Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä velvollisuudesta järjestää alueellaan säännösten edellyttämät ympärivuorokautiset suun terveydenhuollon päivystyspalvelut. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen. Valvira toteaa, että suun terveydenhuollon päivystyspalveluiden järjestäminen tulee sisällyttää sekä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan että erikoissairaanhoidon järjestämissopimukseen. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys kiireellisen hoidon antamista varten. Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhoito, on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelmassa on sovittava, miten päivystys ja muu kiireellinen sairaanhoito sairaanhoitopiirin alueella toteutetaan. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimuksessa on sovittava erikoissairaanhoidon erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä, ja siinä on otettava huomioon kiireellisen sairaanhoidon järjestäminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystykset, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön palvelutarve sekä varmistettava päivystyksen tehtävien edellyttämät riittävät voimavarat ja osaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tulee voimaan 1.1.2015. Asetuksella pyritään takaamaan väestölle mahdollisimman yhdenvertaiset päivystyspalvelut. Asetuksen soveltamiseen liittyen on tarpeen määritellä valtakunnalliset kiireellisen hoidon kriteerit sekä huolehtia asetuksen toimeenpanoon liittyvästä tuesta.
Ohje 10/2013 2 (6) Perustelut Valviran selvitys 5.7.2011 (Dnro 448/05.01.05.02/2011) Valvira selvitti keväällä 2011 eduskunnan oikeusasiamiehen pyynnöstä, miten potilaiden oikeus kiireelliseen suun terveydenhuoltoon toteutui eri puolilla Suomea. Valvira pyysi aluehallintovirastoja selvittämään oman alueensa terveyskeskusten menettelyt kiireellisten suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö antoi asiassa lausunnon. Valviran selvityksestä ilmeni, että suun terveydenhuollon päivystyksen järjestämisessä oli suuria alueellisia eroja. Selvityksistä ja lausunnoista kävi ilmi, että kunnissa ei ollut järjestetty ympärivuorokautista terveyskeskustason hammaslääkäripäivystystä. Terveyskeskusten päivittäiset aukioloajat (virka-ajat) vaihtelivat, ja virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestämisessä oli suuria kuntakohtaisia eroja. Päivystyspalveluja ostettiin myös yksityishammaslääkäreiltä. Useissa terveyskeskuksissa tukeuduttiin virka-ajan ulkopuolella lääkäripäivystykseen, jossa potilaan tilanne arvioidaan, annetaan ensiapu ja tarvittaessa konsultoidaan hammaslääkäriä tai tarvittaessa potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon. Terveyskeskukset olivat tehneet sopimuksia seudullisista päivystysjärjestelyistä lauantaisin ja aattoina sekä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Päivystykseen voi yleisesti hakeutua vain muutaman tunnin ajan aamupäivällä, pääkaupunkiseudulla hammaslääkäripäivystys toimi päivittäin klo 21 asti. Erityisvastuualueilla oli järjestetty suu- ja leukasairauksien erikoissairaanhoitotasoinen ympärivuorokautinen päivystys, jonka piiriin kuuluivat vain suu- ja leukakirurgiset päivystystapaukset. Erikoissairaanhoidon päivystyspisteissä ei todettu olevan riittäviä resursseja ja varustelua kiireellistä perustason hammashoitoa tarvitsevien potilaiden hoitamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suun terveydenhuollon päivystysjärjestelyt eivät toteutuneet terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Ministeriö katsoi, että erikoissairaanhoitotasoiseen päivystykseen voidaan yhdistää tarpeellisin osin yöaikaan perusterveydenhuollon palveluja, ja että kuntien ja sairaanhoitopiirien on keskenään sovittava päivystyksen järjestämisen toteuttamisesta ja resursseista. Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös 31.5.2013 (Dnro 804/4/2012) Oikeusasiamies toteaa pitävänsä epätyydyttävänä tilanteena sitä, että suun terveydenhuollon päivystyspalvelut eivät toteudu terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla, ja että päivystystä ei ole järjestetty yöaikaan. Oikeusasiamies toteaa päätöksessään, että sosiaali- ja terveysministeriössä tuolloin valmisteltavana oleva asetus ei ole hyväksyttävä periaate laiminlyödä yöaikaisen päivystyksen järjestämistä, koska terveydenhuoltolaki (1326/2010) on nimenomaisesti velvoittanut suun terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen jo lain voimaantulosta 1.5.2011 lähtien. Oikeusasiamies toteaa lisäksi, että tämä lakisääteinen velvollisuus on ilmeisesti täyttämättä kaikissa Suomen kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Ainoastaan erikoissairaanhoitotasoinen suun terveydenhuollon päivystys toimii ympärivuorokautisena erityisvastuualueilla.
