5.2009 RAPORTTI 11.09.2009 Sivu 1/106 Tilaaja: Jyväskylän tilapalvelu Kilpisenkatu 1 40101 Jyväskylä Hanke: Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelujen verkkoselvitys LOPPURAPORTTI Haahtela-rakennuttaminen Oy Tinasepäntie 45, 00620 Helsinki, puh. 09-777 1820, fax 09-777 18250
Sivu 2/106 1. YHTEENVETO... 5 1.1 Verkkoselvityksen tavoite...5 1.2 Väestöpohja ja palveluiden kysynnän muutokset...5 1.3 Terveydenhuollon palvelut...6 1.4 Sosiaali- ja perhepalvelut...8 1.5 Vanhuspalvelut...9 1.6 Vammaispalvelut...10 1.7 Muutokset kiinteistöissä...11 1.8 Vaihtoehtoiset toimintatavat...13 1.9 Tilakustannusten muutokset yhteensä...13 1.10 Työn rajaus...14 1.11 Laatijat...15 1.12 Asiantuntijat...15 2. TERVEYDENHUOLLON PALVELUT... 18 2.1 Väestöpohja...18 2.1.1 Seudullinen lähtökohta...18 2.1.2 Terveyspalvelut...19 2.2 Avosairaanhoito, nykytilanne...20 2.2.1 Terveysasemavastaanotot...20 2.2.2 Keskitetyt vastaanotot, tutkimukset ja kliiniset tukipalvelut...21 2.2.3 Tekniset ja tukipalvelut...22 2.2.4 Kuntoutuspalvelut...23 2.2.5 Puheterapia...25 2.3 Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, nykytilanne...26 2.3.1 Neuvolat...26 2.3.2 Kouluterveydenhuolto...27 2.3.3 Opiskelija- ja lukioterveydenhuolto...27 2.3.4 Neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärit...28 2.4 Suun terveydenhoito, nykytilanne...28 2.4.1 Perushammashoito...29 2.4.2 Erikoishammashoito...30 2.5 Terveyskeskussairaala, nykytilanne...30 2.6 Päivystys, nykytilanne...30 2.7 Jyväskylän seudun työterveys, nykytilanne...30 2.8 Aikuispsykiatria ja päihdepalvelut, nykytilanne...31 2.9 Erikoissairaanhoito...31 2.10 Terveydenhuollon palveluverkon kehittäminen...31 2.10.1 Vastuuväestö...31 2.10.2 Tuottavuuden kehittäminen...32 2.10.3 Terveysasemaverkon kehittäminen...34 2.10.4 Terveysasemavastaanotot...34 2.10.5 Keskitetyt vastaanotot, tutkimukset ja kliiniset tukipalvelut...35 2.10.6 Kuntoutuspalvelut...35 2.10.7 Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto...37 2.10.8 Suun terveydenhoito...40 2.10.9 Terveyskeskussairaala...42 2.10.10 Päivystys...44 2.10.11 Jyväskylän seudun työterveys...45 2.10.12 Aikuispsykiatria ja päihdepalvelut...45 2.10.13 Tilojen kunto...45 3. SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT... 47 3.1 Aikuissosiaalityö ja perusturva, nykytilanne...47 3.1.1 Aikuissosiaalityö ja perusturva...47 3.1.2 Sosiaalityö ja -asemat...47 3.1.3 Talous- ja velkaneuvonta...48 3.1.4 Sosiaalinen luototus...48
Sivu 3/106 3.1.5 Maahanmuuttajapalvelut...48 3.1.6 Romanipalvelut...49 3.1.7 Sallaajärven palvelukoti...49 3.1.8 Pakolaisten perheryhmäkoti...49 3.2 Lasten ja perheiden palvelut, nykytilanne...49 3.2.1 Avohoito...49 3.2.2 Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö...50 3.2.3 Sijaishuollon tuki ja seuranta...50 3.2.4 Sijaishuoltoyksikkö...50 3.2.5 Nuorten erityispalvelut...51 3.2.6 Sovittelutoimisto...51 3.2.7 Lastensuojelulaitokset...51 3.3 Psykososiaaliset palvelut, nykytilanne...52 3.3.1 Perheneuvola...52 3.3.2 Perheneuvolan lastentutkimusklinikka...53 3.3.3 Kriisikeskus Mobile...53 3.3.4 Lapsioikeudelliset palvelut...53 3.3.5 Koulukuraattorit ja koulupsykologit...53 3.3.6 Aluepsykologityö...53 3.4 Palveluverkon kehittäminen...54 3.4.1 Sosiaali- ja perhepalveluiden palveluverkko, vaihtoehto 1...54 3.4.2 Sosiaali- ja perhepalveluiden palveluverkko vaihtoehto 2...56 3.4.3 Lastensuojelulaitokset, tulevaisuuden ratkaisut...57 4. VANHUSPALVELUT... 61 4.1 Vanhuspalvelujen sisältö...61 4.2 Vanhuspalvelujen mitoituksen lähtökohdat...61 4.2.1 Palvelutarve yli 75-vuotiaat...61 4.2.2 Palvelutarve alle 75-vuotiaat...62 4.2.3 Palvelujen määrällinen tarve yhteensä...63 4.3 Vanhuspalvelujen nykyinen toimintaverkko...64 4.3.1 Pitkäaikainen laitoshoito...64 4.3.2 Tehostettu palveluasuminen...65 4.3.3 Intervallihoito...66 4.3.4 Vanhusten avopalvelut...66 4.4 Vanhuspalvelujen tilojen tarve vuoteen 2020...69 4.4.1 Esitys pitkäaikaisen laitoshoidon osalta...69 4.4.2 Esitys tehostetun palveluasumisen osalta...70 4.4.3 Esitys intervalli / lyhytaikaishoidon osalta...72 4.4.4 Esitys kotihoidon tiimitilojen osalta...72 4.4.5 Asumispalvelut...74 4.4.6 Päiväkeskukset...75 5. VAMMAISPALVELUT... 