Lappeenrannan teknillinen yliopisto HallOpEdopas
OSA I SINUSTAKO HALLOPED? Esipuhe 1 1. Mikä on HallOpEd? 1.1 Miksi ryhtyä hallinnon opiskelijaedustajaksi? 1.2 Mitä HallOpEdilta odotetaan? 1.3 Miten hallinnon opiskelijaedustajaksi haetaan? 2. Opiskelijan oikeudet 3. Vaikutusmahdollisuudet yliopistolla 9 3.1 Yliopistokollegio 10 3.2 Hallitus 11 3.3 Akateemiset yksiköt, LUT Schools 14 3.3.1 Akateemiset neuvostot 14 4. LTKY:n hallituksen opiskelijaedustus yliopiston muissa toimielimissä 17 4.1 Tutkintolautakunta 17 4.2 Tiedekirjaston neuvottelukunta 18 5. LTKY:n opiskelijaedustus LUT:n ulkopuolisissa yhteisöissä 5.1 Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiö 5.2 Opintotukilautakunta 5.3 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 5.4 Etelä-Karjalan Kesäyliopiston toimikunta 5.5 Tekniikan Akateemisten Liitto ja Suomen Ekonomit 6. Kansallisia koulutuspoliittisia vaikuttajia 6.1 Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL 6.2 Suomen yliopistot, UNIFI ry 6.3 Suomen Akatemia 2 2 7 8 8 18 18 19 19 20 21 22 22 22 23 4
Hyvä Lukija, Hienoa, että olet kiinnostunut opiskelijavaikuttamisesta! Tämän oppaan toivotaan selventävän HallOpEdin toimenkuvaa ja auttavan ymmärtämään niin yliopiston hallintoa, kuin sen eri organisaatiotasolla olevien toimielinten päätöksentekoa ja käytäntöjä. Lisäksi oppaassa annetaan informaatiota muista, yliopiston ulkopuolisista HallOpEd-paikoista. HallOpEd-opas on jaettu tarkoituksella kahteen osaan, josta ensimmäinen on suunnattu hallinnon opiskelijaedustajan toimista kiinnostuneille ja jälkimmäinen jo HallOpEdiksi valituille opiskelijoille. Tarkoituksena ei ole kertoa tyhjentävästi kaikkea HallOped-toimintaan liittyvää, vaan tarjota mahdollisimman helposti lähestyttävä paketti hallinnon opiskelijaedustajana toimimiseen. Vuonna 2010 laadittu ensimmäinen HallOpEd-opas on päivitetty vuosina 2013 ja 2016 LTKY:n edunvalvonnan ja LUT:n laatupäällikön toimesta. Pitelet siis kädessäsi tuoreinta HallOpEd-opasta, joka toivottavasti antaa sinulle runsaasti tarvittavaa tietoa ja innostusta hallinnon opiskelijaedustajana toimimiseen! 3
1. Mikä on HallOpEd? Yliopistot ovat itsenäisiä laitoksia, jotka saavat toimia autonomisesti omalla kentällään, kunhan täyttävät niille uskotun tieteen ja taiteen tutkimisen sekä opettamisen tehtävän. Perustuslain toteuttamiseksi Suomen yliopistojen hallinto onkin järjestetty siten, että yliopistojen omat hallintoelimet käyttävät ylintä päätösvaltaa valtion toimielinten sijaan. Hallintoelimissä noudatetaan niin sanottua kolmikantaa, eli päätöksentekoelimien edustajat valitaan kolmesta yliopiston sisäisestä ryhmästä: professorikunnasta, muusta henkilökunnasta sekä opiskelijoista. Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtosäännön mukaan jokaisessa hallintoelimessä on oltava ainakin yksi, joskus jopa useampi pääsääntöisesti ylioppilaskunnan edustajiston valitsema hallinnon opiskelijaedustaja eli HallOpEd. Yliopiston johtosäännön (41 ) mukaan opiskelijajäseniksi ovat kelpoisia yliopiston ylioppilaskuntaan kuuluvat perustutkinto-opiskelijat, jotka ylioppilaskunta nimeää ja jotka eivät ole päätoimisessa palvelussuhteessa yliopistoon. Päätoimisena pidetään palvelussuhdetta, jossa työaika on keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa. Jokaisella suomalaisella yliopistolla on yliopistolaissa määritetty, oma ylioppilaskuntansa. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan liittyviä pyrkimyksiä. Yksi ylioppilaskunnan tärkeimmistä lakisääteisistä tehtävistä on valita hallinnon opiskelijaedustajat. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan eli LTKY:n valitsemia opiskelijaedustajia on lukuisissa yliopistomme päätöksentekoelimissä, kuten kuvasta 2 käy ilmi. Opiskelijat ovat erittäin tärkeä osa yliopistoyhteisöämme ja heidän osallistamisensa päätöksentekoon on itsestään selvää. Yksinkertaistettuna hallinnon opiskelijaedustajien tehtävänä on tuoda opiskelijoiden ääni kuuluville erilaisia päätöksiä tehtäessä. 1.1 Miksi ryhtyä hallinnon opiskelijaedustajaksi? Opiskelijoiden osallistuminen heitä koskevaan päätöksentekoon on erittäin arvokas oikeus, jota yliopistoyhteisössämme tulee vaalia. Opiskelijat tietävät parhaiten, miten esimerkiksi opetusta yliopistossamme tulisi kehittää ja miten erilaiset yliopistolla tehtävät päätökset vaikuttavat opiskelijoihin. HallOpEdeilla on näin ollen tärkeää tietoa, kokemusta ja näkemyksiä joiden avulla voidaan täydentää yksittäisen toimielimen osaamista ja tietopohjaa mahdollisimman onnistuneen päätöksenteon tueksi. HallOpEd-toiminta on tehty sinua varten, mikäli olet aidosti motivoitunut kehittämään esimerkiksi koulutusta, yliopistoyhteisöä tai vaikka opiskelija-asumista Lappeenrannassa. HallOpEd-toiminta antaa mahdollisuuden tutustua niin yliopiston kuin muiden 4
LTKY:n sidosryhmien päätöksentekoon ja vaikuttaa paikallisesti opiskelijoiden arjessa tuntuviin asioihin. HallOpEdina saat kokous- ja argumentointitaitojesi harjoittamisen lisäksi korvaamatonta kokemusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Hallopedina toimimisesta voi olla hyötyä myös työelämässä sekä hankitun osaamisen että verkostojen avulla. Opiskelijaedustajana toimimisesta saat halutessasi todistuksen ylioppilaskunnasta ja HallOpEd-paikasta riippuen tehtävästä voidaan myös maksaa rahallinen korvaus. Ylioppilaskunta perehdyttää ja tukee HallOpEdeja heidän toiminnassaan omalta osaltaan ja järjestää erilaisia tapaamisia HallOpEdien, LTKY:n sekä kiltojen edustajien välillä. 1.2. Mitä HallOpEdilta odotetaan? Hallinnon opiskelijaedustajana toimiminen tuo vallan lisäksi vastuuta. