PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISOHJELMA Vuosien 2008-2011 väliarviointi Helsingissä 23.3.2011, päivitetty Peter Fredriksson Erityisasiantuntija Ympäristöministeriö Juha Kaakinen Ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma
Ohjelman tavoitteet ja tähänastiset tulokset Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma vuosille 2008 2011 perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen 14.2.2008. Valtion puolelta ohjelman toteutusta koordinoi ympäristöministeriö ja sen toteutukseen osallistuvat valtion puolelta lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, rikosseuraamusvirasto, ARA ja RAY. Ohjelman toteutuksessa on mukana 10 suurinta asunnottomuuskaupunkia, joiden kanssa on tehty aiesopimukset, lisäksi ohjelman toteutukseen osallistuu useita valtakunnallisia ja paikallisia järjestöjä ja muita palveluntuottajia. Ohjelman tavoitteet perustuvat apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen johdolla toimineen ohjelmatyöryhmän ehdotukseen ja sitä edeltäneeseen Viisaiden ryhmän raporttiin. Ohjelman tavoitteena on kohdennettujen toimenpiteiden kokonaisuus, joka mahdollistaa vaikeimman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ja tehostaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyä. Tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä kestävillä ja pysyvillä ratkaisuilla. Määrällisenä tavoitteena tämä tarkoittaa vähintään 1250 uuden asunnon, tukiasunnon tai palveluasunnon osoittamista kohderyhmälle ohjelmassa mukana olevissa 10 kaupungissa. Ohjelmaan sisältyy myös laaja ennaltaehkäisevien toimien kokonaisuus mm. asumisneuvojatoiminnan laajentaminen sekä nuorten tuetun asumisen kansallinen kehittämishanke. Keskeiset tulokset ja kokemukset ohjelman toteutuksesta 1. Ohjelman kokonaisrahoitus on riittävä ja rahoitusmalli toimiva Ohjelman kokonaisrahoitus on noin 200 M, josta valtion osuus 170 M, kuntien 10.3 M ja RAY:n osuus 20.5. ARAn investointiavustuksen myöntämisvaltuutta on ohjelmaan varattu 80 M, loppuosalle investoinneista kuntien ja muiden toteuttajien on ollut mahdollista saada valtion korkotuettua lainaa. Investointiavustusta on tähän mennessä sidottu varauspäätöksin yhteensä 67,5 M euroa. Tukihenkilöstön palkkauksen on Stm:n Kaste-rahoitusta varattu 10,3 M, mikä kattaa 50 % uuden lisähenkilöstön palkkauskuluista. Käytännössä kuntien vastuulle on siten jäänyt yli 50 % uusien yksiköiden käyttökustannuksista. Kaste-rahoitusta on tähän mennessä myönnetty 4.55 M euroa. Ray oli varautunut rahoittamaan asuntoloiden muutostöitä enintään 18 M :lla. Muutostöiden rahoitus on pääosin ohjautunut ARAan, mutta Ray on muilta osin tukenut sekä tukiasuntojen hankintaa että ohjelmaan liittyviä kehittämishankkeita vuonna 2009 11,0 M :lla ja vuonna 2010 yhteensä 12.7 M :lla. Lisäksi Ray on kohdentanut ohjelmakaudella n. 13 M investointiavustuksia itsenäistyville nuorille tarkoitettujen nuorisoasuntojen rakentamiseen. Ohjelman tosiasiallinen kokonaisrahoitus nousee siten yli 200 M :n. 2. Määrälliset tavoitteet toteutuvat ja ylittyvät Ohjelman tärkein määrällinen tavoite: 1250 uutta asuntoa, tukiasuntoa tai palveluasuntoa pitkäaikaisasunnottomille, tulee ylittymään. Tällä hetkellä käyttöön on otettu arviolta 670 uutta asuntoa tai asuntopaikkaa, vuoden 2011 loppuun mennessä käytössä on vähintään 1088 asuntoa ja vuoden 2012 aikana yhteensä arviolta 1697 uutta asuntoa/tukiasuntoa. Ohjelmaan kuuluvia hankkeita on toteutettu ja vireillä kaikissa ohjelmakaupungeissa. Tämän hetken arvion mukaan kaikki aiesopimusten mukaiset tai niitä korvaavat hankkeet ovat toteutumassa. ARAn toimesta on pitkäaikaisasunnottomuuden tilastollista määrittelyä täsmennetty. Kuntien arvion mukaan kaikista yksinäisistä asunnottomista keskimäärin 41 % on pitkäaikaisasunnottomia. Ohjelman
tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamisesta saavutetaan kaikissa ohjelmakaupungeissa lukuun ottamatta Turkua ja Oulua, joissa kummassakin pitkäaikaisasunnottomien määrä on kasvanut. Ohjelman vaikutus näkyy myös yleisen asunnottomuuden kehityksessä. Myös yksinäisten asunnottomien määrä on kääntynyt selvään laskuun. Erityisen merkittävä pudotus asunnottomuudessa on tapahtunut Tampereella, jossa on myös toteutettu useita ohjelmaan kuuluvia hankkeita. 3. Vähentämisohjelma muuttaa asunnottomien palveluiden rakennetta Jo nyt on nähtävissä, että vähentämisohjelman hankkeilla on suoraa vaikutusta kuntien asunnottomien palvelujen kokonaisuuteen. Uudet yksiköt ovat lisänneet vaihtoehtoja ja mahdollistaneet asumispolkujen rakentamisen ja vähentäneet epätarkoituksenmukaisia sijoituksia, kuten asumista laitoksissa asunnon puutteen vuoksi. Konkreettisesti tämä muutos on näkynyt päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon vähenemisenä ja siten myös säästöinä kaupungeille. 4. Asunto ensin -periaate on osoittanut toimivuutensa Ohjelman lähtökohtana on ollut vuokrasopimussuhteisen asumiseen perustuvan asunto ensin - periaatteen johdonmukainen soveltaminen. Tähänastiset kokemukset viittaavat, että periaate toimii odotetulla tavalla eli asumisen järjestyminen ja elämän puitteiden kohentuminen herättää myös motivaation kuntoutumiseen, mikä on näkynyt esimerkiksi alkoholin käytön tuntuvana vähenemisenä. Asumisen epäonnistuminen uusissa yksiköissä on ollut harvinaista ja on poikkeuksetta perustunut asiakkaan väkivaltaisuuteen, mikä ei ole mahdollistanut asumisen jatkumista ko. yksikössä. Seurantatietojen mukaan asumisen onnistumisprosentti pysyvämpään asumiseen tarkoitetuissa yksiköissä on noin 90. 5. Aiesopimusten konkreettisuus on lisännyt ohjelman uskottavuutta Valtion ja kaupunkien väliset aiesopimukset ovat olleet hyvin konkreettisia eli niihin liittyvissä toimeenpanosuunnitelmissa on määritelty toteutettavat hankkeet ja niiden rahoitus koko ohjelmakaudelle. Aiesopimusmenettely on sitouttanut hyvin osapuolia eikä mikään sopimuskaupungeista ole talousvaikeuksiin vedoten vähentänyt omaa panostustaan ohjelman toteutukseen. 6. Kaste-rahoitus on turvannut riittävän tuen Stm:n tukihenkilöstön palkkaukseen myöntämällä Kaste-rahoituksella, joka on kattanut 50 % lisähenkilöstön palkkauksesta, on ollut ratkaiseva merkitys asumisen onnistumiselle. Ohjelman puitteissa on palkattu 205 uutta tukityöntekijää. 7. Ohjelman vaikutus näkyy katukuvassa ympäristötyöhön on panostettu Useassa ohjelmassa mukana olevissa kaupungeissa on voitu todeta katukuvan siistiytyneen ohjelmaan kuuluvien uusien yksiköiden toiminnan käynnistyttyä. Esimerkiksi Tampereella kerrotaan poliisin käyneen tervehtimässä Härmälän yksikössä entisiä vakioasiakkaitaan, heitä kun ei enää ole näkynyt vakipaikoillaan. Toisaalta uuden palvelukeskuksen avaaminen Helsingin Hietaniemenkadulla on synnyttänyt runsaasti reaktioita tiedotusvälineissä, naapurustossa ja lähikaupoissa. Kaupunki on panostanut ympäristötyöhön haittojen minimoimiseksi. Ohjelman keskeinen periaate on ollut avoin tiedottaminen. Vaikka kaava- ym. valituksilta ei kokonaan ole vältyttykään, on hankkeiden harjoittama vuorovaikutus uusien yksiköiden