76 5.1 Vammaispalvelujen sisältö...76 5.2 Vammaispalvelujen mitoituksen lähtökohdat...77 5.2.1 Mitoituksen taustatietoja...77 5.2.2 Kehitysvammaisten määrä...78 5.2.3 Päivä- ja työtoiminnan sekä iltapäivähoidon mitoitus uudessa Jyväskylässä...79 5.2.4 Asumispalvelujen mitoitus uudessa Jyväskylässä...82 5.3 Vammaispalvelujen nykyiset tilat...83 5.3.1 Vammaispalvelutoimisto, päivä- ja työtoiminta sekä iltapäivähoito...83 5.3.2 Asumispalvelut...84 5.4 Esitys vammaispalvelujen tilojen tarpeesta vuoteen 2020...84 5.4.1 Vammaispalvelutoimisto, päivä- ja työtoiminta sekä iltapäivähoito...84 5.4.2 Asumispalvelut...86 6. MUUT PALVELUT... 88 6.1 Päivähoidon palvelukeskus, nykytilanne ja tilaratkaisut...88 6.2 Työllisyyspalvelut...88 6.3 Keski-Suomen Tulkkikeskus, nykytilanne ja tilaratkaisut...89
Sivu 4/106 7. SOTEN HALLINTO... 89 8. HANKKEET JA TILAMUUTOKSET... 90 8.1 Terveyspalvelut...90 8.1.1 Uudisrakennukset, laajennukset ja peruskorjaukset...90 8.1.2 Tilat, joista luovutaan...92 8.1.3 Tilankäytön muutokset...92 8.2 Sosiaalipalvelut...94 8.2.1 Uudisrakennukset, laajennukset ja peruskorjaukset...94 8.2.2 Tilat, joista luovutaan...94 8.2.3 Tilankäytön muutokset...95 8.3 Vanhustenpalvelut...96 8.3.1 Uudisrakennukset, laajennukset ja peruskorjaukset...96 8.3.2 Tilat, joista luovutaan...97 8.3.3 Tilankäytön muutokset...98 8.4 Vammaispalvelut...99 8.4.1 Uudisrakennukset, laajennukset ja peruskorjaukset...99 8.4.2 Tilat, joista luovutaan...99 8.4.3 Tilankäytön muutokset...99 9. VAIHTOEHTOISET TOIMINTATAVAT... 100 9.1 Vaihtoehto A, toiminnan tehostaminen...100 9.2 Vaihtoehto B, nykytoiminnan jatkaminen...100 9.2.1 Terveydenhuollon palvelut...100 9.2.2 Sosiaali- ja perhepalvelut...101 9.2.3 Vanhuspalvelut...102 9.3 Vaihtoehto C, toiminnan voimakas kehittäminen...102 9.3.1 Terveydenhuollon palvelut...103 9.3.2 Sosiaali- ja perhepalvelut...104 9.3.3 Vanhuspalvelut...104 10. TILAT JA TILAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ... 106 10.1 Vaihtoehto A, toiminnan tehostaminen...106 10.2 Vaihtoehtojen vertailu...106 Liite 1. Yhteenveto terveydenhuollon sekä sosiaali- ja perhepalvelujen tilojen käytöstä, vaihtoehdot 1 ja 2, Liite 2 Uusien työaikamallien (6+6) kokonaisvaikutukset
Sivu 5/106 1. YHTEENVETO 1.1 Verkkoselvityksen tavoite Asukkaiden eri elämänvaiheissaan tarvitsemat laadukkaat sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat tämän verkkoselvityksen lähtökohta. Asukkaat ovat laatutietoisia ja tietävät oikeutensa. Väestön vaurastuminen ja palveluyhteiskunnan kehittyminen nostaa kansalaisten vaatimustasoa myös kunnan tarjoamien palveluiden osalta. Haasteita asettavat lisääntyvät palvelutarpeet, ikääntyvien kuntalaisten osuuden kasvaminen ja väestön elintasosairaudet. Verkkoselvityksen tavoitteena on varmistaa laadukkaiden palveluiden saatavuus tulevaisuudessa vastaamalla tulevaisuuden haasteisiin tehokkaalla palvelutuotannolla. Palvelujen tuotannossa vahvistetaan houkuttelevuutta työnantajana ja asemaa työvoiman rekrytoinnissa varmistamalla hyvät ja ajanmukaiset työolosuhteet. Tässä raportissa kuvataan Jyväskylän Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta, nykyinen toimitilaverkko ja arvio palvelutarpeesta. Edellisten perusteella on tehty esitykset tilojen kehittämistarpeista ja investointitarpeesta vuoteen 2020. Toimitilojen kehittämisen lähtökohtana on palveluiden tuottamiseen tarvittavat toiminnot ja niiden tarpeet. Tasapainoinen investointipolitiikka edellyttää sen vuoksi sekä sitoutumista toimintojen kehittämiseen että sitoutumista sen perusteella tehtävään toimitilastrategiaan. 1.2 Väestöpohja ja palveluiden kysynnän muutokset Sosiaalipalveluiden väestöpohja Sosiaalipalvelut tuotetaan palvelemaan uuden Jyväskylän noin 130 000 asukkaan väestöä, joka kasvaa kymmenessä vuodessa (2010-2020) noin 7 %. Sosiaali- ja perhepalvelut kohdentuvat kuitenkin alle 65-vuotiaiden ikäryhmään, jossa kasvua on samassa ajassa 1,3 %. Terveyspalvelujen väestöpohja Jyväskylän Terveyspalvelut tuottavat palveluja tällä hetkellä noin 90 000 asukkaalle. Vastuuväestö kasvaa vuoden 2011 alussa noin 150 000 asukkaaseen kun kuntien ja kuntayhtymien tuottamat terveydenhuollon palvelut yhdistetään. Uuden Jyväskylän lisäksi on tarkastelu myös Muuramea, Hankasalmea ja Uuraista.
