Suomen kirkkohistorian tärkeimmät painetut lähdesarjat A. Keskiajalta 1700-luvulle Reinh. Hausen, Finlands medeltidsurkunder (FMU) I-VIII (1910-1935) Valtionarkistonhoitaja 1883-1916 Suomen keskiajan historiaa käsitteleviä asiakirjoja (1100-1500-luvuilta) Myöhemmin julkaistu täydennyksiä ja korjauksia Reinh. Hausen, Bidrag till Finlands historia 1-5 (1881-1917) keskiaikaa ja 1500-luvun historiaa valaisevia laajoja asiakirjoja Turun tuomiokirkon mustakirja (Registrum ecclesiae Aboensis) julk. Reinhold Hausenin toimittamana 1890, uusintapainos 1996 Suomen keskiajan historian tärkein kopiokirja, johon koottu lähinnä Turun tuomiokirkkoon ja sen omistamiin tiloihin liittyviä asiakirjoja 727 asiakirjaa vuosilta 1229-1515 aiheeseen liittyen: C. J. Gardberg & Simo Heininen & P. O. Welin, Kansallispyhäkkö. Turun tuomiokirkko 1300-2000. Helsinki 2000. Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat 1640-1762 (Consistorii Academici Aboensis protokoll) (1912-1990) Matthias Akiander, Historiska upplysningar om religiösa rörelserna i Finland i äldre och senare tider 1-7. Helsingfors 1857-1863 Asiakirjoja ja kirjeitä 1500-1700-luvuilta Pääpaino uskonnollisissa liikkeissä K. G. Leinberg, Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet 1-7. Jyväskylä 1892-1893, Helsingfors 1898-1907 Asiakirjoja ja kirjeitä 1500-1700-luvuilta Yleisesti kirkkoa koskevia
B. 1800-luvulta nykypäivään 1. Pöytäkirjat ja viralliset tiedotukset Pappeinkokousten l. synodaalikokousten pöytäkirjat Pappein- eli synodaalikokoukset KL 1869:n mukaan joka viides vuosi, ennen kirkolliskokousta, aikaisemmin pitempiä välejä. Kokoontumisvälit ovat vaihdelleet, nykyisin vähintään kuuden vuoden välein. Ei enää yhtä kiinteää yhteyttä kirkolliskokousten järjestämiseen Ohjelma 1970-luvulle asti vakio: 1. Synodaaliväitöskirja ja keskustelu. 2. Piispan kertomus hiippakunnan tilasta sekä katsaus kristikunnan elämään ja teologiaan (monet näistä katsauksista on julkaistu erillisjulkaisuina. 3. Keskustelu rovastikunnista lähetetyistä kysymyksistä. 4. Kirkolliskokousasiat. Painetut pöytäkirjat sisältävät myös muistosanat edellisen kokouksen jälkeen kuolleista virkaveljistä (merkitys henkilötietojen keräämisessä!) Pappeinkokousasiakirjat tuomiokapitulien arkistoissa: seurakuntakertomukset, rovastikuntakokousten pöytäkirjat ja keskustelukysymykset, pappeinkokouksen pöytäkirja (joka usein on laajempi kuin painettu pöytäkirja) Yksityiset yleiset pappeinkokoukset epävirallisia, käsittävät koko papiston Kirjallisuutta: Esko Häkli, Pappeinkokouskirjallisuuden luettelo 1807-1957. - Miscellanea bibliographica 8. HYK:n julk. 29. Helsinki. Kirkolliskokousten pöytäkirjat Kokoontui viiden vuoden välein vsta 1876, välillä myös ylimääräisiä kirkolliskokouksia. vaalit kutakin kokousta varten erikseen, koolla n. kuukauden Vuodesta 1974 lähtien vuosittain, kevät- ja syysistunnot, koolla n. viikon historia: Mikko Juva, Kirkon parlamentti. (1976). Teos pohjautuu opinnäytteisiin. hakemistot: 1. Aarno Lounasmaa, Vuosina 1876-1935 pidettyjen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousten pöytäkirjain sisällysluettelo I-II. (1938). 2. Juhani Hautaniemi, Kirkolliskokouksen pöytäkirjojen hakemisto vuosilta 1938-1983. I- II. 1984.