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee HallOpEdiksi hakijoiden joukosta sellaisen henkilön, jonka edustajisto katsoo olevan kyseiseen luottamustehtävään sopiva. HallOpEdin oletetaan sananmukaisesti työskentelevän hänelle annetun luottamuksen edellyttämällä tavalla edustaessaan kaikkia yliopiston opiskelijoita, ei siis vain itseään. Yleisesti ottaen HallOpEdin odotetaan perehtyvän toimielimen toimintaan, valmistautuvan huolellisesti kokouksiin ja ajavan aktiivisesti opiskelijoiden etua heitä koskevassa päätöksenteossa. Lisätietoja HallOpEdin vastuista löytyy tämän oppaan jälkimmäisestä osiosta. Hyvä opiskelijaedustaja on aktiivinen opiskelijoiden äänen esiintuoja. Työskentelyä tukevan tiedon ja vertaistuen saannin vuoksi on tärkeää tehdä yhteistyötä muiden HallOpEdien, LTKY:n sekä kiltojen kanssa. Luottamustoimesta riippuen ylioppilaskunta toivoo, että erilaisia esityslistoja käytäisiin läpi myös LTKY:n hallituksen kanssa, jos se on tarkoituksenmukaista. Yleensä kokouksiin kannattaa valmistautua tapaamalla ainakin muut saman toimielimen HallOpEdit, mikäli itse toimielimen käytäntöihin ei kuulu epävirallisia kokoontumisia ennen varsinaisia kokouksia. Ylioppilaskunnalta saa tukea ja perehdytyksen HallOpEdina toimimiseen. Ylioppilaskunta myös viestittää HallOpEdeille tärkeistä ajankohtaisista asioita sekä sähköpostitse että sosiaalisen median avulla. HallOpEdien toivotaan puolestaan osallistuvan erilaisiin ylioppilaskunnan järjestämiin virallisiin sekä epävirallisiin tilaisuuksiin. LUT arvostaa aktiivisia hallintoelimien jäseniä, jotka ovat korvaamattomia tieteen, taiteen ja korkeimman opetuksen takaajina. Opiskelijaedustajan oletetaan toimivan vastuunsa mukaisesti opiskelijoita 5
edustaessaan. Opiskelijaedustajan tulisi tarkastella asioita koko yliopiston edun kannalta, eikä suoraviivaisesti vain opiskelijoihin välittömästi kohdistuvien vaikutusten kautta. Tehtäviinsä paneutuvat ja yliopiston parasta ajatellen toimivat hallinnon päättäjät varmistavat sen, että Lappeenrannan teknillinen yliopisto on jatkossakin eturivin tekijä Suomen yliopistokentässä. 1.3. Miten hallinnon opiskelijaedustajaksi haetaan? Avoimista hallinnon opiskelijaedustajan paikoista tiedotetaan ensisijaisesti LTKY:n kotisivuilla sekä opiskelijoille sähköisesti lähetettävissä tiedotteissa, mutta myös sosiaalisessa mediassa. Hakuprosessi vaihtelee riippuen haettavasta HallOpEd-positiosta, mutta haku on aina aloitettava täyttämällä ja palauttamalla LTKY:n kotisivuilta löytyvä HallOpEd-hakemuslomake. Lomaketta täyttäessä kannattaa tarkistaa kyseisen luottamustoimen toimikauden kesto ja osaa HallOpEd-paikkoja koskevat rajoitukset, kuten koulutusohjelma tai mahdolliset työskentelyrajoitukset yliopistolla. Hakuajan päätyttyä ylioppilaskunnan edunvalvontasihteeri käsittelee HallOpEd-hakemukset ja ansiokkaat hakijat kutsutaan edustajiston kokoukseen. Kokouksessa hakijoiden oletetaan perustelevan, miksi juuri heidät tulisi valita kyseessä olevaan luottamustoimeen. Lisäksi kokouksessa arvioidaan opiskelijan mahdollista esteellisyyttä hakemaansa toimeen. Toisinaan hakuprosessissa voi olla myös muita vaiheita, kuten yliopiston hallitukseen haettaessa. Edustajisto voi tehdä päätöksen valinnasta joko yksimielisesti tai esimerkiksi suljetun lippuäänestystuloksen perusteella. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä sähköpostitse ja lisäksi valinta julkaistaan ylioppilaskunnan kotisivuilla sekä sosiaalisen median eri kanavissa. Lisätietoja hakuprosessista saa ylioppilaskunnasta (www.ltky.fi). 6
TOIMIELIN HALLO- PEDEJA VARAJÄ- SENIÄ TOIMI- KAUSI KOKOUK- SET VALITSEE KORVAUS LUT Hallitus 1 0 Kaksi vuotta Neljä krt. vuodessa Edustajisto Kyllä Yliopistokollegio 4 4 Kaksi vuotta Tarvittaessa Edustajisto Kyllä Schoolien akateemiset neuvostot 3 3 Kaksi vuotta Kuukausittain Edustajisto Kyllä Opintotukilautakunta 3 3 Kaksi vuotta Vähintään kahdesti vuodessa Edustajisto Kyllä YHTS paikallisaseman johtokunta 3 0 Kaksi vuotta Vähintään kahdesti vuodessa Edustajisto Kyllä YHTS Valtuuskunta 1 0 Kaksi vuotta Kahdesti vuodessa Edustajisto Kyllä LOAS Valtuuskunta 11 11 Kaksi vuotta Kahdesti vuodessa Edustajisto Ei LOAS Hallitus 1 0 Vuosi 5-10 krt. vuodessa Edustajisto Kyllä Tutkintolautakunta 1 0 Vuosi Kokoontuu tarvittaessa Hallitus Ei Etelä-Karjalan Kesäyliopiston toimikunta 1 0 Vuosi Kahdesti vuodessa Hallitus Kyllä Tiedekirjaston neuvottelukunta 1 1 Vuosi Kahdesti vuodessa Hallitus Ei 7
2. Opiskelijan oikeudet Opiskelijan oikeuksia määrittää sekä lait että yliopiston omat määräykset. Niin hallinnon opiskelijaedustajien kuin kaikkien opiskelijoiden tulisi tiedostaa oikeutensa. Opiskelijalla on muun muassa: 1) oikeus suorittaa opinnot joustavasti 2) oikeus saada opintojen ohjausta 3) oikeus tietää ennalta kurssin tavoitteet ja suoritustavat 4) oikeus opistosuorituksen perusteltuun arvosteluun 5) oikeus vaatia muutosta opintosuorituksen arvosteluun 6) oikeus saada opintosuorituksen arvostelu kuukauden kuluttua suorituksen jättämisestä 7) oikeus uusia tentti 8) oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja yksilöllisiin erityisjärjestelyihin. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus turvalliseen, terveelliseen ja häirinnästä sekä syrjinnästä vapaaseen opiskeluympäristöön. 8
3. Vaikutusmahdollisuudet yliopistolla Opiskelijoilla on lukuisia mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin asioihin kuten opetuksen laatuun, opetuksen suunnitteluun, opintosuoritusten oikaisuun ja yliopiston toimintaan kokonaisuudessaan. Tässä kappaleessa esittelemme yliopiston HallOpEd-positiot ja kerromme yliopistosta organisaationa. Yliopiston keskeisimmät päätöksentekoelimet ovat yliopistokollegio, hallitus ja akateemisten yksiköiden eli LUT Schoolien akateemiset neuvostot. Yliopiston rehtorin johtama johtoryhmä sekä akateemisten yksiköiden ja muiden yksiköiden johtoryhmät ovat myös tärkeässä roolissa erilaisia korkeantason päätöksiä valmisteltaessa. Yksittäisiä päätöksentekijöitä ovat rehtori, vararehtori, LUT Schoolien johtajat, osaamisalueiden esimiehet ja provost sekä tukipalvelukennojen johtajat. YTHS Tiedekirjasto Tiedekirjaston neuvottelukunta (1 varsinainen, 1 varajäsen) *Opintotukilautakunta (3 varsinaista, 3 varajäsentä) *Paikallisaseman johtokunta (3 varsinaista) *Valtuuskunta (1 varsinainen) LTKY VAIKUTTAA LUT Tutkintolautakunta (1 varsinainen) LOAS *Valtuuskunta (11 varsinaista, 11 varajäsentä) Hallitus (1 varsinainen) Etelä-Karjalan Kesäyliopiston LPR:n yliopistotoimikunta (1 varsinainen) *Yliopistokollegio (4 varsinaista, 4 varajäsentä) *Yliopiston hallitus (1 varsinainen) Tekniikan akaateemiset (TEK) Suomen ekonomit *LEJ akateeminen neuvosto (3 varsinaista, 3 varajäsentä) *LENS akateeminen neuvosto (3 varsinaista, 3 varajäsentä) *LBM akateeminen neuvosto (4 varsinaista, 4 varajäsentä) * Edustajiston valitsemat 9
