Liite 1. Suhangon kaivoshankkeen laajennus LAPELY/30/07.04/2012. Lausunnot. 1. Rovaniemen kaupunki/ympäristölautakunta

Liite 1. Suhangon kaivoshankkeen laajennus LAPELY/30/07.04/2012 Lausunnot 1. Rovaniemen kaupunki/ympäristölautakunta Ilmaston muutos aiheuttaa kaivoksen toiminta-aikana nykyistä suurempia sateita ja tulvia. Kaivoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa tuleekin kaikilla tasoilla varautua säiden äärevöitymiseen ja huomioida niiden vaikutukset. Erityistä huomiota tulee jo tässä vaiheessa hanketta kiinnittää kaivoksen vesien hallintaan. Kaivoksen mittasuhteet ovat valtavat. Ympäristövaikutuksien arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös alueen ympäristövaikutuksiin toiminnan loputtua. Arvioinnissa tuleekin selvittää mitä vaikutuksia esim. rikastushiekka-altaalla on kaivostoiminnan jälkeen ja minkälaiseen käyttöön rikastushiekka-allas soveltuu. Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole arviointiohjelmaan huomauttamista. 2. Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta Suhangon kaivosalueen laajennus on mittasuhteiltaan erittäin suuri hanke. Jonkinlaisen kuvan Suhangon kaivosalueen vaikutuksesta saa, kun sitä vertaa talousalueen toistaiseksi suurimman kaivoksen Keminmaan Elijärven kaivostoiminnan alueeseen. Elijärven kaivosalueen louhosten, sivukivikasojen, rikastushiekka-altaiden yms. kokonaispinta-ala on alle 750 ha. Suhangon kohdalla vastaava pinta-ala olisi laajimmassa vaihtoehdossa noin 3600 ha. Elijärvellä louhitaan liukenematonta oksidimalmia ja rikastuksessa käytetään painovoimaan perustuvaa, kemikaaleja käyttämätöntä menetelmää. Suhangossa malmi sisältää rikkiyhdisteitä ja rikastusmenetelmässä käytetään runsaasti kemikaaleja. Kyseessä on siis varsinainen megahanke. Ilmoitetaanhan nyt lausunnolla olevassa asiakirjassa suuri osa tuotanto- ym. luvuista etuliitteellä M (mega). Hankkeen laajuudesta johtuen ympäristövaikutusten arviointiin on paneuduttava erityisellä huolellisuudella. Arviointiohjelman laadinnassa on näin tehtykin. Toivomme saman huolellisuuden jatkuvan myös varsinaisen YVA-selostuksen laadinnassa. Arviointiohjelman taustatietona on jo paljon aikaisemman YVAselvityksen aikana tullutta tietoa ja lisää tietoa saadaan nyt käynnissä olevan selvitystyön aikana. Avoinna olevat selvitettävät asiat on ohjelmassa esitetty selkeästi. YVA-prosessin lopputuotteena syntyvän selostuksen oletetaan antavan avoimiin kysymyksiin myös vastaukset. Esitämme kuitenkin arviointiohjelmaan muutamia täsmennyksiä ja muutoksia: Tervolan kunnan maa- ja vesialueita sisältyy hankkeen vaikutusalueeseen. Rikastushiekka-altaat sijaitsevat osittain Tervolan kunnan puolella,

2 3. Ranuan kunnanhallitus 4. Tervolan kunnanhallitus samoin kuin prosessivesivarastona käytettävä Konttijärvi. Konttijärveen tulee suotautumaan myös rikastushiekka-altaan vesiä. Konttijärvestä otettava vesi (max 0,6 Mm3/kk) vaikuttaa myös alapuolisen Konttijoen ja mahdollisesti Vähäjoenkin vesitaseeseen. Arviointiohjelman sivulla 133 on esitetty hankkeen vaikutusalueen alustava rajaus. Simojoki (osittain) yhtenä jätevesien purkuvesistönä on sisällytetty laajempaan selvitysalueeseen. Simojokeen purkautuisi suunnitelman mukaisesti lähinnä vesiä valuntana sivukivikasoista sekä louhosten yms. alueiden kuivanapidosta. Rikastushiekka-altaat sijaitsevat Kemijoen ja Simojoen valuma-alueiden rajalla. Tältä alueelta tulevat vedet poikkeavat ensinnäkin ominaisuuksiltaan Simojokeen johdettavista vesistä. Rikastushiekka-altaiden vedet ovat prosessivesiä, joiden koostumuksesta hankkeesta vastaavalla on varmasti ennakkokäsitys. YVA-selostuksessa tulee olla varma tieto näiden vesien koostumuksesta ja määrästä. Selostuksesta tulee ilmetä myös, paljonko kyseisistä vesistä ohjautuu Konttijoen ja Vähäjoen kautta edelleen Kemijokeen. Ehdotammekin, että hankkeen vaikutusaluetta kuvaavalla sivulla (s.133) myös Kemi- ja Simojoki lisättäisiin vaikutusalueeseen. Sanallisestihan näiden jokien sisältyminen vaikutusalueeseen on ilmaistu sivulla 138. Rikastushiekka-allas ja hydrometallurginen jäännössakka-allas tulevat olemaan massiivisia rakennelmia. Patojen harjakorkeus tulisi olemaan 35 m. YVA-selostuksessa tulee olla selostettuna riskienhallinnan lisäksi myös se, miten patojen mahdollisesti murtuessa hallitaan syntyvä poikkeustilanne. Kyseisessä tilanteessa vastaanottavana vesistönä olisi Kemijoki tai Simojoki. Ranuan kunnanhallituksella ei ole huomauttamista Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Tervolan kunta yhtyy Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnan näkemykseen Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Tervolan kunta korostaa kaivoksella toteutuessaan olevan vaikutuksia Konttijoen ja Vähäjoen virtaamiin, veden laatuun sekä vesiluontoon. Vaikutukset ulottuisivat osin myös Kemijokeen. Siksi on tärkeää, että ympäristövaikutusten arviointityön pienryhmätyöskentelyyn kutsutaan henkilöitä mukaan myös Vähäjoen ja Kemijoen vesistöalueilta.

3 5. Ranuan kunta/perusturvalautakunta 6. Lapin liitto YVA-arviointiohjelmassa ei ole huomioitu millään tavoin mahdollista tieyhteyttä Tervolan suuntaan. Työmatkaliikenteen on arvioitu suuntautuvan Rovaniemelle (70 %) ja Ranualle (30 %). Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa on kuitenkin mukana yhteystarve Tervolaan. Mahdollinen tieyhteys tulee ottaa huomioon YVA-menettelyssä liikennevaikutusten sekä sosiaalisten vaikutusten kautta. Ranuan kunnan perusturvalautakunnalla ei ole huomauttamista Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Suhangon kaivoshankkeen suunnittelualueella ovat voimassa vuonna 2001 vahvistettu Rovaniemen maakuntakaava ja vuonna 2010 vahvistettu Rovaniemen vaihemaakuntakaava. Lapin liitto on käynnistänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan sekä Su-hangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan laatimisen. Vireilletulokuulutukset julkaistaan maaliskuussa 2013. Alustavan aikataulun mukaan Rovaniemen ja Itä- Lapin maakuntakaava olisi hyväksyttävänä vuoden 2015 lopussa ja vaihemaakuntakaava toukokuussa 2014. Tervolan kunnan puolella on voimassa Länsi-Lapin seutukaava. Länsi- Lapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa 26.11.2012 ja kaava on saatettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vahvistuessaan Länsi-Lapin maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin seutukaavan. Arviointiohjelman kappaleessa 2.2 on mainittu Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan käynnistyminen. Ko. kohtaan tulisi lisätä myös Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan käynnistyminen ja alustava aikataulu. Sivulla 20 on kerrottu, että vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma olisi yhtä aikaa asetettu nähtäville ympäristövaikutusten arviointiohjelman kanssa. Vaihemaakuntakaavan osalta vireilletulokuulutus ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen julkaistaan 17.3.2013. Vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto on kuitenkin tarkoitus pitää nähtävillä samaan aikaan arviointiselostuksen kanssa. Arviointiohjelman mukaan alueelta tulee toiminnan aikana 60 Mt marginaalimalmia. Marginaalimalmia on tarkoitus rikastaa toiminnan loppupuolella. Onko marginaalimalmilla vaikutusta kaivoksen esitettyyn toiminta-aikaan? Kappaleen 5.3.4 mukaan vaihemaakuntakaavan tehtävänä on arvioida erityisesti hankkeen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Kappaleeseen voisi lisätä, että vaihemaakuntakaavassa ratkaistaan kaivoshankkeen alueidenkäytölliset edellytykset. Kappaleeseen 6.5 muut kaivoshankkeet tulisi lisätä vireillä oleviin kaivoshankkei-