Ohje 10/2013 3 (6) Keskeiset oikeusohjeet Oikeusasiamies toteaa, että potilaan oikeus hoitoon määräytyy hänen terveydentilansa edellyttämän yksilöllisen hoidon tarpeen perusteella, ja että potilaalla on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään sekä kiireelliseen, että kiireettömään hoitoon. Oikeusasiamiehen mukaan terveydenhuollon lainsäädännössä ei ollut ennen terveydenhuoltolain säätämistä määritelty kiireellisen hoidon käsitettä. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan terveydenhuoltolakia koskevasta hallituksen esityksestä, että kiireellinen hoito on merkittäviltä osin perustuslain 19 :n 1 momentissa tarkoitetun välttämättömän huolenpidon alaan kuuluvaa toimintaa ja että kiireellisen hoidon perusteista on tällaisen sääntelyn vahvan perusoikeuskytkennän vuoksi säädettävä laissa (PeLV 41/2010- HE 90/2010). Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 3 :n mukaan potilaalla on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään hoitoon. Perustuslaki (731/1999) turvaa jokaiselle paitsi oikeuden välttämättömään huolenpitoon (19 :n 1 mom.), jonka on katsottu tarkoittavan kiireellistä sairaanhoitoa (HE 309/1993), myös jokaiselle riittävät terveyspalvelut sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään (19 3 mom.). Julkisen vallan on perustuslain mukaan myös edistettävä väestön terveyttä (19 3 mom.). Perustuslain 22 :n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslain 121 :n mukaan kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 4 :n mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla toiminnan itse; 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa; 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palveluntuottajalta; taikka antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 26 :n mukaan kunnan on järjestettävä asukkailleen suun terveydenhuollon palvelut. Suun terveydenhuollon palveluihin sisältyvät muun muassa sairauksien tutkimus ja ehkäisy sekä hoito. Terveydenhuoltolain 33 :n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssa suunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Kokonaisuudessa on huomioitava erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollon yhteydessä sekä erikoissairaanhoidon yksiköissä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on annettava alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa sekä vastattava kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan muun ohella kunnallisen terveydenhuollon järjestelmien yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alu-
Ohje 10/2013 4 (6) eellaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. Terveydenhuoltolain 50 :n 1 momentissa kiireellinen hoito määritellään seuraavasti: Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhoito, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Terveydenhuoltolain 43 :n mukaan erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Päivystyspisteistä ja niiden työnjaosta on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa (337/2011). Asetuksen 8 :n mukaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava, miten päivystys ja muu kiireellinen sairaanhoito sairaanhoitopiirin alueella toteutetaan. Päivystyspisteistä ja niiden työnjaosta sovittaessa on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu ja sen palvelutasopäätös, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. Asetuksen 12 :n mukaan erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erikoissairaanhoidon erikoisalakohtaisista päivystyspisteistä sekä ensihoitokeskuksen toiminnasta ja tehtävistä erityisvastuualueella. Sopimuksessa on otettava huomioon asetuksen 8 :ssä tarkoitettu kiireellisen sairaanhoidon järjestäminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystykset, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön palvelutarve sekä varmistettava päivystyksen tehtävien edellyttämät riittävät voimavarat ja osaaminen. Terveydenhuoltolain 50 :n 4 momentin mukaan kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä voidaan tarkemmin säätää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tulee voimaan 1.1.2015. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Asetuksen 2 :n mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina joko kiireettömän hoidon yhteydessä tai erillisessä päivystystä toteuttavassa yksikössä (päivystysyksikössä). Päivystys voidaan järjestää erikseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksenä, niiden yhteispäivystyksenä tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhteispäivystys sisältää sekä perusterveydenhuollon että eri-
