SÄH 2009 TILAPALVELUJEN SUUNNITTELUOHJEISTO SÄHKÖSUUNNITTELU Talo 90 rakennusosat H ja J Sähkö-, tele- ja tietojärjestelmät PÄIVITETTY 20.4.2009 MUUTOKSET ESITETTY TUMMENNETTUNA KURSIVOITUNATEKSTINÄ
SÄH 2009 JOHDANTO YLEISTÄ Tässä suunnitteluohjeistossa on kuvattu tavoitteellisia suunnitteluratkaisuja Tilakeskuksen rakennushankkeita varten. Laaditut suunnitteluohjeet kattavat kaupungin julkiset rakennukset; koulut / päiväkodit, terveydenhoitorakennukset jne. Ohjeita voidaan soveltaen käyttää myös peruskorjaussuunnittelussa. Tämä suunnitteluohjeisto täydentää Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, RTkortistoa sekä RYL-asiakirjoja. Tarkoitus on ollut määritellä tavoitteellisia, ja suositeltavia rakentamistapoja sekä teknisiä ratkaisuja. Ohjeistoon kuuluvat osiot kaikista suunnittelualoista (ARK/RAK, LVI, SÄHKÖ, RAU). Suunnittelijan tulee noudattaa tätä suunnitteluohjetta. Mikäli suunnittelija haluaa poiketa näistä suunnitteluohjeista, asia on käsiteltävä suunnittelukokouksissa ja kirjattava suunnittelukokouspöytäkirjaan. Suunnittelu tehdään tietokoneavusteisena, käytettävät suunnitteluohjelmat ovat Auto- Cad -yhteensopivia. Muita ohjelmia käytettäessä tulee siitä sopia rakennuttajan kanssa. Suunnitteluasiakirjojen teknisestä laadusta, suunnitelmien sisällöstä sekä loppuasiakirjojen luovutuksesta on ohjeita Loppuasiakirjojen luovutusohjeessa sekä sen liitteissä. Ohjeet ovat haettavissa Tilakeskuksen Internet-sivuilta osoitteessa http://tilakeskus.ouka.fi/ohjeet. Suunnittelija on velvollinen pitämään yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin ja kunnallisiin laitoksiin, sekä toimittamaan suunnitelmapiirustukset ja muut tarvittavat asiapaperit näiden hyväksyttäväksi niin, että ne hyväksyttyinä ovat käytettävissä rakennustöiden käynnistyessä. Suunnitteluratkaisuja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota elinkaaren aikaisiin kustannuksiin, käyttöarvoon sekä muunneltavuuteen. Suunnitelmissa tulee esittää määritykset riittävän tarkasti yksilöiden, sekä määrittää työselityksessä menettelyt toteutusratkaisun vaihdosta. Työaikainen kosteudenhallinta Suunnittelussa tulee ottaa huomioon erityisesti ne ennaltaehkäisevät toimenpiteet, jotka sisältyvät jokaiselle rakennustyömaalle erikseen laadittavaan kosteudenhallintasuunnitelmaan. Lisätietoja kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta antaa Oulun kaupungin rakennusvalvontavirasto.
SÄH 2009 Energiatalous Suunnitteluratkaisuissa tulee pyrkiä kestävää kehitystä ja energiataloutta tukeviin suunnitteluratkaisuihin sekä huomioida Oulun kaupungin energiansäästösopimusten ja Tilakeskuksen suunnitteluohjeiston mukaiset tavoitteet energiankulutuksen vähentämiseksi. Suunnittelun alkuvaiheessa tulee tarkistaa hankkeen energiankulutukselle asetetut ja/tai asetettavat tavoitteet ja/tai sopia rakennusosakohtaisesti rakenteiden elinkaaritaloudelliset ja eri rakennusosien lämmöneristävyysvaatimukset. Suunnitteluratkaisuissa tulee pyrkiä minimoimaan ulkopuolelta tulevasta lämpökuormasta aiheutuva sisätilojen jäähdytystarve käyttäen mahdollisuuksien mukaan kohteeseen soveltuvaa rakenteellista suojausta. Lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomioita rakenteiden tiiveyteen (tiiveysluku) ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteeseen. Perusparannuskohteissa rakennuskohteen energiataloutta parannetaan toimenpiteillä, jotka korjaustyön kokonaisuuden kannalta ovat tarkoituksenmukaiset toteuttaa. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi yläpohjan lisäeristäminen, ovien ja ikkunoiden lämpöteknisen laadun parantaminen tai ilmanvaihdon ja talotekniikan parantaminen tai uusiminen.