4 7. Lapin aluehallintovirasto siin Soklin kaivoshanke Savukoskella ja Mustavaaran kaivoshanke Taivalkoski / Posio. Kappaleessa 8.5 kaivoksen sulkemisen osalta tulisi huomioida hydrometallurgisen jäännössakka-altaan ja marginaalimalmialueiden vaikutukset vesistöihin. Lapin liiton virasto esittää, että Lapin pelastuslaitokselta tulisi pyytää lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta. Arviointiohjelmassa on tuotu hyvin esille paitsi välittömät niin myös välilliset terveyshaitat, jotka hankkeesta mahdollisesti voivat aiheutua. Myös sosiaalisten vaikutusten arviointi on riittävän kattava. Poikkeuksellisten olosuhteiden (esim. rankkasateet) vaikutukset ovat arviointiohjelmassa jääneet vähemmälle huomiolle. Muilta osin Lapin aluehallintovirastolla ei ole huomauttamista 8. Liikennevirasto Liikennevirastolla ei ole YVA-ohjelmaan lausuttavaa. Ohjelmassa todetaan, että vaikutukset liikenteelle tullaan arvioimaan nykytilannetta ja kaivoksen laajentamisen aiheuttamaa muutosta vastaavasti. Alueella ei ole rautatie- eikä vesiliikennettä. Maanteiden osalta lausunnon antaa tarkemmin Lapin ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualue eli L-vastuualue. 9. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu huolellisesti ja perusteellisesti. Siinä on tarkasteltu monipuolisesti kaivoshankkeen mahdollisia vaikutuksia alueen luontoon, ja ohjelma perustuu laajaan tutkimusaineistojen hyödyntämiseen. Perusteellisuus onkin välttämätöntä, koska laajin kaivoshankkeen toteutusvaihtoehto käsittää tuhansien hehtaarien alueen ja toiminta voi kestää yli 30 vuotta. RKTL ottaa tässä lausunnossaan kantaa arviointiohjelmassa esitettyihin kaivoksen kala-, poro- ja riistavaikutuksiin ja muistuttaa aiemmin Suhangon kaivoshankkeesta annettujen lausuntojensa merkityksestä. Kuten YVA-ohjelmassa todetaan, kalaston osalta tärkeimmät seikat ovat Simojoki ja sen luontaisesti lisääntyvä lohikanta sekä Ruonajoen latvan luontainen, geneettisesti eriytynyt purotaimenkanta. YVA-ohjelmassa ei ole kuitenkaan erikseen mainittu sitä, että Suomen lajien uhanalaisuus 2010 -luokituksen mukaan Simojoen lohikannan tila arvioidaan vaarantuneeksi ja Ruonajoen taimenkannan tila erittäin uhanalaiseksi. Tutkimuslaitoksen mielestä tämä luokitus ja sen edellyttämät erityistoimenpiteet tulee kaivostoiminnan suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa ottaa huomioon niin, että näiden kalakantojen olemassaolo ei vaarannu nykyisestään edes poikkeustilanteissa. Toiminnan vaikutuksia tulee arvioida ajantasaisella seurannalla riittävällä tarkkuudella.

5 Kaivospiiri ja kaivostoimintojen alue sijaitsevat pääosin Simojoen vesistöalueella lähimmillään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä Simojoesta, mistä johtuen kaivosalueella tapahtuvat vesistöpäästöt ja ympäristöriskit muodostavat uhan Simojoen vedenlaadulle ja kalastolle. Koska Simojoen lohikanta on ainoa kokonaan Suomen alueella lisääntyvä luonnonlohikanta, sen säilymisen varmistaminen tulee ottaa riittävällä painoarvolla mukaan arvioitaessa hankkeen edellyttämän Simojoen Natura-arvioinnin tarvetta. Simojoen vesistön alueella selvityksiä kalastosta ja kalastuksen nykytilasta on esitetty tehtäväksi tarpeellisessa laajuudessa, ja tietämys lisääntyy suunnitellun kalastustiedustelun ja vesistövaikutusarvioinnin avulla. Sen sijaan Kemijoen osalta vaikutusarviot ovat puutteelliset, kun otetaan huomioon joen suuri merkitys merialueen kalastukselle ja velvoiteistutusten laajuus. Samoin Kemijoelle suunnitellut lohen kotiutustoimet kalatiehankkeineen ovat jääneet huomiota vaille. Kaivoshankkeissa eräs keskeisimmistä suunnittelutehtävistä on varautua poikkeuksellisten olosuhteiden esiintymiseen vuosikymmeniä kestävän toiminnan aikana. Kuten YVA-ohjelmassa mainitaan, tällaisia voivat olla esimerkiksi erittäin kuivat tai sateiset vuodet, kemikaalivahingot tai vesienkäsittelylaitteiden vioittuminen. Kaivostoiminnan mittasuhteet huomioon ottaen on varauduttava lisäksi siihen, että kaikkia suurista sivukivi-, jäännössakka- ja rikastushiekkamääristä aiheutuvia lyhyt- ja pitkäaikaispäästöjä ei voida pilottikokeilla tai mallinnuksilla täysimääräisesti ennakoida. Jotta ongelmat voidaan ajoissa havaita ja korjata, seurannassa tarvitaan tutkimuslaitoksen käsityksen mukaan jatkuvatoimista vedenlaatuseurantaa tärkeimmissä kaivosalueelta tulevissa joissa. Kemijoen valuma-alueelle johdettavat prosessivedet saattavat muodostaa merkittävän uhan Talvivaaran kaivoksen kaltaisen katastrofin sattuessa. Varsinkin poikkeustilanteissa myös Simojoen vesistöalueelle voi kohdistua ennakoitua suurempaa vesistökuormitusta tai esiintyä hydrologisia muutoksia. Varautumista katastrofitilanteisiin ja niistä aiheutuvia seuraamuksia ei ole tuotu selkeästi esille YVA-ohjelmassa kalaston osalta, vaikka vesistövaikutusten kohdalla korostetaankin mahdollisia onnettomuustilanteita ja niiden vaikutuksia vesimääriin ja veden laatuun. Arviot katastrofitilanteiden vaikutuksesta kalakannoille olisivat tärkeitä sekä Simojoen että Kemijoen valuma-alueiden osalta. Muualta Suomesta saatujen tulosten mukaan kaivostoiminnan vesistövaikutukset voivat jatkua jopa vuosikymmeniä kaivostoiminnan päättymisen jälkeen kaivosten täytyttyä vedellä. Kaivoskuilujen pohjalla vesi voi muututtua hapettomaksi ja sen ph voi laskea. Tällöin veteen saattaa liueta haitallisia metalleja ja ravinteita, jotka voivat kuormittaa vesistöä kauan. YVA-ohjelmassa tulisi esittää selkeä suunnitelma siitä, miten ja kuinka pitkään vedenlaadun ja muiden ympäristövaikutusten seurantaa ja haittojen eliminoimista jatketaan kaivostoiminnan loputtua. Tutkimuslaitoksen käsityksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi kuvata, millaisia suunnitelmia on alueen maisemoinnista ja uudelleen käytöstä. Tulisi esittää, voidaanko louhoksia hyödyntää esimerkiksi

