SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Samankaltaiset tiedostot
KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO


ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Määräysnumero Ulkoasu

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeelle sijaitsevien maatilojen talouskeskusten korttelialue.

SUVAS-KOSULAN RANTAOSAYLEIS- KAAVAN MUUTOS

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

RAUTALAMMIN KUNTA SONKARIN JA KIESIMÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KULMALA - MÄNNIKKÖ

VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Lempyyn osayleiskaavan muutos

Oravikoski Paukarlahti Kotalahti osayleiskaava PAUKARLAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SÄRKINIEMEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

POHJOIS-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen Kaavaluonnos

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

Nilakan ja kunnan eteläosan rantaosayleiskaavan

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

PUUMALAN KUNTA LIETVESI-SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA PITKÄSAARI Selostus luonnos

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

LUHANKA. Pien Päijänteen rantaosayleiskaava. Kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, ja Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Transkriptio:

KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET: A/1 Asuntoalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yksi tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen lisäksi saunan ja tarvittavia talousrakennuksia. Rakennuspaikan suurin sallittu yhteenlaskettu kerrosala on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 300 m². Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m 2. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Kerrosalaltaan enintään 80 m² asuinrakennukset tulee sijoittaa vähintään 30 m etäisyydelle ja yli 80 m² asuinrakennukset vähintään 50 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Harjakorkeudeltaan enintään 4,0 m olevan ja kokonaispinta-alaltaan enintään 30 m² suuruinen rantasauna tulee sijoittaa vähintään 20 m etäisyydelle ja harjakorkeudeltaan enintään 3,5 m oleva ja kokonaispinta-alaltaan enintään 20 m² suuruinen rantasauna vähintään 10 m etäisyydelle keskiveden korkeuden määräämästä rantaviivasta. AM/1 Maatilojen talouskeskusten alue. Alue varataan maatilojen talouskeskuksille. Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto, ja talousrakennuksineen. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi asuinrakennusta sekä yhden kokonaispinta-alaltaan enintään 30 m² suuruisen ja harjakorkeus enintään 4,0 m rantasaunan. Kerrosalaltaan enintään 80 m² asuinrakennukset tulee sijoittaa vähintään 30 m etäisyydelle ja yli 80 m² asuinrakennukset vähintään 50 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Harjakorkeudeltaan enintään 4,0 m olevan ja kokonaispinta-alaltaan enintään 30 m² suuruinen rantasauna tulee sijoittaa vähintään 20 m etäisyydelle ja harjakorkeudeltaan enintään 3,5 m oleva ja kokonaispinta-alaltaan enintään 20 m² suuruinen rantasauna vähintään 10 m etäisyydelle keskiveden korkeuden määräämästä rantaviivasta.

KIURUVEDEN KAUPUNKI 2 RA/1 Loma-asuntoalue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, rantasaunan sekä tarpeellisia talousrakennuksia. Rakennuspaikan rakennusten suurin sallittu yhteenlaskettu kerrosala on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 300 m². Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m 2. Kerrosalaltaan yli 80m²:n lomarakennukset tulee sijoittaa vähintään 50 m etäisyydelle ja kerrosalaltaan enintään 80 m²:n rakennukset vähintään 30 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Harjakorkeudeltaan enintään 4,0 m olevan ja kokonaispinta-alaltaan enintään 30 m² suuruinen rantasauna tulee sijoittaa vähintään 20 m etäisyydelle ja harjakorkeudeltaan enintään 3,5 m oleva ja kokonaispinta-alaltaan enintään 20 m² suuruinen rantasauna vähintään 10 m etäisyydelle keskiveden korkeuden määräämästä rantaviivasta. LV Vesiliikennealue/ venevalkama/ rantautumispaikka. Alue on tarkoitettu venevalkamaa, rantautumispaikkaa tai vesiliikenteen tarvitsemia palveluja, rakennuksia ja rakenteita varten. LV-1 Vesiliikennealue/ venevalkama/ rantautumispaikka. Alue on tarkoitettu rasiteoikeuden haltijoiden venevalkamaa, rantautumispaikkaa tai vesiliikenteen tarvitsemia palveluja, rakennuksia ja rakenteita varten. M-1 MT Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisella ranta-alueella on kielletty muu, kuin maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen. Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti osoitettu erillisillä rakennusalueilla tai siirretty AM-, A-, ja RA-alueille. Ranta-alueen ulkopuolisia M-alueita voidaan maa- ja metsätalouskäytön ohella käyttää rakentamiseen kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä ja rajoituksia noudattaen. Maatalousvaltainen alue. Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisella ranta-alueella (enintään 200 m syvyinen rantaviivasta mitaten maastolliset olosuhteet huomioiden) on kielletty muu, kuin maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen. Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti osoitettu erillisillä rakennusalueilla tai siirretty AM-, A- ja RA-alueille. Ranta-alueen ulkopuolella on sallittu haja-asutusluontoinen rakentaminen edellyttäen, että rakentaminen liittyy sijainniltaan ja tyypiltään olemassaolevaan rakennuskantaan tai soveltuu maastollisesti ja maisemallisesti olevaan ympäristöön.