naapuruston kanssa vähentänyt väärinkäsityksiä. Kaikki asunnottomien yksiköiden asemakaavoista tai rakennusluvista tähän mennessä tehdyt valitukset on hylätty. 8. Asumissosiaalisen työn kehittäminen on käynnistynyt Kehittämistyössä luodaan uudenlaista asunto ensin periaatetta tukevaa jalkautuvaa moniammatillista työotetta, jolla voidaan puuttua vakaviin asumisen onnistumista vaarantaviin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Kaikista ohjelmassa mukana olevista kaupungeista on osallistunut työntekijöitä vähentämisohjelman kehittäjäverkoston työryhmiin. Työryhmissä on ollut mukana kaikkiaan yli 200 työntekijää. Asunto ensin - periaatteeseen nojautuva kehittämistyö tehostui entisestään elokuussa käynnistyneen mittavan 2-vuotisen Tekes rahoitteisen palveluinnovaatiohankkeen myötä. Hanketta koordinoi Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA ja siihen osallistuvat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Tampereen kaupunkien lisäksi Helsingin Diakonissalaitos, Vailla vakinaista asuntoa ry ja Silta-valmennus ry. Tekes-hankkeen yksi keskeinen periaate on asunnottomien kokemusasiantuntijoiden osallistuminen kaikkiin hankkeen toimintoihin. Kehittämistyön tueksi on käynnistetty myös tutkimuksellinen osio, mihin liittyy kansainvälinen yhteistyö Lontoon Kings Collegen kanssa. Tutkimusyhteistyön keskeinen tavoite on tuottaa konkreettista hyötyä palvelujen kehittämiseen käytännön työn tasolla. 9. Asuntoloiden muunto-ohjelman toteutuminen on varmistunut ja käynnistynyt Asuntoloiden muunto-ohjelma on toteutumassa suunnitellusti. Suoja-Pirtti ry:n Rukkilan asuntolan peruskorjaus on valmistunut ja uusi 21 paikkainen tukiasumisyksikkö on juuri käynnistämässä toimintaansa. Peruskorjaus on toteutettu RAY:n tuella. Pelastusarmeijan Alppikadun asuntolan toiminta on myös päättynyt ja asuntolan peruskorjaus tuetun asumisen yksiköksi on käynnistymässä. Alppikadun samoin kuin Kovaosaisten ystävät ry:n Kalevankadun asuntolan peruskorjaus ja muuntotyö toteutetaan ARAn investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Näiden yksiköiden lisäksi muunto-ohjelmaan kuuluu Väinölä koti Espoossa. Muunto-ohjelmaan kuuluvien tuetun asumisen yksiköiden valmistuessa vuoden 2012 loppuun mennessä päättyy asuntola-asumisen asunnottomien asumismuotona Helsingissä ja Espoossa. 10. Ennaltaehkäisyyn on panostettu 10.1. Asumisneuvonta on laajentunut ja tehostunut ARAn avustuksella on ohjelmakaupunkeihin palkattu 12 uutta asumisneuvojaa ja Helsingissä on käynnistetty asumisturvakeskuksen pilottihanke. Asumisneuvonnan kehittämistä on tukenut ARAn johdolla toimiva asumisneuvontafoorumi. Käytännön työntekijöiden tueksi on myös laadittu ARA:n kotisivuilla avautuva asumisneuvonnan verkkokäsikirja. Asumisneuvojien työn vaikuttavuudesta on saatu sekä toimijoiden kokemukseen perustuvaa että vahvaa tutkimuksellista näyttöä. Helsingissä työskentelee tällä hetkellä 5 vakituista ja 7 ARAn hankerahoituksella palkattua asumisneuvojaa. Vuoden 2010 aikana asumisneuvojien työllä onnistuttiin peruuttamaan 102 oikeuteen asti edennyttä häätöprosessia. Tämän lisäksi maksu- ja hoitosuunnitelmia tehtiin 1752,
tilastoituja asiakasprosesseja asumisneuvojilla oli kaikkiaan 4909. Yhteistyötä tekevien kiinteistöyhtiöiden arvion mukaan asumisneuvonta voi vähentää häätöjä 30-50 %. Kaupunkitutkimus Oy Seppo Laakson (Kostiainen&Laakso) tekemän asumisneuvonnan vaikuttavuustutkimuksen mukaan asumisneuvonta Helsingissä vähensi häätöjä vuosina 2001-2008 32 %. Muiden asumisneuvontaan panostaneiden kaupunkien kokemukset ovat samansuuntaisia. Kaupunkitutkimuksen raportissa mukaan asumisneuvonta tuo häätöjen vähenemisen kautta julkistalouteen ja kansantalouteen merkittäviä säästöjä, jotka ylittävät toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Raportin mukaan yhden asumisneuvojan työn julkiseen talouteen tuottama säästö on vuodessa 43 000 85 000 euroa. 10.2. Häätöjen ehkäisyohjeet Useimmissa ohjelma kaupungeissa on laadittu ohjeet viranomaisten yhteistyöstä häätöjen ehkäisyssä ja häätötilanteissa. Yleishyödyllisten vuokranantajien kiinnostus yhteistyöhön häätöjen ehkäisyssä on ollut toistaiseksi vähäistä. 