2006 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että työharjoittelussa olevalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan työharjoitteluajalta tehdystä tuottavasta työstä työehtosopimuksen mukaista palkkaa ylläpitokorvauksen sijaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työharjoittelu on ilman työsuhdetta järjestettävä työllistymistä edistävä toimenpide, joka on rajattu koskemaan alle 25-vuotiaita ammatillista koulutusta vailla olevia nuoria. Työpaikalla tapahtuvan työharjoittelun keskeisenä tavoitteena on perehdyttää työelämään nuoria, joilla ei ole ammatillista koulutusta eikä useimmissa tapauksissa myöskään työkokemusta. Työharjoittelussa nuori voi myös kokeilla erilaisten ammattien ja työpaikkojen kiinnostavuutta ja soveltuvuutta. Työharjoittelusta laaditaan sopimus, jonka allekirjoittavat työvoimatoimisto, työharjoitteluun osallistuva ja työharjoittelun järjestäjä. Sopimuksessa on oltava muun muassa työharjoittelun suoritusaika ja -paikka, tehtävät, joita henkilö suorittaa työharjoittelun aikana sekä yhteyshenkilö työpaikalla. Työharjoittelun päivittäinen kesto voi vaihdella neljän ja kahdeksan tunnin välillä. Viikoittainen kesto voi olla enintään viisi päivää. Työvoimatoimiston on aina selvitettävä, ovatko työharjoittelupaikan olosuhteet sellaiset, että työharjoittelulle asetetut edellytykset täyttyvät. Työvoimatoimiston on myös huolehdittava, että tehtävien vaativuustaso vastaa työharjoittelijan ammattitaitoa ja mahdollista työkokemusta. Lainsäädännössä on rajoituksia, joiden tarkoituksena on estää työharjoittelun järjestäjän palveluksessa olevien työntekijöiden korvaaminen työharjoitteluun palkatta osallistuvilla. Työvoimatoimisto ei voi ohjata tai osoittaa työnhakijaa työharjoitteluun tehtäviin, joista työharjoittelun järjestäjä on toimenpiteen aloittamista edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä taikka muuttanut työntekijän työsuhteen osa-aikaiseksi. Työharjoittelu ei myöskään saa aiheuttaa sen järjestäjän palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomautuksia tai heidän työsuhteidensa ehtojen huonontumista. Työharjoittelussa olevalla henkilöllä ei saa teettää työtä samalla tavalla kuin työsuhteessa olevalla, koska menettely olisi vastoin työharjoittelun tarkoitusta. Työharjoittelijan ohjaus ja valvonta tulee olla koko työharjoittelujakson ajan asianmukaisesti järjestetty. Työharjoittelijalle ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa, koska hän ei ole työsuhteessa työharjoittelun järjestäjään tai työvoimatoimistoon. Työmarkkinatukeen oikeutetulle työharjoitteluun osallistuvalle maksetaan työmarkkinatukea toimenpiteen perusteella niiltä päiviltä, joina hän osallistuu työharjoitteluun. Työharjoittelun tärkeänä tarkoituksena on nuorten työmarkkinatuen saajien aktivoinnin lisääminen, missä viime vuosina onkin onnistuttu. Työharjoittelun muuttaminen työsuhteeksi, jossa maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka, vaikuttaisi todennäköisesti heikentävästi työharjoittelupaikkojen löytymiseen. Kun otetaan huomioon työharjoittelun tavoite ja luonne sekä se, että työharjoittelu useimmiten on lyhytaikais- 2
Ministerin vastaus KK 959/2006 vp Mikko Kuoppa /vas ta, ei hallitus pidä tarkoituksenmukaisena ilman työsuhdetta tapahtuvan työharjoittelun muuttamista työsuhteiseksi työvoimapoliittiseksi toimenpiteeksi. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2006 Työministeri Tarja Filatov 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 959/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Kuoppa /vänst: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att det till dem som utför arbetspraktik och får arbetsmarknadsstöd skall betalas kollektivavtalsenlig lön för producerande arbete under praktiktiden istället för ersättning för uppehälle? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Arbetspraktik är en sysselsättningsfrämjande åtgärd som ordnas utan anställningsförhållande. Åtgärden har begränsats att gälla endast unga under 25 år som saknar yrkesutbildning. Det centrala målet med arbetspraktik på arbetsplats är att introducera unga som saknar yrkesutbildning, och i de flesta fall även arbetserfarenhet, i arbetslivet. Genom arbetspraktik kan de unga också pröva på hur intressanta och lämpliga olika yrken och arbetsplatser är. Om arbetspraktiken ingås ett avtal som undertecknas av arbetskraftsbyrån och av den som deltar i och den som anordnar arbetspraktiken. I avtalet skall bland annat ingå tiden och platsen för utförandet av arbetspraktiken och de uppgifter som praktikanten utför under arbetspraktiken, samt kontaktpersonen på arbetsplatsen. Arbetspraktikens längd per dag kan variera mellan fyra och åtta timmar. Längden per vecka kan vara högst fem dagar. Arbetskraftsbyrån skall alltid utreda om omständigheterna på praktikplatsen är sådana att de förutsättningar som uppställts för arbetspraktiken uppfylls. Arbetskraftsbyrån skall också se till att arbetsuppgifternas kravnivå motsvarar praktikantens yrkeskompetens och eventuella arbetserfarenhet. Lagstiftningen innehåller begränsningar vilkas syfte är att förhindra att praktikanordnaren ersätter sina anställda med personer som utför arbetspraktik utan lön. Arbetskraftsbyrån får inte vägleda en arbetssökande till eller anvisa en arbetssökande arbetspraktik med arbetsuppgifter från vilka praktikanordnaren under de nio månader som föregår åtgärden på produktionsrelaterade eller ekonomiska grunder har sagt upp eller permitterat arbetstagare, eller ändrat arbetstagares arbetstid till deltid. Arbetspraktiken får inte heller medföra att anställda hos praktikanordnaren sägs upp eller permitteras eller att deras anställningsvillkor försämras. Man får inte låta dem som deltar i arbetspraktik utföra arbete på samma sätt som dem som står i anställningsförhållande, eftersom detta förfaringssätt skulle strida mot avsikten med arbetspraktiken. Handledningen av och tillsynen över praktikanten bör också vara ordnade på tillbörligt sätt under hela praktikperioden. Till praktikanten betalas inte kollektivavtalsenlig lön under arbetspraktiken, eftersom han eller hon inte står i anställningsförhållande vare sig till praktikanordnaren eller till arbetskraftsbyrån. Till dem som deltar i arbetspraktik och är berättigade till arbetsmarknadsstöd betalas arbetsmarknadsstöd på grundval av åtgärd för de dagar som de deltar i arbetspraktiken. En viktig avsikt med arbetspraktiken är ökad aktivering av unga som får arbetsmarknadsstöd, vilket man också lyckats med under senare år. Om arbetspraktiken skulle omvandlas till ett anställningsförhållande under vilket kollektivavtalsenlig lön betalas, skulle följden sannolikt bli försämrad tillgång till praktikplatser. Med beaktande av avsikten med 4
Ministerns svar KK 959/2006 vp Mikko Kuoppa /vas och karaktären av arbetspraktik, och det faktum att arbetspraktiken oftast är kortvarig, anser regeringen att det inte är ändamålsenligt att ändra arbetspraktik som utförs utan anställningsförhållande till en arbetskraftspolitisk åtgärd med anställningsförhållande. Helsingfors den 20 december 2006 Arbetsminister Tarja Filatov 5