3.1. Yliopistokollegio Yliopistokollegioon kuuluu 12 jäsentä, neljä jäsentä kustakin sisäisestä ryhmästä (professorikunta, muu henkilökunta, opiskelijat). Heillä kaikilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Yliopistokollegion lakisääteiset tehtävät ovat: päättää yliopiston hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta valita yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet yliopiston hallitukseen vahvistaa yliopistoyhteisön ryhmien valinnat hallituksen jäseniksi vapauttaa hallituksen jäsen tehtävästään hallituksen esityksen perusteella valita yliopiston tilintarkastajat vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä, rehtoria ja tilintarkastajaa vastaan; päättää hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään vahingonkorvauskanteen nostamisen yhteydessä Lakisääteisten tehtävien lisäksi LUT:n yliopistokollegion tehtävänä on päättää hallituksen jäsenille maksettavien palkkioiden määräytymisen perusteista. Yliopistokollegion kokousten pöytäkirjat ovat saatavissa yliopiston intrassa. 10
HallOpEdin kertomaa: Yliopistokollegio on opiskelijalle kiinnostava ja vastuullinen paikka vaikuttaa yliopiston suuriin linjoihin. Yliopiston hallituksen jäsenten valinta ja esimerkiksi yliopiston tilinpäätöksen vahvistaminen tarjoavat opintojen oheen mielenkiintoista vaihtelua. Kokoustaminen tasavertaisena jäsenenä yhdessä professorien ja yliopiston henkilökunnan kanssa antaa lisäksi arvokkaita käytännön kokemuksia päätöksenteosta. Kollegiossa toimiminen ei ole kokonaisuudessaan aikaa vievää. Kokouksia ja tapaamisia on tyypillisesti noin kahdesti vuodessa, tarvittaessa luonnollisesti useammin. Valmistautuminen kokouksiin on tärkeää ja siinä opiskelijat ovat kunnostautuneet perinteisesti muita edustajia paremmin. Kollegion opiskelijajäsenen kausi on kaksi vuotta, joten pitkäjänteisestä sitoutumisesta on hyötyä. Toisaalta jäsenyys ei poissulje opiskelijavaihtoa tai valmistumista, sillä jokaisella varsinaisella jäsenellä on myös varajäsen. Kollegiossa ei käsitellä yksityiskohtaisesti opetukseen tai tutkimukseen liittyviä asioita, joten opiskelijaedustajilla ei tarvitse olla näistä kokemusta. Sen sijaan yleinen käsitys hallinnosta ja kyky kriittiseen ajatteluun ovat edustajalle tärkeitä. HallOpEdit saavat tarvittaessa tukea myös vanhoilta edustajilta, ylioppilaskunnalta ja tietenkin toisiltaan. Kollegio tarjoaa näköalapaikan yliopiston ylimpään hallintoon ja taitoja sekä kokemuksia, joista jokainen valmistunut diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri hyötyvät varmasti tulevaisuudessa! 11
3.2. Hallitus Yliopistolain mukaan yliopiston ylin päättävä hallintoelin on hallitus. Yliopiston hallituksen tehtävänä on lain mukaan muun muassa: päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista; päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös; vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille; huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä; hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa; hyväksyä opetusministeriön kanssa tehtävä sopimus [tulossopimus] yliopiston puolesta; valita rehtori sekä erottaa rehtori hyväksyä johtosäännöt sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta päättää valittavien opiskelijoiden määrästä tehdä Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta. Lisäksi LUT:n johtosäännössä on määritelty hallituksen muita tehtäviä, kuten esimerkiksi professorin arvon myöntäminen ja tytäryhteisön perustamisesta päättäminen. LUT:ssa hallituksen rooli on muodostunut erittäin keskeiseksi yliopiston toiminnan arvioinnin ja ohjaamisen näkökulmasta. toimikausi on kaksi vuotta. Hallitus koostuu viidestä yliopiston ulkopuolisesta henkilöstä sekä neljästä yliopistoyhteisöön kuuluvasta henkilöstä. Hallituksen jäsenillä ei ole varajäseniä. LUT:n hallituksen kokoonpano on nähtävissä yliopiston kotisivuilla ja hallituksen muistiot puolestaan yliopiston intrassa. Hallituksen ja sen jäsenten toimikausi on neljä vuotta, kuitenkin niin, että hallituksen opiskelijajäsenen 12
HallOpEdin kertomaa: Aloittaessani LUT:n hallituksessa en oikein tiennyt mitä odottaa. Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta hallitustyöskentelystä eikä korkeakoulupoliitikasta, puhumattakaan noin 6500 hengen muodostaman akateemisen yhteisön strategisesta johtamisesta. Olin kuitenkin erittäin motivoitunut ajamaan opiskelijoiden etua yliopistossamme, erityisesti parantamalla koulutuksemme laatua. Niinpä käytin lukuisia tunteja tutustuen koko organisaatioon ja sen toimintaan vaikuttaviin asioihin, kuten korkeakoulupolitiikkaan, OKM:n julkaisuihin ja linjauksiin (mm. yliopistojen rahoitusmalli), LUT:n strategiaan ja talouteen. Olin siinä mielessä onnekas, että aloittaessani hallituksessa myös muut jäsenet olivat uusia, joten sain kevyen perehdytyksen myös yliopistolta itseltään. Hallituksen roolina on toimia suunnannäyttäjänä - päättää keskeisistä tavoitteista ja strategiasta sekä toiminnan periaatteista. LUT:n hallituksen toiminta onkin erittäin strategista, jolloin operatiivinen johtaminen jää selkeästi rehtoraatin ja muiden johtajien vastuulle. Hallituksen iltakouluissa ja kokouksissa ei siis käytetä aikaa operatiivisten pulmien ratkomiseen. Kuluvan HallOpEd-toimikauteni aikana olen ollut muun muassa valitsemassa yliopistolle uutta rehtoria, luomassa LUT:lle uutta strategiaa (Trailblazer) ja toteuttamassa mittavaa organisaatiomuutosta. Hallitusjäsenenä minulla on siis suhteellisen paljon valtaa, mutta sen mukana tulevat myös riskinotto, vastuu ja velvollisuudet. Yliopistolain mukaan hallituksen jäsenen on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua. Hallitusjäsenen lailliset oikeudet ja velvollisuudet kannattaa selvittää heti toimikauden alussa ja tarvittaessa pyytää lisätietoja yliopiston lakimieheltä, joka toimii myös hallituksen sihteerinä. Ehdoton luottamuksellisuus on yksi hallitustyöskentelyn perusvaatimuksista. Hallitustyöskentely LUT:ssa on mielestäni erittäin onnistunutta ja koen, että opiskelijajäsentä arvostetaan ja kuunnellaan. Hallituksen toiminnassa on korostunut tehokas, hyvin keskusteleva toimintatapa, joka mahdollistaa opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet. Keskustelussa on tärkeää tuoda rakentavasti esille omat näkökantansa päätettäviin asioihin. Kaikesta ei kuitenkaan voida aina olla koko hallituksen kanssa samaa mieltä, ja olennaista onkin pystyä hyväksymään myös itselle epämiellyttävät päätökset - ja