Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Raportteja 2 Kunnan strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen Kysely KYS-erva alueen kuntien johtoryhmille Timo Renfors
Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Siltakatu 10 A 16 82900 Joensuu
Kunnan strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen - Kysely kuntien johtoryhmille Timo Renfors Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä on säädetty yli kahdessakymmenessä laissa perustuslain, kuntalain, kansanterveyslain ja tulevan terveydenhuoltolain lisäksi. Kunnissa näitä tehtäviä hoidetaan monin eri tavoin. Kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä strategioiden, johtamisen, toimintatapojen ja niiden seurannan ja arvioinnin osalta on pyritty selvittämään kyselyiden ja tutkimusten avulla. Lähtökohtana on usein ollut valtakunnallinen tiedontarve kokonaiskuvan saamiseksi kuntien toiminnasta väestönsä terveyden lisäämiseksi ja terveyserojen poistamiseksi. Valtakunnallisen tiedon tarpeen rinnalle ja on noussut kuntajohdon tarve saada vertailukelpoista tietoa oman kunnan toiminnasta suhteessa muihin kuntiin. Osana kansallista KASTE-ohjelmaa toimii Kanerva-KASTE-hanke (Kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella hanke). Hankkeen eräs osa-alue liittyy terveyden edistämisen rakenteisiin, mihin liittyen on luvattu tehdä malli (ja vaihtoehtoisia malleja) terveyden edistämisen rakenteista kunnan ja sairaanhoitopiirin/kuntayhtymän tasolla. Nyt tehty kysely antaa ajantasaista tietoa kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteista, johtamisesta, suunnittelusta ja päätöksenteosta. 1. KYSELY JA SEN SUORITTAMINEN Kyselylomake kehitettiin vuonna 2008 Itä-Suomen lääninhallituksen, Pohjois-Karjalan kuntien ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen yhteistyönä. Pohjois-Karjalassa kysely tehtiin jo vuonna 2008, jolloin myös arvioitiin lomakkeen toimivuus. Kyselylomakkeen laatimisessa huomioitiin silloinen luonnos Terveydenhuoltolaista ja siinä olevat kunnille asetetut velvoitteet. Kysely suoritettiin Webropol-sähköposti kyselynä. Se lähetettiin suoraan hankealueen kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajille. Saatekirjeessä kerrottiin kyselyn tarkoituksesta edellä olevan johdantokappaleen mukaisesti. Kysely lähetettiin loka-marraskuussa 2009 sitä mukaan kun kuntajohtajien yhteystiedot saatiin. Marras-joulukuussa lähetettiin ensimmäinen vastaamisen uusintapyyntö ja vuoden 2010 tammikuussa toinen. Helmikuun aikana tutkija soitti kaikille niille kunnanjohtajille, joilta vastausta ei ollut vielä saatu. 2. KYSELYYN VASTAAMINEN Hankealueella on kuntia yhteensä 77. Alun perin kuntia oli 79, mutta kuntaliitoksen ja sairaanhoitopiirin muuttumisen vuoksi kyselystä jätettiin kaksi kuntaa pois. Kysely oli suunnattu koko kunnan johtoryhmälle. Kuudessa kunnassa (10,3 %) vastasi kunnan koko johtoryhmä ja viidessäkymmenessä kahdessa (52) kunnassa osa johtoryhmästä (89,7 %). Kyselyyn saatiin vastaus 58 kunnasta ja vastausprosentti on 75 %.