6 uimapaikkoina, kalanviljelyssä tms. ja palautuvatko alueen käyttöoikeudet kaivostoimintaa edeltävälle tasolle. Purotaimenten määrä Ruonajoessa on pienentynyt huomattavasti. Luonnonkantaa voitaisiin tukea istutuksilla ja varmistaa kannan säilyminen mahdollisimman hyvin myös kaivostoiminnan aikana. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi esittää, miten RKTL:n Perämeren toimipaikassa säilytyksessä olevaa purotaimenten emokalastoa voitaisiin ylläpitää ja hyödyntää. Kuorinkilammenojan yläosa säilynee kaivostoimintojen ulkopuolella kaikilla toimenpidevaihtoehdoilla. Se riittänee turvaamaan sikäläisen purotaimenkannan olemassaolon, vaikkakin riskejä on olemassa puron pienuuden, kannan pienen yksilömäärän ja erilaisten satunnaisvaikutusten takia. Toiminnan aikana ja sen jälkihoidossa on varmistettava kannan säilyminen ja Ruonajoen alueella on taattava elinkelpoiset olosuhteet kaivostoiminnan jälkeen. Metsästys- ja riista-asioiden osalta ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi kaivosalueen laajuus huomioon ottaen selvittää tarkemmin toiminnan vaikutukset riistaan, esim. hirvikantaan ja mahdollisiin suurpetoihin. Estääkö hanke hirvien vaelluksia, onko alue hirvien talvilaidunta tai onko alueelta havaintoja karhujen talvipesistä? YVA-ohjelman ulkopuolelle on jäänyt metsästys ja siihen liittyvät seikat. Arviointiin tulisi sisällyttää mm. tiedot siitä, millainen metsästyspaine alueella on, miten kaivos rajoittaa metsästystä ja kuinka laaja tulee metsästyskieltoalue olemaan kaivoksen toimiessa. Myöskään marjastusta ei ole huomioitu, vaikka sillä on paikkakuntalaisille huomattava merkitys sekä rahallisesti että ihmisten elinoloja ja viihtyvyyttä lisätessään, kuten metsästykselläkin. Nämä seikat tulee huomioida YVA-selostuksessa, koska kaivostoiminta lopettaisi edellä mainitut toiminnot käytännössä kokonaan. Porotalouden osalta Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen arviointiohjelmassa on esitetty lyhyesti perustiedot niistä paliskunnista, joita kaivoshanke koskee (Isosydänmaa ja Narkaus). Arviointiohjelmassa on myös tiiviisti kuvattu ne asiat, joihin tullaan kiinnittämään huomiota arvioitaessa hankkeen vaikutuksia porotalouteen. Porotalouteen kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmiä ja niiden toteuttamistapaa on kuvattu pääpiirteissään. Tutkimuslaitos katsoo, että porotaloudesta YVA-ohjelma sisältää, vaikkakin verrattain lyhyesti kuvailtuna, ne asiat, joihin tulee kiinnittää huomiota arvioitaessa kaivoshankkeen vaikutuksia. RKTL näkee tärkeänä, että Suhangon kaivoshankkeen laajuuden ja mittavuuden vuoksi porotalouteen liittyvä perustieto hankealueen käytöstä ja merkityksestä poronhoidossa sekä poronhoitoon liittyvä infrastruktuuri kaivoksen vaikutusalueella tulee selvittää riittävän monipuolisesti. Samoin RKTL katsoo, että YVA-prosessin aikana tulee kartoittaa ja arvioida tarpeeksi laajasti ja monipuolisesti niitä todennäköisiä vaikutuksia ja haittoja, joita kaivoshanke poronhoidolle aiheuttaa. Näitä vaikutuksia voivat olla tärkeiden laidunalueiden menetykset tai laidunten käytön vaikeutuminen, porojen luontaisen liikkumisen ja vuodenaikaiskierron häiriintyminen,

7 10. Geologinen tutkimuskeskus poronhoitotöiden hankaloituminen sekä poroaitojen ja muiden rakennelmien käytön vaikeutuminen tai niiden poistuminen käytöstä. RKTL korostaa sitä, että kyseisten asioiden selvityksissä tukeudutaan myös saatavilla oleviin porotalouden paikkatietoaineistoihin ja tutkimustietoon sekä tarvittaessa tutkimuksen tai muiden asiantuntijatahojen tekemiin asiantuntija-arvioihin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos näkee sosiaalisten vaikutusten arviointiin sisältyvän pienryhmätyöskentelyn ja erilaisten kyselyiden olevn osaltaan hyvä menetelmä selvittää ja kartoittaa paikallisten ihmisten näkemyksiä niin poro-, kala- kuin riista-asioissakin. Kaivosyhtiö on saanut ympäristöluvan toiminnalleen vuonna 2005. Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan kaivostoiminnan aloittamista Suhangossa voimassaolevaa ympäristölupaa ja kaivospiiriä laajempana. Suunniteltu hanke sisältää Konttijärven ja Ahmajärven louhosten laajentamisen sekä uusien louhosten Suhanko Pohjoisen, Vaaralammen ja Tuumasuon käyttöönoton. Tunnollisuutta noudattaen ja riittävää asiantuntemusta hyödyntäen arvioinnilla on mahdollista tuottaa hyvä tulos Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen ympäristövaikutuksista. Ohjelmassa mainitut selvitettävät asiat ja niiden selvittämiseksi suunnitellut toimenpiteet ovat kattava kokonaisuus. Kallioperägeologinen osuus on asiantuntemuksella kirjoitettu. Siinä on tuotu selkeästi esille Suhangon kallioperä ja sen kivilajit sekä niiden yhteys Portimon kerrosintruusiokompleksiin. Selvityksessä on käytetty hyvin hyväksi alueella aiemmin tehtyjä laajempia kartoituksia sekä yksityiskohtaisempia tutkimuksia, joista merkittävän osan on tehnyt Geologian tutkimuskeskus (GTK). Maaperätutkimuksissa on tukeuduttu sekä GTK:n aiemmin tekemiin yleiskarttamittakaavaisiin kartoitustuloksiin että kaivosalueella kairauksin, tutkimuskuopin ja maatutkalla tehtyihin maapeitteen paksuusmittauksiin ja maaperän kerrosrakennetutkimuksiin. Varsinaisella selvitysalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. GTK:n tekemissä maaperägeologisissa tutkimuksissa alueen läheltä on löydetty pohjavesiesiintymiä sekä sora- ja hiekkavaroja, joita voidaan käyttää hyväksi kaivoksen rakentamisvaiheessa. Maaperägeologiset tulokset on esitetty alueelta tehdyissä maaperäkartoissa. Arviointiohjelmassa esitetään myös toimia, joilla tultaisiin selvittämään maaperän pinta- ja pohjavesien tämänhetkinen tilanne. Selvityksessä on tehty alustavia pohjaveden virtausmalleja lähinnä olemassa olevan tiedon ja maanpinnan korkeusmallin avulla. Koska laajennusalueelta ei ole tehty tarkempia hydrogeologisia selvityksiä, se tulisi kartoittaa yksityiskohtaisemmin pohjaveden jakajien ja virtaussuuntien selvittämiseksi. Syvenevät avolouhokset ja niiden kuivana pito vaikuttavat lähialueilla pohjaveden pinnan tasoihin ja virtaussuuntiin.