Sivu 6/106 Laajin väestöpohja on Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon päivystystoiminnalla joka käsittää noin 220 000 asukasta. Väestörakenne Väestönkasvu tapahtuu vanhemmissa ikäluokissa koska työikäisten ja nuorten määrä pysyy lähes samana ja eläke-ikäisten määrä lisääntyy selvästi. Ikäihmisten määrä lisääntyy radikaalisti: yli 30 % vuoteen 2020 ja yli 200 % vuoteen 2040. Ikäihmiset käyttävät lisäksi terveyspalveluita muuta väestöä enemmän, joten palvelujen kysyntä kasvaa väestönkasvua nopeammin. Palveluiden kysynnän kasvun asettamat haasteet Väestön kasvun ja väestörakenteen muutokset asettavat haasteen kehittää palveluiden tuotantoa. Tehokkuutta ja laatua voitaisiin lisätä monipuolisimmilla ja suuremmilla toimintayksiköillä, kuten: Suun terveydenhuollon keskus Pääsosiaaliasema Opiskelijaterveydenhoidon keskus Jyväskylän Seudun Työterveyshuollon keskus Psykiatrinen keskus Toimipisteiden palvelualueen laajentaminen Jäljempänä tarkastellaan palvelusektoreittain toimintojen ja toimitilojen kehittämistä. 1.3 Terveydenhuollon palvelut Tehokas palveluiden tuottaminen, terveysasemat Tällä hetkellä uuden Jyväskylän alueella on 64 omalääkäriä. Lääkärien vastaanottokäyntejä on yhteensä noin 170 000 vuodessa. Väestö kasvaa kymmenessä vuodessa 7 % kun terveysasemapalveluiden kysyntä kasvaa samassa ajassa 27 % väestön ikärakenteen muutoksesta johtuen. Tavoitteena on tehostaa terveysasematoimintoja siten, että lääkäreiden/ hoitajien määrä kasvaa vain väestönkasvun mukaisesti. Tavoite on haasteellinen. Keinoja siihen pääsemiseksi voivat olla: Palveluiden kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaamien. Ohjausjärjestelmien tulee tunnistaa asiakkaan tarpeet ja ohjata hänet oikeaan paikkaan Oikein mitoitettu palveluverkko. Nykyisten terveysasemien vastuualueita muutetaan siten, että palvelu löytyy lähimmältä terveysasemalta. Vältetään pienimpiä yksiköitä (alle 15 000 väestöpohjan terveysasemalla 900 asukasta/ lääkäri + hoitaja, yli 15 000 väestöpohjan terveysasemalla 1 150 asukasta/ lääkäri + hoitaja, tehokkuusero 30 %):
Sivu 7/106 Säynätsalon terveysaseman toiminnot siirretään Muuramen terveysaseman tai Kinkomaan sairaala yhteyteen. Osa potilaista suuntautuisi tällöin ilmeisesti keskustaan Kyllön terveysasemalle. Tikkakosken terveysaseman toiminnot on mahdollista siirtää Palokkaan monipuolisemman palveluvalikoiman lähelle. Halssilan neuvolan toiminta siirretään Keskustan terveysasemalle, Keljonkankaan neuvola Kyllön terveysasemalle ja Säynätsalon neuvola Muuramen terveysasemalle/kinkomaan sairaalaan. Kyllön suun terveydenhuollon erikoishoidot, Keljonkankaan hammashoitola ja Palokan erikoishoidot siirretään Hannikaisenkadulle. Säynätsalon hammashoitola siirretään Muurameen. Jyskän koulun hammashoitola siirretään Vaajakosken yksikön yhteyteen. Tikkakosken hammashoitola siirretään Palokkaan. Toimitilat saatetaan vastaamaan palveluverkko-suunnitelmaa. Tämä edellyttää sitoutumista pitkäjänteiseen toimitilastrategiaan jolla varmistetaan oikein mitoitetut tilat, oikein mitoitetut investoinnit ja oikein ajoitetut investoinnit. Tehokas palveluiden tuottaminen, tilojen käyttöasteet Tilojen käyttöasteita kasvatetaan. Uusi päivystysasema sijoitetaan olemassa olevaan terveysasemaan (Palokka). Tällöin päiväkäytössä olevien tilojen käyttöä voidaan jatkaa myös iltaan. Uusien työaikamallien (6+6) mahdollisuuksia tutkitaan eri palveluissa. Päivystys ja terveyskeskussairaala Nykyinen Keskussairaalalla toimiva terveyskeskus- yhteispäivystys on mitoitettu vanhan Jyväskylän mukaan. Yöpäivystys kattaa koko seudun. Toiminnan järjestää sairaanhoitopiiri. Toinen terveyskeskuspäivystys noin 70 000 asukkaalle sijoitetaan Palokan terveysasemalle. Toiminnan järjestää sairaanhoitopiiri. Kyllön ja Palokan terveyskeskussairaaloiden kaikki osastot ja Muuramen terveysaseman sairaalan sairaansijoista puolet osoitetaan lyhytaikaishoitoon. Yhteensä niissä on tällöin 335 lyhytaikaissairaansijaa eli 2,2 promillea 150 000 asukkaan väestöstä. Mikäli lyhytaikaishoito saatetaan vastaamaan Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon päivystystoiminnan aluetta, tarvitaan Palokkaan 4. osasto, 30 sairaansijaa, jolloin yhteensä on 365 lyhytaikaissairaansijaa, joka on 1.7 promillea 220 000 asukkaan väestöstä. Kunnan kannalta nykyinen korkea terveyskeskussairaalan osuus on taloudellisesti kannattavaa, sillä hoito erikoissairaanhoidon vuodeosastolla on merkittävästi kalliimpaa
