nonsordino www.mamary.fi Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti 1 /2011 Mediaopissa» s.8 Tallinnassa» s.14» s.12 Työn ja vapaa-ajan onnellinen liitto» s.18 TERVETULOA KEVÄT- KOKOUKSEEN 21.5.» s. 26
nonsordino Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti 1 /2011 8 4 Leikepöytä 6 Uusi kasvo Juri Aaltonen kertoo miltä nyt tuntuu 7 MaMalaisten suunnittelu- ja kädentaidot ehdolla Etelä-Koreaan Graafista käsityötä saamelaisalueen materiaalien ja teemojen ehdoilla Firman piikkiin C5-kurssi kiinnosti opiskelijoita kautta Suomen 12 Osuuskunta Kiinnostava vaihtoehto pätkätöiden sijaan 14 Vieraalla maalla Valeria Gasik katselee Tallinnaa opiskelijan silmin 17 Rommiruukku eli Rumtopf Legendaarinen merenkulkijoiden resepti Bitte schön 22 18 Työn ja vapaa-ajan onnellinen liitto Ritva Rajander-Juusti on tutkinut downshiftingilmiötä, elämän kohtuullistamista. Kansainvälistä, mitä väliä? Juri Aaltosen mielestä edunvalvonta on nykyäään Brysselissä 23 Hanhensulan päivitetyt versiot Katso ja kummastele kynän kehitystä 24 MaMa tiedottaa Kokousta ja koulutusta kulttuuriakaan unohtamatta 27 Kevytkenkäistä Kuvataiteilija Jussi Hukkasen kengät eivät jätä kylmäksi julkaisija: Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki, www.mamary.fi päätoimittaja Kaarina Pehkonen toimituskunta: Kaarina Pehkonen (Helsinki), Jonna Asikainen (Helsinki), Päivi-Mari Hietamies (Kouvola), Petri Ovaskainen (Oulu), Juri Kovaljeff (Rovaniemi), Virve Konttas (Vaasa) yhteystiedot: Pj. Kaarina Pehkonen 040 7626 286, kaarina.pehkonen@mamary.fi ulkoasu: Jonna Asikainen taitto: Focus Flow kansikuvassa: Valerie Gasik kannen kuvaaja: Mehrnoosh Vahdat painopaikka: Ykkös-Offset (Vaasa) paperi: Galerie Art Silk 150 g / Gprint 115 g. ISSN 1799-425X (Painettu) ISSN 1799-4276 (Verkkojulkaisu). Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2011. MaMa ry on ERTOn jäsenyhdistys 2 2/2010
kirjoitus Pää- Hullun- kiireestä kohtuullistamiseen PÄÄTOIMITTAJA Kaarina Pehkonen kaarina.pehkonen@mamary.fi KUVITUS: Juri Kovaljeff Downshifting eli kohtuullistaminen on trendi ja vastapaino hullunkiireelle, sanoo aiheesta kirjankin kirjoittanut haastattelemamme Ritva Rajander-Juusti. Hän teki tietoisen päätöksen oman elämänsä suhteen ja on nyt ratkaisuun tyytyväinen. Downshifting on todellakin trendi, syntynyt vastapainoksi uraputkille ja kulutushysterialle, oravanpyörälle ja materialismille. Hyvä ja kuvaava käännös siitä on suomeksi juuri kohtuullistaminen. Tänä aikakautena, jolloin yksilöllisyys nostaa vahvasti päätään, on kohtuullistaminen muuttumassa trendistä elämäntavaksi. Se vaatii kuitenkin ensin oman elämän merkityksellisyyden löytymisen ja halun sen säilyttämiseen. Mamalaisilla aloilla on paljon ns. itsensä työllistäjiä, free lancereita, pätkätyöntekijöitä. Osa on valinnut elämäntilanteensa itse ja on siihen tyytyväinen. Osa taas joutuu olosuhteitten pakosta tekemään töitä pätkissä, pitämään pitkiä työttömiä ja rahattomia vapaita ja kenties ryhtymään ns. yrittäjäksi alalle, jolla on jo paljon samojen alojen itsensä työllistäjiä kilpailemassa työmarkkinoista. Työtaidon ylläpitäminen ja kartuttaminen on itsensä työllistäjälle vaikeaa. Palkallisia lomia ei ole eikä kovin suuria elämänsuunnitelmia voi tehdä tuntemattoman tulevaisuuden varaan. Työmarkkinoille on jopa syntynyt ns. kolmas kategoria, eli työntekijät, jotka tekevät töitä yrittäjinä työnantajan yrityksessä vastaten myös itse veroista, sosiaaliturvasta jne. Työhön ja työnantajaan sitoutuminen on luonnollisesti heikkoa näissä tapauksissa. Suomessa oli juuri eduskuntavaalit. Tutkin ja seurasin oikein tarkoituksella millaisia lupauksia ehdokkaat antavat, miten Suomi muuttuisi paremmaksi juuri heidän ansiostaan. Työelämä oli kyllä monenkin mielessä, mutta yhtään kunnon rohkeaa ja omaperäistä ajatusta en lupauksista löytänyt. Luovuus on yksinkertaisimmillaan vanhojen asioiden yhdistelemistä uudella tavalla. Arvoisat poliitikot, te juuri valitut, tässä teille haaste. Tuokaa työelämäkeskusteluun uusi näkökulma ja konkreettisia tekoja. Suomessa on varmasti paljon yrityksiä, joissa olisi halukkaita elämänsä kohtuullistajia esim. työaikaa lyhentämällä. Muutaman kohtuullistajan jättämää aukkoa paikkaamaan voisi palkata itsensä työllistäjän oikeaan työsuhteeseen. Yksinkertaista, eikö totta? Mutta kuten markkinointiviestinnän maailmassa elävänä tiedämme, asiasta pitää tehdä ensin tunnettu, hyväksytty, trendi ja sillä pitää olla puolestapuhujia. päätoimittaja suosittelee» Työosuuskunta kiinnostaa, s. 12» Työn ja vapaa-ajan onnellinen liitto, s. 18 1/2011 3
leikepöytä Jotain uutta, jotain lainattua. KOONNUT Petri Ovaskainen KUVAT Johan Warden, awkwardstockphotos.com KUVITUS: Anna Anundi Grafia avasi Vuoden Huiput-arkiston Vuoden Huiput arkisto esittelee palkittua mainontaa 1980-luvulta lähtien. Sivuston kuva-aineisto on skannattu vuosikirjoista. www.grafia.fi/vuodenhuiput/arkisto ENEMMÄN LAATUA TYÖPAIKOILLE Haluatko ostaa vokaalin? Konsonanttejakin olisi myytävänä. Tämä verkkokauppa myy käytettyjä kirjaimia, jotka ovat olleet valomainoksissa. Kunnostuksen yhteydessä valonlähde vaihdetaan neonvalosta energiaa säästäviin ledeihin. Kaiken lisäksi kauppa on suomalainen. Kierrätys on olennainen osa liikeideaa. Tuotteen ekologisuus ei ole päälle liimattua, vaan sen ytimessä. Toinen käyttöönottokierros luo lisäarvoa kaikille ketjussa mukana oleville, oli kyseessä valomainostoimittaja, tuottaja, vähittäiskauppa tai asiakas. Se on jotain, mitä monikaan yritys ei voi sanoa tuotteidensa kierrätyksestä, sanoo Aleksi Hautamäki, joka on yrityksen yksi perustajista. Yksittäisten kirjainten hinta lähtee 150 eurosta ylöspäin, riippuen koosta ja muodosta. Uudelleenasennettujen ledien elinikä on vähintään 30 000 tuntia, mikä tarkoittaa 8 tuntia päivässä 10 vuoden ajan. Kirjaimet on testattu ja ne läpäisevät EU:n sähkölaitestandardit. www.character.fi/ TOIMIALATIETOA LUOVISTA ALOISTA Opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Tekes julkaisivat luovien alojen kuvaukset 14:sta toimialasta. Mukana mm. markkinointiviestintä, digitaaliset pelit sekä muotoilu. Kuvauksissa käydään läpi esittelyssä olevan alan perustietoja, taloutta sekä yhteyksiä muihin toimialoihin. Luova Suomi tuottaa palveluita luovien alojen kehittäjille, tutkijoille, yrittäjille, päättäjille ja rahoittajille sekä näiden keskeisille sidosryhmille. Toiminnan tavoitteena on luovien toimialojen vahvistaminen sekä luovan talouden merkitysten ja mahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen. www.luovasuomi.fi/ > Tietoa luovista aloista > avainlukuja Työelämän laadun verkkosivusto on avattu työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilla. Sivusto kokoaa yhteen tietoa ja eri toimijoiden palveluja, joiden avulla työelämän laatua ja tuottavuutta voidaan samanaikaisesti parantaa. Verkkosivusto on suunnattu työorganisaatioille, joiden tavoitteena on parantaa työelämän laatua ja tuottavuutta samanaikaisesti. www.tem.fi/tyoelama Ohjelmia voi saada ilmaiseksi ja vieläpä laillisesti Sivuston päätarkoituksena on jakaa tietoa olemassa olevista ohjelmista, jotka monissa tapauksissa tarjoavat joko samat ominaisuudet kuin maksulliset vastineensa tai vähintään perusominaisuudet, jotka useimmissa tapauksissa riittävät täysin valtaosalle käyttäjistä. Ilmaisohjelmat.fi:n voi nähdä myös vastaiskuna ohjelmistopiratismia vastaan. Kertomalla selkeästi ilmaisten vaihtoehtojen olemassa- 4 1/2011