8 11. Paliskuntain yhdistys Selvityksessä vähemmälle merkitykselle ovat jääneet maaperän ja pohjaveden geokemialliset tutkimukset. Pintamaiden ja sivutuotteiden läjityksellä voi olla vaikutusta maaperän ja veden kemialliseen laatuun. Maaperän, vesien sekä puro- ja järvisedimenttien osalta tehdyillä geokemiallisilla tutkimuksilla pystytään tarvittaessa luotettavasti erottamaan luonnolliset ominaisuudet ja kaivostoiminnan vaikutukset toisistaan. Geologian tutkimuskeskus ei ole tehnyt alueella yksityiskohtaisia geokemiallisia tutkimuksia, mutta Suhangon ympäristöä on tutkittu osana laajoja alueellisia kartoituksia. Niiden tuloksia on esitetty esim. seuraavissa julkaisuissa, joita kannattaa jatkotyössä käyttää hyväksi. Bölviken, B.; Bergström, J.; Björklund, A.; Kontio, M.; Lehmus-pelto, P.; Lindholm, T.; Magnusson, J.; Ottesen, R.T.; Steenfelt, A.; Volden, T.; 1986. Geochemical Atlas of Northern Fennoscandia, Scale 1:400 000. Geological Surveys Finland, Norway and Sweden. 19 s. + 155 kartaketta. Koljonen, T. (toim.); 1992. Suomen geokemian atlas, osa 2: moreeni. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 218 s. + 11 liitettä. Sarala, P.; Rossi, S. 2006. Rovaniemen - Tervolan alueen glasiaalimorfologiset ja -stratigrafiset tutkimukset ja niiden soveltaminen geo-kemialliseen malminetsintään. Tutkimusraportti 161. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 115 s. Gold Fields Arctic Platinum Oy suunnittelee Suhangon kaivoksen laajennusta. Alueella on tehty YVA-arviointi vuosina 2001-2004 ja toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 2005. Nyt selvitetään rikasteen jatkojalostusta Suhangossa sekä aluellisesti laajempaa toimintaa. Hanke sijoittuu Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen alueelle ja sillä on mahdollisia vaikutuksia myös Simon puolelle. Arvioitavana ovat Ve0+ (nykyisen luvan mukainen toiminta), jossa hyödynnettäisiin Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset (toiminta-aika 11-12 v, aluevaraukset noin 12 km 2 ), Ve 1, jossa em. louhokset olisivat laajempia ja lisäksi Suhanko Pohjoinen (toiminta-aika 23 v ja aluevaraukset noin 24 km 2, lisäksi Ylijoen ja Kotiojan siirto) sekä Ve2, jossa edellä mainittujen lisäksi kaivettaisiin Vaaralampi ja Tuumasuo (32 vuotta, noin 31 km 2, lisäksi Ylijoen ja Kotiojan siirto sekä Vaaralammen ja Suhankojärven pohjoisosan kuivatus). Suunnittelualue sijoittuu Isosydänmaan ja Narkaus paliskuntien alueelle. Kummankin paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä on 2000. Isosydänmassa poronomistajia oli 69 ja Narkauksessa 79 poronhoitovuonna 2011 2012. Poronhoito on merkittävä elinkeino alueella. Alueen paliskuntien poronhoito perustuu luonnonlaitumien ympärivuotiseen hyödyntämiseen. Poroelinkeinon huomioiminen kaavoituksessa

9 Poronhoitolaki (PHL) on erityislaki, joka tulee ottaa huomioon kaavoituksessa ja muussa poronhoitoalueella tapahtuvassa toiminnassa. Poronhoidon kannattavuuden edellytys on vapaa laidunnusoikeus. Se on tarkoitettu ja tunnustettu pysyväksi oikeudeksi ja turvattu lain tasoisella säädöksellä. Se tarkoittaa porolle oikeutta ottaa ravintonsa vapaasti luonnosta (PHL 3 ), poikkeukset on lueteltu laissa. Poronhoitolaissa (53 ) säädetään myös että suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. Neuvotteluiden lähtökohtana tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin, ei pelkkä kuuleminen. Poronhoitolain ja muun lainsäädännön lisäksi poroelinkeinoa turvataan myös valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Niissä todetaan, että Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. MRL:n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Osa kaivosalueesta on Lapin liiton valtuustossa hyväksytyn Länsi-Lapin maakuntakaavan alueella. Sen yleismääräyksissä todetaan: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Kaivoksen vaikutukset Hankkeella tulee kaiken kaikkiaan olemaan selviä, merkittäviä vaikutuksia porojen laidunnukseen, laidunten käytettävyyteen sekä Narkauksen ja Isosydänmaan paliskuntien poronhoitoon. Kaivos tulee viemään laidunalueen viidesosalta Isosydänmaan paliskunnan poroista. Alueella on kesälaitumia, talvilaitumia, vasoma-alueita sekä poronhoidon toiminnallisia alueita, kuten vasanmerkintäpaikkoja. Kaivos vaikuttaa suoraan noin 15 poromiesperheen elinkeinoon. Heidän poroistaan osa tai kaikki laiduntavat alueella. Välittömien vaikutusten lisäksi aiheutuu välillisiä vaikutuksia, kun porot joutuvat siirtymään muualle. Laidunten poistuessa käytöstä aiheutuu laidunnuspainetta muualle paliskunnan alueelle. Paliskuntien alueella on jo kymmenittäin laajoja turvetuotantoalueita, jotka vievät yhteensä tuhansia hehtaareja kesälaitumia. Laitumien riittävyys niiden poistuessa tällä vauhdilla on kyseenalaista ja huolestuttavaa. Näin ollen näiden paliskuntien alueella ei voida sanoa, että kesälaitumet olisivat merkitykseltään vähäisempiä kuin talvilaitumet. Porojen laidunkierron muuttuessa paliskunnat joutuvat elämään useita porosukupolvia epävarmassa tilassa, ennen kuin laidunnus vakiintuu uusille alueille. Tämä aiheuttaa lisätöitä ja -kustannuksia poronhoitajille. Myös teuraspainot ja vasatuotto voivat laskea merkittävästi ravintokilpailun kiristymisen vuoksi (vrt. Metlan tutkimus Rovajärvellä). Kaivostoiminnasta tulee lisäksi aiheutumaan porovahinkoja. Kaivosalue (louhokset, rikastushiekka-altaat ym.) itsessään on vaarallinen poroille.

10 Myös kaivoksen kuljetukset tulevat aiheuttamaan lisävahinkoja, joita ei täysin korvaa liikennevahingoista saadut korvaukset. YVA-ohjelma Poronhoidon nykytilaa alueella kuvataan vielä varsin suppeasti. Alueen merkitystä paliskunnille ei ole selvitetty. Nykytilan dokumentointi on tärkeää mm. vaikutusten arvioinnin onnistumiselle sekä vaikutusten seurannalle. YVA-ohjelman mukaan nykytilan kuvaus tullaan päivittämään arviointimenettelyn aikana. Yhdistyksen tiedossa on, että paliskuntien kanssa on mm. käyty pienryhmäkeskusteluita ja paliskunnilla on alueella myös porojen GPS-pantoja, joita aiotaan hyödyntää arvioinnissa. Poronhoitoa aiotaan YVA-ohjelman mukaan tarkastella kaivosalueella sekä sen lähiympäristössä sekä vaikutuksia yleispiirteisemmin koko paliskuntien alueella. Liikennevahingot arvioidaan erikseen. Paliskuntain yhdistys katsoo, että vaikutuksia on tärkeää arvioida riittävän laajalla alueella, jotta kaikki vaikutukset tulevat huomioiduiksi. Jos vaikutuksia arvioidaan koko paliskunnan tasolla, saadaan mm. selville alueen merkitys paliskuntien toiminnalle sekä voidaan seurata vaikutusketjua, jonka kaivoksella tai sen lähialueella tapahtuva muutos saa aikaan muualla (esim. mihin porot väistyvät? mitä siellä aiheutuu?). Poronhoitoon kohdistuvia vaikutuksia aiotaan selvittää osana sosiaalisten vaikutusten arviointia. Poronhoitoa varten on perustettu oma pienryhmä, jossa on edustettuna alueen paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys. Luetellut aineistot vaikuttavat riittäviltä, samoin menetelmät. Arvioinnissa aiotaan myös etsiä keinoja haittojen lieventämiseen. YVAohjelman mukaan myös yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa tullaan arvioimaan (mm. Narkaus, Penikat). Tämä yhteisvaikutusten arviointi tulee muistaa myös poronhoitoon kohdistuvien vaikutusten osalta. Lisäksi tulee ottaa huomioon muut maankäytön aiheuttamat kumulatiiviset vaikutukset. Erityisesti turvetuotanto on vähentänyt laidunresursseja alueen paliskunnissa. Alueen paliskuntia ei olla YVA-ohjelman mukaan kutsuttu YVAn ohjausryhmään. Paliskunnilta voi siten jäädä saamatta tietoa hankkeen vaiheista ja muihin vaikutustyyppeihin kohdistuvista vaikutuksista. Jos paliskuntia ei kutsuta jatkossakaan, tulee näiden tietojen välittyminen varmistaa muutoin. Esim. pienryhmätapaamisissa ei ole aikaa käsitellä muita vaikutuksia kuin poronhoitoon kohdistuvia. Kuitenkin esim. pöly vaikuttaa porojen ravintokasveihin sekä liikkumiseen ympäröivillä alueilla (lumitilanne voi muuttua). Kaikissa muissa poronhoitoalueen kaivoshankkeissa paliskunnat ovat olleet mukana ohjausryhmässä. Alueella paljon liikkuvina poronhoitajilla on myös muuta arvokasta tietoa luonnonolosuhteista ym. alueella. Kaivosyhtiöllä ja paliskunnilla on sopimus nykyisen ympäristöluvan mukaisen kaivostoiminnan haittojen korvaamisesta ja vaikutusten seurannasta. Tämä on positiivista. Sopimusta tuntematta ei voi sanoa, onko sovittu esim. porojen turvaamisista aitaratkaisuilla ym. haittojen minimointiin pyrkivistä keinoista. Mikäli ei, tulee niistä sopia. Jatkossa tulee