jatkaa eteenpäin samalla innostuksella ja kunnioituksella niin omaa kuin muun hallituksen toimintaa kohtaan. Opiskelijan näkökulmasta hallitustyöskentely on joskus yksinäistä - varajäsentä ei ole, joten vastuun kantaminen asettuu hyvässä ja pahassa omille hartioille. Palautetta hallituksen toiminnasta saattaa tulla mitä yllättävimmissä tilanteissa, ja julkisena organisaationa yliopiston toiminta on myös median mielenkiinnon kohteena. Muilta hallituksenjäseniltä saa tukea, ja itse olen kokenut tärkeäksi verkostoitua muiden Suomen yliopistojen hallitusten opiskelijajäsenten sekä SYL:n toimijoiden kanssa. Myös ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan ja koulutuspoliittisen vastaavan kanssa kannattaa jutustella säännöllisin väliajoin. Nyt puolentoista vuoden jälkeen voin sanoa, että HallOpEdiksi hakeminen on ehdottomasti ollut yksi elämäni parhaimmista päätöksistä. Olen erittäin kiitollinen kaikesta oppimastani ja toisaalta myös hyvin ylpeä saavutuksistani hallituksessa. Strategisen johtamisen maisteriopiskelijana koen, että työskentely hallituksessa on tukenut akateemisia opintojani merkittävällä tavalla. Hae sinäkin rohkeasti HallOpEdiksi, se voi antaa sinulle paljon enemmän kuin uskotkaan! 13
3.3. Akateemiset yksiköt, LUT Schools Akateeminen yksikkö (school) muodostuu erilaisista osaamisalueista. Akateemiset yksiköt vastaavat omilla osaamisalueilla olevista koulutusohjelmista ja tohtoriohjelmista. LUT:n akateemiset yksiköt ovat: 14 LBM LUT School of Business and Management: kauppatieteen, tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat LES LUT School of Energy Systems: energiatekniikan, konetekniikan, sähkötekniikan ja ympäristötekniikan koulutusohjelmat LENS LUT School of Engineering Science: kemiantekniikan ja laskennallisen tekniikan koulutusohjelmat
3.3.1. Akateemiset neuvostot Jokaisessa LUT Schoolissa on monijäseninen hallintoelin, akateeminen neuvosto, jonka vastuulla on erityisesti akateeminen päätöksenteko. Neuvoston puheenjohtajana toimii akateemisen yksikön johtaja ja varapuheenjohtajana yksikön varajohtaja. Akateemisen neuvoston tehtävänä on erityisesti: 1. käsitellä professorin tehtävän täyttöä koskevat asiat siten kuin johtosäännössä määrätään 2. tehdä rehtorille ehdotus dosentin arvon myöntämisestä 3. päättää väitösprosessin käynnistämisestä ja määrätä väitöskirjan esitarkastajat tapauksissa, joissa väitöskirjalautakunta ei yksimielisesti päätä käynnistää väitösprosessia ja määrätä esitarkastajia 4. määrätä väitöskirjan vastaväittäjät ja kustos sekä myöntää väittelylupa 5. määrätä lisensiaatintutkimuksen tarkastajat 6. arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset vastaväittäjien/tarkastajien ehdotuksen pohjalta sekä hyväksyä väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset 7. päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista rehtorin antamien ohjeiden mukaisesti 8. tehdä rehtorille tai hänen nimeämälle henkilölle ehdotus akateemisten yksiköiden koulutusohjelmiin otettavien uusien opiskelijoiden määräksi Akateemisten neuvostojen toimikausi on neljä vuotta. Opiskelijajäsenten toimikausi on kuitenkin kaksi vuotta. Jäseniä ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä yhdeksän eri yliopistoyhteisön ryhmien keskuudestaan valitsemaa henkilöä: kolme professorijäsentä, kolme opetus- ja tutkimushenkilökunnan ja muun henkilökunnan edustajaa, kolme ylioppilaskunnan valitsemaa opiskelijajäsentä. Kaikilla jäsenillä (lukuun ottamatta johtajaa ja varajohtajaa) on myös henkilökohtaiset varajäsenet. Koska opiskelijaedustajan kannalta kaksi keskeisintä päätöksentekoprosessia, professorin virantäyttö ja opintosuunnitelman hyväksyminen tapahtuvat akateemisissa neuvostoissa, tarkastelemme molempia niiden merkityksellisyyden takia tässä oppaassa vielä syvemmin sen toisessa osiossa. 15
HallOpEdin kertomaa: LUT school of engineering sciencesin akateemisen neuvoston opiskelijaedustajan arki on helppoa ja työ palkitsevaa. Neuvosto kokoontuu kerran kuussa usein kuun ensimmäisenä keskiviikkona.hallopedin tehtävänä neuvostossa on ottaa osaa kokouksiin, perehtyä kokouksessa käsiteltäviin asioihin kokousten esityslistojen avulla, sekä valvoa ja ajaa opiskelijoiden etua. Asioita, joita neuvostossa käsitellään ja joissa opiskelija voi vaikuttaa, ovat muun muassa väittelylupien myöntäminen, professuurit, järjestettävät kurssit ja opintokokonaisuudet. Kaikki esitykset on aina esivalmisteltu muiden tahojen puolesta, joten itse kokoukset ovat pitkälti nuijan heiluttamista eli jo aiemmin pureskeltujen asioiden päättämistä. Toisaalta, silloin kun keskustellaan opintokokonaisuuksista, tarjottavista kursseista tai dosentuureista/professuureista on erittäin tärkeää, että opiskelijaedustajat ovat aktiivisia ja kertovat opiskelijoiden mielipiteen asiaan. Esimerkiksi dosentuuriin hakevan tulee antaa opetusnäyte ja tässä tilaisuudessa HallOpEdin tulee kertoa rehellisesti mielipiteensä hakijan suorituksesta ja valvoa näin opiskelijoiden etua hyvin konkreettisella tavalla. vanhempien opiskelijaedustajien toimesta. Ylioppilaskunta järjestää myös tapaamisia muiden HallOpEdien ja kiltojen edunvalvojien kanssa. Erityisesti kurssi,- sekä opintokokonaisuuksien muutoksiin kannattaakin kysyä myös muiden opiskelijoiden mielipiteitä, esimerkiksi kiltahuoneella kahvikupposen ääressä jutellen. On kivaa olla vaikuttamassa tuleviin opintoihin ja opetukseen, sekä tietää jo ennen muita, miltä ne tulevaisuudessa näyttävät. Yhteistyö kiltojen ja ylioppilaskunnan kanssa on ollut hauskaa ja toiminut hyvin. Suosittelen akateemisen neuvoston opiskelijaedustajan tehtävää kaikille vaikuttamisesta kiinnostuneille ja tiedonjanoisille opiskelijoille! Akateemisessa neuvostossa toimiminen ei estä opintojen etenemistä aikataulussa tai aiheuta usein poissaoloja luennoilta. HallOpEdina toimiminen vie itse asiassa aikaa vain pari tuntia kuukaudessa, mutta se on tehokas tapa päästä sekä vaikuttamaan schoolin toimintaan että tarkastelemaan asioita myös yliopiston näkökulmasta. Mitään esitietovaatimuksia hallinnon opiskelijaedustajalle ei tässä toimessa ole. Tarvittava perehdytys saadaan ylioppilaskunnan ja 16
