Six Sigma Ongelmanratkaisu tuotantodataa hyödyntämällä MAATILAYRITYKSEN MENESTYSTEKIJÄT Loppuseminaari 8.9.2008 Pentti Meriläinen, ProAgria Kainuu pentti.merilainen@proagria.fi 044-320 00 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite Tutkimuksessa tarkasteltiin ratkaisuja maatilayritysten tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Tavoitteena oli selvittää, mitä mahdollisuuksia tuotantoprosessien vaihtelun ja laatukustannusten hallintaan kehitetty Six Sigma -menetelmä antaa ja miten sitä pitäisi soveltaa maatilayrityksen johtamisen apuvälineenä. Samalla analysoidaan maatilan prosesseista syntyvän tiedon käyttökelpoisuutta ja sen takaisinkytkentämahdollisuuksia prosessin ohjaustiedoksi.
Six Sigma mitä se on ja mihin se perustuu? Menetelmä tarjoaa organisaatiolle todellisen ja testatun menetelmän tuloksen ja toiminnan parantamiseen Sillä voi lyhentää läpimenoaikoja, lisätä myyntiä, vähentää ja eliminoida tuotteissa, palveluissa ja tuotantoketjussa olevia virheitä ja vikoja sekä vähentää kustannuksia sekä lisätä asiakkaiden tyytyväisyyttä ja yrityksen tulosta Perustuu tieteelliseen metodiin, jossa hyödynnetään tilastollista ajattelua ja -menetelmiä. Keskeistä on prosessin vaihtelu, johon huomio keskitetään. Jos vaihtelu saadaan minimoitua, toimii prosessi paremmin. Six sigma - metodi Määrittelyvaihe (Define) Mittaus (Measurement) Analysointi (Analysis) Parannus ja optimointi (Improvement) Ohjaus ja valvonta (Control) = DMAIC -prosessi
Case: Antinmäen tila Liiketoimintatapaus: Ensikoiden maidontuottokyky ei saavuta sitä, mitä niiden perinnölliset ominaisuudet mahdollistaisivat. Määrittämällä muut maidontuottokykyyn vaikuttavat tekijät ja parantamalla prosessin hallittavuutta voidaan tuotostasoa nostaa. Ongelman asetus: Ensikoiden maidontuottokyky jää 4 kg/lehmä/päivä vanhempien lehmien tuottokyvystä, mistä johtuen maitoa jää saamatta 20800 l/vuosi. Projektin laajuus: Projekti rajataan ensisijaisesti ensikoiden ensimmäiseen tuotantovaiheeseen (0 kk). Tarvittaessa tarkastellaan vaiheita eläimen syntymästä ensimmäiseen tuotantokauteen. Tavoitteen asetus: Nostaa tuotostasoa perinnöllisen mahdollisuuden tasolle (4 kg/lehmä/pv) marraskuun loppuun mennessä. Vuositasolla tämä merkitsee 7300. Ensisijainen mittari 5 4 Time Series Plot of Ensikot, maitopo; Muut lehmät, mai Variable Ensikot, maitopoikkeama Muut lehmät, maitopoikkeama 3 2 Data 0 4 kg - -2-3 -4 Vuosi Kuukausi 2002 2002 2002 2 2 2 2 200
Prosessikuvaus Prosessi: Tuotosvaihe Herusmisvaihe (3 kk) Tasaisen tuotoksen vaihe Laskeva vaihe Olosuhteet Tekijät/eläin Tekijät/eläin Tekijät/eläin makuuparsien määrä vedensaanti vedensaanti vedensaanti seurattavat asiat/työntekijä väkirehumäärä/pv väkirehumäärä/pv väkirehumäärä/pv koneiden säädöt lypsykertojen määrä/pv Ulostulo lypsykertojen määrä/pv Ulostulo lypsykertojen määrä/pv Ulostulo eläinten liikkuminen maitomäärän kehitys eläinten liikkuminen maitomäärän kehitys eläinten