Sivu 8/106 Jyväskylän Seudun Työterveyshuollon keskus Jyväskylän Seudun Työterveyden keskustassa sijaitsevat toiminnot yhdistetään Vapaudenkadulta ja Keski-Suomen Keskussairaalasta Hannikaisenkadun toimipisteeseen sosiaaliasemalta vapautuviin tiloihin. Seudullisen työterveyden laajentuessa 2011 vastaanottotoimintaa laajennetaan muissa toimipisteissä esimerkiksi Palokassa ja Muuramessa. 1.4 Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaalipalvelut ovat tällä hetkellä liian hajanaisesti järjestetty. Palveluiden tuotannon kehittämistä (ja myös toimitilastrategiaa) tutkitaan jatkossa kahdella sijoitus vaihtoehdolla. Sosiaali- ja perhepalveluissa tutkitaan myös uusien työaikamallien (6+6) mahdollisuuksia. Sosiaali- ja perhepalvelut Vaihtoehto 1 Sosiaaliasemien toiminta keskitetään uudelle sosiaaliasemalle, Keskustan sosiaaliasemalle ja Kolmikulmaan. Kaukaisimpien alueiden lähipalveluita kehitetään esim. yhteispalvelupisteillä ja sosiaali- ja terveyspalveluautoilla. Perheneuvola ja Korpilahden sosiaaliasema jatkavat toimintaansa nykyisissä sijainneissa. Päivähoidon palvelukeskus siirtyy Hannikaisenakatu 11-13 aikuispsykiatrialta vapautuviin tiloihin. Järjestelyssä vapautuu Huhtasuon, Hannikaisenkadun, Vaajakosken ja Palokan sosiaaliasemien tilat sekä Matarankatu 4:n ja Puistokatu 35:n tilat. Muutamalle henkilölle etsitään korvaavat tilat alueilta. Vaihtoehto 2 Sosiaaliasemien toiminta keskitetään Pääsosiaaliasemalle. Kaukaisimpien alueiden lähipalveluita kehitetään esim. yhteispalvelupisteillä ja sosiaali- ja terveyspalveluautoilla. Myös perhetyö ja päivähoidon palvelukeskus sijoittuvat Pääsosiaaliasemalle. Sosiaali- ja perhepalveluiden muita toimintoja keskitetään entiselle Keskustan sosiaaliasemalle. Korpilahden sosiaaliasema ja Perheneuvola jatkavat toimintaansa. Sosiaali- ja perhepalveluiden muita toimintoja keskitetään Kolmikulmaan. Huonokuntoisista ja vuokratiloista luovutaan. Osittain tiloja käytetään Terveydenhuollon, Kotihoidon ja muiden kaupungin toimintojen tiloina tai ne myydään. Lastensuojelulaitokset Lastensuojelun laitospaikkojen määrän tulee vähenemään ja paikkojen luonne muuttumaan vuonna 2011 kun uudet määräykset laitoshuollon mitoituksista tulevat voimaan. Pitkäkestoisessa sijoituksessa huonekoon tulee olla 12 m2. Os-
Sivu 9/106 topalveluita ja poistuvia laitospaikkoja korvaamaan sekä vastaamaan kasvavaan kysyntään rakennetaan 10- ja 14- paikkaiset uudet nuorisokodit. 1.5 Vanhuspalvelut Vanhuspalvelut, Pitkäaikaishoito Tällä hetkellä uuden Jyväskylän alueella on 537 pitkäaikaishoidon paikkaa. Vanhusten määrä kasvaa yli 30 % vuoteen 2020 mennessä ja yli 200 % vuoteen 2040 mennessä. Pitkäaikaishoidossa on osin sellaisia asiakkaita, joille pitkäaikainen laitoshoito ei ole välttämätöntä. Paikkatarpeeseen sovelletaan valtakunnallisia ohjeita; pitkäaikaishoivan piirissä vuonna 2020 on 3 % yli 75 vuotiaista. Lisäksi mitoitetaan 100 paikkaa dementikoille, nuorille vammautuneille yms. Uusien tavoitteiden mukaisesti vuonna 2020 tarvitaan 443 paikkaa (noin 20 % vähemmän kuin nyt). Pitkäaikaishoivalle mitoitetaan laadukkaat ja tehokkaat toimitilat. Hankkeille laaditaan sisältö ja investointiohjelma Edellyttää: - Kotihoidon oikeaa mitoitusta - Laadukasta kuntoutustoimintaa - Pitkäaikaishoito ei ole lähipalvelua Tehostettu palveluasuminen Nyt 700 paikkaa, vuonna 2020 tarvitaan 902 paikkaa. Paikkatarve 2020: 6 % 75 yli vuotiaista sekä n 200 paikkaa dementikoille. Nykyisiä paikkoja poistuu 154, peruskorjataan 337 ja uudisrakennetaan 100 kpl Intervallihoito Kotona selviytymistä tuetaan Intervallihoitoa laajentamalla ja keskittämällä, Akseli ja Elina koti (61 paikkaa) otetaan kokonaan lyhytaikaisen hoidon käyttöön. Intervallihoitopaikkojen määrä kasvaa nykyisestä noin 40:stä 61:een. Kotihoidon tiimitilat Kotihoidon asiakasmäärä kasvaa väestön ikääntyessä niin, että vuonna 2020 työntekijöitä on 190 henkeä ja tiimejä 14 kpl nykyistä enemmän. Kotihoidon tiimitiloja on nykyisin 26 rakennuksessa noin 1 500 m2 ja ne ovat kahta toimipistettä lukuun ottamatta epäkäytännölliset. Tilojen sijoittaminen suunnitellaan uudelleen tarkoituksenmukaisesti. Samalla huomioidaan kotihoidon kasvu ja tiimitilojen lisätarve sekä tutkitaan uusia toimintatapoja.