4. LTKY:n opiskelijaedustus yliopiston muissa toimielimissä Ylioppilaskunnalla on edustusta myös yliopiston muissa toimielimissä. Näihin LTKY:n hallitus valitsee itse edustajansa, muihin toimista voi hakea kuka tahansa yliopistomme opiskelija. Toimeen valittujen yhteystiedot löytyvät ylioppilaskunnan kotisivuilta. 4.1. Tutkintolautakunta Tutkintolautakunta päättää opintosuoritusten oikaisupyynnöistä. Opintosuoritusten oikaisupyynnöt voivat koskea lisensiaatintutkimuksen arvostelua, väitöskirjan arvostelua, opintojen ja osaamisen hyväksilukua, kandidaatin työn/tutkielman arvostelua, diplomityön / pro gradu-tutkielman arvostelua sekä muiden opintosuoritusten arvostelua (esimerkiksi kypsyysnäytteen). Rehtori päättää tutkintolautakunnan kokoonpanosta, tehtävistä ja toimikaudesta sekä nimittää sen jäsenet lukuun ottamatta opiskelijajäseniä harkitessaan toimielimen tarpeelliseksi. Lautakunta kokoontuu tarvittaessa ja sitä johtaa koulutuksesta vastaava vararehtori. 4.2. Tiedekirjaston neuvottelukunta Tiedekirjasto on Lappeenrannan teknillisen yliopiston erillislaitos, joka tarjoaa kirjastopalvelut myös Saimaan ammattikorkeakoululle. Tiedekirjasto on yhteiskirjasto, jonka toimintaa ohjaava neuvottelukunta koostuu kummankin organisaation edustajista, opiskelijoiden ja kirjaston edustajista. LUT:n opiskelijajäsenen kirjaston neuvottelukuntaan valitsee yhdeksi vuodeksi kerrallaan LTKY:n hallitus. Kirjastonjohtaja toimii asioiden valmistelijana ja esittelijänä. Kirjaston neuvottelukunta kokoontuu kahdesti vuodessa. Sen tehtävä on ohjata tiedekirjaston toimintaa, vastata toiminnan strategisesta kehittämisestä ja laatia vuosittain esitys tiedekirjaston talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. 17
5. LTKY:n opiskelijaedustus LUT:n ulkopuolisissa yhteisöissä Tässä kappaleessa esittelemme otsikon mukaisesti yliopistomme ulkopuolisia HallOpEd-paikkoja. Huomioithan lukiessasi, että osaan paikoista voi hakea LTKY:n kautta, osaan ylioppilaskunnan hallitus valitsee itse edustajansa ja osaan tulee hakea organisaation oman hakuprosessin kautta (katso esimerkiksi ammattiliitot). 5.1. Lappeenrannan opiskelja-asuntosäätiö Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiön (LOAS) hallinnossa on opiskelijaedustajia hallituksessa ja valtuuskunnassa. Ylin päättävä elin, valtuuskunta, kokoontuu kahdesti vuodessa ja siinä on edustajat niin ylioppilaskunnasta kuin muistakin alueen opiskelijajärjestöistä, kaupungilta sekä Lappeenrannan ev.lut. seurakuntayhtymästä. Kymmenenjäsenisessä hallituksessa on opiskelijajärjestöjen, kaupungin sekä seurakuntayhtymän edustajien lisäksi valtuuskunnan valitsemat asukasedustajat ja asiantuntijaedustajat.ylioppilaskunnan edustajisto valitsee LOASin valtuuskuntaan 11 jäsentä varajäsenineen sekä hallitukseen ylioppilaskunnan hallitus yhden jäsenen. Kelpoisia molempiin tehtäviin ovat ylioppilaskunnan jäsenet. Lisätietoja organisaatiosta kuten esimerkiksi LOAS:n strategia, löytyy säätiön kotisivuilta www.loas.fi 18
5.2. Opintotukilautakunta Opintotukilain (659/1994) 9 :n mukaan jokaisessa korkeakoulussa on opintotukilautakunta, jonka korkeakoulu asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yliopistollamme sijaitsevalla opintotukilautakunnalla on kuusi jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Opiskelijaedustajia jäsenistä on kolme. Opintotukilautakunnan kokouksiin voidaan kutsua lisäksi asiantuntijoita. Opintotukilautakunnan tehtävänä on muun muassa seurata opintojen edistymistä, arvioida oikeus tukiajan pidennykseen, määritellä kesäopintojen riittävä laajuus ja antaa Kelalle näitä koskevia lausuntoja. Yliopistojen (eli tiede- ja taidekorkeakoulujen) opintotukilautakunnissa ratkaistaan yleensä kyseisen korkeakoulun opiskelijoiden opintotukihakemukset. Kela on sopinut ratkaisutoiminnan järjestämisestä ostopalveluina kunkin yliopiston kanssa (1.1.2018 asti). Opintotukiasetuksen (260/1994) 9 :n mukaan opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jonka korkeakoulu vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta. Opintotukilautakunnan jäseniltä velvoitetaan äärimmäistä luotettavuutta ja salassapitoa opintotukipäätöksiä käsiteltäessä. Lisätietoja opintotukilautakunnasta löytyy muun muassa KELA:n sivuilta www.kela.fi/opintotukilautakunnat 19
5.3. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ssä on kymmenen terveyspalveluyksikön johtokuntaa. Johtokunnan tehtävänä on seurata terveyspalveluyksikön toimintaa ja toimintaympäristön muutoksia, terveyden edistämistä ja yhteisöterveystyötä. Johtokunta käsittelee terveyspalveluyksikköön kuuluvien toimipisteiden vähentämisen ja lisäyksen sekä muut vastaavat asiat. Se tekee myös aktiivisesti yhteistyötä säätiön sidosryhmien kanssa. Lappeenrannan paikallisaseman johtokunnan toimikausi on kaksi vuotta. Siihen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 4-6 muuta jäsentä, joista LTKY nimeää kolme. Johtokunnassa on edustus myös säätiön henkilöstöstä, yliopistoista ja julkisesta terveydenhuollosta. Hallituksen päätöksellä johtokunnassa voi olla myös enemmän jäseniä, minkä lisäksi johtokunta kutsuu itselleen sihteerin. Käytännössä Lappeenrannan paikallisaseman johtokunta on ylioppilaskunnan näkökulmasta toiminut tärkeänä mielipidevaikuttamisen paikkana. Johtokunnan mielipidettä on kuunneltu ja arvostettu aseman johdossa. LTKY on edustajiensa kautta vaikuttanut mm. mielenterveystyön ja hammashoidon järjestelyihin. YHTS:n ylimpään päättävään toimielimeen eli valtuuskuntaan, kuuluu vähintään 24 ja enintään 30 jäsentä. OKM, THL, Kela, Suomen Kuntaliitto sekä YTHS:n henkilöstö voivat kukin nimetä valtuuskuntaan yhden jäsenen. SYL voi nimetä 18 jäsentä, joista LTKY nimeää yhden. Valtuuskunnan jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Valtuuskunta kokoontuu kahdesti vuodessa, kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Kevätkokouksessa käsitellään mm. hallituksen toimintakertomus ja vahvistetaan tilinpäätös. Syyskokouksessa vahvistetaan talousarvio sekä hyväksytään toimintasuunnitelma, valitaan tarvittaessa valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, sihteeri sekä tietyt jäsenet, ja valitaan tarvittaessa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä muut hallituksen jäsenet. Lisätietoja www.yths.fi/organisaatio 20