Piispainkokousten pöytäkirjat Kokoukset aloitettiin 1891, toimi aluksi piispojen epävirallisena yhteyselimenä. Vuodesta 1908 lähtien kirkolliskokouksen päätöksellä virallinen instituutio, jonka kokouksiin osallistuu piispojen lisäksi yksi asessori kustakin hiippakunnasta Kokoontuu arkkipiispan kutsusta kerran vuodessa tai useammin, käsittelee kirkon julistusta sekä hiippakuntahallintoon liityviä asioita. Tekee esityksiä ja antaa lausuntoja kirkolliskokoukselle ja kirkkohallitukselle Pöytäkirjat julkaistu kirkon virallisissa julkaisuissa: Suomen kirkon julkisia sanomia 1911-1920 edellisen seuraajassa Suomen kirkon vuosikirjassa 1921-1929 edellisen seuraajassa Kirkon vuosikirjassa vuodesta 1930 vuoteen 1973. Erillisjulkaisuja: Piispainkokousten pöytäkirjat 1891-1909, julk. E. Haahtela (1936) Piispainkokouksen pöytäkirja 1966-1971, julk. Kirkkohallitus Vuosittain painettuna 1974- (mm. tiedekunnan kirjastossa) Hakemistoja: E. Haahtela, Piispainkokousten istunnoissa vuosina 1891-1930 käsitellyt asiat ja niissä tehdyt päätökset Piispainkokousten pöytäkirjojen hakemisto 1931-1973 Aila Snäll, Piispainkokouksen asettamien toimikuntien ja työryhmien mietinnöt, muistiot ja suunnitelmat vuosina 1891-1984 (1985). Laajennetun piispainkokouksen (LP) pöytäkirjat Kirkon keskushallinnon uudistus 1944: Kirkkohallitus ja LP LP toimi kirkon ylimpänä päättävänä elimenä 1944-1973, jolloin se lakkautettiin. yleiskirkollinen hengellinen johto taloudelliset asiat jäsenet: piispat + kirkkohallituksen jäsenet l. kirkkoneuvokset (6) + yksi asessori ja kaksi maallikkoa jokaisesta hiippakunnasta Pöytäkirjat vuodesta 1944 Suomen kirkon vuosikirjassa ja sen seuraajassa Kirkon vuosikirjassa painettu erillisinä vuosilta 1950-1973 Hakemisto:
[Aila Snäll], Laajennetun piispainkokouksen asettamien toimikuntien ja työryhmien mietinnöt, muistiot ja suunnitelmat vuosilta 1944-1973 (1974) Kirjallisuutta: Eino Murtorinne, Viisi vuosikymmentä kirkon keskushallintoa. Kirkon keskushallinnon synty ja kehitys vuoteen 1994. (1997) Hiippakuntakokousten pöytäkirjat hiippakuntakokoukset aloitettiin 1953, vsta 1973 lähtien vuosittaisia maallikkoenemmistöinen tehtävänä edistää kirkollista työtä hiippakunnassa kiinteä yhteys kirkolliskokoukseen pöytäkirjat painettu omina julkaisuinaan (mm. tiedekunnan kirjastossa) Kirkkohallituksen viralliset julkaisut Kirkkohallituksen ohjeita ja tiedotuksia 1949-1984, vsta 1985 lähtien Kirkkohallituksen yleiskirje Kirkkopäivien pöytäkirjat Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliiton (SKSK, nyk. Kirkkopalvelut) järjestämiä 1918 lähtien joka toinen vuosi tehtävänä ajankohtaisten kirkollisten ongelmien pohtiminen ja kirkollisten yhteyksien lujittaminen Suurin osa pöytäkirjoista painettu, löytyvät mm. tiedekunnan kirjastosta Suomen kirkon julkisia sanomia 1896-1920 2. Vuosikirjat ja -kertomukset Suomen kirkon vuosikirja 1921-1925, 1925-1928, 1928-1929, sen jälkeen vuosittain vuoteen 1953-1954
Kirkon vuosikirja 1954- Valtioneuvosto ja KHO:n kirkkoa koskevat päätökset, tuomiokapitulien päätöksiä, LP:n ja piispainkokouksen pöytäkirjat, kirkkohallitus, Kirkon keskusrahasto Kirkkokansan kalenteri 1947-1956, Kirkon kalenteri 1957- sis. mm. vuosittaiset katsaukset Suomen kirkon elämään ja toimintasektoreihin, myöhemmin myös ekumeenisen liikkeen kehitykseen; kirkon henkilöstön ja seurakuntien luettelot Svenskt kyrkoliv i Finland (Julbok för Borgå stift) 1923- Erityisesti katsauksia suomenruotsalaisten ja Pohjoismaiden kirkolliseen tilanteeseen Suomen kirkon elämää 1-5 (1929-1937) julk. SKSK, yleiskatsauksia kirkon kehitykseen Suomessa ja muualla, muistokirjoituksia Kertomukset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilasta nimi vaihdellut, yleensä muotoa Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina xxxx-xxxx alun perin laadittu kirkolliskokouksia varten tekijöinä ensin yksityishenkilöt, sittemmin Kirkon tutkimuslaitos/tutkimuskeskus ilmestyi ensimmäisen kerran 1898, vuodesta 1913 viisivuosittain, 1970-luvulta lähtien nelivuosittain tilastoihin perustuvaa tietoa kirjallisuutta: Esko Koskenvesa, Kirkon nelivuotiskertomus "yhteistunnon elvyttämiseksi". - SKHS vuosikirja 1989, 277-282. Kirkon toimikuntien vuosikertomukset 1974-1983 Kirkon toimikunnat, vsta 1984 lähtien Kirkon keskukset