Sivu 10/106 Asumispalvelut Nyt on ikäihmisille suunnattuja asuntoja tarjolla noin 800. Jos vuokraasuntotarjonta pidetään nykytasolla, vuoteen 2020 mennessä tarvitaan noin 650 uutta asuntoa, jotka sijoitetaan senioriasumisen keitaisiin. Päiväkeskukset Päiväkeskuksia on nyt 22 toimipisteessä yhteensä 3600 m2. Vuonna 2020 väestön ikääntymisestä johtuen tarvitaan 2 400 m2 lisää. Tulevaisuudessa päivätoimintapisteitä keskitetään ja suunnitellaan uusista pisteistä nykyistä suurempia ja monipuolisempia, pienistä päiväkeskuksista luovutaan. 1.6 Vammaispalvelut Vammaispalvelujen piirissä tällä hetkellä on uudessa Jyväskylässä 564 asiakasta. Palveluja tuottaa noin 150 henkilöä. Tiloja on noin 9000 m2 sisältäen asumispalvelut. Vuonna 2020 kehitysvammaisten arvio uudessa Jyväskylässä on 645. Kehitysvammalain mukaan nuorilla ja aikuisilla kehitysvammaisilla on subjektiivinen oikeus päivä- ja työtoimintaan. Päivä- ja työtoiminnan sekä iltapäivähoidon asiakkaiden määrä lisääntyy 279 asiakkaaseen, 56 henkilöä, 25%. Asiakaspaikkoja päivä- ja työtoimintaa tarvitaan 135, vaikeavammaisten päivätoimintaan 62 ja koululaisten iltapäivähoitoon 82 paikkaa. Tilojen määrä lisääntyy 4256 m2:iin, 594 m2, 16 %. Päivä- ja työtoiminnan toimintamalleja kehitetään viemällä palvelut asiakkaan luokse. Vuonna 2020 kehitysvammaisista asuu vanhempien kanssa 278 (98 % alle 17v., 27% yli 17v.), autetussa asumisessa 121, ohjatussa asumisessa 35, tukiasunnossa 43, itsenäisesti 105, perhehoidossa 26, laitoshoidossa 7 ja ostopalveluissa 30 henkilöä. Asumispaikkoja on nykyisin 153 kpl, 5277 m2. Vuoteen 2020 mennessä rakennetaan lisää 47 asumispaikkaa, 1800 m2, tällöin paikkoja on 200 kpl (ja tiloja 7077 m2). Kehitysvammaisten tukiasuntoja lisätään vapaaseen tuotantoon olevien vammaisille suunnattujen palvelujen läheisyyteen.
Sivu 11/106 1.7 Muutokset kiinteistöissä Kaupungin taseeseen vuosina 2010-2020 tulevat hankkeet jaksotettuna vuosille: Hanke m2 M (alv 0%) <2012 2015 2020 Terveyspalvelut: Hannikaisenkatu 11-13 1 840 1,75 perusk. Kyllön terveysasema 6 620 8,30 2,50 perusk. Keskustan terveysasema 4 120 6,50 perusk. Huhtasuon terveysasema 150 0,13 perusk. Palokan päiv.+vastaanotto 150 0,24 perusk. Palokan terveysasema, vo1 300 0,63 uudis Palokan terveysasema, vo1 960 1,51 perusk. Palokan terveysasema, vo4 1 250 2,63 uudis Vaajakosken terveysasema 2 500 5,25 uudis Terveyspalvelut yhteensä 17 890 12,43 7,88 9,13 Sosiaali- ja perhepalvelut: Keskustan sosiaaliasema 1 230 0,20 perusk. Nuorisokoti, Hovila, 10 paikk. 450 1,17 uudis Nuorisokoti, 14 paikkaa 630 1,45 uudis Sosiaali- ja perhepalv. yht. 2 310 1,37 1,45 Vanhustenpalvelut: Keljon vanhainkoti 4 800 7,56 perusk. Uusi pitkäaikaishoitoyks. 3 600 7,56 uudis Kotihoidon tukikohdat 320 0,07 0,07 perusk. Päiväkeskukset 1 200 1,26 0,90 uudis Vanhustenpalvelut yht. 9 920 7,63 1,33 8,46 Vammaispalvelut: Uusi Harjutupa 220 0,44 uudis Päiväharjun oppimiskeskus 600 1,20 uudis Kotikartano, päivätoiminta 120 0,12 perusk. Ritoniitty, päivätoiminta 150 0,15 perusk. Vammaispalvelut yht. 1 090 1,64 0,27 Kaupungin hankkeet yht. 31 210 21,43 12,30 16,36 Kaupungin taseeseen esitettyjä hankkeita on yhteensä 31.210 m2, joista uudisrakentamista on 10.750 m2. Hankkeiden arvioidut rakentamiskustannukset ovat yhteensä 51,6 Milj. seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Sivu 12/106 Vuokrakohteet vuosina 2010 2020, jotka eivät näy kaupungin taseessa: Hanke m2 m2 <2012 2015 2020 Terveyspalvelut: Muuramen terveysasema 150 150 perusk. Opiskelijaterveydenhuolto 600 600 pk, uusi Terveyspalvelut yht. 750 150 600 Sosiaali- ja perhepalvelut: Keskitetty sosiaaliasema 1 900 1 900 pk, uusi Sosiaali- ja perhepalv. yht. 1 900 1 900 Vanhustenpalvelut: Vitapolis 2 730 2 730 perusk. Kotihoidon tukikohdat 320 320 perusk. Päiväkeskukset 1 200 700 500 uudis Vanhustenpalvelut yht. 4 250 700 3 550 Vammaispalvelut: Autistien päiväkesk. ja ip-hoito 1 270 1 270 uudis Vammaispalvelut yht. 1 270 1 270 Vuokrakohteet yhteensä 8 170 2 050 2 570 3 550 Vuokrakohteisiin esitettyjä hankkeita on yhteensä 8.170 m2, joista uusia kohteita on 4.970 m2. Edellä esitettyjen vuokrakohteiden lisäksi tarvitaan Vanhustenpalveluiden tehostetun palveluasumisen sekä Vammaispalveluiden palveluasumisen hankkeet, joissa asukkaan maksamat vuokrat läpi laskutetaan kaupungilla. Hanke m2 m2 <2012 2015 2020 Vanhustenpalvelut: Kyllikinkatu, tehost. palv.as 1 200 1 200 perusk. Palokan veteraanitalo 2 600 2 600 perusk. Tehostettu palv.as, Jokivarsi 3 000 3 000 uudis Tehostettu palv.as. 2 000 2 000 uudis Tehostettu palv.as. 3 000 3 000 uudis Tehostetut palv.asunnot 11 800 3 000 3 200 5 600 Vammaispalvelut: Norola 260 260 perusk. Norola, uusi asuntola 1 190 1 190 uudis Uusi asuntola (ohj.+tuki) 620 620 uudis Vammaispalvelut, asuminen 2 070 2 070