Vastaajat: kunnat sairaanhoitopiireittäin Yhden sairaanhoitopiirin alueelta saatiin vastaus kaikista kunnista. Muissa piireissä vastausprosentit vaihtelivat seitsemänkymmenen molemmin puolin. SHP kuntia vastasi % ESSHP 11 11 100 % ISSHP 6 4 67 % KSSHP 23 16 70 % PKSSK 14 11 79 % PSSHP 23 16 65 % yhteensä 77 58 75 % Vastaajat aseman mukaan Yleisimmin kyselyyn vastasivat kunnanjohtajat ja perusturva-/sosiaali- ja terveysjohtaja tai vastaavat. Muut toimialajohtajat olivat mukana suunnilleen noin joka kymmenennessä vastauksessa. asema määrä kunnanjohtaja 35 hallinto-/talousjohtaja tai vastaava 7 perusturva-/sosiaali- ja terveysjohtaja tai vastaava 29 sivistys-/koulutustoimenjohtaja tai vastaava 7 tekninen johtaja tai vastaava 6 terveyden edistämisen koordinaattori/yhdyshenkilö tai vastaava 5 johtava lääkäri 1 työsuojelupäällikkö 1 yhteysjohtaja 1 yritysasiamies 1 3. TULOKSET 3.1. Onko kunnassanne terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä tai vastaava? Vastanneista kunnista keskimäärin joka kolmannessa on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä (TE-ryhmä). Tilanne vaihtelee sairaanhoitopiireittäin ja kuntakoon mukaan. SHP kuntia ei suunnitteilla % ESSHP 11 8 2 1 18 % ISSHP 4 1 0 3 75 % KSSHP 16 5 2 9 56 % PKSSK 11 7 1 3 27 % PSSHP 16 10 1 5 31 % yhteensä 58 31 5 22 53 % 9 % 38 % Vastanneissa yli 20 000 asukkaan kunnissa kaikissa on johtoryhmä. Vastanneissa 10 000-20 000 asukkaan kunnissa yli puolessa. Vastanneissa alle 10 000 asukkaan kunnissa joka neljännessä.
Johtoryhmänä toimii kunnan johtoryhmä (27 %) tai erikseen nimetty poikkihallinnollinen ryhmä (73 %). 3.2 Onko kunnassanne terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori tai vastaava? Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori on hankealueella joka viidennessä kunnassa tai ainakin kunnan käytössä. Olemassa olevista koordinaattoreista yhdeksän työskenteli oman kunnan alueella, kaksi kahden tai useamman kunnan alueella ja yksi seudullisesti tai tätäkin laajemmalla alueella. Suunnitteilla olevista kymmenestä koordinaattori neljä tulisi yhden kunnan palvelukseen, yksi useamman ja kaksi seudulliseksi. Kolmen kohdalla asia oli vielä avoin. Mikäli suunnitteilla oleva koordinaattoritoiminta alkaa, toimisi hankealueella 22 koordinaattoria. Riippuen siitä miten monessa kunnassa yhteiset koordinaattorit toimivat, tulee kuntapeittävyydeksi n. 30 32 kuntaa eli n. 50 % - 55 % kunnista, kun huomioidaan vain kyselyyn vastanneet kunnat. SHP kuntia ei suunnitteilla % ESSHP 11 5 2 4 36 % ISSHP 4 2 0 2 50 % KSSHP 16 11 3 2 12 % PKSSK 11 8 3 0 0 % PSSHP 16 10 2 4 25 % yhteensä 58 36 10 12 62 % 17 % 21 % Yleisimmin koordinaattori on 20 000-40 000 asukkaan kunnassa (80 %). Joka kolmannessa kunnassa on sekä johtoryhmä että koordinaattori. Yleisimmin sijoituspaikka on sosiaali- ja terveystoimi (68 %) ja työ on luonteeltaan muun työn ohessa tehtävää (68 %) 3.3. Hyvinvointikertomus on tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Onko teillä hyvinvointikertomus tai vastaava? Vastanneista kunnista viidessätoista (15) on hyvinvointikertomus tai vastaava. Näistä seitsemän on omaa kuntaa koskevia, yksi kansanterveystyön kuntayhtymää, kolme yhteistä useamman kunnan kanssa ja neljä seudullista tai laajempaa. hyvinvointikertomus SHP kuntia ei suunnitteilla % ESSHP 11 6 2 3 27% ISSHP 4 1 0 3 75 % KSSHP 16 9 5 2 12 % PKSSK 11 6 2 3 27 % PSSHP 16 10 2 4 25 % yhteensä 58 32 11 15 55 % 19 % 26 %