5.4 Etelä-Karjalan Kesäyliopiston toimikunta Etelä-Karjalan Kesäyliopisto on nimestään huolimatta ympäri vuoden toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos, jolla on vahvat eteläkarjalaiset juuret. Kesäyliopiston koulutuksia järjestetään pääsääntöisesti Imatralla ja Lappeenrannassa ja opinnot on tarkoitettu lähinnä aikuisväestölle pääosin ilman pohjakoulutusvaatimuksia. Kesäyliopisto tarjoaa avointa yliopisto-opetusta, ammatillissivistävää koulutusta, erilaisia luentoja sekä valmentavaa koulutusta erityisesti nuorille. Etelä-Karjalan Kesäyliopiston toimikuntaan nimeää LTKY:n hallitus yhden henkilön. Toimikunta kokoontuu kahdesti vuodessa ja kokoontumisten tarkoituksena on tehdä koulutussuunnittelua, pohjautuen alueellisiin ja kansallisiin, ajankohtaisiin tarpeisiin. Lisätietoja saa LTKY:stä ja osoitteesta: http://www.kesyli.net/ 5.5. Tekniikan Akateemisten Liitto ja Suomen Ekonomit Ammattijärjestöt pyrkivät omalla tahollaan vaikuttamaan koulutukseen ja oman ammattikuntansa työllisyyteen yhteiskunnassamme. Koulutuspoliittinen toiminta keskittyy jäsenten näkemysten perusteella muodostettuihin kantoihin koulutuspolitiikasta, järjestön omaan tutkimustoimintaan, olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntämiseen sekä laajaan sidosryhmäyhteistyöhön. Molemmat liitot tekevät tiivistä yhteistyötä LTKY:n kanssa. TEK:llä on sekä hallituksessa, valtuustossa että jokaisessa valiokunnassaan HallOpEd-paikka TEK:n opiskelijajäsenille. Jokaisen teknillisen yliopiston kampuksella on myös oma teekkariyhdysmiehensä ja jokaisella teknillisellä ainejärjestöllä nimetyt TEK kiltayhdyshenkilöt. TEKin HallOpEd-paikoista saat lisätietoa LTKY:stä, teekkariyhdysmieheltä, kiltayhdyshenkilöiltä sekä osoitteesta www.tek.fi. Suomen Ekonomit - Finlands Ekonomer tekee Lappeenrannassa opiskelijaedunvalvontaa kylteriyhteyshenkilön eli Kyllin sekä Enklaavi ry:n kautta. Lisäksi Suomen Ekonomien hallitukseen valitaan kaksivuotiskaudelle vähintään yksi opiskelijoiden edustaja ja useita edustajia erilaisiin koulutus-, yrittäjyys- sekä työelämätoimikuntiin Käy tutustumassa Suomen Ekonomeihin ja heidän koulutuspoliittisiin linjoihinsa paremmin: www.ekonomit.fi 21
6. Kansallisia koulutuspoliittisia vaikuttajia Yliopisto tekee yhteistyötä eri koulutuspoliittisten toimijoiden kanssa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tässä kappaleessa esittelemme muutaman HallOpEdeille tärkeän tahon, joiden koulutuspoliittisiin linjauksiin ja toimintatapoihin kannattaa tutustua. 6.2. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) Suomen ylioppilaskuntien liitto on Suomen kaikkien yliopisto-opiskelijoiden yhteinen etujärjestö, jonka tehtävänä on suorittaa edunvalvontaa opiskelijoihin liittyvissä asioissa. Yhteistyössä mm. ylioppilaskuntien, erilaisten opiskelijajärjestöjen, yliopiston, eri ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen avulla SYL huolehtii siitä, että opiskelijan sana saadaan kuuluviin meitä koskevissa päätöksissä. SYL:n ydinosaamisalueita ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka sekä kansainväliset asiat. SYL organisoi säännöllisesti yliopiston hallitusten opiskelijajäsenille erilaisia verkostoitumistapaamisia. Lisätietoa osoitteesta www.syl.fi. 22
6.3. Suomen yliopistot, UNIFI ry UNIFI jatkaa vuonna 1969 perustetun Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston työtä yliopistojen hyväksi. UNIFI tuo esiin yliopistojen yhteisiä kantoja keskeisissä tutkimus- ja koulutuspoliittisissa kysymyksissä sekä pyrkii vahvistamaan yliopistojen roolia yhteiskuntakeskustelun tärkeänä osapuolena. UNIFI toimii yhteistyössä muun muassa poliittisten päätöksentekijöiden, viranomaisten, ministeriöiden ja keskeisten etujärjestöjen kanssa. Yhdistys käsittelee yliopistoja koskevia periaatteellisia ja laajakantoisia yhteisiä kysymyksiä korkeimman opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan edistämiseksi. UNI- FIn jäseniä ovat kaikki yliopistolaissa mainitut yliopistot sekä Maanpuolustuskorkeakoulu. Lisätietoja yhdistyksestä löydät osoitteesta www. unifi.fi. 6.4. Suomen Akatemia Suomen Akatemian vastuulla on perustutkimuksen tukeminen ja sen tunnetuksi tekeminen. Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Suomen Akatemia tekee myös tieteenala-arviointeja, jotka vaikuttavat yliopistojen tutkimuksen kehittämiseen. Esimerkiksi vuonna 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva Akatemia rahoitti tutkimusta noin 350 miljoonalla eurolla. Suurin osa Akatemien rahoituksesta menee korkeakouluissa tehtävään tutkimukseen ja tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain jopa noin 8 000 henkilöä eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Suomen Akatemia jakaa eri tieteenalojen tutkimusapurahat ja valitsee tutkimuksen huippuyksiköt. Lisätietoa osoitteesta www.aka.fi 23
OSA Ii HallOpEdiksi valitulle 24 Esipuhe 25 1. Yliopiston tehtävä, arvot ja strategia 26 2. Yliopiston organisaatio 28 2.1. Rehtori ja vararehtorit sekä provost 28 2.2. LUT Schools 29 2.3. Akateemisen yksikön johtaja ja varajohtaja 30 2.4. Akateemisen neuvoston tehtäviä 31 2.4.1. Professorin tehtävän täyttömenettely 31 2.4.2. Koulutuksen johtaminen 33 2.4.3. Opetussuunnitelmatyö 35 3. Yliopiston toiminnan arviointi 37 3.1. Toiminnan tuloksellisuuden arviointi - OKM 38 3.2. Laadunhallintajärjestelmän arviointi - Karvi 39 3.3. Ympäristöjärjestelmä ja sen ulkoinen arviointi 40 3.4. LUT:n sisäinen auditointi - Annikka varmistaa 41 3.5. Times Higher Education Ranking, THE-ranking 41 3.6. Tutkinto-ohjelmien akkreditoinnit 42 3.7. Tutkimuksen arviointi RAE 43 4. Kokouskäytännöt 44 4.1. Koolle kutsuminen 44 4.2. Valmistelu ja valmistelijat 44 4.3. Kokouksen kulku 45 4.4. Päätösvaltaisuus 46 4.5. Kokouspöytäkirjat 47 4.6. Toimielimen jäsenen vastuu 47 4.7. Toimielimen jäsenen esteellisyys 48 4.8. Toimielimen jäsenen eroaminen tehtävästään 48 AVAINSANOJA 49
Esipuhe Oppaan jälkimmäinen osio on tarkoitettu sinulle, joka olet tullut LTKY:n edustajiston valitsemana hallinnon opiskelijaedustajaksi. Onneksi olkoon! Tässä osiossa käsittelemme HallOpEd-toimintaa hieman syvällisemmin ja paneudumme sellaisiin aiheisiin, jotka ovat tärkeitä erityisesti yliopiston toimielimiin valituille. Huomaathan, että tämän jälkimmäisen osion kaikki aihealueet eivät ole merkittävässä roolissa kaikissa yliopiston HallOpEd-positioissa. 25