Sivu 13/106 Tehostetun palveluasumisen ja vammaispalveluiden asumisen hankkeita on yhteensä 13.870 m2. Muutokset tilamäärissä palvelualueittain: palvelu/m2 uudet muunnetut poistuvat muutos peruskorj Terveyspalvelut 4580 910-5160 330 13350 Sosiaalipalvelut 1160 2000-2520 640 3080 Vanhuspalvelut 13440 9640-13660 9420 11490 Vammaispalvelut 3770 630-2000 2400 630 Yhteensä 22950 13180-23340 12790 28550 uudet = uudisrakennus, laajennus, uusi vuokrakohde muunnetut = toiselta toimialueelta tulleet tilat poistuvat= poistuu toimialueen käytöstä Yllä esitettyyn taulukkoon sisältyy vanhuspalveluiden tehostetun palveluasumisen sekä vammaispalveluiden asumisen hankkeet. 1.8 Vaihtoehtoiset toimintatavat Vaihtoehto A, toiminnan tehostaminen käsittää edellä kuvatut toimenpiteet ja hankkeet, joiden avulla hallitusti sopeudutaan tulevaisuuden muutoksiin. Vaihtoehto B, nykytoiminnan jatkaminen kuvaa mitä tapahtuu jos kehitykseen ei vaikuteta ja muuttuvassa tilanteessa toimitaan kuten ennenkin. Tällöin terveysasemavastaanottojen henkilöstä kasvaa, terveyskeskuspäivystyksen laajennus jouduttaisiin mahdollisesti sijoittamaan Keskussairaalan päivystyksen yhteyteen uudisrakennuksena. Sosiaaliasemien henkilökunta kasvaa. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen tarvitaan lisää paikkoja yht n 380. Kotihoitoon tarvitaan 70 hlö vähemmän kuin perusvaihtoehdossa Vaihtoehdossa C, toiminnan voimakas kehittäminen arvioidaan voitaisiinko uusilla toimintatavoilla vaikuttaa tilankäyttöön. Näitä voivat olla uudet työaikamallit, vaihtoehdot väestövastuujärjestelmälle ja kotihoidon uudet toimintatavat. Tilakustannusten lisäksi on liitteessä 2 arvioitu uusien työaikamallien kokonaistaloudellisuutta. 1.9 Tilakustannusten muutokset yhteensä Perusvaihtoehdossa (A) tilojen määrä on lisääntynyt nykyisestä 1920 m2, tilankäyttö vastuuväestön asukasta kohden on laskenut 5,7 % ja vuokrat asukasta kohden ovat nousseet n 7 % (vanhuspalveluista on poistettu tehostetun palveluasumisen ja vammaispalveluista asumispalvelujen tilat ja vuokrat, joiden rahoitus tulee muista lähteistä).
Sivu 14/106 Toimialan vuosittainen tilakustannus nousee 15.7 M :sta 18.2 M :on (tiloissa ja vuokrissa on mukana myös ostopalvelujen ja vuokrakohteiden laskennallinen osuus). Edellä kuvattujen vaihtoehtojen tilakustannukset vuonna 2020 olisivat: - A) toiminnan tehostaminen 18,2 M +- 0 % - B) nykytoiminnan jatkaminen 20,4 M + 12 % - C) toiminnan voimakas kehittäminen 17,0 M - 7 % Vuoden 2020 tilakustannuksena on käytetty 17 /m2/kk. 1.10 Työn rajaus Uuden Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelukeskus on jaettu viiteen vastuualueeseen, joista selvitykseen sisältyy: Terveydenhuollon palvelut, Uusi Jyväskylä sekä Muurame, Hankasalmi ja Uurainen. Avosairaanhoito, terveyskeskussairaala, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto sekä aikuispsykiatria ja päihdepalvelut. Seudulliset terveydenhuollon palvelut vastuualueen osalta selvityksen ulkopuolelle jää erikoissairaanhoito. Terveyskeskuspäivystyksen seudulliset ratkaisut sisältyvät selvitykseen siltä osalta kun ne vaikuttavat terveysasemien tilankäyttöön. Jyväskylän seudun työterveys ei kuulu sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen, mutta se tuottaa myös terveyspalveluja. Työterveys sisältyy verkkoselvitystyöhön. Sosiaali- ja perhepalvelut Uusi Jyväskylä. Aikuissosiaalityö ja perusturva, lasten ja perheiden palvelut, psykososiaaliset palvelut, Keski-Suomen tulkkikeskuksen palvelut. Vanhuspalvelut, vastuualueen palveluja ovat pitkäaikainen laitoshoito, tehostettu palveluasuminen, päiväkeskustoiminta, kotihoito, omaishoidon tuki ja palvelusetelitoiminta. Vammaispalvelut käsittää asumispalvelut, päivä- ja työtoiminnan ja vapaaajantoiminnan sekä lisäksi perheen hyvinvointia tukevat muut palvelut. Lasten päivähoitopalveluista on vuonna 2008 laadittu erillinen päivähoidon verkkoselvitys. Tähän selvitykseen sisältyy päivähoidon palvelukeskus.