Kunnan terveyden edistämisen rakenne (TE-ryhmä) ja koordinointi (TE-koordinaattori) ovat yhteydessä siihen, onko kunnassa hyvinvointikertomus. rakenne ja koordinointi ei suunnitteilla kaikki kunnat 32 55 % 11 19 % 15 26 % TE-ryhmä on 5 23 % 8 36 % 9 41 % TE-ryhmää ei ole 24 77 % 2 7 % 5 16 % TE-koordinaattori on 4 33 % 3 25 % 5 42 % TE-koordinaattoria ei ole 24 67 % 6 18 % 6 17 % Sekä TE-.ryhmä että koordinaattori on 1 13 % 3 37 % 4 50 % Missään kunnassa hyvinvointikertomus ei ole kokonaan osana talousarviota ja toimintakertomusta. Osia kertomuksesta on mukana 65 %:ssa kunnista ja lopuissa kertomus ei ole lainkaan mukana. Puolet kunnista päivittää kertomuksen kerran valtuustokaudessa, joka neljäs kerran vuodessa ja muut kunnat eivät lainkaan. 3.5 Onko kunnassanne erillinen suunnitelma tai vastaava toimintaa ohjaava asiakirja seuraaviin kansanterveyden kannalta merkittäviin tekijöihin liittyen: Kyselyyn ja tähän kysymykseen vastanneista kunnista yli puolella on alkoholihaittojen vähentämiseen ja diabeteksen ehkäisyyn liittyviä suunnitelma. Sen sijaan masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon on suunnitelma vain joka viidennessä kunnassa. Myös tapaturmien ehkäisyyn on suunnitelma melko harvassa kunnassa. tieto puuttuu ei alkoholihaittojen vähentäminen 7 24 27 tupakoinnin vähentäminen 5 28 25 terveysliikunnan edistäminen 3 30 23 diabeteksen ehkäisy 8 24 26 sydän- ja verisuonitautien ehkäisy 9 30 19 masennuksen ehkäisy ja hoito 10 38 10 tapaturmien ehkäisy 9 35 14 Useimmissa vastanneissa kunnissa on joku suunnitelma. Yhdessätoista kunnassa ei ole yhtään em. suunnitelmista ja kuudessa kunnissa on kaikki edellä mainitut suunnitelmat. Yleisimmin suunnitelmia on kunnassa kaksi-kolme. kuntia tieto puuttuu 3 ei yhtään suunnitelmaa 11 yksi suunnitelma 7 kaksi suunnitelma 12 kolme suunnitelmaa 11 neljä suunnitelmaa 4 viisi suunnitelmaa 2
kuusi suunnitelmaa 2 seitsemän suunnitelmaa 6 Kunnissa. joissa ei ole terveyden edistämisen johtoryhmää, on keskimäärin 2,4 suunnitelmaa ja kunnissa, joissa on johtoryhmä vastaavasti 3,0 suunnitelmaa. Kunnissa, joissa ei ole terveyden edistämisen koordinaattoria, on keskimäärin 2,3 suunnitelmaa ja koordinaattorikunnissa vastaavasti 3,7. Suunnitelmien määrä on yhteydessä kuntakokoon. Kuta suurempi kunta, sen enemmän suunnitelmia on. 3.6 Talous- ja toimintasuunnitelmaan voidaan laittaa väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita. Onko kunnassanne käytössä tällaisia valtuuston hyväksymiä indikaattoreja? Kaikki vastanneet kunnat huomioiden on kunnista joka neljännessä talous- ja toimintasuunnitelmatasolla valtuuston hyväksymiä indikaattoreja. Tämä lisäksi joka kolmas kunta on suunnitellut indikaattoreiden mukaan ottamista näihin asiakirjoihin ja prosesseihin. tieto suunnitteilla % ei puuttuu kaikki kunnat 3 24 18 13 24 % kunnassa terveyden edistämisen johtoryhmä 1 7 6 8 38 % kunnassa terveyden edistämisen koordinaattori - 1 5 6 50 % kunnat, joissa hyvinvointikertomus 1 4 5 5 38 % Kunnissa, joissa on TE-johtoryhmä, on 38 % käytössä valtuuston hyväksymiä indikaattoreja ja puolestaan kunnissa, joissa johtoryhmää ei ole, on 13 %:ssa käytössä valtuuston hyväksymiä indikaattoreja. Vastaavat osuudet suhteessa TE-koordinaattoriin ovat 50 % ja 14 %. Kunnista, joissa on suunnitteilla indikaattorien käyttöönottoa, yli 70 % pitää sopivien indikaattorien valintaa erittäin tai melko merkittävänä esteenä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamisen, seurannan ja vaikutusten arvioinnin esteenä. Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa on kahdeksan tavoitetta, joiden toteutumista ehdotetaan seurattavaksi terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien indikaattorien avulla. Onko kunnassanne käytössä näihin tavoitteisiin liittyviä indikaattoreja? tieto kaksi - ei yhtään yksi puuttuu kolme useampia lasten hyvinvointi ja terveys 5 22 16 7 8 nuorten tupakointi ja päihteet 5 26 12 11 4 nuorten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus 7 46 2 2 1 työssä jaksaminen 5 34 7 9 3 yli 75-vuotiaiden toimintakyky 7 22 10 13 6 terveet elinvuodet 7 43 4 4 0 tyytyväisyys terveyspalveluihin ja koettu terveys 8 31 11 7 1 hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus 8 46 3 1 0 Indikaattorien käyttö liittyy sekä terveyden edistämisen johtoryhmän että terveyden edistämisen koordinaattorin olemiseen kunnassa. Molemmissa tapauksissa indikaattorien käyttö on todennäköisempää kuin kunnissa, joissa näitä ei ole.
Onko kunnassanne on määritelty taho, jonka vastuulla on seurata terveyden ja hyvinvoinnin muutoksia seuraavissa väestöryhmissä: tieto puuttuu ei väestön yleinen terveydentila 7 18 33 väestöryhmien väliset terveyserot 9 32 17 lapset 7 16 35 nuoret 8 16 34 työikäiset 7 24 27 yli 64-vuotiaat 8 15 35 Vastuutahot on määritetty useammin koordinaattorikunnissa kuin kunnissa, joissa ei ole TE-koordinaattoria. Päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa voidaan tehdä vaikutusten ennakkoarviointi. Tämä avulla ennakoidaan päätösten terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Miten kunnassanne tätä mahdollisuutta toteutetaan? kuntia tieto puuttuu 14 vain lain velvoittamissa asioissa 10 jokainen esittelijä toimii oman harkintansa mukaan 31 on sovittu, missä asioissa ennakkoarviointia käytetään 3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttaminen, seuranta ja vaikutusten arviointi kunnassa riippuu monesta tekijästä. Miten merkittäviä esteitä seuraavat asiat mielestänne ovat? tieto puuttuu erittäin merkittävä este melko merkittävä este melko vähäinen este erittäin vähäinen este valtakunnallisten ohjeiden puute 16 1 5 21 15 valtakunnallisten ohjeiden vaikeaselkoisuus 16 4 10 18 10 valtakunnallisten ohjeiden runsas määrä 16 9 11 15 7 vaikeus valita sopivia indikaattoreja 17 7 18 12 4 vaikuttavien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen puute 17 6 22 10 3 henkilöstöresurssit 16 19 20 2 1 taloudelliset resurssit 16 13 21 6 2 