11 lisäksi muistaa, että sopimukseen täytyy päästä myös laajempimuotoisen kaivostoiminnan osalta. YVA-selostuksessa tulee esittää malli myös poronhoitoon kohdistuvien vaikutusten seurannasta. Paliskuntain yhdistys muistuttaa, että YVA-menettelyn ja alueen muun suunnittelun jatkovaiheissa tulee huomioida poronhoitolaki ja valtioneuvoston alueidenkäyttötavoitteiden määräys turvata poroelinkeinon harjoittamisen edellytykset. Isosydänmaan ja Narkaus paliskuntien kanssa tulee sopia haittojen kompensoinnista, minimoinnista sekä hankkeen seurannasta myös kaivoksen laajennuksen yhteydessä. 12. Fingrid Yhtiöllä ei ole huomautettavaa laaditusta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. 13. Museovirasto Museovirasto antaa lausuntonsa arkeologisen kulttuuriperinnön suhteen Tervolan kunnan osalta ja rakennetun kulttuuriympäristön asiassa koko hankealueelta. Tervolan kunnan puoleisella hankealueella on tiedossa neljä kiinteää muinaisjäännöstä. Ne käyvät ilmi hankeympäristön nykytilaa käsittelevästä YVA-ohjelmasta muutamien hankealueen ulkopuolisten arkeologisten kohteiden tapaan. Muinaisjäännökset on paikannettu Lapin maakuntamuseon selvityksessä vuonna 2002. Sittemmin täydennyksiä on pidetty aiheellisina ja ne on osittain tehty 2011. Varsinaista päivitettävää arkeologista inventointia ei Tervolan osalta ole aiemmin arvioitu erityisen tarpeelliseksi. Kaivoksen laajennuksen alue on Tervolan kunnan osalta sekä kaivospiiriä että samanaikaisesti lausunnolla olevaa osayleiskaavan muutosehdotusta laajempi. Kaksi koillisinta YVA-alueen muinaisjäännöstä sijoittuu tälle laajemmalle YVA- hankealueelle, kaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Hankkeen vaikutuksia arvioitaessa YVA-ohjelmassa on otettu esille myös vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön. Sen mukaan alueella toteutetaan arkeologinen inventointi 2013. Vaikutukset tullaan arvioimaan aiemman tiedon ja inventoinnin tulosten perusteella. Selvityksestä tulee käydä ilmi myös työhön käytetty aika sekä inventoidut alueet kartoilla esitettyinä. Koska valvova viranomainen on Museoviraston ohella Lapin maakuntamuseo, tulee työssä myös olla yhteydessä maakuntamuseoon ja toimittaa tiedot sen käytettäväksi. Rakennetun ympäristön ja maiseman suojelun osalta Museovirastolla ei ole huomautettavaa ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan. Hankkeen Ranuan kunnan puolelle sijoittuvan arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta toimivaltainen viranomainen ja lausunnonantaja on Lapin maakuntamuseo.

12 14. Metsähallitus Lapin luontopalvelut Gold Field Arctic Platinum Oy:lla (GFAP Oy) on voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa kaivostoiminnan aloittamiseksi Suhangon alueella. Luvan mukainen vuodessa louhittava ja rikastettava malmimäärä on 10 miljoonaa tonnia. YVA-menettely käynnistettiin, koska GFAP Oy suunnittelee kaivostoiminnan aloittamista Suhangossa voimassa olevaa ympäristölupaa ja kaivospiiriä laajempana. Kaivostoiminnan edellyttämä 220 kv voimajohdon rakentaminen käsitellään erillisessä YVA-menettelyssä. Metsähallituksen asema lausunnon antajana Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamia maa- ja vesialueita. Vesistövaikutusten kannalta keskeisessä asemassa ovat kaivostoimintojen alueella sijaitsevat Ylijoki, Yli-Portimojärvi sekä prosessivesien purkuvesistönä toimivat Konttijärvi-Konttijoki-Vähäjoki. Nämä vesialueet ovat osittain Metsähallituksen hallinnassa. Metsähallitus maanhaltijana ja luonnonsuojelualueiden hoitajana lausuu seuraavaa: Kokonaisuudessa YVA-ohjelmassa on toiminnan laajennuksen ympäristövaikutuksia käsitelty varsin kattavasti. Metsähallitus esittää joitain tarkennuksia YVA-ohjelmaan: Arvioitavat vaikutukset ja arviointimenetelmät YVA selostuksessa tulisi esittää kaivoshankkeen vaarantamien kasvilajiesiintymien tuhoutumisen todennäköisyys ja mahdolliset lieventävät toimenpiteet. Myös uhanalaisten lintujen pesäreviirien tuhoutumisen todennäköisyys ja lieventäviä toimenpiteitä tulisi käsitellä. Vesien käsittely YVA-ohjelmassa vesien käsittelytarpeita ei ole vielä arvioitu tarkemmin. Vesistöille aiheutuvat vaikutukset ovat keskeisimpiä kaivoshankkeen vaikutuksia, eri vesienkäsittelymenetelmien vertailu on tärkeä sisällyttää YVA-selostukseen. Myös vesienkäsittelyyn liittyvien toimintojen, mm. pintavalutuskenttien tarkempi sijainti tulisi esittää YVA-selostuksessa. Vaikutusten arviointi vesistöt, pohjaeläimet Raportissa kuvaillaan hyvin vaikutusalueen vesistöjen nykytilanne. Aikaisemmista, vuosien 2002 ja 2003, pohjaeläinselvityksistä on havaittu sellaisia päiväkorentolajeja, jotka ovat äärimmäisen harvinaisia (H. fusca) tai Suomesta virallisesti havaitsemattomia (P. dispar). Näistä lajeista H. fusca on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR), mutta on oletettavaa, että Suhangon havainto on väärinmääritys. Koska näytteitä ei ole säilytetty, on määrityksen varmistaminen mahdotonta. Olemassa olevaan tietämykseen perustuen on pidettävä todennäköisenä, että kumpaakaan