Sivu 15/106 1.11 Laatijat Työ on toinen osa sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen toimitilastrategiatyötä ja se on tehty Jyväskylän Tilapalvelun toimeksiannosta (ensimmäinen osa käsitti päivähoidon tilojen verkkoselvityksen). Työtä johtavaan ohjausryhmään on kuulunut: Pekka Utriainen Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus (pj) Anssi Niemelä Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Esko Eriksson Jyväskylän Tilapalvelu Mikko Lepo Jyväskylän Tilapalvelu Ulla Rannanheimo-Gylling Jyväskylän Tilapalvelu Leena Rossi Kaupunkirakennepalvelu Risto Kortelainen Hallintokeskus Ritva Jokinen PLM, henkilöstön edustaja Lähtötietoja, ohjausta ja yhteensovittamista on hoitanut työryhmä: Ulla Rannanheimo-Gylling Jyväskylän Tilapalvelu (pj.) Mikko Lepo Jyväskylän Tilapalvelu Eija Korkalainen-Halmu Jyväskylän Tilapalvelu Sirkka Karhula Vanhus- ja vammaispalvelut Anssi Niemelä Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Ulla Kuittu Sosiaali- ja perhepalvelut Mauri Paajanen Terveydenhuollon palvelut Maire Laaksonen Jyväskylän seudun työterveys Ritva Jokinen PLM, henkilöstön edustaja Selvityksen ovat laatineet tkl Ilkka Niukkanen ja Di Tiina Luhtanen Haahtelakehitys Oy:stä. Vanhus- ja vammaispalvelujen osalta työhön on osallistunut myös projektipäällikkö Raili Kuosmanen Infonia Oy:stä. Työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela kehitys Oy:stä. 1.12 Asiantuntijat Alansa asiantuntijoina on kuultu seuraavia henkilöitä: Terveydenhuollon palvelut Avosairaanhoito - Palveluyksikön johtaja Mauri Paajanen - Vastaava hoitotyön johtaja Paula Käyhkö - Apulaisylilääkäri Sakari Ritala - Osastonhoitaja Kaisa Heinonen Kuntoutuspalvelut - - Vs. palvelupäällikkö Sari H. Antila
Sivu 16/106 Tekniset palvelut - Tekninen päällikkö Kyösti Juvonen Neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto - Palveluyksikön johtaja Irma Raento - Osastonhoitaja Riitta Ala-Luhtala Suun terveydenhuolto - Palveluyksikön johtaja Pirkko Paavola Aikuispsykiatria, päihdepalvelut - Ylilääkäri Juha S Katajamäki Terveyskeskussairaala - Palveluyksikön johtaja, ylilääkäri Sirkka Keikkala Vanhus- ja vammaispalvelut - Johtaja Sirkka Karhula Omaishoito - Palveluyksikön johtaja Kaija Rissanen Kotihoito - Palveluyksikön johtaja Marjatta Salminen Pitkäaikaishoito - Palveluyksikön johtaja Eeva-Liisa Saarman Vammaispalvelut - Palveluyksikön johtaja Seija Parviainen Sosiaali- ja perhepalvelut - Vastuualuejohtaja Ulla Kuittu Kuntouttava sosiaalityö ja perusturva - Palveluyksikön johtaja Ritva Anttonen - Johtava elatusturvasihteeri Pirjo Niskavaara Lasten ja perheiden palvelut - Palveluyksikön johtaja Anne Seppälä Psykososiaaliset palvelut - Palveluyksikön johtaja sij. Päivi Kalilainen Työllisyyspalvelut - Henkilöstöjohtaja Anssi Niemelä
Sivu 17/106 Päivähoidon palvelukeskus - Palveluyksikön johtaja Riitta Pylvänen Seudulliset terveydenhuollon palvelut (erikoissairaanhoito) - Tulosaluejohtaja Jarmo J Koski Jyväskylän Seudun Työterveys - Ylilääkäri Maire Laaksonen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä - Johtava ylilääkäri Reijo Räsänen - Avohoidon johtaja Silja Ässämäki - Talouspäällikkö Mauno Jussila - Huoltopäällikkö Esa Aaltonen Korpilahti-Muuramen perusterveydenhuollon kuntayhtymä - Ylilääkäri Jari Nojonen Vitapolis, Jykes Kiinteistöt oy - Toimitusjohtaja Juha Takala Jyväskylän koulutuskuntayhtymä - Johtaja Erkki Kumpulainen Jyväskylä, Kaupunkirakennepalvelut, Kaupunkisuunnittelu - Yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi - Kaavoitustutkija Orvokki Riekkinen - Arkkitehti Anne Sandelin
Sivu 18/106 2. TERVEYDENHUOLLON PALVELUT 2.1 Väestöpohja 2.1.1 Seudullinen lähtökohta Jyväskylän Terveyspalvelut toimivat nyt noin 90 000 asukkaan väestöpohjalla. Väestöpohja laajenee noin 150 000 asukkaaseen vuoden 2011 alusta kun liitoskuntien (entiset Jyväskylän mlk ja Korpilahti) terveyspalvelut yhdistetään ja jos mukaan tulevat Jyväskylään isäntäkuntasuhteessa olevat kunnat kts oheinen kuvio (Tilastokeskus väestöennuste 2007). Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisen osalta päätöksenteko on vielä kesken. Jyväskylän seudun terveyspalvelujen väestöpohjia, Tilastokeskus 2007 250000 Keski-Suomen päivyst ysalue 215794 218068 223302 227654 235150 200000 150000 100000 157869 Jyväskylän 153 6 57 145547 148091 Terveyspalv. 134997 138664 Uusi Jyväskylä 127711 13 0 0 17 90270 "Vanha" 92048 86144 87460 Jyväskylä 166108 146087 96359 Keski-Suomen 50000 seututerv.kesk us 44444 44477 44737 45237 45688 0 2006 2007 2008 2009 2010 2015 2020 2030 2040 Terveyspalvelujen järjestämisvastuu ja henkilökunta siirtyvät Uudelle Jyväskylälle. Tilat jäävät kuntien omistukseen: Jyväskylän Terveyspalvelut toimii vuokrasuhteessa ja teettää tarvittavat tilamuutokset. Seudullisesti Jyväskylän terveyspalvelujen rinnalla toimii Keski-Suomen seututerveyskeskus, joka järjestää perusterveydenhuollon palvelut noin 45 000 asukkaalle eli Joutsan, Luhangan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kunnille. Laajin väestöpohja on Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon päivystystoiminnalla joka käsittää noin 220 000 asukasta. Alueeseen kuuluu uusi Jyväskylä, Muurame, Joutsa, Saarijärvi, Karstula, Keuruu, Multia, Viitasaari, Pihtipudas, Hankasalmi, Laukaa, Konnevesi, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.