SÄH 2009 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO YLEISET LAATUVAATIMUKSET... 1 YLEISTÄ... 2 H051 Urakkalaskentapiirustukset... 2 H057 Luovutuspiirustukset... 2 H1 Asennusreitit... 2 H101 Kaapelihyllyjärjestelmät... 3 H102 Johtokanavajärjestelmät... 3 H103 Lattiakanava- ja lattiapistorasiajärjestelmät... 3 H107 Putkitus ja rasiointi... 3 H2 Sähkön pääjakelujärjestelmät... 3 H201 Keskijännitejakelu... 3 H202 Pienjännitejakelu... 4 H204 Varavoimajärjestelmä ja -tilat... 5 H206 Ryhmäjohdot... 6 H3 Laitteistojen sähköistys... 6 H4 Sähkönliitäntäjärjestelmät... 7 H401 Pistorasiat... 7 H405 Autonlämmityspistorasiat... 7 H5 Valaistus... 7 H52 Rakennuksen sisävalaistus... 8 H53 Rakennusten ja alueiden ulkovalaistus... 8 H6 Sähkölämmityslaitteet... 9 H602 Sulatukset, sulanapidot ja saattolämmitykset... 9 J0 Sähkötekniset tietojärjestelmät... 10 J101 Puhelinjärjestelmät... 10 J2 Viestintäjärjestelmät... 10 J201 Antennijärjestelmät... 10 J202 Yleinen äänentoisto... 10 J3 Merkinantojärjestelmät... 10 J305 Ajannäyttöjärjestelmä... 10 J4 Sähköiset turvallisuusjärjestelmät... 10 J401 Oviympäristöt ja sähkölukitusjärjestelmät... 10
SÄH 2009 J403 Rikosilmoitusjärjestelmä... 11 J405 Videovalvontajärjestelmä... 11 J407 Paloilmoitusjärjestelmä... 11 J408 Palovaroitinjärjestelmä...11 J5 Tietoverkkojärjestelmät... 11 J501 Yleiskaapelointijärjestelmä... 11 J7 Automaatiojärjestelmät... 12 LIITTEET: Liite 1, Johtojen ja rasioiden merkinnät
1 (13) YLEISET LAATUVAATIMUKSET Suunnittelijan tulee noudattaa tätä suunnitteluohjetta. Mikäli suunnittelija haluaa poiketa näistä suunnitteluohjeista, asia on käsiteltävä suunnittelukokouksissa ja kirjattava suunnittelukokouspöytäkirjaan. Suunnittelija on velvollinen tekemään kirjallisen selvityksen poikkeamista tähän suunnitteluohjeeseen nähden. Suunnittelu tehdään tietokoneavusteisena, käytettävät suunnitteluohjelmat ovat Auto- Cad -yhteensopivia. Muita ohjelmia käytettäessä tulee siitä sopia rakennuttajan kanssa. Suunnittelija on velvollinen pitämään yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin ja kunnallisiin laitoksiin, sekä toimittaa suunnitelmapiirustukset ja muut tarvittavat asiapaperit näiden hyväksyttäväksi niin, että ne hyväksyttyinä ovat käytettävissä rakennustöiden käynnistyessä. Suunnitteluratkaisuja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Suunnitelmissa tulee määritykset esittää riittävän tarkasti yksilöiden, sekä määrittää työselityksessä menettelyt toteutusratkaisun vaihdosta (esim. lattiamaton materiaali). Suunnitelmia laadittaessa sekä laitevalintoja tehtäessä tulee erityinen huomio kiinnittää laitteiden helppoon käytettävyyteen ja huollettavuuteen (esim. jääkaapit tms.). Huollettavat, suljettavat tai säädettävät laitteet sijoitetaan ensisijaisesti teknisiin tiloihin ja käytäville.