olosta voidaan toivottavasti vähentää ohjelmien laitonta kopiointia. Ilmaisohjelmat, erityisesti avoimen lähdekoodin ohjelmat, ovat hiljalleen yleistymässä mm. julkisella sektorilla. Esimerkkinä vaikkapa oikeusministeriön päätös siirtyä avoimen lähdekoodin Open- Office -toimistopaketin käyttöön. Moni muukin kunta, oppilaitos jne. harkitsee parhaillaan tietotekniikkalinjaustensa muuttamista kohti avoimia standardeja. Käyttäjien lisääntyessä tulee tarvetta myös ilmaisohjelmien konsultointi- ja koulutuspalveluille. Voidaankin ajatella, että ilmaisohjelmat siirtävät kustannukset lisenssimaksuista palveluun. www.ilmaisohjelmat.fi/ HUONOJA KUVA- PANKKIKUVIA LINKKIVINKIT Hanki inspiraatiota. Vältä perspiraatiota. Hyvän designin kymmenen perusperiaatetta Teollinen muotoilija Dieter Rams on listannut kymmenen hyvän designin periaatetta. Vaikka periaatteet ovat mietitty tuotemuotoilun kannalta, niin toimivat ne myös graafisen suunnittelun kentällä. Rams oli Braunin päämuotoilijana 1961-1995. www.vitsoe.com/en/re/about/ dieterrams/gooddesign Miten sitoa kengät mielenkiintoisesti? Miksi sitoa kengännauhat aina samalla tavalla? Näiltä sivuilta löytyy yksi jos toinenkin mielenkiintoinen tapa nauhottaa kengät. Jokaiselle löytyy varmasti oma persoonallinen tyyli. www.yousaytoo.com/keita/ amazing-way-to-tie-yoursneakers/3445 www.fieggen.com/shoelace/ index.htm Sokea valokuvaaja Sokeaksi mieheksi Pete Eckert kuvaa hyvin. Kaiken lisäksi hän tekee kuvat pimiössä perinteisin menetelmin. Sokeus ei myöskään estä häntä tekemästä arjen askareita. vimeo.com/14179548 Mikä kirjasin olet? Tämä testi paljastaa mikä kirjasin olet. Allekirjoittaneelle ehdotettiin kirjasinta, jota Toimihenkilöliitto Erto käyttää painotuotteissaan. www.pentagram.com/ what-type-are-you/ Edellisessä numerossa käsittelimme kuvapankkikuvien kliseitä. Jatkamme aiheesta vielä mauttomampaan suuntaan. Sivustoille saa lähettää kommentoitavaksi huonoja kuvapankkikuvia. Osa kuvista on huonoja pelkästään ikänsä takia. ITkuvitus on vailla vertaansa. Monesti kuville on hankalaa keksiä mitään käyttöä. awkwardstockphotos.com/ www.badstockart.com/ 1/2011 5
uusi kasvo Olen valinnastani innostunut ja ylpeäkin. Tulevien vuosien aikana meillä on loistava mahdollisuus yhdessä parantaa työelämää. Paremman työelämän puolesta on hyvä lähtökohta ja tavoite. Se voi tarkoittaa vaikkapa työntekijälähtöisten työaikojen tai uusien palkankorotusmallien toteuttamista. Mahdollisuuksia on pilvin pimein. Niihin on vain oivallettava tarttua. Kun minut pj:ksi valittiin JURI AALTONEN, 42 puheenjohtaja Toimihenkilöliitto ERTO ry KUVA: Kari Kuukka Musta on kaunista Minut valittiin 42-vuotispäivänäni ERTOn puheenjohtajaksi. ERTOon halusin useista syistä, mutta tärkeimmät ovat tässä: ERTO on monipuolinen, aloitteikas ja imagoltaan hyvä liitto. Lisäksi olen kaivannut paluuta liittotoiminnan perustehtävään, joka on jäsenpalvelu. ERTOn puheenjohtajaksi valintani jälkeen arvioin ayliikkeen tulevaisuutta kysymyksen Miltä tuntuu? kautta. Miten jäsen vastaa kysymyksiin: Miltä tuntuu olla ERTOn jäsen? Miltä tuntuu olla MaMan jäsen? Miten vastaa henkilöstön edustaja, kun kysytään, miltä tuntuu olla ERTOlainen HED? Noihin kysymyksiin saatava vastaus kuvastaa liiton arvostusta ja tulevaisuuden menestystä. Miksi näin? Kysymyksen ja vastauksen merkitystä voi arvioida historiaa tutkailemalla. 60-luvulla Mustat pantterit -liike käytti Yhdysvalloissa iskulausetta Black is beautiful, musta on kaunista. Iskulauseen taustalla oli Yhdysvalloissa vallalla ollut rasismi ja mustien oman ihonvärin häpeily. Rodun aseman parantamisen piti lähteä omasta porukasta. Mustien piti olla ylpeitä omasta rodustaan ja ihonväristään. Vain oman arvon tunteminen mahdollistaa menestymisen. Miltä tuntuu olla musta? Vastauksen oli tarkoitus olla: olen ylpeä ihonväristäni. Miten vastaa jäsen kysymykseen: Miltä tuntuu olla ER- TOn jäsen? Tavoitteen pitää olla, että vastaus on mahdollisimman positiivinen. Jos jäsen ei ehkä sentään ylpeä ole jäsenyydestään, niin ainakin tyytyväinen pitää olla. Jos olet tyytyväinen liittosi toimintaan, olet valmis sen kollegalle työpaikallakin kertomaan. Kun olet tyytyväinen liittosi toimintaan, kerro se työkavereillesi. Tuollaista keskustelua arvokkaampaa apua ei jäsen oikein voi liitolleen antaa. Positiivinen avoin työpaikkatason keskustelu parantaa huimasti liiton asemaa. Kun liitto on arvostettu, saa se myös tuloksia aikaiseksi. Voidaan toteuttaa haluamiamme uudistuksia. Positiivinen kierre, sitä me tarvitsemme. 6 1/2011
««Catch me eli Kiela kaulassa, kuvaaja Tytti Bräysy Skađi, kuvaaja Ulla Isotalo Tytti Bräysy ja Katja Lettinen opiskelevat Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa jalometallialan artesaanin tutkintoa. Molempien ammatti on entuudestaan graafinen suunnittelija ja he kuuluvat yhä MaMaan, sillä työkenttä voi osoittautua tulevaisuudessa monialaiseksi. Yhteistä työtaivaltakin on kertynyt vuosia samassa mainostoimistossa Oulussa. MaMalaisten suunnittelu- ja kädentaidot ehdolla Etelä- Koreaan Between tradition and future Experimental craft and contemporary design from Finland Finland in Cheongju International Craft Biennale 21.9. 30.10.2011 South-Korea Lama-aika vei työt, mutta toi tullessaan uudet ulottuvuudet käsityöammatin muodossa. Graafisen alan taidoista on ollut suurta hyötyä muotoilua suunnitellessa sekä töiden markkinoinnissa, eikä ikä ja kokemus ole ollut opiskelumotivaatiossa pahaksi. Tytin työ Catch me on koruversio suopungista ja kielasta jossa materiaalina on käytetty hopeaa ja kumia. Nykyisin suopungit valmistetaan usein juuri kumista. Ideana on että nuori poromies voi lahjoittaa tällaisen kihlatulleen sukunsa poromerkillä varustettuna. Ulkoasu on rock-henkinen. Kielaosa kiristetään vasten kaulaa ja vapaan kumilenkin päässä on poron korvaa kuvaava riipus. Sovelluksia voi tehdä moneen tarkoitukseen. Katja työ Skađi on jo kertaalleen voittanut jaetun 1. sijan 2010 Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämässä avoimessa Poro in! -kilpailussa. Kyseessä on korusarja, jossa korvakorut, rannerengas ja kaulakoru. Materiaaleina hopea ja poron konttiluu. Hopeaosat ovat muotokieleltään konttiluita vastaavia, mutta kokonaisuudessa on myös graafista kulmikkuutta välija lukko-osissa. Työt jurytettiin SAK- Kissa, nimettöminä ja nimimerkillä. Kaikki koulun opiskelijat, nykyiset ja vanhat, henkilökunta ja ihmiset jotka liittyvät kouluun saivat osallistua yhdellä tai useammalla työllä. Tapahtumaan haluttiin sekä perinteisiä että moderneja töitä joiden pitää liittyä saamelaisalueen kulttuuriin, materiaalien ja/tai tekniikoiden myötä. Korkeatasoinen laatu on ja näyttelytuotteiden toimivuus kokonaisuutena olivat tärkeitä valintaperusteita. Ornamo tekee vielä lopullisen valinnan matkaan lähtevien töiden suhteen. Suomi on kutsuttu teemamaaksi Cheongju Craft biennaaliin, joka yksi suurinpia kansainvälisiä taideteollisuuden näyttelyitä. Edellinen näyttely järjestettiin Kanadassa 2009 ja tapahtumassa kävi 290 000 vierailijaa ja esittäytyi 3000 taiteilijaa 53 maasta. Suomen näyttely- ja tapahtumakokonaisuudesta on vastuussa Ornamo. Yhteistyössä mukana Korutaideyhdistys, Fiskarsin osuuskunta, Aalto yliopiston Taideteollinen korkeakoulu, Metropolia AMK, HAMK, Norsu-galleria sekä Perinnearkku ry. Suomen omaan näyttelyosastoon tulee töitä n. 200 taiteilijalta ja suunnittelijalta. Näyttelyssä esitellään myös suomalaista muotoilua, koulutusta ja lifestyleä. 1/2011 7