10.3. Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn on syntynyt uudentyyppinen palveluketju Nuorisoasuntoliiton toteuttamassa ja RAY:n rahoittamassa nuorten tuetun asumisen kansallisessa hankkeessa on yhteistyössä kaupunkien ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa syntynyt uudentyyppinen etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja tuetun nuorisoasumisen moniammatillinen palveluketju. Kaikissa ohjelmakaupungeissa on solmittu yhteistyösopimus kaupungin ja paikallisen nuorisoasuntotuottajan kanssa tai yhteistyötä toteutetaan hankepohjaisesti. Hankkeen puitteissa on vähentämisohjelman rinnalla valmistunut/valmistumassa arviolta 766 asuntoa erityistä tukea tarvitseville nuorille. 11. Vapautuvien vankien asumispolkuja tehostetaan Rikosseuraamusviraston Oma Koti-hankkeen alueelliset ryhmät (5) ovat jatkaneet toimintaansa. Aluevankiloiden johdolla työskentelevissä ryhmissä ovat lisäksi mukana sijoitusyksiköiden, kaupunkien ja järjestöjen edustus. Ryhmissä on kehitetty paikallisia yhteistoimintamalleja vapautuvien vankien asumispolkujen turvaamiseksi. Ryhmät ovat myös osallistuneet vapauttamisyksiköiden suunnitteluun. Hanketyössä on kehitetty myös uusia toimintamalleja kuten vapauttamiskäsikirjaa, hyvien käytäntöjen kirjaamista sekä tietopankkia arjen taitojen arvioinnista. Vapautuvien vankien asumisen tukea on kehitetty kahdessa Ray:n rahoittamassa hankkeessa ja kahdelle yhteisölle on Ray myöntänyt lisäksi avustusta vapautuville vangeille tarkoitettujen tukiasuntojen hankintaan. 12. Ohjelmassa on toteutettu uudentyyppistä palvelujen hankintamenettelyä Vähentämisohjelman hankkeiden toteutus perustuu toimijoiden kumppanuuteen ja palveluntuottajien pitkäjänteiseen eettiseen ja ammatilliseen sitoutumiseen. Tämänkaltaiseen vaativaa erityisosaamista edellyttävään toimintaan normaali hankintalain mukainen kilpailutus sopii huonosti. Ohjelman puitteissa laadittua ehdotusta SGEI-menettelyn soveltamisesta asunnottomien asumispalvelujen palvelujen hankintaan on käytetty sekä Espoossa että Helsingissä.
13. Investoiminen asunnottomuuden vähentämiseen tuottaa suoraan mitattavissa olevaa taloudellista säästöä Tampereen teknillisen yliopiston mittaritiimin tekemässä selvityksessä Härmälän tehostetun tukiasumisen yksiköstä todettiin, että tehostettu tukiasuminen tarkoitti vuositasolla noin 211 000 euron säästöä kokonaiskustannuksissa, kun vertailtiin aiemmin asunnottomina olleiden 15 asiakkaan palvelujen käyttöä ennen ja jälkeen tukiasumisen. Yhtä asukasta kohti säästö oli keskimäärin noin 14 000 euroa, mikä on yli 50 % asunnottomuuden aikaisista kokonaiskustannuksista. Suurin säästö syntyi sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalvelujen eli päihde- ja sairaalapalvelujen käytön vähenemisestä. Härmälässä on kyse tehostetun tukiasumisen yksiköstä, mikä näkyy myös henkilöstömitoituksessa, 22 asukasta kohti yksikössä on viisi työntekijää. Käytännössä siis palvelujen käytön vähenemisestä syntyvät säästöt kattavat tehostetun tukiasumisen henkilöstön palkat. Kun kyse on keskimääräisestä säästöstä voidaan arvioida, että vuoden 2010 loppuun mennessä käyttöön otetuilla asunnoilla ja tukiasunnoilla on saatu aikaan vuositasolla noin 6,9 M :n kokonaissäästöt asunnottomuudesta aiheutuvissa kustannuksissa. Ohjelman määrällisen tavoitteen (1250) toteutuessa kokonaissäästö on arviolta 17,5 M vuodessa. Kuntien nykyisillä suunnitelmilla (1697 asuntopaikkaa) säästö on arviolta 23,8 M vuodessa. Näissä kustannuslaskelmissa ei ole huomioitu muita yksilötasolla tapahtuvia positiivisia muutoksia kuten mahdollista kuntoutumista takaisin työelämään ja sitä kautta lisääntyviä verotuloja.