Ohje 10/2013 5 (6) koissairaanhoidon päivystyspalveluja. Osana päivystyksen kokonaisuutta on otettava huomioon iäkkäiden henkilöiden ja vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut. Asetuksen 7 :n mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että väestölle tiedotetaan, miten toimia hätätilanteissa ja äkillisen sairastumisen tai tapaturman yhteydessä, mihin ottaa yhteyttä ja mistä tarvittavat palvelut on saatavilla. Kiireellisen hoidon neuvonta on järjestettävä siten, että siihen on kaikkina vuorokauden aikoina varattu riittävästi koulutettuja ja riittävän työkokemuksen omaavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Asetuksen 8 :n mukaan päivystysyksikön vastaavan laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin taikka hänen antamiensa ohjeiden mukaan muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön on ohjattava potilas hoidettavaksi joko päivystysyksikössä, toisessa terveydenhuollon toimintayksikössä tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Ohjauksessa on otettava huomioon päivystysyksikössä noudatettavat kiireellisyysluokat ja arvioitava henkilön yksilöllinen hoidon tarve ja riski sairauden pahenemisesta tai vamman vaikeutumisesta. Hoitoon ohjaus voi tapahtua myös puhelimitse tai muulla vastaavalla tavalla. Potilas on otettava hoidettavaksi päivystysyksikössä, jos potilaan terveydentila ja toimintakyky sekä sairauden tai vamman ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen hoitoa ei voi kiireellisyyden vuoksi siirtää seuraavaan päivään tai viikonlopun yli, tai jos kiireellisen hoidon toteutuminen muualla on epävarmaa. Potilas voidaan ohjata käyttämään terveyskeskuksen virka-ajan mukaisia palveluja tai muuhun hoitoyksikköön terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti, jos käynnin voi siirtää lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein potilaan terveydentilan tai toimintakyvyn vaarantumatta. Asetuksen 9 :n mukaan päivystyksestä vastaavan laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin tai hänen ohjeidensa mukaan muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön on huolehdittava potilaan tarpeen mukaisesta jatkohoidon tai muun hoidon suunnittelemisesta tilanteen vaatimalla tavalla kunnan perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai muutoin sovittavalla tavalla. Potilaalle on annettava riittävät, tarvittaessa kirjalliset ohjeet siitä, miten hän voi seurata oireitaan, missä tilanteessa hänen on tarpeen ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattihenkilöön ja missä jatkohoito tapahtuu. Asetuksen 16 :ssä todetaan, että kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava, että suun terveydenhuollon päivystysyksiköistä sovitaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa alueellisesti yhteen sovittaen siten, että ympäri vuorokauden on saatavilla laillistetun hammaslääkärin palveluja. Tilojen, välineiden ja laitteiden on oltava päivystystoimintaan soveltuvat. Erityisvastuualueella on sovittava, miten yöaikainen perusterveydenhuollon päivystystoiminta toteutetaan ottaen huomioon kohtuulliset etäisyydet. Erityisvastuualueella järjestettävässä ympärivuorokautisessa suun terveydenhuollon päivystyksessä on oltava valmius kasvojen-, suun- ja kaulan alueiden päivystyksellisiin tutkimustoimenpiteisiin ja hoitoihin mukaan lukien vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan tutkiminen ja hoito. Ympärivuorokautisen suun terveydenhuollon päivystyksessä on huolehdittava potilaan pääsystä tarpeen mukaiseen leikkaushoitoon ja leikkauksen jälkeiseen seurantaan sekä tehostettuun valvontaan.
Ohje 10/2013 6 (6) Lisätietoja Ylihammaslääkäri Hanna-Leena Tefke puh. 0295 209 435 Johtaja Tarja Holi puh. 0295 209 400 Johtaja Tarja Holi Tarja Holi Ylihammaslääkäri Hanna-Leena Tefke Hanna-Leena Tefke Jakelu Terveyskeskukset - terveydenhuollon toimintayksiköstä vastaava johtaja - johtava ylihammaslääkäri Sairaanhoitopiirit - sairaanhoitopiirin johtaja - hammas-, suu- ja leukasairaudet osaston johtaja Tiedoksi Sosiaali- ja terveysministeriö Aluehallintovirastot Kuntaliitto www.valvira.fi