Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätys ja vesiensuojelu 5.5.2015 TERVETULOA! 7.5.2015
Iltapäivän ohjelmassa 1) Maaseudun kehittämisohjelma - työkaluja kehittämiseen / Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM 2) Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön / Tarja Haaranen, Luke 3) Maaseutuohjelman vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksen hallinnointi / Seppo Jaakonmäki, V-S ELY-keskus 4) Avointa keskustelua ja ideointia Minkälaisia ravinteiden kierrätyksen hankkeita tai hankeyhdistelmiä Saaristomeren valuma-alueelle tarvitaan? Tervetuloa! 2
Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.5.2015
Ravinneneutraali kunta -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kaksivuotinen (2015-2016) kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää uusi Ravinneneutraali kunta - toimintamalli (brändi). 4
Ravinneneutraali kunta -hanke Kartoitetaan mahdollisuudet ja puutteet alueella syntyvien orgaanisten ravinteiden kierrätyksessä Etsitään eri alojen yhteistyönä käytännön ratkaisuja, jotka tukevat ympäristön ja talouden kannalta kestäviä ravinteiden kierrätyksen menetelmiä Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa (2012-2015) 5
Ravinneneutraali kunta -hanke Kuuden pilottikunnan työn kautta eteenpäin: Pori, Nakkila, Taivassalo, Mynämäki, Vehmaa ja Turku Yhdeksän teemaa: Putsarilta hyötykäyttöön Haja-asutuksen jätevedet Biojätteet Eläinsuojasta pellolle Hyvät viljelykäytännöt Teollisuusravinteet Veneily Biokaasulaitos Hankinnat Lisäksi edistetään teemoihin liittyvää ympäristöyrittäjyyttä ja tuodaan esille hallinnollisiin käytäntöihin ja taloudellisiin ohjauskeinoihin liittyviä parannus- ja kehittämisehdotuksia. 6
Ravinneneutraali kunta -hanke Hankkeen ensimmäinen vuosi (2015) painottuu kuntaorganisaatioiden ravinteiden kierrätystyön edistämiseen. Toisena vuonna (2016) panostetaan kuntaorganisaatioiden lisäksi yritystoimijoihin ja toimintamallin kehittämiseen brändiksi sekä aiheeseen liittyvien hallinnollisten käytäntöjen ja taloudellisten ohjauskeinojen ongelmien ja mahdollisuuksien kartoitukseen ja parannus- ja kehitystyöhön. Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden tulosten jalkauttaminen ja luodun Ravinneneutraali kunta -brändin kehitys ja markkinointityö on suunniteltu tehtävän hankkeen kolmantena vuotena (2017), jolle on haettu erikseen rahoitusta Ravinteiden kierrätys on resurssiviisautta! 7
Ota yhteyttä Sanna Tikander, koordinaattori 0295 023 019, sanna.tikander@ely-keskus.fi Janne Heikkinen, erityisasiantuntija 0295 023 029, janne.heikkinen@ely-keskus.fi Hankkeen Internetsivut: www.ymparisto.fi/ranku Hankkeen esite: https://www.doria.fi/handle/10024/103544 8
Biotalouden keinoin kohti ilmastokestävyyttä - BILKE Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.5.2015
BILKE-hanke Käynnistyy kesällä 2015. Rahoittaja MMM (rahoitus vuodelle 2015) Tavoitteet varautua ilmastonmuutokseen edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamista bioenergialla edistää ympäristöyrittäjyyttä sekä uusien teknisten innovaatioiden ja toimenpiteiden kehittämistä ja käyttöön ottoa toimia sateenvarjona Mynälahden hankkeille edistää ravinteiden kierrätystä 10