13 lajia ei esiinny kaivoksen vesistövaikutusalueella. On valitettavaa, että vuonna 2012 otetuista pohjaeläinnäytteistä ei YVA-ohjelmasta annettavaa lausuntoa kirjoitettaessa ole saatavissa tietoja. Jokihelmisimpukasta todetaan, että sitä ei ole havaittu alueelta (selvitetty 2002). Selvitysalueeseen ei kuitenkaan kuulunut Ruonajoen latvaosa. Kuitenkin raportin mukaan Ruonajoen latvaosa on lajille mahdollista elinaluetta, mutta lajia ei sieltä havaittu. Raportin perusteella (s. 88) jää epäselväksi, miten jokihelmisimpukan esiintymistä Ruonajoen latvoilla on selvitetty. Lisäksi sivulla 141 todetaan, että lisäselvityksiä tämän lajin suhteen ei alueella tarvita. Koska asia ei tule selkeästi ilmi YVAohjelmasta, olisi YVA-selostuksesta selvittävä yksityiskohtaisesti miten lajia on etsitty Ruonajoen latvoilta tai tehtävä erillinen kartoitus ko. vesialueella. Pohjaeläinnäytteenottoa voidaan pitää riittävänä ympäristövaikutusten seurantaan ja arviointiin. Natura-arviointi Natura-arviointi on esitetty tehtäväksi YVA-menettelyn yhteydessä, mikäli se tarveharkinnan perusteella katsotaan tarpeelliseksi. Arvioinnin kohteena ovat Simojoen (FI130 1613) Natura-alueen luonnonarvoille aiheutuvat vaikutukset. Jo tarvearviointi -vaiheessa on tarpeen huomioida, että vaikutukset tulevat arvioiduiksi luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti yhdessä muiden hankkeiden kanssa, koska Simojoen vesistöalueella on runsaasti mm. turvetuotantoalueita, jotka vaikuttavat veden laatuun. Arvioinnissa on tarpeen huomioida myös se, että Simojoki kuuluu vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaiseen suojelualuerekisteriin. Direktiivin liitteen IV mukaan suojelualueiden rekisteriin on mm. sisällytettävä sellaiset elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet, joilla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää niiden suojelun kannalta, mukaan lukien lintudirektiivin (92/43/ETY) ja luontodirektiivin (2009/147/EY) nojalla määritellyt keskeiset Natura 2000 alueet. Simojoen Natura-alueen rekisteriin liittämisen perusteena ovat olleet alueella esiintyvä luontodirektiivin luontotyyppi Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit sekä kalasto mm. lohi ja jokihelmisimpukka. Suojelualueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta on huomioitava myös Konttikivalon ja Pitkälammen suojelumetsälle aiheutuvat vaikutukset. Kyseiset alueet ovat edustavia vanhojen metsien alueita, joissa esiintyy runsaasti uhanalaisia kääväkkäitä, jotka voivat olla herkkiä erityisesti ilman kautta tuleville epäpuhtauksille. Kaivoksen vaikutuksia arvioitaessa olisi tarpeen huomioida myös Takalammen länsi-, pohjois- ja eteläpuolella oleva Tainijärven ympäristön laaja luonnontilainen suoalue. Alueen suot on suojeltu Metsähallituksen omalla maakäyttöpäätöksellä. Alueella on rehevähköjä keskiravinteisia soita. Kohde on arvokas luonnontilainen suokokonaisuus, jota on esitetty soidensuojeluohjelman mahdolliseksi täydennyskohteeksi. Jotta syksyllä 2012 käynnistyneen soidensuojeluohjelman täydennyksen yhteydessä tehtävässä valtakunnallisesti merkittävien soiden valinnassa voidaan

14 15. Säteilyturvakeskus huomioida alueiden luonnontilaa muuttavat toimet, tulisi YVAselostuksessa esittää arvio Suhangon kaivoksen vaikutuksista myös ko. alueeseen. Asuin- ja lomarakennukset Kaivoksen lähiympäristön loma-asuntoja selvitettäessä ja hankkeen aiheuttamia muutoksia arvioitaessa on huomioitava Metsähallituksen Laatumaan hallinnassa oleva Pitkäjärven vuokrakämppä. Seuranta Metsähallitus edellyttää, että YVA-selostuksen seurantaa käsiteltäessä huomioidaan kaivostoiminnan aiheuttaman kiintoaineen kertyminen taimenen ja harjuksen kutusoraikoille. Säteilyturvakeskukseen on ilmoitettava sellaisten luonnonvarojen laajamittaisesta hyödyntämisestä, joiden uraani- tai toriumpitoisuus on suurempi kuin 0.1 kilogrammaa tonnissa. Ilmoituksen perusteella Säteilyturvakeskus asettaa toiminnan säteilyturvallisuutta koskevat vaatimukset ja määrää tarpeellisista selvityksistä ja toimenpiteistä. Suhangon malmin, sivukiven, rikastushiekkajätteiden tai vesien radioaktiivisuudesta ei YVA-ohjelmassa ole vielä tietoja. STUK tekee kaivosyhtiön tilauksesta ympäristön radiologisen perustilaselvityksen, jonka välituloksia voidaan hyödyntää ympäristövaikutusten arvioinnissa. Perustilaselvityksessä analysoidaan seuraavia luonnon radioaktiivisia aineita: uraani (U-238, U-235), torium (Th-228), radium (Ra-226, Ra-228), lyijy (Pb-210), polonium (Po-210 ja radon (Rn-222) erilaisista ympäristönäytteistä kuten jokivesi, jokisedimentti, järvivesi, järvisedimentti, näkinsammal, kalanliha, marjat, poronliha, pohjavesi, malmi, rikastushiekkajäte, sivukivi ja maaperä. Hankkeen tuloksena saadaan tietoa Suhangon ympäristön radioaktiivisuustasosta ennen kaivostoiminnan aloittamista. Säteilyturvakeskuksella ei ole muuta huomautettavaa arviointiohjelmaan. Liitteenä lausunnon perustelumuistio. 16. Lapin ELY-keskus, kalatalousviranomainen Kalatalousviranomainen edellyttää, että ympäristövaikutusten arvioinnissa kaivoksen laajennuksen vaikutusalueen kalasto- ja kalastusvaikutukset selvitetään yhtäläisesti sekä Simojoen että Kemijoen vesistön osalta. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa on täydennettävä siten, että siitä käy selville, miten Ylijoen siirrosta ja Kotiojan uudelleen linjauksesta niiden rakennus- ja toiminnan aikana aiheutuvat kalasto- ja kalatalousvaikutukset Ylijoessa ja sen alapuolisessa Portimojärvessä ja Simojoessa arvioidaan.