poliittisen tahdon puute 16 3 7 23 9 monialaisen yhteistyön puute 17 5 4 26 6 Kuntien käytännöt terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien asioiden esittämisestä talous- ja toimintasuunnitelmissa eroavat toisistaan monella tavalla. Miten kiinnostunut kuntanne olisi yhtenäisiin käytäntöihin seuraavissa asioissa? tieto puuttuu ei lainkaan jonkin verran kohtalaisen paljon erittäin paljon yhteiset indikaattorit 16 0 11 13 18 johtamisen organisointi 16 2 20 17 3 vaikutusten arviointi 16 0 9 21 12 väestön aktivoimisen arviointi 16 1 12 19 10
4. YHTEENVETOA INDIKAATTOREISTA Väestön terveys- ja hyvinvointityössä indikaattoreilla on keskeinen merkitys suunnittelussa, päätöksenteossa, seurannassa ja arvioinnissa. Kyselyssä kartoitettiin indikaattoreihin liittyviä tietoja yhdessä epäsuorassa ja neljässä suorassa kysymyksessä: 1. Kunnan hyvinvointikertomus (epäsuora kysymys kertomus rakentuu yleensä terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreile). 2. Valtuuston hyväksymät indikaattorit talous- ja toimintasuunnitelmissa. 3. Terveys 2015-kansanterveysohjelman tavoitteiden toteutumisen seurantaindikaattoreiden käyttö kunnassa. 4. Millainen este kunnassa on vaikeus valita sopivia indikaattoreja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamisen, seurannan ja vaikutusten arvioinnin näkökulmasta. 5. Missä määrin toivotaan yhteisiä indikaattoreja talous- ja toimintasuunnitelmiin. Hyvinvointikertomus Valtuuston indikaattorit Terveys 2015 Vaikeus valita Yhtenäiset indikaattorit TE-ryhmällä ja TE-koordinaattorilla on yhteys siihen onko kunnassa hyvinvointikertomus. Terveyden edistämisen rakenne ja toiminnan koordinointi liittyvät siihen, että kunnissa on muita kuntia useammin hyvinvointikertomus. TE-ryhmällä ja TE-koordinaattorilla on yhteys siihen onko kunnassa talous- ja toimintasuunnitelmissa valtuuston hyväksymiä indikaattoreita. Tässäkin rakenne ja koordinointi liittyvät siihen, että indikaattoreja on varmemmin suunnitelmissa kuin muissa kunnissa.. Kunnissa, joissa on TE-ryhmä, on systemaattisemmin käytössä 2015-kansanterveysohjelman tavoitteiden toteutumisen indikaattoreja. Samamanlainen tilanne on myös kunnissa, joissa on TE-koordinaattori verrattuna kuntiin, jotka toimivat ilman koordinaattoria. Vastanneista 61 % pitää vaikeutta valita sopivia indikaattoreja erittäin tai melko suurena esteenä terveyden estämiselle sen eri näkökulmista. Kunnissa, joissa suunnitellaan indikaattorien käyttöönottoa talous- ja toimintasuunnitelmiin, sopivien indikaattorien valinnan vaikeus on koettu vieläkin suurempana esteenä (70 %) TE-ryhmän tai koordinaattorin oleminen ei vaikuta valinnan vaikeuteen. Puolet niistäkin kunnista, joilla on valtuuston hyväksymiä indikaattoreja talous- ja toimintasuunnitelmassa, pitää valitsemisen vaikeutta merkittävänä esteenä. Lähes 75 % kunnista on kohtalaisen tai erittäin kiinnostunut yhteisistä indikaattoreista talous- ja toimintasuunnitelmissa. TE-ryhmän tai koordinaattorin oleminen kunnassa ei vaikuta kiinnostukseen, ei myöskään se, onko kunnassa valtuuston hyväksymiä indikaattoreja vai ei vai ollaanko niitä vasta suunnittelemassa.