liikkuminen maitomäärän kehitys pötsitäyteys elopaino pötsitäyteys elopaino pötsitäyteys elopaino lepokauden pituus pv maidon urea jalostuindeksi maidon urea jalostuindeksi maidon urea siemennyskauden pituus pv maidon rasva lypsykoneen vapaa kapasitetti maidon rasva lypsykoneen vapaa kapasitetti ai maidon rasva jalostuindeksi maidon valkuainen maidon virtausnopeus maidon valkuainen maidon virtausnopeus maidon valkuainen lypsykoneen vapaa kapasitetti ensikoiden poistot säilörehun laatu ensikoiden poistot säilörehun laatu ensikoiden poistot maidon virtausnopeus säilörehun määrä säilörehun määrä säilörehun laatu hoidot kuntoluokka säilörehun määrä lypsyajankohta hoidot kuntoluokka lypsekertojen väli lypsyajankohta hoidot poikimajakauma lypsyajankohta lypsekertojen väli lypsekertojen väli Analyysin tulokset. Ensikoiden maitomäärä on tilastollisesti alhaisempi kuin lehmien ja maitomäärän vaihtelu (hajonta) on ensikoilla pienempi 2. Tuotantokausien välillä on eroja tuotosmäärässä ja tuotosmäärän vaihtelussa 3. Lypsyvälin (h, min) keskiarvo ja hajonta ovat merkittäviä tekijöitä 4. Lypsyn kestoajat eivät ole merkittäviä, mutta niiden hajonta on kuitenkin suuri 5. Lypsyajankohta ei vaikuta tuotoksen määrään. Väkirehun syöntimäärissä on eroja ensikoiden ja vanhempien lehmien välillä.
Koesuunnittelu (DoE) Valittiin analyysin tulosten perusteella yksitoista koetekijää, joiden vaikutus maitotuotoksen määrään haluttiin selvittää Kokonaiskoeaika kesti 3 kk ja sen aikana tehtiin 2 eri koetta DoE:n käyttö antoi huomattavan tehon: jos vastaava koe olisi tehty yksimuuttujakokeena, olisi se tarkoittanut 2048 yksittäistä koetta. Ajan ja kustannusten säästö on suuri! Kokeen tulokset Tuotoskeskiarvojen päävaikutuskaavio Ensikot 24,0 Hiehojen totutuskausi Älyportti, täyttöjärjestys Ä lyportti, odotustila Älyportti, ly psykerta 23,2 Tuotoskeskiarvo kg/vrk 22,4 24,0 23,2 22,4 24,0 Ryhmä Ryhmä2 Nykyinen Hiehotryhmänä Nykyinen(0) Vajaa(5) Nykyinen(hiehot) Alennettu(hieh Säilörehu, määrä Säilörehu, jakotiheys Väkirehuannos, jakokerrat Väkirehuruokinta Nykyinen Korotettu 2h 4h Nykyinen(max2kg) Korotettu(max3 Nykyinen Alennettu Multikrono, robotti Valomääräjakso Juomavesi 23,2 22,4 Nykyinen(max2kg) Alennettu(max Nykyinen hjakso Lämmitetty Kylmä
Maitopoikkeaman kehitys: ensikot ja muut lehmät Ensikot Muut lehm ät 5 0/-2/ 0/200-5/2008 5 0/-2/ 0/200-5/2008 4 3 4 U C L= 3,74 3 2 Sample Mean 0 U C L= 0,25 Sample Mean 2 _ X=,929 - _ X= -,40 0 LC L= 0,45-2 -3 LC L= -3,7 - -4 200 V uo si 200 2008-2 2 003 2 003 200 V u o si 200 2008 Tulokset käytännössä ja jatkomahdollisuudet Six Sigma -menetelmä osoitti tehokkuutensa maitotilayrityksen kehittämisvälineenä Prosessinohjauksen näkökulmasta sekä maitotuotosta (keskiarvo) saatiin parannettua että maitotuotoksen vaihtelua (hajonta) saatiin pienennettyä; tuotantoprosessin laatu parani ja tuottavuus kasvoi Menetelmän käyttö antaa paljon mahdollisuuksia, käytön laajentaminen on mahdollista