Sivu 19/106 2.1.2 Terveyspalvelut Tilastokeskuksen vuoden 2007 väestöennusteen mukaan Jyväskylän terveyspalvelujen vastuuasukasmäärä on lievässä kasvussa: kasvu on kymmenessä vuodessa (2010-2020) noin 7 %: Jyväskylän Terveyspalvelujen väestö ikäryhmittäin 180000 160000 148091 153657 157869 Yhteensä 166108 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 84540 84258 83949 Työikäiset 23-64v 83549 41744 42316 42771 Nuoret 0-22v 43284 39275 31149 Eläkeläiset 65+ 21807 27083 2006 2010 2015 2020 2030 2040 Väestönkasvu tapahtuu vanhemmissa ikäluokissa koska työikäisten ja nuorten määrä pysyy lähes samana ja eläke-ikäisten määrä lisääntyy selvästi. Selvemmin tämä tulee esille alla olevasta kuviosta, jossa on eräiden terveyspalvelujen kysynnän väestöryhmiä: 25000 Jyväskylän Terveyspalvelujen väestön ikäryhmiä Ikäihmiset 75+ 23744 20000 15000 10000 14973 14821 14175 14306 13189 12596 11097 9742 15914 13347 Koululaiset 7-15v 15629 Opiskelijat 16-22v Lapset 0-6 v 14961 12694 5000 1925 1975 1970 Syntyneet 0v 1894 0 2006 2010 2015 2020 2030 2040
Sivu 20/106 Vuosittain syntyneiden määrä on samalla tasolla, lasten ja koululaisten määrässä tapahtuu pientä nousua ja opiskelijoiden määrässä pientä laskua aikavälillä 2010-2020. Ikäihmisten (75 vuotiaat ja vanhemmat) määrä lisääntyy radikaalisti. Ikäihmisten määrä kasvaa viidessä vuodessa 14 % ja kymmenessä vuodessa 34 %..Vuoteen 2040 mennessä ikäihmisten määrä kasvaa yli kaksi ja puolikertaiseksi. Koska ikäihmiset käyttävät useita terveydenhuollon palveluja muita ikäryhmiä enemmän, kasvaa näiden palvelujen kysyntä väestönkasvua nopeammin. 2.2 Avosairaanhoito, nykytilanne Lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottopalvelut järjestetään terveysasemilla alueellisella väestövastuuperiaatteella. Alueellisesti toimii myös osa kuntoutuspalveluista. Keskitetysti järjestetään erikoislääkärin vastaanotto-, diabetes- ja reumavastaanottopalvelut, röntgen-, tähystys- ja rasitustutkimukset sekä osa kuntoutuspalveluista. Päivystys hankitaan ostopalveluna sairaanhoitopiiriltä. Avosairaanhoito järjestää lääkäripalvelut myös neuvolatyöhön, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä kotisairaanhoitoon. 2.2.1 Terveysasemavastaanotot Lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut järjestetään terveysasemilla alueellisella väestövastuuperiaatteella. Nykyiset terveysasemat, niiden vastuuväestö, vastaanottohenkilöstö ja käynnit on esitetty alla olevassa taulukossa ja kartassa (apulaisylilääkäri Sakari Ritalan kokoaman aineiston mukaan): 2008 henkilöstö vo Lääkärit Sairaan/terv.hoitajat Väestö Lääkärit Sair./ terve.hoit. Per./lähihoit./ avust. Tekstin- käsittelijät Muut** Terveysasema Keskustan ta 30860 15,0 14,0 8,0 2,8 2,0 41,8 2057 2074 1448 2204 1533 783 738 Kyllön ta 25540 10,6 12,5 3,5 3,5 5,0 35,1 2409 2824 1235 2043 2128 859 728 Kuokkalan ta 17010 6,0 6,5 3,5 1,5 1,0 18,5 2835 2816 1281 2617 1806 733 919 Palokan ta 14649 6,0 7,0 5,0 2,0 20,0 2442 3622 1575 2093 2487 817 732 Vaajakosken ta 13849 5,9 6,0 4,0 1,0 16,9 2347 2722 1842 2308 1996 849 819 Muuramen ta 8990 4,5 4,5 5,0 1,0 15,0 1998 2490 836 1998 1767 177 599 Huhtasuon ta 8962 4,9 6,0 1,0 1,0 1,0 13,9 1829 2554 1270 1494 1321 595 645 Tikkakosken ta 5737 2,8 3,0 2,0 7,8 2049 3042 1268 1912 2239 819 736 Hankasalmen ta 5526 2,7 4,5 1,5 1,0 2,0 11,7 2047 3723 649 1228 950 273 472 Korpilahden ta 5044 2,5 3,5 4,5 0,5 11,0 2018 2612 1315 1441 1573 335 459 Säynätsalon ta 3357 2,3 2,0 1,5 0,5 6,3 1460 1884 869 1679 1632 513 533 Uuraisten ta 2172 0,9 1,0 1,0 2,9 2413 4248 2186 2172 3078 356 749 Yhteensä 141696 64,1 70,5 40,5 14,8 11 201 2211 2694 1332 2010 1814 679 705 yht vo henkilöt Jyväskylän terveyspalvelujen terveysasemien tunnuslukuja Väestö / Lääkäri Käyntiä / Lääk Puhelinkont / hlö Väestö / Sh-Tth Käyntiä / Sh-Th Puhelinkont / hlö Väestö / vo henkilöt