Bocksilaiset Tiina Siika-Aho ja Antti Jormanainen tykkäsivät Takkista. Firman piikkiin Takkua ilmassa? Lauantai-aamu kello 04.30. Ei auta, ylös vain, muuten Tampereen juna jättää. Tästä starttasi matka Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKin viikonloppukurssille aiheena Adobe CS5 (Adobe Creative Suite) uudet ominaisuudet ja tehostavat toimet työnkulussa. TEKSTI JA KUVAT Veli-Matti Partanen 8 1/2011
Entiset opiskelukaverit Anne Vuorela ja Sampo Korkeila kohtasivat kurssilla. TAKK:n tieto- ja viestintätekniikan koulutuspäällikkö Ilpo Toivanen osallistui itsekin opetukseen. Vaasalaisessa mainostoimisto Bock`s Officessa uudet versiot oli juuri otettu käyttöön, joten koulutus tuli kuin tilauksesta. Kaikkiaan koulutukseen osallistui viiden bocksilaisen rinnalla kolmisenkymmentä innokasta Lapista eteläisimpään Suomeen. Graafisia suunnittelijoita, sanomalehtiväkeä, ITC-ammattilaisia isolla kirjolla, yhteisenä nimittäjänä kuitenkin uudet julkaisuohjelmat. TAKKi käänsi monessa asiassa Moni oli kuullut kurssista MaMan kautta ja sponsoroitu hinta innosti osallistumaan. Käytävä- ja kahvikommentit liikkuivat työnkuvan muuttumisessa ja jo kauas taakse jääneessä ammatillisessa koulutuksessa. Ohjelmat ovat mukana jokapäiväisessä tekemisessä, vaikka et varsinainen graafikko olisikaan. Rakoa menneeseen pitää kuroa kiinni omaehtoisella koulutuksella. Osallistujien mukaan graafisen alan täydennyskoulutusta ei tuntunut olevan tarjolla, ei niilläkään paikkakunnilla, jotka tarjoavat korkeamman tason graafisen alan ammatillista koulutusta. Tai koulutus on pitkäkestoista, johon ei ehdi hyppäämään mukaan. Uudet ohjelmaversiot ovat jo monella arkikäytössä ja vaikka halua itseopiskeluun olisi, kiireessä todellinen käytettävyys jää varjoon. Tietoa on, mutta se on hajallaan. Kahvitellessa nousi sama esiin ammattiliitoista, joista moni haaliutuu turhan usealle alalle. MaMa sai pisteitä pitäytymällä markkinointiviestinnässä ja digimedia-alassa. Ja kun mukana oli muitakin kuin mamalaisia, Juri Kovaleff, MaMan graafisesta yhdistyksestä piti puheenvuoron, joka toivottavasti osui ja upposi varsinkin päätoimisten opiskelijoiden ja freelancereiden näytön taakse. Ei vain Clarity ja Bristle brush Kurssi vetäjä Sampo Korkeila on ollut mukana kuvioissa parikymmentä vuotta graafisena suunnittelijana ja ohjelmistokouluttajana. Pääkoulutustuotteina hänellä ovat Adoben Design-ohjelmistot sekä eri julkaisujärjestelmät. Korkeila toimii freelancer-kouluttajana PrePress Studiossa ja hänellä on Adoben myöntämä ACIkouluttajasertifikaatti 1/2011 9
«Hyvä ohjelma parempi mieli, tuumii Nitro ID:n luova johtaja Minna Utriainen. Mama tavoitti hienosti kohderyhmän ja koulutukseen oli helppo tarttua. Matala hinta herätti aluksi hieman epäilystä koulutuksen laadusta, koska yleensä hintataso on huomattavasti korkeampi. Tässä tapauksessa ammattiliitto tarjosi kuitenkin aidosti ammatillista koulutusta. - Toiveet tulevasta kurssitarjonnasta liittyvät lähinnä tiimin osaamisen kehittämiseen. Mitähän siitä saisi irti vaikkapa yhdessä ammattiliiton kanssa? MaMa päänavaajana - Seiskapäivää tyyli voi olla valinta, mutta muuten hiottuun lopputulokseen pääsee uusissa ohjelmissa yllättävän helposti ja nopeasti. Tehostavat toimenpiteet teema oli koko ajan läsnä ja tavoitteena oli myös herätellä tarkastelemaan omia työtapoja. Medianhallintaohjelmisto Bridgen, Photoshop, InDesign ja Illustrator ohjelmista tuttujen maskien, syväystapojen, profiilien ja tyylien yhteiskäytön osalta homma eteni pikavauhtia ja enemmän keskityttiin uusien työkalujen mahdollisuuksiin ja ohjelmien yhteiskäyttöön. Hävikkeetön työtapa oli sekin kiintoisa eli miten alkuperäinen tiedosto säilyy tarkastelussa mukana uusien säätöjen rinnalla. Aitoa ammatillista koulutusta Yksi kouluttautujista oli Minna Utriainen, kaakkoissuomalaisen markkinointitoimisto NITRO ID:n luova johtaja. NITRO ID virkistää elinkeinoelämää lähes 30 ammattilaisen voimin. Yksin puurtaminen on työlästä - ja tylsää. Me luotamme yhdessä tekemiseen ja hyvään mieleen. Tällä Nitromaisella sloganilla oli Minna nytkin liikkeellä. - Toimenkuvani on viimeaikoina siirtynyt yhä enemmän strategisen markkinointiviestinnän puolelle ja halusin päivittää osaamiseni myös suunnitteluohjelmista. Muutamissa vuosissa ohjelmat kehittyvät paljon ja tekninen osaaminen alkoi rajoittaa luovuutta. Oli hyvä hetki hankkia uusia työtapoja. Hienosti järjestetty kokonaisuus, selkeä ja tiivis paketti. Opetus eteni sopivalla tahdilla ja toi esille juuri ne asiat mitä lähdin hakemaan. Yksi kurssin puuhamiehistä oli TAKK:n tieto- ja viestintätekniikan koulutuspäällikkö Ilpo Toivanen. TAKK tarjoaa liiketalouden, johtamisen, tieto- ja vistintätekniikan koulutusta monivuotisista koulutusohjelmista lyhytkursseihin. Maman kanssa kehitetty kurssi oli päänavaus. Useimmiten ammattiliitossa toimii monien alojen ammattilaisia, koulutuksen suuntaaminen on ongelma. Minna Miettisellä on jo Flash mielessä. Nyt kenttä oli selvä ja toi tavoitteet tarjontaan. Tämäkin kurssi liittyy toimintatapaamme, jossa pitkäkestoisen ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen sisälle myydään irtopaikkoja tilanteen mukaan. Esimerkiksi Dreamviewer-koulutuksessa joka kuuluu osana audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon voidaan myydä osioita viikonlopun lyhytkursseina, jos tilaa on. Hinta on tieysti opiskelijaystävällinen. CS5-kurssille osallistui nytkin 2-vuotisen koulutusohjelman opiskelijoita ja lyhytkurssilaisia niin mamalaisia kuin ei-mamalaisia. «10 1/2011
Viime syksynä alkanut pitkäkestoinen koulutus sai muotonsa nettikyselyn perusteella. Tämän vuoden alussa tehtiin mukana oleville opiskelijoille uusi kysely, jossa tuli esille myös CS5, joka koulutuksen alkaessa oli vasta beta-asteella. Nyttemmin kun ohjelmisto on tullut markkinoille, kurssi kohtaa tuoreeltaan käyttäjän. Mielellään järjestämme seminaarityyppistä koulutusta jatkossakin ajankohtaisesta graafiseen suunnitteluun liittyvistä aiheista. MaMa on meille hyvä kanava ja yhteistyö toivottavasti tiivistyy. Uusia mahdollisuuksia tuo vaikapa esim Adobe ympäristön connect now -verkkokokousympäristö. Se tuo mukaan yhdessä oppimisen ja tekemisen livenä koneelta toiselle sinä teet minä ohjaan -periaatteella. Ajankohtainen TAKK:n lyhytkurssitarjonta löytyy nettisivuilta www.takk.fi Jotkut vain osaavat CS5-kurssi oli tamperelaiselle Minna Miettiselle osa TAKK:n AV-viestinnän viikonloppukoulutusta. Työskentelen UPM:llä informaatioteknologia-/tietohallintoassistenttina eli kaverillisemmin IT-assarina. Me assistentit olemme tälläsiä joka paikan höyliä ja kaikessa mukana, kertoo Minna. Työnkuvani on ITC:tä ja AV-viestintä siinä mukavana lisämausteena. Nörtiksi uskallan