1. Yliopiston tehtävä, arvot ja strategia Yliopiston toimintaa ohjaavan yliopistolain mukaan yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopiston tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. LUT on kahden tieteenalan - tekniikan ja kauppatieteiden yliopisto, jonka toimintaa ohjaavat arvot - rohkeus menestyä - intohimo luoda uutta tieteen avulla - tahto rakentaa hyvinvointia. LUT:n strategialla yliopiston tulevaisuutta ohjataan kohti kansainvälistä ja innovatiivista tiedeyliopistoa, jolla on tärkeä rooli ja asema ihmiskuntaa ja ympäristöä koskevien haasteiden ja ongelmien ratkaisijana. Yliopiston strategiset painopisteet rakentuvat neljän keskeisen kysymyksen ympärille, joihin kaikkiin LUT haluaa vastata kielteisesti sekä etsiä ja tuottaa ratkaisuja niiden selättämiseksi: - Poltammeko kaiken loppuun? - Jätämmekö ihmiskunnan kärsimään pilaamastaan vedestä? - Hautaammeko tulevaisuutemme jätteiden mukana? - Annammeko Euroopan taantua maailman takapihaksi? Yliopiston toimintaa ohjataan strategisista tavoitteista johdettujen laadullisten ja määrällisten tulostavoitteiden pohjalta. Tavoitteet ja niiden pohjalta tehtävä resurssien allokointi ja palkitseminen kohdennetaan sekä yksikkö- että henkilötasolle koskien koko yliopiston henkilöstöä. Tämän toteuttamiseksi asetettuja tulostavoitteita seurataan yksityiskohtaisten tulosmittareiden avulla. Koulutukselle, tutkimukselle ja yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle on asetettu seuraavat tavoitteet: 26
Koulutus: Koulutamme vastuullisesti uteliaita, yrittäjämäisiä ja aloitekykyisiä ratkaisijoita muuttamaan työelämää. Meillä on kilpailijoihin verrattuna paras työllistyminen. Tutkimus: Etsimme ratkaisuja ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin. Lisäämme tutkimuksemme laatua, vaikuttavuutta ja näkyvyyttä sekä kilpaillun rahoituksen määrää. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus: Vaikutamme uudella tavalla, näytämme tietä. Olemme Suomen ensimmäinen OECD-kriteeristön täyttävä yrittäjämäinen yliopisto. Vakiinnutamme asemamme maailman parhaiden yliopistojen joukossa. Strategisia tavoitteita on konkretisoitu ja avattu LUT:n toimenpideohjelmissa, joihin on kirjattu strategian toteuttamiseksi toteutettavat toimenpiteet. Toimenpideohjelmat suuntaavat yliopiston kehittämistyötä ja niiden toteutumista seurataan aktiivisesti mm. yliopiston johtoryhmän kokouksissa. Toimenpideohjelmat ovat saatavissa yliopiston intranetistä. 27
2. Yliopiston organisaatio Yliopiston toiminnan kokonaisuutta johtaa yliopiston hallituksen nimittämä rehtori. Koulutuksen ja tutkimuksen vararehtorit toimivat rehtorin apuna yliopiston johtamisessa. Tarvittaessa rehtorin sijaisena toimii yliopiston provost. 2.1. Rehtori ja vararehtorit sekä provost Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisesta hoitamisesta. Hallitus nimittää rehtorin alaisuudessa toimivat vararehtorit. Rehtorilla on yleistoimivalta yliopistoa koskevissa asioissa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa (Yliopistolaki 17 ). LUT:ssa on yliopiston johtosäännön mukaan enintään kolme vararehtoria, jotka toimivat rehtorin apuna. Tällä hetkellä LUT:ssa on kaksi vararehtoria, toinen vastaa tutkimuksesta ja toinen koulutuksesta. Tutkimuksesta vastaava vararehtori toimii akateemisten yksiköiden johtajien sekä tutkimusalustojen vastuuhenkilöiden esimiehenä. Rehtorin sijaisena toimii provost. Provost johtaa LUT:n tukipalveluiden toimintaa ja vastaa yliopiston akateemisten ja ei-akateemisten toimintojen yhteensovittamisesta. 28
2.2. LUT Schools LUT:ssa on kolme akateemista yksikköä, jotka vastaavat koulutuksen ja tutkimuksen tuottamisesta. LUT School of Energy Systems vastaa energiatekniikan, sähkötekniikan, ympäristötekniikan ja konetekniikan koulutuksesta ja tutkimuksesta. LUT School of Business and Management yksikön vastuualueena ovat kauppatiede, tietotekniikka ja tuotantotalous. LUT School of Engineering Science vastaa kemiantekniikan ja laskennallisen tekniikan koulutuksesta ja tutkimuksesta. Kaikkien akateemisten yksiköiden päätoimipiste on Skinnarilan kampuksella, mutta toimintaa on myös joissakin alueyksiköissä, esimerkiksi Lahdessa, Kouvolassa ja Mikkelissä. LUT on solminut strategisen kumppanuuden Helsingin yliopiston kanssa. Akateemisen yksikön toiminnasta vastaa johtaja. Yksiköt jakautuvat organisatorisesti osaamisalueisiin, joiden toiminnasta vastaa osaamisalueen esimies. Alueyksiköiden toiminnasta vastaa alueyksikön vastaava. Akateemisissa yksiköissä voi myös olla tutkimusyksiköitä. Tutkimuksen toteuttamiseksi yliopistossa toimii akateemisten yksiköiden yhteisiä tutkimusalustoja, joiden toiminnasta vastaa tutkimuksesta vastaava vararehtori. 29
2.3. Akateemisen yksikön johtaja ja varajohtaja Akateemisen yksikön johtaja vastaa yksikkönsä akateemisesta sekä taloudellisesta tuloksesta, henkilöstöstä ja toiminnan strategian mukaisuudesta. Johtaja tukee rehtoria yliopiston johtamisessa ja yliopiston strategian toteuttamisessa. Akateemisten yksiköiden johtajat kuuluvat yliopiston johtoryhmään. Akateemisen yksikön johtajan tehtävänä on hyväksyä diplomityöt ja pro gradu -tutkielmat. Johtajalla on yleistoimivalta oman yksikkönsä asioissa. Akateemisen yksikön varajohtaja osallistuu johtajan kanssa yksikön kehittämiseen ja yliopiston strategian toteuttamiseen sekä toimii tarvittaessa johtajan sijaisena. Hallitus nimittää akateemisten yksiköiden johtajat sekä varajohtajat. Yliopiston johtamisen sekä koulutuksen (= opetuksen ja opiskelun) ja tutkimuksen toteuttamiseksi yliopistossa on kattavat tukipalvelut. Tukipalvelut on organisoitu seitsemään tiimiin. Kaikkia LUT:n tukipalveluita johtaa provost. 30
2.4. Akateemisen neuvoston tehtäviä Tässä kappaleessa käsittelemme hieman tarkemmin kahta akateemisen neuvoston tehtävää, professorin tehtävän täyttömenettelyä sekä opetussuunnitelmatyötä. Lisäksi käymme läpi koulutuksen johtamista, joka on kokonaisuudessaan tärkeä aihealue opiskelijaedustajille ja hyvä tietää osana opetusssuunnitelmatyötä. 2.4.1. Professorin tehtävän täyttömenettely Professorin nimitysprosessista on säädetty Yliopistolaissa (558/2009), Valtioneuvoston asetuksessa yliopistoista (770/2009) sekä yliopiston johtosäännössä. Yliopistolain 33 mukaan professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Yliopisto voi Yliopistolain mukaan myöntää myös ei-akateemisin ansioihin perustuen palveluksessaan työskentelevälle henkilölle oikeuden käyttää professorin arvonimeä. Esimerkiksi LUT on antanut Professor of Practice-arvonimen Anssi Vanjoelle, jonka tarkoituksena on jakaa ja siirtää käytännön ajankohtaista tietoa opetuksen ja alan kehittämiseen, rakentaa LUT:lle verkostoja elinkeinoelämään sekä vahvistaa yliopiston yhteiskuntasuhteita. Professor of Practice-arvonimen myöntää päätöksellään yliopiston hallitus, mutta akateemisen professorin tehtävää täytettäessä valintaprosessi muodostuu monista eri vaiheista. Esittelemme tässä oppaassa professorin nimitysprosessin yksinkertaistettuna, oppaan luettavuuden varmistamiseksi. Akateemisen neuvostoon valitun HallOpEdin kannattaa kuitenkin käydä myös itse tutustumassa LUT johtosäännön 4. lukuun, jossa kerrotaan prosessista syvällisemmin. 31