KIURUVEDEN KAUPUNKI 3 MY MY-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisella ranta-alueella (enintään 200 m syvyinen rantaviivasta mitaten maastolliset olosuhteet huomioiden) on kielletty muu, kuin maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen. Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti osoitettu erillisillä rakennusalueilla tai siirretty AM-, A-, ja RA-alueille. Ranta-alueen ulkopuolisia MY-alueita voidaan maa- ja metsätalouskäytön ohella käyttää rakentamiseen kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä ja rajoituksia noudattaen. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen maisemalliset arvot. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Maa-ainesten otto on alueella kiellettyä lukuun ottamatta kotitarveottoa, koska ottamisesta aiheutuu maa-aineslain 3.1 :n mukaisia seurauksia. Ranta-alueen ulkopuolisia MY-alueita voidaan maa- ja metsätalouskäytön ohella käyttää rakentamiseen kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä ja rajoituksia noudattaen. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen maisemalliset arvot ja kalliomuodostuman luonteenomaiset piirteet. EO Maa-ainesten ottoalue Alueella on sallittu rakennuskiven ottaminen. SL-1 W Luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelulain nojalla valtion toimesta toteutettava alue. Vesialue. YK EH rs Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten alue Hautausmaa-alue Asuin- tai lomarakennukseen liittyvä rantasaunan rakennuspaikka Merkinnän osoittamaan paikkaan saa rakentaa erillisen saunarakennuksen sekä tarvittavat varastorakennukset. Saunarakennuksen koko saa olla enintään 30 k-m². Talousrakennuksen koko saa olla enintään 10 k-m². Rannalla sijaitsevan nykyisen loma-asunnon tai asuinrakennuksen likimääräinen sijainti. Ohjeellinen uuden loma-asunnon tai asuinrakennuksen sijainti. SM Muinaismuistokohde tai -alue.

KIURUVEDEN KAUPUNKI 4 Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevissa maankäyttösuunnitelmista tulee neuvotella Museoviraston kanssa. Numero viittaa kaavaselostukseen SR-1 SR Rakennussuojelukohde. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemankuvan kannalta maakunnallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä ympäristöineen jotka tulee säilyttää. Rakennusten kunnostuksessa tulee pyrkiä säilyttävään korjaukseen. Rakennusten tai niiden osan purkaminen tai muuttaminen edellyttää MRL 127 mukaista purkamislupaa. Numero viittaa kaavaselostukseen. Rakennussuojelukohde. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemankuvan kannalta paikallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä ympäristöineen jotka tulisi säilyttää. Rakennusten kunnostuksessa tulisi pyrkiä säilyttävään korjaukseen. Rakennusten tai niiden osan purkaminen tai muuttaminen edellyttää MRL 127 mukaista purkamislupaa. Numero viittaa kaavaselostukseen. Laavu 20 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee. Alueen raja. Ohjeellinen retkeilyreitti. Ohjeellinen melontareitti. Seututie. Yhdystie. NAT Natura 2000-verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue. km luo ma Perinnemaisema-alue. Alueen maankäytössä tulisi ottaa huomioon sen maisemalliset, tieteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Alueelle rakentamista tulisi välttää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Mahdollinen metsälain 10 :n tai luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde tai joku muu ympäristö-, luonto- tai maisema-arvoiltaan merkityksellinen kohde. Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Maisemallisesti arvokas alue Paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jonka maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas maisemakokonaisuus tulee säilyttää.