tunnustautua, mutta luovuus on minulle ollut aina ensisijaista, mulle kun ei riitä pelkkä mitä tehdään, vaan myös on tärkeää tietää miten tehdään ja ennen kaikkea miksi. Kun on itse omaehtoisesti pienestä likasta lähtien opiskellut Photaria ihan oman mielenkiinnon vuoksi, niin kai jotain nörtin vikaa täytyy jo alunperinkin olla. Haasteena on tietysti, ettei jämähdä normikuvioihin se kai tällaisen täydennyskoulutuksen yksi idea on. Hyvä huomata, että ohjelmat kehittyvät. Avoimin mielin tulin mukaan ja parin päivän spurtti yllätti positiivisesti. Erityisesti Illustratorin osalta sain uutta potkua ja onhan kolmen ohjelman yhteispeli tietysti jotain sekin. Netintekijänä odotan erityisesti Flash-kurssia, sehän on vuorossa toivottavasti syksyllä. Päivitä osaamistasi nosta markkina-arvoasi Muuttuvassa maailmassa jokaisen ammattilaisen on ylläpidettävä ammattitaitoaan. Sen ylläpitäminen ei ole yksin työnantajan vastuulla, tähdentää Bocks Office Oy:n toimitusjohtaja Anne Lindgren. Jokaisen on itse pidettävä huolta siitä, että pysyy kehityksessä mukana ja pystyy jatkuvasti tarjoamaan työnantajalleen sellaista osaamista, jonka työnantaja on valmis ostamaan. Jos ammattijärjestön tehtävä on valvoa jäsentensä etua työmarkkinoilla, yksi tehokkaimmista keinoista on pyrkiä varmistamaan jäsenten markkina-arvo koulutuksen avulla. Jos tarjolla on laadukasta, käytännön läheistä ja edullista koulutusta, johon työntekijät itse ilmaisevat kiinnostusta, niin kyllä fiksu työnantaja ymmärtää tarttua tilaisuuteen ja mahdollistaa henkilökunnan osallistumisen. Meidän tapauksessamme yhtiö kustansi kurssimaksut, oppikirjat, matkat, majoituksen ja ruokailut. 1/2011 11
«Työosuuskunta Osuuskuntapäivän suosio yllätti järjestäjät. Mukaan mahtui 50 nopeinta. Etupenkissä ViestintaOK:n Kirsi Huhtala. kiinnostaa Työmarkkinat ovat myllerryksessä. Vakituinen työ pirstoutuu. Työosuuskunnissa työskentely on monelle kiinnostava vaihtoehto kun mietitään työskentelyä pätkätöissä, freelancerina tai oman yrityksen perustamista. TEKSTI Ulla Askola KUVAT Petri Ovaskainen Monelle on arkipäivää, että leipä tulee hyvinkin monenlaisista lähteistä. Samaan aikaan voidaan olla pätkätyösuhteessa, heittää työkeikka freelancerina ja siinä sivussa haalitaan leipää pöytään vielä yrittäjänäkin. Työosuuskunta on ratkaisu kun halutaan tehdä työtä työyhteisössä, tavallaan yrittäjäpohjalta säilyttäen työsuhteisena työntekijänä mahdollisuuden työttömyysturvaan. Vakituisessa työsuhteessa olevien jäsenten määrä ammattiliitoissa laskee koko ajan mm. yrittäjiksi siirtymisen tai siirtämisen vuoksi. Moni tuore yrittäjä ja freelancerikin kokee ikävänä yllätyksenä, ettei kuulukaan työttömyysturvan piiriin, kertoo Suomen Journalistiliiton(SJL) edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Itsensätyöllistäjien määrä kasvaa Ammattiliitoissa on herätty ajamaan rajusti kasvavan itsensätyöllistäjien ryhmän asiaa. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK (johon ERTOlainen MaMakin kuuluu) yhteistyössä SJL:n kanssa järjestivät Osuuskuntapäivän, 12 1/2011
«jonka suosio yllätti. Rautaisannoksen osuuskuntatietoutta jakoi Pellervo-Seuran lakiasiainjohtaja Kari Lehto. Vuonna 1899 perustetusta Pellervosta löytyy tuhtia tietoa, opuksia ja nettisivustoja kaikesta työosuuskuntiinkin liittyvästä. Uudistettu Osuuskunnan perustajan opas on hyödyllinen tietopaketti. Lehto kertoo, että osuuskuntamuoto valitaan koska halutaan harjoittaa yritystoimintaa yhdessä, ei yksin. Halutaan jakaa kustannuksia ja samalla riskejä. Halutaan toimia tasa-arvoisesti ja päättää oman työsuhteen ehdoista. Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan vähintään 3 henkilöä, työttömyysturvan saamiseksi vähintään 7. Mainiosti toimivia työosuuskuntia löytyy paljon ympäri maata. Mukaan mahtuu myös epäonnistumisia. Syynä niihin ovat mm. huonosti hoidettu talous ja henkilökemioiden törmäykset. Työosuuskunnan taloutta mm. kirjanpitokustannuksia katetaan osuuskuntalaisen laskutettavasta tulosta nipistettävällä sovitulla prosenttiosuudella. Lisäksi maksetaan mm. liittymis- ja jäsenmaksut, joillain myös kuukausimaksuja. Lehto rohkaisi osuustoiminnallisesta yrittäjyydestä kiinnostuneita liittymään johonkin jo toimivaan työosuuskuntaan. Vallankin jos ei ole itsellä sopivaa ryhmää, jonka kanssa osuuskunnan perustaisi. Näin me sen teimme Onnistuneen Osuuskuntapäivän kolme esimerkkityöosuuskuntaa. Kirsi Huhtala esitteli Tampereella toimivan, vuonna 1996 perustetun, 12 viestintäalan ammattilaisen ViestitäOK:n. He valitsivat yksityisyrittäjyyden sijaan osuuskunnan mm. siksi, että saivat työyhteisön, toimintavarmuutta, monipuolista osaamista, verkoston tuomia töitä. Myös osuuskunnan markkinointi on helpompaa kuin yksinyrittäjän. Toimintaa ohjaavat säännöt ja sisäiset toimintaohjeet. Jokainen jäsen hankkii omat työnsä, laskuttaa ja karhuaa ne. Jokaisella on omat rahat ja kustannuspaikat, jonne kunkin omat kulut menevät ja josta palkat maksetaan. Yhteisiin kuluihin mm. kirjanpitäjään ja tilavuokraan maksetaan 35 e/kk+ tietty prosenttiosuus jäsenen liikevaihdosta. Oman leivän leveys riippuu aina omasta ahkeruudesta. Työosuuskunta tuo mukanaan porukassa puurtamisen ilot, kiteyttää toimittaja Huhtala. Icebreakers Productions on 9 media-alan ammattilaisen monikulttuurinen, vuoden vanha osuuskunta. Kuudesta maasta tulevat ja 11 kieltä puhuvat jäsenet muodostavat Suomessa ainutlaatuisen osuuskunnan. Laajaan toimialaan kuuluu mm. monimediaalaisia tuotantoja, koulutusta, graafista-, toimitus-, markkinointi- ja käännöspalvelua sekä kehitysyhteistyöhankkeita. Hallituksen puheenjohtaja Marita Rainbird summasi osuuskuntansa hyviksi puoliksi vapauden, itsenäisyyden ja joustavuuden sekä oikeuden työttömyysturvaan. Osuuskunnassa onnistuminen on palkitsevaa ja suorastaan addiktiivista. Miinuspuolena on paljon palkatonta työtä, sanoo Rainbird. Työosuuskunta Innetti perustettiin 1994. Tänään jäseniä on jo 107. Toimialoja löytyy esim. atk-palveluista auton korjaukseen, kotipalvelusta rakennuspalveluun, tatuoinnista ompelutyöhön ja käännöksistä viestintään sekä markkinointiin. Innetti on yritys ja ihmisten yhteisö. Jäseniä on ympäri Suomea, valtaosa Kouvolan alueelta. Jäsenemme toimii pääosin itsenäisesti, hankkii asiakkaansa ja laskuttaa heidät. Yhteistyötä ja markkinointia tehdään entistä enemmän. Toimistolla työskentelee viikoittain kirjanpitäjä, joka hoitaa raha- ja lakisääteiset asiat, palkat, sos.-,eläke- ja vakuutusmaksut, kirjanpidon yms. Jäsenet maksavat prosenttiosuuden liikevaihdostaan yhteisiin kuluihin, kertoo puheenjohtaja Leif Kuismanen. Yritetään yhdessä! Osuuskuntapäivää järjestämässä olivat mm. Suomen Journalistiliitosta Petri Savolainen oikealta ja MaMan sihteeri Ulla Askola. Vasemmalla Työosuuskunta Innetistä luennoinut Leif Kuismanen. Lisätietoja työosuuskunnista www.pellervo.fi/osuuskunta www.viestintaok.net www.icebreakerproductions.fi www.innetti.com www.innetti.fi www.palvelevat.fi 1/2011 13