2 (13) YLEISTÄ Sähkösuunnitteluohjeen tarkoitus on esittää Oulun kaupungin rakennuttamissa ja saneeraamissa rakennuksissa käytettävien sähkö- ja teleratkaisujen periaatteet ottaen huomioon asennusten laatu, taloudellisuus, toimivuus, kunnossapito, käyttökustannukset ja elinkaari. Toisin sanoen on tarkoitus esittää tapa toimia Oulun kaupungin kiinteistöjen sähköasennuksia tehtäessä. Tarkoitus olisi myös yhdenmukaistaa asennusratkaisuja ja sitä myöten pienentää esim. kunnossapitokustannuksia. Suunnittelussa tulee pyrkiä löytämään energiataloudellisia ratkaisuja. Valaistuksen ja sähkölämmityksen suunnittelussa tulee valita energiataloudellisia laitteita. Valaistuksen ohjauksessa käytetään tekniikkaa joka mahdollistaa tilojen valaistuksen sammuttamisen tai vähentämisen tiloissa joissa ei ole käyttöä. Suunnittelussa huomioidaan auringonvalon vaikutus tiloihin, pyritään käyttämään valonsäädössä hyväksi esim. vakiovalo ja läsnäolo antureita. Suunnitelmat tehdään ST-kortiston, RYL2002, osa 2 ja voimassa olevien standardien mukaisesti. Tele- ja turvajärjestelmien laajuus ja toiminta ilmenee Oulun kaupungin ko. kohdetta koskevassa hankesuunnitelmasta. Hankintarajat tilapalveluiden ja käyttäjien kesken ohjeet rajapintaliitteessä. H051 Urakkalaskentapiirustukset - tasopiirustukset, mittakaava 1:50 - nousukaavioon merkitään kaapelien pituus ja poikkipinta, jännitehäviö, etusulake sekä liityntäteho - telekaaviot voivat olla joko taso- tai aksonometrisiä piirustuksia, piirrosmerkit tasopiirustuksen piirrosmerkkejä (riittävän suuria), telekaavioiden mittakaavat kohteen mukaan - piirikaaviot esimerkkipiirikaavioita - kaapelivetoluettelo automaatiokaapeleista - hälytyslaitteiden nousukaavio, kaaviossa esitetään SPK, teletilat, VAK:it, ATK-ristikytkentätelineet, teletuslaite ja näiden kaapeloinnit. H057 Luovutuspiirustukset Rakennuttaja tarkastaa luovutuspiirustukset ennen niiden kopiosarjojen tekemistä. H1 Asennusreitit Kaapelihyllyt sekä iv-kanavat ja putket tulee sijoittaa riittävän etäälle toisistaan, erityisesti pystynousuissa (jotta risteilyiltä vältytään). Ryhmäkeskuskomerot samoin kuin telekomerot tulisi sijoittaa eri kerroksissa päällekkäin, jotta kaapeli- ja sähkönjakelureitit ovat suoria ja selkeitä. Maahan asennettavien muoviputkien halk.väh.110 mm, putket varustetaan vetolangoilla. Maahan asennettavat kaapelikaivot betonirengaskaivoja halk. väh. 1000 mm, kaivo varustetaan tiiviillä metallikannella.
3 (13) H101 Kaapelihyllyjärjestelmät Vahvavirta- ja telekaapelit voidaan asentaa joko samalle hyllylle tai eri hyllyille huomioiden häiriöetäisyydet. Kaapelihyllyinä käytetään sinkittyjä teräshyllyjä, toimisto ym. vastaavissa tiloissa käytetään polttomaalattuja teräshyllyjä niissä tiloissa, joissa hyllyt jäävät näkyviin. H102 Johtokanavajärjestelmät Toimisto- ym. vastaavissa tiloissa johtokanavissa on oltava erillinen tila vahvavirta- ja telejohdoille. Johtokanavan materiaali voi olla joko teräs, alumiini tai muovi riippuen kohteesta. H103 Lattiakanava- ja lattiapistorasiajärjestelmät Lattiapistorasioiden, joihin asennetaan sekä vahvavirta- että telepistorasioita, minimi koko on 200x200. Rasiaan asennetaan vähintään 2 kpl 2-osaisia suko-pistorasioita, joista toinen on tarkoitettu atk-laitteille sekä 1 kpl 1-osaisia RJ45, cat 6-pistorasia ja yksi telerasia varalle (kojerasia). Koulujen ATK-luokkien johdotukset rakennetaan yläkautta kun huonekorkeus on max. 3m. Vältetään lattiarasiointia. H107 Putkitus ja rasiointi Putketonta asennustapaa ei saa käyttää. Suunnitelmissa on huomioitava varaputkien määrä (esim. sähköpielestä, rakennuttaja ilmoittaa määrän ja poikkipinnan). H2 Sähkön pääjakelujärjestelmät Yleistä Suunnittelija selvittää L1-vaiheessa kiinteistön liittymän (arvioidun liitäntätehon perusteella); liitetäänkö kiinteistö pien- vai suurjänniteliittymänä sähkönjakeluyhtiön verkkoon ja näihin ratkaisuihin perustuen varaa riittävät tilat sähköpääkeskukselle ja tarvittaessa muuntajalle. Suunnittelija selvittää L1-vaiheessa tarvittavien teletilojen tarpeen sekä kiinteistön liittämisen ulkopuolisiin televerkkoihin. H201 Keskijännitejakelu H2012 Keskijännitekojeistot H2013 Muuntajat ja muuntajatilat