1. Akateemisen yksikön johtaja nimeää tehtävän täyttöön liittyvän valmisteluryhmän jäsenet ja puheenjohtajan. Valmisteluryhmän jäsenet edustavat laaja-alaisesti täytettävänä olevan professuurin edustamaa tieteen alaa ja/tai sitä lähellä olevia tieteen aloja. 2. Valmisteluryhmä valmistelee akateemisen yksikön johtajalle akateemisen neuvoston käsittelyä varten tarkennetun tehtäväalan perusteluineen ja tehtävää koskevan kuvauksen professorin tehtävän täytöstä. Valmisteluryhmä voi myös tehdä ehdotuksen tehtävää hakevien arvioinnissa käytettäviksi asiantuntijoiksi valittavista henkilöistä. 3. Akateeminen neuvosto käsittelee valmisteluryhmän esityksen ja päättää, esittääkö se rehtorille professorin tehtävän täytön käynnistämistä. Akateeminen neuvosto tekee esityksen rehtorille lopullisesta tehtävän alasta, valintaprosessista ja kuvauksen sisällöstä. 4. Akateemisen neuvoston esityksen perusteella rehtori päättää, käynnistetäänkö professorin tehtävän täyttö. Mikäli rehtori päättää käynnistää tehtävän täytön, päättää hän samalla myös professorin tehtävän alasta, prosessista ja professorin tehtävän täytön kuvauksen sisällöstä. 5. Haettaessa professoria työsuhteeseen käytetään julkista kansainvälistä hakua. Akateemisen yksikön johtaja ilmoittaa tehtävän haettavaksi parhaiksi katsomissaan medioissa ja muissa soveltuvissa kanavissa. Rehtori päättää asiantuntijoille lähetettävien hakemusten määrän rajaamisesta siten, että asiantuntijat arvioivat vain osan hakijoista, vähintään kuitenkin kolme hakijaa. Asiantuntijoiden arvioimat hakijat kutsutaan haastatteluun. 6. Akateemisen yksikön johtaja valitsee ja kutsuu kirjallisesti vähintään kolme asiantuntijaa. Asiantuntijoita valittaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon hakijoiden edustamat alaan kuuluvat oppisuunnat ja noudatetaan tasapuolisuutta. Asiantuntijoiden tulee olla esteettömiä tehtäväänsä. Asiantuntijoita pyydetään antamaan kirjallinen lausunto hakijoiden tieteellisestä pätevyydestä ja mahdollisuuksien mukaan myös muusta ansioituneisuudesta kyseiseen professorin tehtävään sekä asettamaan hakijat paremmuusjärjestykseen. 7. Akateemisen yksikön johtaja esittää rehtorille, ketkä hakijoista tulevat kysymykseen tehtävää täytettäessä ja kuka täytettävänä olevaan tehtävään tulisi valita. Vakinaistamismenettelyn ollessa kyseessä, akateemisen yksikön johtaja esittää tulisiko vakinaistettavaksi suunniteltu henkilö va- 32
lita tehtävään vai ei, ja onko hän kiistatta kelpoinen tehtävään. Esityksen tulee perustua hakijoiden esittämiin ansioihin, asiantuntijalausuntoihin, mahdolliseen opetusnäytteeseen ja muihin esille tulleisiin seikkoihin. Esittelijä voi myös ehdottaa rehtorille tai hänen määräämälle elimelle tehtävän jättämistä täyttämättä. 8. Esityksen saatuaan rehtori tekee päätöksen professoriksi valittavasta henkilöstä tai päättää jättää tehtävän täyttämättä. Rehtori voi, katsottuaan sen tarpeelliseksi, hankkia lisäselvitystä päätöksenteon tueksi. 2.4.2. Koulutuksen johtaminen Koulutuksen johtamisen tavoitteena on ohjata ja johtaa koulutustoimintaa sekä kehittämistä ja turvata koulutuksen tuottamisen vaatimat resurssit tarkoituksenmukaisella tavalla. Koulutustoimintaa ohjaa yliopistolaki (558/2009), ja valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Yliopiston hallitus päättää opetusta, opintoja ja tutkintoja koskevista laajakantoisista suunnitelmista sekä opiskelijavalinnan perusteista. Koulutuksesta vastaava vastaava vararehtori johtaa yliopiston koulutustoiminnan kokonaisuutta tohtorikoulutuksen ollessa kuitenkin tutkimuksesta vastaavan vararehtorin vastuulla. LUT:n johtosäännön mukaan akateemisessa yksikössä on koulutusohjelmasta vastaavia henkilöitä. Koulutusohjelmasta vastaavan henkilön tehtävänä on johtaa ja kehittää koulutusohjelman toimintaa tuloksellisesti LUT:n strategian mukaisesti. Koulutusohjelman vastuuhenkilö myös päättää, miten opiskelijat otetaan mukaan koulutusohjelman kehittämiseen. Koulutusohjelman johtamisen tueksi voi koulutusohjelman vastuuhenkilö esimerkiksi nimittää erillisen niin sanotun johtoryhmän, jossa myös opiskelijat pääsevät keskustelemaan opetuksesta henkilökunnan kanssa ja vaikuttamaan koulutusohjelman kehittämiseen. Opiskelijat voivat vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen LUT:ssa myös kiltojen, LTKY:n ja HallOpEdien avulla sekä kurssi- ja muiden palautteiden muodossa. 33
Koulutusohjelman vastuunhenkilön tehtävät on määritelty Opetuksen ja opiskelun ohjeessa. Ne sisältävät mm. seuraavat tehtävät: johtaa ja kehittää koulutusohjelman toimintaa tuloksellisesti yliopiston strategian mukaisesti päättää opiskelijoiden valitsemisesta suuntautumisvaihtoehtoihin sekä niiden vaihtamisperusteet ja -menettelyt päättää kandidaatin tutkinnosta jatkavien opiskelijoiden valitsemisesta maisteriohjelmiin sekä niiden vaihtamisperusteet ja -menettelyt päättää opintojen hyväksiluvusta määrittelee hyväksiluettavaksi kelpaavan virkaruotsin alan hyväksyy opiskelijan opetussuunnitelmasta poikkeavan HOPSin voi antaa työharjoitteluun ja sen tarkastamiseen liittyviä ohjeita määrää kypsyysnäytteen kielen silloin, kun se ei ole suomi tai ruotsi päättää opinnäytetyön kielen, jos se on muu kuin suomi, ruotsi tai englanti hyväksyy sellaiset muutokset opetussuunnitelmissa, joista akateeminen neuvosto ei päätä voi delegoida tehtäviään. Opetuksen ja opiskelun ohje on nähtävissä yliopiston UNI-portaalista (UNI > Opiskelu > Ohjeet, säännöt ja lomakkeet). Siellä on kuvattu keskeiset opetustoiminnot, opetuksen ja opiskelun periaatteet ja toimintatavat. 34