vieraalla maalla Palstalla vaihtuvat ulkosuomalaiset pohtivat eroja ja yhtäläisyyksiä. Miltä kuulostaisi reipas kävelymatka aurinkoiseen vanhaan kaupunkiin, maistuva sushilounas, mukaansatempaava luento digitaalisesta kulttuurista ja herkullinen aiheen jälkipyykki kauniissa intialaisessa ravintolassa? TEKSTI JA KUVAT Valeria Gasik Valeria on maisteriopiskelija Tallinnan yliopiston Interactive Media and Knowledge Environments -ohjelmassa. Opiskelun ohella hän toimii MediaStudio Finland Oy:n AD:na ja freelancer-suunnittelijana. Iltapäivä Tallinnassa voi tarkoittaa muutakin kuin pyrähdystä laivalta Viru-ostokeskukseen ja takaisin hyttiin. Opiskelijan silmin Tallinna on täynnä tekemistä. Muutin kaupunkiin viime syksynä. Opiskelen Tallinnan yliopiston Interactive Media and Knowledge Environments eli IMKE-maisteriohjelmassa. Ohjelma on englanninkielinen. Ajatus mediaopinnoista saa monet tuhahtamaan, mutta oma kiinnostukseni alaan on kulkenut läpi elämän. Suoritin viestinnän ja markkinoinnin opinnot Haaga-Heliassa. Tradenomitutkintoa edelsivät opiskelu Helsingin Kuvataidelukion medialinjalla. Ensimmäisiä digipiirroksia tuhertelin Paintilla jo ekaluokkalaisena. Nykyisin työskentelen freelancerina graafisen suunnittelun, web-palvelujen ja markkinoinnin parissa. Vuosi valmistumisen jälkeen huomasin kaipaavani syvyyttä ja ajankohtaista teoreettista taustaa työlleni. Kun löysin täydelliseltä kuulostavan ohjelman Tallinnasta, päätös jatkaa opintoja lahden toisella puolella kypsyi nopeasti. IMKE Opiskelu ohjelmassani on nopeatempoista, mutta todella palkitsevaa. Englannin taito on tahtomattakin parantunut huimasti, vaikka alussa kirjoittaminen ja esiintyminen vähän jännitti. Aikaisempi vaihtokokemukseni Itävallasta oli avuksi esimerkiksi lehtoreita ja yliopiston henkilökuntaa lähestytään Virossakin virallisia viestimuotoja käyttäen. Tunnelma on kuitenkin todella rento. Teoriaopiskelun lisäksi toteutamme myös projekteja. Viimeisimpiä ryhmätöitämme ovat olleet pieni paikannustekniikkaa hyödyntävä peli Locamotion sekä Twitter-syötteillä 14 1/2011
leikkivä Literal Boom -sivusto. Tällä hetkellä toteutamme avointa ja visuaalisesti kaunista sivustoa, johon poimitaan IMKE-opiskelijoiden blogi-kirjoituksia. Blogit ovatkin keskeisessä roolissa ohjelmassamme. Tämä on mielestäni IMKEn parhaimpia puolia. Opiskelu on hyvin avointa: suurin osa tehtävistä julkaistaan omaan blogiin ja linkitetään kurssiympäristöön. Läpinäkyvä työskentely lisää palautetta ja antaa motivaatiota. Kun tietää, että kuka vaan voi nähdä kirjoituksen, panostaa sisältöön tavallista enemmän. Myös opettajien taakka vähenee, kun he voivat seurata opiskelijoiden etenemistä RSSlukijoilla ja kommentoida suoraan blogiviestien alle. Täytyy myöntää, että Tallinnan yliopiston pääkampus säikäytti ensisilmäyksellä. Harmaa, iso talo pölyisen maantien varrella näyttää hieman luotaantyöntävältä. Uudet rakennussiivet kahviloineen ja suurine auditorioineen ovat kuitenkin aivan eri maata. Vanhan rakennuksen tilalle on kuulemani mukaan rakenteilla oma moderni, lab-tyyppinen tila. Myös Baltic Film ja Media School on muuttamassa Tallinnan yliopiston yhteyteen ensi vuonna. BFM:n kurssit ovat avoimia myös maisteriopiskelijoille. Opiskelijaelämä Ohjelmamme pieni opiskelijamäärä on ollut eduksi. Apua saa kurssikavereilta nopeasti. Myös opiskelupalvelut toimivat erinomaisesti. Esimerkiksi erään kurssin peruuntumisesta kertovassa viestissä tarjottiin saman tien vaihtoehtoisia opintoja aikatauluineen. Mediaihmisiä kun ollaan, opiskelijoiden välinen keskustelu ei katkea luennoiden jälkeen vaan jatkuu netissä. Ohjelmallamme on aktiivinen Skype-chat ja Facebook-kanava. Ryhmätyötkin hoidetaan näppärästi joko sosiaalista mediaa hyödyntäen tai kokoontumalla jonnekin kahvilaan lähes kaikkialla kaupungissa on ilmainen langaton nettiyhteys. Tallinnassa on vaivatonta saada ihmisiä ulos. Koulukavereiden kanssa tapaamme muun muassa Clazz-ravintolassa, jossa voi istua iltamyöhään. Suosittuja ovat myös Revalkahvilat, joita on ympäri kaupunkia. Ulkona oleskelun lisäksi paikalliset järjestävät mielellään ruokailtoja kotonaan. Ulkomaalaisia opiskelijoita viihdyttää ESN eli Erasmus Student Network. Yhdistys järjestää muun muassa retkiä muualle Viroon, Venäjälle ja Suomeen. Lumiset Lappimatkat ovat varsinkin eteläeurooppalaisten suosikkeja. Kaupungissa vaihto-opiskelijoiden Asuminen Tallinnassa on melko edullista. Asunnot vuokrataan usein kalustettuina. Keskustan läheltä voi jopa uuden vuokrakaksion löytää alle kolmellasadalla. On huomioitavaa, että vuokran lisäksi asukas maksaa kaikki kulut: sähköstä veteen ja kadunpuhdistuksesta huoltotöihin. Silti kaikkine kuluineenkin asuminen on lompakkoystävällistä. Tallinnassa voi nauttia ajasta ihan vain kävelemällä ympäriinsä. Vanha kaupunki salattuine sivukujineen on kiehtova paikka pidempäänkin Tallinnassa asuneelle. Vanhan kaupungin ylätasanteelta saa hienoja kuvia kattojen yli. Kaupungissa on useita ostokeskuksia, kuten Kristiine ja Rocca al Mare. Rocca al Maren suunnalla, Pelguranna-alueella on kaunis, kesällä nuorten suosima Stroomi-ranta. Helsingin suuntaan avautuva, kaksi kilometriä Oma suosikki on pimeiden öi- Garage48- hubissa on tilaa niin työlle kuin nokoisille. p i t k ä Pirita-ranta on myös vierailun arvoinen. Matalan hintatason ansioista Tallinnassa voi mennä ravintolaan, keikoille tai elokuviin pelkästä päähänpistosta. Elokuvat saapuvat maahan aiemmin ja nopeammalla tempolla kuin Suomeen ja yksi elokuvalippu maksaa muutaman euron. Tallinna on kulttuuripääkaupunki kuluvana vuonna, mikä tarkoittaa tavallista runsaampaa menotarjontaa. Elokuvien ja näyttelyiden lisäksi paikalliset käyvät mielellään näytelmissä, muun muassa NO99-, Von Krahlia- ja kaupunkiteattereissa. Yksi suurempia tapahtumia on Tallinnan laulu- ja tanssifestivaali heinäkuussa. 1/2011 15
«Tallinnan Yliopistossa on yli 9000 opiskelijaa. Päärakennus sijaitsee vilkkaalla Narva-kadulla. Kirsikkainen kohupiim-kakku on yksi lukuisista kahvilaherkuista. den elokuvafestivaali Pöff. Rakkautta & Anarkiaa festivaalin kaltainen, pari viikkoa jatkuva tapahtuma tarjoaa satoja indie- ja valtavirtaelokuvia ympäri maailmaa. Alagenreinä ovat muun muassa nuorten tekemät elokuvat, animaatiot ja dokumentit. Garage48 IMKE-ohjelman kautta olen päässyt tutustumaan paikalliseen start-up yhteisöön ja Garage48:aan. Muutaman yrittäjähenkisen nuoren pyörittämä yhteisö kannattaa verkkopalveluiden nopeaa kehittämistä ja alan tekijöiden vahvempaa yhteisöllisyyttä. Ryhmä järjestää viikonlopun mittaisia tapahtumia sekä tarjoaa työskentelytilaa ja mentorointia. Hub kuten isoa, jaettua tilaa kutsutaan onkin nouseva trendi myös Suomessa. Hub-tiloissa on useita pöytäsaarekkeita ja huoneita, joita voi vuokrata joko omaan työskentelyyn tai koko tiimille. Kätevä vaihtoehto aloittavalle yrittäjälle tai yritykselle. Garage48 tapahtumat ovat kasvattaneet nopeasti suosiotaan. Tapahtumassa joukko ihmisiä ohjelmoija, graafikoita, projektipäälliköitä ja mainostajia kokoontuvat ryhmiin ja toteuttavat tilaisuutta varten keksityn sovellusidean hiukan yli kahdessa päivässä. Viimeisen päivän demo-illassa ryhmien pitää esittää jo toimiva tulos yleisön edessä. Viimeisin Garage48-tuotoksemme on hauska haastepeli www. Challengo.me. Tapahtuma on todella kiehtova kokemus kenelle vaan. Itsekin lähdin ensimmäisellä kerralla aivan kylmiltäni. On jännittävää taittaa verkkosivua tai suunnitella mobiilisovellusta täysin tuntemattomien ihmisten kanssa, vieläpä näin lyhyessä ajassa. Vielä enemmän rohkeutta vaatii esittää oma idea yleisön edessä esittelyyn eli pitchiin sekä valmiin palvelun esittelyyn demopäivänä annetaan vain kolme minuuttia. Hyvin esitetyt ja realistiset ideat saavat helpommin kiinnostuneita ryhmäjäseniä. Pohjois-Amerikassa jo pitkään menestyneet hackatronit ovat kasvattaneet räjähdysmäisesti suosiotaan Pohjolassa. Tallinnan Garage48 on matkannut Helsinkiin jo kertaalleen, mutta myös muihin Baltian maihin ja jopa Afrikkaan. Suomessa muun muassa Aalto ES järjestää tämänkaltaisia tapahtumia, mukaan lukien Star-up Sauna -kiertue sekä pidempiaikainen Summer of Star-ups. Suosittelen lämpimästi! Linkit:» Valerian sivu www.sokeri.org» Tallinnan Yliopisto www.tlu.ee» Garage48 http://garage48.org/» Pöff-elokuvafestivaali http://poff.ee» Laulufestivaali http://maa-ja-ilm. laulupidu.ee/english/ 16 1/2011