15 Muilta osin kalatalousviranomaisella ei ole huomautettavaa arviointiohjelmasta. Perustelut: Arviointiohjelmassa on Ylijoen siirtoa ja Kotiojan uudelleen linjausta lukuun ottamatta otettu huomioon riittävällä tavalla hankkeen kalasto- ja kalatalousvaikutukset olemassa olevaan ja arviointia varten hankittavaan tietoon perustuen. Ohjelman mukaisessa vaikutusarvioinnissa kiinnitetään huomiota kalojen elinolosuhteisiin kaivoksen kuormitushuippujen aikana ja lisääntymiskierron kriittisinä ajankohtina. Vaikutuksia Simojoen vesistöön arvioidaan myös kaivoksen ja turvetuotannon yhdysvaikutusten osalta. Ruonaojan eriytynyt taimenkanta huomioidaan erikseen. Kaivoksen vaikutusalueen kalojen käyttökelpoisuutta ihmisravinnoksi arvioidaan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Ohjelmassa esitetyn mukaisesti toteutettuna ympäristövaikutusten arviointi antaa kattavan kuvan kaivoksen laajennuksen vaikutuksista kalastoon, kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen sekä kaivoksen vaikutusalueen läheisyydessä että laajemmin Simojoen ja Kemijoen vesistöissä. Kalatalouden osalta arviointiohjelmaa ei näin ollen ole tarpeellista tarkistaa tai täydentää muilta kuin Ylijoen siirron ja Kotiojan uudelleen linjauksen kalasto- ja kalatalousarvion osalta. 17. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 18. Lapin luonnonsuojelupiiri ry. YVA-selostuksessa olisi hyvä kuvata patojen rakentamisen yleisperiaatteet, kuten alustavat patotyypit, käytettävät materiaalit sekä rakentamisen vaiheistus. Myös alustavat vakavuustarkastelut olisi hyvä tehdä jo YVA-vaihessa. Vakavuustarkasteluilla varmistettaisiin patojen toteuttamiskelpoisuus ja nyt YVAssa esitettyjen tilavarausten riittävyys. Kappaleessa 5.3.10 on kuvattu patoturvallisuuden viranomaisvalvontaa ja lupamenettelyä. Rakennuslupa padoille myönnetään muun lain mukaisen lupakäsittelyn yhteydessä, yleensä joko ympäristöluvassa tai vesilain mukaisessa luvassa. Vaikka patoturvallisuuslain mukaan patojen rakentamiselle ei myönnetä varsinaista rakennuslupaa eikä padon rakennussuunnitelmia hyväksytä päätöksellä, tulee patoturvallisuusasetuksen (313/2010) 4 :n mukaan padon omistajan toimittaa patoturvallisuusviranomaiselle padon suunnitelmat ennen padon rakentamisen aloittamista, jotta patoturvallisuusviranomaisella on mahdollisuus todeta teknisten turvallisuusvaatimusten toteutuminen padon rakennustyön eri vaiheissa. Suhangon kaivoksen laajennuksen YVA-ohjelma on huolellisesti tehty ja siitä saa hyvän kuvan tulevasta toiminnasta sekä tehtävistä selvityksistä. Teksti on sujuvaa luettavaa ja pääosin selkeästi kirjoitettu. Etenkin sosioekonomisten vaikutusten selvittämiseen on paneuduttu poikkeuksellisen hyvin. Vaikkakin ohjelman liitteeksi olisi voinut laittaa asukas-

16 ja sidosryhmille annettu kyselylomake sekä haastattelukysymykset. Mutta ohjelmassa oli myös joitakin epäselvyyksiä ja puutteita. Termistö Luku 5.2 olisi ollut selkeämpi, mikäli sen yhteydessä olisi ollut luvussa 3.5 esitelty kuva 3-2. Lisäksi luvussa 3.5. käytetään tulevaisuuden toimenpiteistä kerrottaessa vanhan lain aikaisia termejä. Johdanto- tai 3.5 luvun alussa olisi ollut hyvä käydä lyhyesti läpi vanhan ja uuden kaivoslain käyttämien termien vastaavuus. Selvityksessä otettava huomioon 1.5.2013 voimaan tuleva kaivannaisjäteasetus YVA-ohjelmassa viitataan muutamassa kohtaa (mm. s. 64) kaivannaisjäteasetukseen 379/2008 ja sen muutokseen 717/2009. 1.5.2013 tulee voimaan uusi kaivannaisjätteitä koskeva asetus 190/2013, joka korvaa 379/2008 annetun asetuksen. YVA-selvityksessä tulisi ottaa huomioon jo tämän uuden asetukset velvoitteet. Mahdollisten radioaktiivisten aineiden käyttäytyminen rikastusprosessissa Erityisen hyvä asia on, että alueella tullaan tekemään radiologinen perustilanselvitys. Lisäksi YVA-selostuksessa tulisi kertoa, ovatko malmion seassa mahdollisesti esiintyvät luonnon radioaktiiviset aineet (esim. uraani) ongelma rikastusprosessissa. Ja mikäli on, joudutaanko se erottamaan siitä vai ei ja mitä mahdollisia pitoisuuksia voi jäädä sivukivikasoihin, rikastushiekka-altaaseen ja hydrometallurgiseen jäännössakkaaltaaseen. Lisäksi tulisi kertoa, mitä niille tapahtuu vuosikymmenien kuluessa em. altaissa. Vesitase ja mm. pintavalutuskentät Sivukivi-, turve- ja moreenialueiden vedet on alustavien vesitasekuvien 4-2 (VE1) ja 4-3 (VE2) mukaan tarkoitus johdattaa laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien kautta vesistöihin Konttijärven ja Ahmavaaran osalta. Lisäksi Suhanko-Pohjoisen vedet johdetaan vain laskeutusaltaiden kautta. Kaavioista ei käy selville miksi Tuumasuon ja Vaaralammen louhoksilta ei ole vesien ohjausta? Kaavioista ei käy myöskään selville, mihin vesistöön Suhanko-Pohjoisen aluevedet johdetaan? Ympäristö.fi sivulla todetaan pintavalutuskentistä seuraavaa: Pintavalutusmenetelmä soveltuu valumavesien puhdistusmenetelmäksi keskimäärin 50 % suunnitteluun otettavista turvetuotantoalueista, koska sen käyttöönoton edellytyksenä on luonnontilaisen suoalueen olemassaolo turvetuotantoalueen läheisyydessä. Pintavalutuskenttä toimii parhaiten kesäaikana, jolloin biologinen toiminta on tehokkaimmillaan. Kevät- ja syystulvien aikana puhdistusteho on todennäköisesti heikompi kuin kesällä ja tulva-aikana voi osa kenttään sitoutuneista ravinteista huuhtoutua kentältä. Pintavalutuskenttien toimintaikä on noin 10-15 vuotta. Tarkoitetaanko ohjelmassa vastaavanlaisia pintavalutuskenttiä kuin mitä

17 turvetuotannossa käytetään? Turvesoiden osalta on käytännössä todettu, että ne eivät ole riittäviä puhdistamaan tuotantoalueelta tulevia vesiä etenkään talvella ja tulva-aikaan niiden puhdistusteho on lähes olematonta. Selvityksessä olisi syytä merkitä suunnitellut pintavalutuskentät karttoihin ja kuvata niiden toimivuus esim. riittääkö pintavalutuskentät koko kaivostoiminnan ajan ja ilmeisesti vielä kaivoksen sulkemisen jälkeenkin tarvitaan vesien puhdistamista vuosia. Lisäselvitykset Ohjelmasta ei löydy tietoa kuka on tehnyt raakkuselvitykset, miten ne on tehty ja mihin ne ovat perustuneet? Selostuksessa nämä tiedot on syytä antaa. Natura-selvitys tulee tehdä ilman muuta Simojoen osalta. Lisäksi selostuksessa tulisi kertoa tarkemmin, miksi Ylijoen siirto ja Kotiojan uudelleenlinjaus ovat tarpeellisia ja miten tämä vaikuttavat mm. Ylijoen alueella pesiviin saukkoihin. Luvussa 8.2 todetaan, että kaivospiirin arvioitu vaikutusalue on 5 km ja selvitysalue on 10 km. Natura-alueista Tuiskukivalon närheikkö sijaitsee 4 km päässä ja Saariaapa-Hattuselkä 9,5 km päässä, joten vaikuttaisi todennäköiseltä, että niistäkin on tehtävä Natura-selvitys. Jälkimmäisessä on mm. lintudirektiivin liitteen I lintuja ja luontodirektiivin II lajeja, joihin voi vaikuttaa melu ja pölylaskeumat. Samoin Tuiskukivalossa on myös lintudirektiivin liitteen I ja II lajeja. Pölyvaikutusten ennaltaehkäisy Pöyry on Kainuussa aikaisempien räjäytysten pölyvaikutusten käytännön kokemusten vuoksi rajannut tarkastelun Talvivaaran laajennuksen selvitystyössä 40 km:n säteellä, joten kannattaa ottaa oppia Talvivaarasta. Selostuksessa on myös kerrottava, miten pölyvaikutuksia ehkäistään räjäytysten aikana. Ilmastonmuutos otettava huomioon monin tavoin YVA-lain mukaan hankkeen kasvihuonepäästöt pitää selvittää. Ohjelmassa kerrotaankin, että ajoneuvoliikenteen, räjäytysten ja kattilalaitoksen päästöt selvitetään. Ohjelmassa todetaan myös sivulla 95, että poikkeuksellinen piirre Suhangon alueella on huomattavan paksut maapeitteet ja, että alueella esiintyy pääasiassa eloperäisiä maalajeja paksuine turvekerroksineen. Keskimääräinen turvesuohehtaari sisältää yli 4000 tonnia hiilidioksidia (GTK 1993, Suomen turvevarat), joten olisi syytä myös laskea kuinka paljon syntyy hiilidioksidipäästöjä kun hankealueen maat kuoritaan pois. Talvivaara on varmaan herättänyt niin kaivosyhtiöt kuin viranomaisetkin kiinnittämään enemmän huomiota poikkeuksellisen runsaisiin sateisiin, mutta poikkeuksellinen kuivuus pitää myös ottaa huomioon ja käsiteltävä selostuksessa. Kesä 2006 oli poikkeuksellisen kuiva ja ympäristö.fi