Ilmastokestävyys ja ilmastonmuutokseen varautuminen Ilmastonmuutos -> kuivuuden ja tulvien aiheuttamat ongelmat, vesien ravinnekuormituksen kasvu Arvioidaan skenaarioiden perusteella tulevia sääilmiöitä ja suunnitellaan varautumis- ja sopeutumistoimet Tarkasteltavat alueet: Paimionjoki, Sirppujoki, Mynäjoki ja Mynälahden ympäristö Ensisijaisia toimenpiteitä toteutetaan valituilla alueilla Laaditaan ilmastonmuutoskestävyyden arviointiperusteet Tarkastellaan mallinnuksilla toimien vaikutusta sisävesien ja Saaristomeren ravinnekuormitukseen 11
Bioenergia Pyritään vaikuttamaan hajautetun ja keskitetyn energiantuotannon valintoihin niin, että fossiilinen energia korvataan biokaasulla ja puulla Pyritään vaikuttamaan puun tuotanto- ja hyödyntämistapoihin niin, että vesiin kohdistuvat haittavaikutukset minimoidaan (ohjaus, neuvonta) Hankkeiden aktivointi ja koordinointi Kohdealue Mynälahden ympäristö Esitetään hanketarpeita sekä arvioidaan ja kommentoidaan maaseutuohjelmasta rahoitettavien hankkeiden tavoitteita ja suunnitelmia Laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa 12
Ympäristöyrittäjyys ja -teknologia Uusia ratkaisuja ja uutta teknologiaa tarvitaan mm. ilmastonmuutosta koskeviin sopeutumiskeinoihin ravinteiden kierrätykseen Tarvitaan tietoa kustannuksista, rahoituskeinoista sekä menetelmistä ja kokemuksista Orgaanisten ravinteiden kierrätys Yhteistyötä RANKU-hankkeen ja muiden ravinnekierrätyshankkeiden kanssa Yhteistyötä myös hoitokalastushankkeiden kanssa (vähäarvoiset luonnonkalat hyötykäyttöön, ravinteiden poisto vesistöistä kalojen mukana) 13
Katsaus Varsinais-Suomen orgaanisten ravinteiden tilanteeseen Janne Heikkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.5.2015
Saaristomeren valuma-alueella Hyödyntämiskelpoisten raaka-aineiden tonni- ja ravinnemäärät Orgaaninen aines Orgaaninen aines t/v Fosfori (P) t/v Typpi (N) t/v Lanta 1 366 000 1 200 5 500 Jätevesilietteet 93 000 320 570 Sako- ja umpikaivolietteet 9 000 2 3 Teolliset orgaaniset jätteet 30 000?? Erilliskerätty biojäte 36 000 40 200 Suojavyöhykenurmet 7 000 5? Luonnonhoitopellot 15 000 10? Ruovikot 164 000 250 2 500 Maatalouden kasvijätteet 720 000 570 3 300 Yhteensä 2 440 000 2 400 12 000 Lähde: Ravinteiden käytön yleissuunnitelma 15
Kanat Top 3 Eläintuotantojakauma V-S:n alueella V-S:n kotieläintilojen osuus kaikista maatalousja puutarhayrityksistä vain 15 % vuonna 2013 (Suomen alhaisin) Siitä huolimatta valtakunnallisesti: Kunta Kpl (1.4.2013) 1. sija Loimaa 542 677 2. sija Laitila 317 294 3. sija Somero 304 810 Sianlihan tuotanto Top 10 Kunta Milj. kg 2. sija Loimaa 12,60 5. sija Vehmaa 7,96 8. sija Somero 5,85 Vehnän (31,8 %) ja rypsin (16,1 %) osuus Suomen suurin vuonna 2013 Lähde: Tiken maataloustilastot 16
Lantafosforin yli- tai alijäämä Saaristomeren valuma-alueen ympäristössä (Ylivainio ym, 2014) Varsinais-Suomen alueella Vehmaa (>15 kg/ha), Taivassalo ja Oripää (10-15) Uusikaupunki, Laitila ja Koski TI (5-10) Lähde: Ylivainio K., Sarvi M., Lemola R., Uusitalo R. ja Turtola E. 2014. Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports 124. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf 17
Aika siirtyä sanoista tekoihin Käytännön läheistä Ratkotaan asioita ongelmien kautta Tiedon siirtäminen käytännön toimintaan Ennakkoasenteiden muuttaminen Yhteistyötä Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Kehitetään kannattavuutta ja lisätään osaamista 18
Kolme kysymystä 1. Mitkä ovat ravinteiden kierrätyksen suurimmat ongelmat Varsinais-Suomessa? 2. Minkälaisia toimia niiden ratkaisemiseen tarvitaan? 3. Minkälaisia hankkeita Varsinais-Suomessa tulisi toteuttaa (mitkä tavoitteet, mitkä sektorit ja toimijat mukana, millä alueilla jne.)? 19