Rommiruukku eli Rumtopf Legendan mukaan rommiruukun resepti on syntynyt merenkulkijoiden purjehdusmatkoilla. TEKSTI Virve Konttas KUVITUS Anna Anundi Laivoilla oli aina rommia ja sokeria saatavilla, mutta hedelmät sitävastoin pilaantuivat helposti. Seurasi merimiehen oivallinen innovaatio, hedelmiä ja sokeria kaadettiin rommitynnyriin. Ensimmäisen kerran rommiruukku mainitaan 1860 ilmestyneessä Hedwig Heyl in keittokirjassa ABC der Küche. Valmis Rumtopf sopii erityisen hyvin nautittavaksi talviaikaan, adventtina ja jouluna. Kun lumi tupruaa ulkona ja kylmä viima vihmoo, voi käpertyä torkkupeittoon ja muistella mennyttä kesää ja nauttia sen antimista. Ja rommiruukun valmistus aloitetaan näin... Rommiruukku eli Rumtopf Otetaan lasitettu kannellinen saviruukku tai posliiniastia, jonka tilavuus on n. 5 litraa. pullo tummaa rommia* 500 g mansikoita 250 g sokeria HUOM! Rommin tulee olla vahvuudeltaan vähintään 54%, että hedelmät säilyvät. Osta siis ALKOsta 0,7 edullisinta tummaa rommia sekä lisäksi pikkupullo 60%:n itävaltalaista Stroh Rum ia, joka tosin on maustettu viina, mutta sopii tarkoitukseen oivallisesti. Sekoita rommi ja sokeri ja kaada ruukkuun. Tämän jälkeen lisää liemeen kypsät, pestyt marjat/hedelmät. Pilko vain suuret marjat ja hedelmät ja poista kivet. Aseta ruukkuun päällimmäiseksi lautanen, jolloin hedelmät pysyvät hyvin nesteen alla. Kansi kiinni, ruukku viileään/kylmään ja pimeään. Palaa aarteesi luo kerran pari viikos- sa ja sekoita. Nuuhki ja maista... Lisää marjoja ja hedelmiä niiden kypsymisajan ja mielihalujesi mukaan... tummia kirsikoita, vadelmia, luumuja, persikoita, päärynöitä... Viinimarjat ja karviaiset tulevat vähitellen melko koviksi, joten niitä en suosittele keitokseen. Laita joka kerta ruukkujuomaa kasvattaaksesi puolet sokeria hedelmien painoon nähden ja riittävästi rommia, että seos peittyy hyvin. Vaikka et lisäisikään hetkeen aikaan hedelmiä, muista käydä sekoittamassa keitostasi ja tarkista sen maku ja kunto. Lokakuussa voit lisätä ruukkuun kanelitangon ja vielä hieman pelkkää rommia. Anna rommiruukun levätä nelisen viikkoa. Siirrä ruukun sisältö tämän jälkeen tiiviisiin kannellisiin lasipurkkeihin. Säilytä viileässä ja pimeässä. Rumtopf säilyy n. 9 kk ellei jo ole sitä ennen mennyt parempiin suihin. Rommiruukku sopii nautittavaksi jäätelön, pannukakun ja vohveleiden kanssa. Jotkut sanovat sen kruunaavan riistaruoan maun. Minusta se sopii parhaiten nautittavaksi tavallisena cocktailina. Pieni purkillinen tätä merimiesten hedelmäsäilykettä on arvokas joululahja parhaalle ystävälle. Kokeile reseptiä ja säilö kesän marja- ja hedelmäsato vanhaan saksalaiseen tapaan. Zum Wohl! 1/2011 17
«Ritva Rajander-Juusti on kirjoittanut downshifting-ilmiöstä kattavan teoksen KOHTUUS KAIKESSA enemmän elämää vähemmällä (Minerva Kustannus 2010). Ritvan yritys on Serenitas Consulting Oy. Se kouluttaa ja konsultoi työelämän osaajia. Lisäksi Ritva on tutkimusammattilainen ja bloggaaja. Verkko-osoite on http://kohtuudenpuolesta.wordpress.com/ Äitiyslomansa jälkeen Ritva teki 80-prosenttista työaikaa voidakseen olla enemmän lapsensa kanssa. Downshifting-ilmiö Työn ja vapaa-ajan onnellinen liitto 18 1/2011
«Onnellisuustutkimuksille on nyt otollinen maaperä, sillä nuorille työn ja vapaa-ajan hyvä yhdistelmä on rahaa tärkeämpi onnellisuuden lähde. Työ ei ole mikään itseisarvo Y-sukupolvelle. He vastustavat hierarkisia rakenteita työpaikoilla ja huonoa johtamista ja kysyvät työhaastatteluissa, mitä työnantaja tarjoaa heille. TEKSTI JA KUVAT Marj Rautesalo Nuorilla on uudenlaiset asenteet ja arvot Sotasukupolvi ja heidän lapsensa tekivät hullunlailla töitä rahan takia. Mutta tämä kolmas sukupolvi, Y-sukupolven nuoret, jotka ovat 80-luvulla tai sen jälkeen syntyneitä eivät mittaa kaikkea rahassa. Nuorilla on aivan erilaiset arvot, arvostus ja asenne työhön. Työ ei ole mikään itseisarvo. Vapaa-ajalla on oma arvonsa. Keskeisempää ajankäytössä on se, kuinka vähemmällä aineellisella tuhlailulla voi saada enemmän onnellisuutta aikaan. Työtä ei haluta tehdä ilman mielekästä vapaaaikaa. Nykynuoret eivät edes viitsi työskennellä sellaisis- sa yhteisöissä, joissa on aina kiire ja kireä tunnelma. Tunnen liudan akateemisia nuoria, jotka ovat sanoneet itsensä irti huonon työilmapiirin takia. Nykyisis- sä, vanhakantaisesti johdetuissa työyhteisöissä palavat loppuun sekä työntekijät että heidän esimiehensä. Rit- va tietää kertoa esimerkkejä työhaastatteluista, joissa nuoret määrittelevät, mitä työ heille itselleen merkitsee ja kysyvät, mitä työnantaja pystyy heille tarjoamaan. Koska työntekijöitä on yhä vähemmän, työnteki- jöistä on pidettävä parempaa huolta. Työnantajan pitää oppia joustamaan. Se merkitsee isoa muutosta johtami- seen. Nuoret eivät hyväksy hierarkioita ja johtajuuskin pitää ansaita. Työpaikoilla arvostukset ovat menneet toiseen asentoon, selvittää Ritva. Nyt nuoret uupuvat jo 30-vuotiaina ja meiltä odotetaan jaksamista 75-vuotiaiksi asti. Downshifting eli kohtuullistaminen, on trendi ja vastapaino hullunkiireelle. Rohkea hyppää kokonaan oravanpyörästä. Jollekin sopii luoda mielekästä työuraa mutta hitaammalla tempolla. Joku taas miettii kulutustaan ja etenee pienin askelin. Kohtuuden päämääränä on aina tasapainoisempi ja onnellisempi elämä. Tietotyö ei ole tehdastyötä Ritva suomii nykyisiä työnteon tapoja. Tässä tieto- ja informaatiotaloudessa tehdään työtä samalla periaatteella, kuten ennen tehdastyötä eli klo 8-16. Tekemisen tapoja pitäisi muuttaa, että saataisiin luovuus kukoistamaan. Tietotyö vaatii pohdiskelua. Työntekijä voisi esimerkiksi ottaa päivällä pari tuntia omaa aikaa ja palata sitten työnsä ääreen. Työtä pitäisi siis rytmittää eri tavalla etteivät työn tehokkuusvaatimukset olisi niin kohtuuttomia. Ritva mainitsee yhtenä esimerkkinä markkinointialan suunnittelijat. Luovuus ei kytkeydy päälle klo 8 aa- Ritva on bloggaaja. Tekstit syntyvät usein kahvilassa. 1/2011 19