KIURUVEDEN KAUPUNKI 5 YLEISMÄÄRÄYKSET Rakentaminen Tämän yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä oleville rakennusalueille (AM-, A-, RA-, tai rs-alueet), ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty. M-, MT- ja MY alueille ei saa rakentaa siten, että vaikeutetaan kaavan toteuttamista. Alueiden rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Mikäli tämän yleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla tai rantasaunojen rakennuspaikoilla on aiemmassa rakennusluvassa, poikkeusluvassa tai vahvistetussa ranta-asemakaavassa asetettu rakennusjärjestyksestä poikkeavia ehtoja rakennusten määrän, koon, sijoittelun tai ulkoasun suhteen, on nämä ehdot huomioitava uusia rakennuslupia myönnettäessä. Alle 1 ha:n saarirakennuspaikoilla sallitaan rakennusten korjausrakentaminen sekä purettavan tai tuhoutuneen rakennuksen korvaava rakentaminen käytetyn rakennusoikeuden puitteissa. Taso, jonka yläpuolelle kastuessaan vaurioituvat rakenteet voisivat vaurioitua tulisi sijoittaa tulee olla vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeutta korkeammalla, tai mikäli tämä ei ole tiedossa, on otettava huomioon mahdollinen tulvavaara. Sulkavanjärvellä alin rakentamiskorkeus on 109,70 (N 2000 ). Lisäksi on huomioitava aaltoilu, ja jätettävä tarvittaessa aaltoiluvara. Rakennusten tulee olla muodon, materiaalin ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan sopeutuvia. Rakennuspaikoilla rakennusten ja rantaviivan välillä on säilytettävä riittävä suojapuusto ja rakennuspaikan maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa tai mikäli teiden ja rakennusten sijoittaminen ja maastoolosuhteet sitä edellyttävät. Rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulee noudattaa kulloinkin voimassaolevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Jätevesien käsittely ja jätehuolto Jätevedet käsitellään siten kuin Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä säädetään, milloin kiinteistö ei ole liitettävissä viemäriverkostoon. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen.

KIURUVEDEN KAUPUNKI 6 Jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan maaperä sekä pintaala. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukaisen esikäsittelyn ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta. Jätehuolto järjestetään Kiuruveden kaupungin voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Saariin, jonne ei ole tieyhteyttä, ei saa rakentaa vesikäymälää. Metsän käsittely Ranta-alueen metsänkäsittelyssä tulee noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Ranta-alueilla, erityisesti pienissä (< noin 3 ha) saarissa sekä MY-alueilla tulee metsänhoidossa huomioida luonto- ja maisema-arvot. Liikenneyhteydet Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulisi johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta maantielle. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulisi tapahtua samasta liittymästä. Ennen rakennusluvan myöntämistä uutta liittymää tai liittymän käyttötarkoituksen muutosta varten on haettava lupa tienpitoviranomaiselta. Saareen tulevien rakennuspaikkojen tulee rakennusluvan yhteydessä osoittaa, miten venepaikat järjestetään mantereen puolella. Kuopiossa 19.8.2015 Timo Leskinen Aluepäällikkö, DI Pasi Ronkainen LuK, suunnittelija Kiuruveden kaupunginvaltuusto on kokouksessaan..2015 :n kohdalla hyväksynyt tämän osayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kiuruvedellä..2015

KIURUVEDEN KAUPUNKI 7