18 sivun mukaan päävesistöjen virtaamat olivat elokuussa koko maassa selvästi tavanomaista pienempiä, vain 30-60 % keskimääräisestä. Mikäli ilma on hyvin pitkään kuiva ja tuulinen, voidaan joutua tilanteeseen, jossa joudutaan jätekasoja yms. kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Myös tällaiset tilanteet tulee ottaa huomioon riskikartoituksissa. Runsaiden sateiden lisäksi tulee ottaa huomioon myös lämpötila kaikessa toiminnassa. Vesistö, pöly- ja melupäästöjä on arvioitava erikseen jokaisena vuodenaikana (kevät, kesä, syksy ja talvi). Selostuksessa on kerrottava, miten pitkät pakkasjaksot vaikuttavat mm. vesitaseeseen. Samoin on otettava huomioon, että poikkeuksellisia vuosia voi tulla useita peräkkäin. Veden laatu luku Luvussa 7.2.3 olisi ollut hyvä esittää havaitut eri vesistöjen pitoisuudet taulukkomuodossa luettavuuden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi. Samassa taulukossa olisi hyvä esitellä myös ko. aineen normiluvut/rajaarvot vertailun helpottamiseksi. Selostuksessa näiden tietojen helppotajuisuuteen voisi siis kiinnittää huomiota. Pohjaeläimet luku Sivulla 86 todetaan, että alueella löydettyjen harvinaisten lajien (Habrophlebia fusca päiväkorento ja Perlodes diaspar koskikorento) näytteitä ei ole säilytetty ja että niiden esiintyminen alueella on joka tapauksessa epätodennäköistä. Eli ohjelmassa epäillään näiden lajien lajinmäärityksen oikeellisuutta. Eikö löydy mitään dokumenttia, mistä vesistöstä ja alueelta nämä lajit on löydetty? Tai eikö voida kysyä selvityksen tehneiltä henkilöiltä, muistavatko he mistä ne on otettu? Vai epäilläänkö, että vuoden 2002 kartoituksen tehneet henkilöt eivät ole olleet ammattitaitoisia ja lajitunnistukset ovat siis olleet vääriä? Ohjelmassa kuvattu tilanne herättää paljon kysymyksiä, jotka on syytä tarkentaa selostuksessa. Taloudelliset vaikutukset kunnille Yleensä YVA-selostuksissa kerrotaan, että hanke tuo kuntaan työpaikkoja ja tilauksia yrittäjille. Usein viitataan mm. Ruralia-instituutin tekemään raporttiin vuodelta 2009, jossa käsitellään kaivosalan aluetaloudellisia vaikutuksia elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Myöhemmin mm. Lapin yliopisto on todennut, että esimerkiksi työllistävyysarviot ovat olleet yläkanttiin. Kun tarkastellaan kaivoskuntien kriittisiä (liite) tunnuslukuja, näyttäisi siltä, että kaivoskunnat velkaantuvat. Resurssimme eivät ole riittäneet selvittämään velkaantuvatko ne nopeammin ja enemmän kuin muut Lapin kunnat. Joka tapauksessa mm. Lapin Kansa on uutisoinut, että Sodankylä ja Ranua ovat ottaneet velkaa kaivoshankkeiden vuoksi. 5.3.13 Lapin Kansa uutisoi, että Yara Suomi Oy:n mahdollisesti tekemä myönteinen Soklin kaivospäätös merkitsee Savukoskelle uusia kaava-alueita ja asuntoja se-

19 19. Isosydänmaan paliskunta kä palveluvarustuksen parantamista. Tämä tarkoittanee, että Savukoski ottanee lisävelkaa. Kittilän kunnassa sijaitsee Suurikuusikon kultakaivos. Marraskuussa 2011 pidetyssä seminaarissa Kittilän kunnanjohtaja kertoi, että kaivoksen työntekijöistä vain noin puolet maksavat veronsa Kittilän kunnalle. MOT-ohjelman (27.8.12) mukaan Suurikuusikon kaivos teki voittoa viime vuonna 58 miljoonaa euroa. Vielä kaivosyhtiö Agnico-Eagle ei ole kuitenkaan maksanut lainkaan yhteisöveroa kunnalle. Arviot joskus tulevaisuudessa mahdollisesti maksettavasta yhteisöverosta kunnalle ovat liikkuneet 3-6 miljoonan euron tasolla. Koska kunnat velkaantuvat kaivoshankkeiden vuoksi, tulisi niiden saada jonkinlainen korvaus jo hankkeista ja etenkin kaivoksista. YVA-selvityksessä tulisikin tarkastella realistisesti kaivoksen tuomia vaikutuksia Ranuan kunnan ja lähikuntien talouteen. YVA-selostuksessa tulisi kertoa, milloin aikaisintaan kaivosyhtiö alkaa maksaa yhteisöveroa ja arviota siitä kuinka paljon. Lisäksi selostuksessa voisi jo kartoittaa onko kunnassa alan osaavia yrityksiä ja aikooko kaivosyhtiö käyttää paikallisia vai onko heillä jo omat palveluketjut luotuna. Vaikutukset porotalouteen ovat hankkeen selostuksessa esitettyjä paljon suuremmat. Viime vuodelta paliskunnalla on käytettävissä gps-pankojen paikkatiedot, jotka osoittavat porojen asumisen alueella. Huomattava määrä alueella palkivista poroista kuuluu Isosydänmaan paliskuntaan ja alue on erittäin tärkeä tälle porokannalle. Eteläisellä poronhoitoalueella kesä- ja syyslaitumet ovat erittäin tärkeitä poronlihan teurastuoton kannalta. Ainoastaan pohjoiseen Suomeen mentäessä talvilaidunten merkitys korostuu. Porot ovat tarhauksessa talviajan, mutta on huomattava, että tämä aika on vain 3-4 kuukautta vuodessa, muun ajan porot ovat luonnossa ja kulkevat vapaasti. Varsinkin aika ennen vasontaa ja noin heinäkuun loppupuolelle saakka on erittäin tärkeä, jotta vaatimet voivat olla rauhassa ilman häiriötekijöitä pienten vasojen kanssa. Vaikka ko. alue paliskunnan kokonaispinta-alasta on pieni, niin tämän alueen porokannan todennäköisesti täytyy siirtyä muualle ja mikä se alue on ja kuinka paljon tulee jäämään asutuksen sekaan on vain arvailujen varassa. Paliskunnan kannalta on erityisen tärkeää katsoa laiduntilannetta kokonaisuutena eikä vain käsittelyssä olevan kaivosalueen laajennuksen osalta. Paliskunnan laidunalueilla sijaitsee jo huomattava määrä turvesoita, jotka omilta osiltaan vähentävät ruokamaita. Lisäksi mielestämme on otettava jo tässä vaiheessa huomioon Penikkain ja Siikakämän esiintymät, jotka todennäköisesti tullaan rikastamaan Suhankoon rakennettavissa rikastamoissa. Myöskin alueelle tulevat tiestöt ovat sekä ympäristölle että porotalouden kannalta haitallisia. Kuinka paljon koko kaivoskokonaisuuden vaikutuksesta porokolarit tulevat lisääntymään jää nähtäväksi? Yksikään poronomistaja ei tätä toivo.