Kohtuullistaminen on mielentila. Kukkasista se kevään rakentaminen taas alkaa. Ritva rakastaa puutarhanhoitoa. mulla ja lakkaa klo 16. Liike-elämän arvorakenteita pitäisi muuttaa läpinäkyviksi. Se edesauttaisi yritysten arvomaailman ja työtapojen uudistumista. Kohtuullistamisella on pitkä historia Ritvan mielestä tällainen arvokeskustelu on ylipäätään mahdollista, koska yhteiskunnassa voidaan aika hyvin ja monilla ihmisillä on sosiaalista pääomaa ja vaurautta tehdä valintoja. Mutta kaikki eivät voi kohtuullistaa. Toisille arjen pyörittäminen on aivan kohtuutonta. Ajatellaanpa vaikka pienipalkkaisia yksinhuoltajia. Ritvan mielestä on ihan aiheellista kyseenalaistaa. Toiset pitävät tätä eliitin puuhasteluna. Paljon on oikeata köyhyyttä ja sellaisessa yhteydessä kohtuullistamiskeskustelu kuulostaa pahalta. Ritva kuitenkin muistuttaa, että kohtuullistamisvalintoja on monenlaisia. Ei ihmisen tarvitse hypätä oravanpyörästä ja muuttaa maalaismökkiin asumaan, arjessa voi tehdä omia ajankäytön ja kulutuksen valintoja. Aina ei ole kyse isoista asioista. Kohtuullistaminen on enemmänkin mielentila. Pitää katsoa mitä oikeasti tarvitsee ja mitä itsellä jo on, ettei hamua koko ajan lisää. Ritva tietää kertoa, että kohtuullistaminen on vanha juttu. Amerikkalaiset, joiden kulutuskulttuuri on aivan eri tasolla kuin meillä, ovat osanneet kuluttamisen vastavoiman jo 30 vuotta. Myös eri uskonnoissa on kuljettu aina kultaista keskitietä. Noudatettu hiljaisuuden, hitauden ja kohtuullisuuden kulttuuria. Meillä Suomessa ihmiset ovat vasta muutama vuosi sitten heränneet huomaamaan, että ympärillä on paljon tavaraa mutta ei riittävästi aikaa nauttia niistä. Vähemmällä hyvä tulee Olen itse kultaisen keskitien kulkija. Kevensin omaa työntekoani useampaankin otteeseen. Esimerkiksi äitiysloman jälkeen tein 80-prosenttista työaikaa, että ehdin olla enemmän lapseni kanssa. Kolme vuotta sitten perustin oman yrityksen. Sekin oli yksi keino päästä säätelemään omaa ajankäyttöä. Omien elämäntapojeni muutos oli pitkän pohdinnan tulos. Työni oli aiemmin hyvin kiireistä ja paineista tutkimusjohtajana. Kaikki osa-alueet olisivat tarvinneet aikaa, eikä aika riittänyt kunnolla mihinkään. Pienen lapsen äitinä oli riittämätön olo. Vuonna 2006 aloitin kirjoittaa blogia, jossa pohdin näitä asioita. Huomasin, miten hirveän monet miettivät samoja asioita. En ollutkaan yksin. Ritva korostaa ettei kohtuullistaminen tarkoita laiskottelua, sillä laiskottelijoita hän kutsuu yhteiskunnan vapaamatkustajiksi. Kohtuullistaja tinkii omista rahoistaan, eikä elä yhteiskunnan tuella. Vähemmän työtä merkitsee vähemmän rahaa ja vähemmän kulutusta. Rahaa pitää 20 1/2011
«käyttää järkevästi. Tutkimusten mukaan kohtuullistaja käyttää vapautuneen ajan itselle mielekkäisiin asioihin: perheen ja ystävien kanssa olemiseen, omiin harrastuksiin, vaikkapa lukemiseen, puutarhanhoitoon tai lähimmäistyöhön. Ritva istuu mielellään kahviloissa kirjoittamassa blogiaan ja käy paljon taidenäyttelyissä. Hän ei voisi uhrata rahan takia ihmissuhteitaan. Ritvan kirjaa varten haastattelemat ihmiset saattoivat jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan tai omia vanhenevia vanhempiaan. Kiireisen ihmisen pitää oikein pysähtyä huomatakseen edessä aukeavat uudet asiat. Onnellisuuden ankkurit Taloudellisen vaurauden sijaan Mieluinen paikka. Ritva on kirjoittanut itsekin jo kaksi kirjaa. Toinen kirja käsittelee elämän kohtuullistamista ja toinen sukututkimusta. tulisi tavoitella henkistä vaurautta, tasapainoisempaa ja onnellisempaa elämää. Sosiaalinen vertailu ja tyytymättömyys johtavat helposti masennukseen, Ritva sanoo. Onko ylipäätään onnellisuuden etsiminen ja saavuttaminen mahdollista? Ritvan mukaan onnellisuustutkimukset osoittavat, että raha lisää onnellisuutta vain tiettyyn rajaan asti. Liika ei lisää onnen määrää. Onnellisuus tulee hyvistä kokemuksista ja hetkistä, lähipiiristä ja arjen pienistä myönteisistä asioista. Ritva puhuu myös luonnon puolesta: maapallo ei jaksa tällaista kuluttamista kauaa. Ritvalle luonto on ollut aina tärkeä voimavara, virtalähde arjen työhön. Typografia vie asian perille Tekstillä on sisällön lisäksi aina myös ulkoasu. Se syntyy typografiasta. Huono typografia haittaa lukemista, vie asialta uskottavuuden tai rikkoo oikeinkirjoitusta. Samalla se karkottaa lukijan. Jukka K. Korpela Verkkojulkaisun typografia Kirja neuvoo, miten typografian vanhoja hyviä oppeja sovelletaan verkkosivujen teossa. Siinä selostetaan sekä verkkojulkaisemisen asettamia rajoituksia että toisaalta sen tuomia uusia mahdollisuuksia tekstin muotoiluun. Kuvitettu runsain esimerkein Koko 170 210 mm 4-värinen 160 sivua 38 + toimituskulut 7 Näytesivut, lisätiedot, tilaukset ja tiedustelut: www.julkaisija.fi puh. 03 4246 5340 Markus Itkonen Typografian käsikirja Kirjassa näytetään ja selitetään typografian termit ja käsitteet, kirjaintyypit ja -tyylit, typografinen sommittelu sekä merkistön oikea käyttö selvällä suomen kielellä. 3., laajennettu painos Koko 145 230 mm 2-värinen 184 sivua 36 + toimituskulut 7 rps- yhtiöt 1/2011 21
Kansainvälistä, ketä kiinnostaa? TEKSTI: Juri Aaltonen Minkä ihmeen takia koko ajan puhutaan kansainvälisyydestä? Mitä iloa siitä on minulle? Minkä ihmeen takia kaikkialla jauhetaan EU:sta? Miksi liitoilla on kv-toimintaa? Miksi minua pitäisi kiinnostaa? Kansainvälisyyttä, so what. Töihin ulkomaille Jos sinua kiinnostaa lähteä ulkomaille töihin, voit sen tehdä. EU:n perusvapauksista liikkumisvapaus oikeuttaa meidät hyppäämään lentokoneeseen ja liitelemään työhön ihan mihin tahansa EU:n 27 jäsenmaasta. Jos kiinnostaa pubien mainostaminen Irlannissa tai elokuvan tekeminen Ranskassa, anna palaa. Meillä on täysi vapaus päättää missä EU:n alueella haluamme töitä tehdä. Tuo on aitoa vapautta ja kansainvälisyyttä. Ei ole pakko jäädä kesätöihin Suomeen. Voi suunnata minne haluaa. Vapaus liikkua EU:n alueella on yhdessä euron kanssa konkreettisin EU:n tuoma hyöty. Euroja meiltä voi varastaa, mutta voiko ulkomaalaiset varastaa meidän työpaikat? Ei voi. On muistettava, että oikeutemme liikkua EU:ssa on samalla kaikkien EU-kansalaisten oikeus. Jos Työvoiman polkumyyntiin ei saa suostua. romanialainen tai britti haluaa tulla töihin Suomeen, niin tervetuloa. Tänne töihin tuleminen ei ole varastamista. Jos emme hyväksy muiden tuloa Suomeen, niin sitten emme voi myöskään hyväksyä omaa oikeuttamme mennä ulkomaille. Nurkkapatrioottinen punaniskapelleily ei saa olla osa Suomea. Mutta lakeja on silti noudatettava. Suomessa tehdään töitä suomalaisia lakeja noudattaen. Työvoiman polkumyyntiin ei saa suostua. EU ja EVVK Tuntuuko jokseenkin järjettömältä, että liittopoppoo ravaa Brysselissä belgialaisen suklaan äärelle tuon tuostakin? Kerosiinia ja rahaa palaa. Miksi ihmeessä? Syy on yksinkertainen: edunvalvonta on suurelta osin nykyään Brysselissä. 80-luvulla Esimerkki: työaikalain muuttaminen hoidettiin ravaamalla kansallisten poliitikkojen pakeilla ja vääntämällä kättä työnantajajärjestöjen heebojen kanssa. 10-luvulla pelikenttä on ihan uusi. Työaikalain sisällön määrää nykyään työaikadirektiivi, EU:n laki. Ja tuo direktiivi kirjoitetaan ja hyväksytään Brysselissä. Jahka Brysselissä on päätös tehty, jää Suomen eduskunnalle leimasimen tehtävä. Direktiivi on pakko ottaa osaksi Suomen työaikalakia. Suomessa ei direktiiviä muutella. Lobbaamisen on siis tapahduttava Brysselissä. Euroopan työajat Suomi kamppailee kilpailukykynsä kanssa sekä Euroopassa että globaalisti. Työnantajapuoli korostaa kilpailukyvyssä usein työaikojen merkittävyyttä. Työnantajat haluavat pidempiä työaikoja. Tämä näkyy ilkeällä tavalla esimerkiksi Britanniassa. Briteissä 21 % kokoaikaisista työntekijöistä työskentelee keskimäärin yli 48 tuntia viikossa. Tuo tarkoittaa ympäri vuoden joko kuusipäiväistä työviikkoa tai lähes 10 tuntista työpäivää. Ilman ylityökorvauksia. Suomalaisen palkansaajaliikkeen ehkä tärkein kv-asia on estää pitenevien työaikojen ja laskevien palkkojen kierre. 60 tunnin työviikot ja 160 euron kuukausipalkat eivät ole suomalaisten juttu. Laskevat palkat estetään rajat ylittävällä liittojen yhteistyöllä. Työaikadirektiiviä muuttamalla saadaan estettyä esimerkiksi säännölliset 60 tunnin työviikot. Ay-liikkeen tehtävänä on vakuuttaa työnantajatkin siitä, että Euroopan tulevaisuus ei ole pitenevissä työajoissa ja laskevissa palkoissa, vaan koulutuksessa, innovaatioissa ja tuottavuuden kehittämisessä. Suomalaisen palkansaajaliikkeen on pakko toimia kansainvälisesti. Omaan koloon kääriytyminen johtaisi tuhoon. Hinnan maksajina olisivat suomalaiset työntekijät ml. ERTOn ja MaMan jäsenet eli minun palkanmaksajani. Ei hyvä. 22 1/2011
h anhensulan päivitetyt versiot Menneisyyden suurmiesten oli kirjoittaessaan tyytyminen sulkakynään. Paras kirjoitusväline mitä Ranskan kuninkaalla käytettävissään, oli hanhensulka. Nykyajan kynät ovat toista maata. Uusimmat kynät ovat kuin tieteisfilmeistä, ja huikaisevat instrumentit ovat kenen tahansa saatavilla. KYNÄ LUKEE! C-PEN 3.5 Bluetooth -skannerikynä lukee aineiston, ja siirtää sen langattomasti Wordiin tai Exceliin. Uusi 3.5 versio tulossa kauppoihin. Hinta noin 150 euroa. www.c-pen.com TEKSTI JA KUVAT Jari Simonen Kiitokset: Thomas / C Technologies Ab Amy / Ectaco Inc. Joe / USB Geek USB-TEROITIN PUHUVA WarMouse SANAKIRJA-KYNÄ Meta Langaton USB autohiiri Mutta mikä neuvoksi, Sydämen jos 2000-luvun muotoinen kynät tuntuvat timanttihiiri Saksasta Hiirien Kuningas? venäjäksi tulkkaava Tässä hiiressä tieteis-kynä on auttaa Tällä hiirellä työskentely liian sujuu kalliilta, turbonopeudella. kielen Autolla tech voi ajaa -ympäristössä? 10 Onneksi ta, on syytä tavallisen ottaa lyijykynän käyttöön voi tämä. mutta tekisi Jos työntekoon silti mieli työskennellä haluaa lisää high luksus- kielimuurin 18 nappia! murtamisessa. Käyttöopaskin Puheentunnistusohjelmat, on 57 sivun mittainen. ja puhesyntetisaattori Käy sekä Window-sisäänrakennettuina. metrin päähän koneesta, teroittaa niin että USB teroittimessa! Hiiren pinnassa Tyylikäs isharpener on koristeena valaisee yli opetusohjelmat Laitteen siin että UT183 Linuxiin. -käännösautomaatti toimii suomeksikin. yhteys säilyy. (Bigger Ant, teroitettavan Kiina) kynän tunnelmallisesti 400 tekojalokiveä. värillisillä LEDeillä. Ectaco www.warmouse.com Partner DR900 / $519,95 isharpener / USB kynänteroitin (Ann Fung Ky, LED-valoilla/ Kiina) $17 www.ectaco.com www.usbgeek.com 2/2010 1/2011 23
mamatiedottaa MAMALLE EDUSTUS VIESTINTÄALAN KOULUTUS- TOIMIKUNTAAN KAUDELLE 1.1.2011 31.12.2013 MaMa ry:n hallituksen jäsen Petri Ovaskainen on valittu Viestintäalan koulutustoimikuntaan. Ovaskaisen varajäseneksi valittiin MaMan hallituksen jäsen Jonna Asikainen. Koulutustoimikuntien tehtävänä on tehdä yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa ja parantaa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Työelämän edustajien jäsenyys toimikunnissa on hyvinkin tärkeä, koska heidän tietonsa perustuu alan koulutukseen, oman ammatin kautta saatuun vankkaan kokemukseen ja toimialan kokonaisvaltaisen osaamisen vaatimuksiin työpaikoilla. www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ koulutustoimikunnat MAMALTA KOULUTUSSTIPENDI MaMa ry tukee jäsentensä opiskelua ja kouluttautumista. Sinulla, MaMan jäsen, on mahdollisuus hakea tukea ammattiin/ammattialaan liittyvään kurssiin tai koulutukseen kuntoutukseen tai vapaa-ajan kurssiin, joka tukee ammattiosaamista tai työssä jaksamista. Koulutusstipendiä voivat hakea MaMan varsinaiset jäsenet yksittäisiin kursseihin tai koulutuksiin. Opiskelijoille sitä ei myönnetä. Yhden stipendin suuruus on korkeintaan 200-300 euroa. Stipendi voidaan hakea hakuvuonna tapahtuviin opintoihin. Stipendin voi saada opintoihin, jos opiskelijalle jää itse maksettavaksi kustannuksia. Kustannuksina huomioidaan kurssi- ja tutkintomaksu sekä matka- ja majoituskulut. Stipendiä ei myönnetä kustannuksiin, jotka maksaa muu taho esim. työnantaja tai Kela. Stipendi myönnetään samoihin opintoihin vain kerran. Etusijalla ovat ne, jotka eivät ole saaneet stipendiä aikaisemmin. Stipendeistä päätettäessä otetaan huomioon koulutuksen tai kurssin aihepiiri, sen liittyminen työelämään sekä perusteet tuen tarpeelle. Stipendin voi saada kerran vuodessa. Myöntämiseen vaikuttavat opiskelun laatu, kustannukset, sosiaaliset erityisolosuhteet (työttömyys, yksinhuoltajuus, osa-aikaisuus, työsuhteen määräaikaisuus, invaliditeetti yms.). Stipendin myöntää MaMan hallitus hakemuksen perusteella. Hakemuksesta tulee käydä ilmi kurssin nimi ja hinta, aihepiiri, ajankohta, perustelu tuen saamiseksi sekä hakijan yhteystiedot. Stipendejä voi hakea pitkin vuotta. MaMa ry:n hallitus käsittelee hakemukset kokousten yhteydessä. KUVITUS Valeria Gasik Hakemukset ottaa vastaan hallituksen sihteeri Ulla Askola: ulla.askola@mamary.fi 24 2/2010 1/2011
mamatiedottaa OLETKO UUTISPIMENNOSSA MaMan / ERTOn suhteen? Jos sähköisiä jäsenkirjeitä ja kurssi-/koulutustietoja ei kilahda postilaatikkoosi, missä vika? Osoitteessa www.erto.fi voit tarkistaa ja päivittää omat yhteystietosi. Siellä voit tehdä myös paljon muuta jäsenelämääsi helpottavaa. Käypä katsomassa. TYPOGRAFIAA HELSINGIN KATTOJEN YLLÄ Ennakkotietoa ESIINTYMISTAITO/ILMAISU Hallitsetko esiintymistilanteet? Tule hakemaan varmuutta ja vapautta esiintymiseen iloa ja rentoutta unohtamatta. MaMa järjestää esiintymistaidon kurssin la 8.10 klo 12-16 Helsingissä. Paikka on vielä avoin. Tarkemmat tiedot syyskuun jäsenkirjeessä sekä www.mamary.fi syyskuun alusta lähtien. KUVA www.sxc.hu Aurinkoisena kevätiltana 12.4.2011 MaMa järjesti jäsenilleen pienen koulutustilaisuuden teemalla Typographic Evening. Ilta Hotelli Scandic Simonkentässä, 8. kerroksen valoisassa kabinetissa koostui ruotsalaisen suunnittelijan, typografian opettaja Eva Wilssonin luennosta sekä suomalaisen suunnittelijan ja luovan johtajan Sami Niemelän lyhyemmästä puheenvuorosta. Wilsson käsitteli typografian historiaa ja antoi suunnittelijoille vinkkejä päivittäiseen työhön. Niemelä vastavuoroisesti kertoi sähköisten ratkaisujen typografian kehityksestä ja inspiroi kuulijoitaan kertomalla tulevaisuuden mahdollisuuksista. PALKKASUOSITUS KÄYTÖSSÄ? MaMan palkkasuositus julkaistiin puoli vuotta sitten, syksyllä 2010. Onko työpaikallasi suositus otettu käyttöön? MaMa tekee nyt toukokuussa sähköpostilla jäsenkyselyn, jonka aiheena on miten palkkasuositusta on käytetty jäsentemme työpaikoilla vai onko sitä yleensä käytetty. Kun kysely tulee, vastaa siihen. Saat seuraavassa sähköisessä jäsenkirjeessämme sitten tietoa kyselyn tuloksista. Käytämme tuloksia myös ensi syksyn palkka- ja työsuhdekyselyn kehittämiseen. Paikalla oli MaMan jäsenistön lisäksi muitakin alan tekijöitä sekä Pingstate-jäsenistöä. Ilta järjestettiin yhteistyössä Pingstaten kanssa. KUVA Ossi Pirkonen 2/2010 1/2011 25