4 (13) Keskijännitekojeisto- ja muuntajatilat sijoitetaan riittävän etäälle pysyvistä työpisteistä (esim. em. tilan yläpuolelle ja seinän taakse ei kiinteitä työpisteistä) huomioiden RYL 2002 osa 2:n, ST- kortiston ja voimassa olevien standardien ohjeet. Tilan valaisimet on sijoitettava niin, että valaisimien huolto onnistuu kojeiston ja muuntajan ollessa jännitteisiä. Tilaan asennetaan 1kpl 2-osaisia shuko -pistorasia ja tilan maadoitukset tehdään standardin mukaisesti. Keskijännitekojeiston mittaukset (jännite, virta, teho, loisteho ja energia) asennetaan suurjännitekojeistotilan ulkopuolelle (esim. pääkeskustilaan ts. tilaan, jonne kiinteistönhoitaja pääsee). H202 Pienjännitejakelu H2021 Pienjänniteliittymä H2023 Pääkeskus ja pääkeskustila Suunnittelija määrittelee L1-vaihessa sähköpääkeskustilan mitat, huomioiden kaikkien tilaan asennettavien kojeiden vaatimat asennus- ja huoltotilat (esim. pääkeskus, mahd. ryhmäkeskus, kompensointi, hälytyskeskukset ym.). Suunnittelijan on otettava huomioon, että pääkeskustila tulee riittävän etäälle esimerkiksi lämmönjakohuoneesta, jotta vältyttäisiin risteilyiltä. Pääkeskushuoneeseen asennetaan päämaadoituskisko, johon asennetaan standardin mukaiset maadoitukset. Pääkeskukseen asennettaan impulssi kwh mittari - kwh mittarilta impulssi yhteys keskitetylle valvonnalle (VAK) - kwh mittarille asennetaan puhelinyhteys 63A:sta lähtien - mittari asennetaan 2ek alustalle H2024 Muut keskukset Keskuksen materiaali voi olla joko metalli tai muovi. Ryhmäkeskustilaan asennetaan 1 kpl 1-osaisia shuko -pistorasia (16A) sekä 1kpl 3x16A:n pistorasia. Varalle jäävien tulppa- ja kahvasulakkeiden määrä ryhmäkeskuksissa on 30 % käyttöön tulevien sulakkeiden määrästä. Varalle jäävien johdonsuoja-automaattien määrä ryhmäkeskuksessa on 30 % käyttöön tulevien automaattien määrästä (jaettuna käyttöön tulevien sulakkeiden nimellisvirtojen suhteessa). Eri sähkönjakelujärjestelmät: normaalisähkö, varmennettu sähkö, katkoton sähkö (UPS) erotetaan samassa keskuksessa toistaan eri väreillä sekä rajauksella: - normaalisähkökeskuksen väri valmistajan vakioväri - varmennettu sähkö (katkos <15s) RAL 5007 (sininen) - varmennettu sähkö (katkos <0,5s) RAL 3011 (punainen) - katkoton järjestelmä (UPS) RAL 2000 (oranssi)
5 (13) - turvasyötön IT järjestelmä RAL 6025 (vihreä) Jokainen pesukone-, lattialämmitys- jne. lähtö asennetaan oman vikavirtasuojakytkimen perään. Vikavirtasuojakytkin asennetaan siten, että sen voi koestaa myös henkilö, joka ei ole sähköalan ammattihenkilö. Sulanapitolämmitysten vikavirtasuojakytkimistä otetaan hälytystieto, joka viedään joko keskitettyyn valvontaan (VAK) tai hälytyskeskukseen. Monimittarikeskus sijoitetaan komerotilaan tai varustetaan lukittavalla suojakaapilla, jossa ovi on upotettu. Monimittarikeskuksen lukitus sarjoitetaan sähkölaitoksen ja huoltomiehen avaimelle. H2025 Pääjohdot, maadoitukset ja potentiaalitasaukset Pääjohdot ovat joko MCMK-, AMCMK- tai AMMK-kaapeleita (huomioiden poistumistiemääräykset). H2026 Maadoitukset ja potentiaalitasaukset Kaapelihyllyjä ja johtokanavia ei yleensä maadoiteta, elleivät erityiset syyt sitä edellytä. Potentiaalitasauksia käytetään siellä missä standardit sitä vaativat. Suunnittelija tekee piirustukset eri tilojen maadoituksista. H2027 Sähkön laadun parantaminen Pääkeskuksen yhteyteen asennetaan automaattinen estokeloilla varustettu kompensointiparisto, jonka koko määräytyy arvioidun loistehon mukaan. Suunnitelmissa varataan tila mahdolliselle lisäkompensointiparistolle. Uudisrakennuksissa kiinteistön ollessa normaali käytössä tehdään urakoitsijan toimesta sähkön laadun analysaattorimittaus(viimeistään 1 vuositakuutarkastus) jossa todetaan sähkön laadun taso ja kompensointipariston riittävyys. H204 Varavoimajärjestelmä ja -tilat Suunnittelija selvittää L1-vaiheessa varavoimakonehuoneen tilat, huomioiden koneen aiheuttaman melun, pakokaasut, korvausilman, kuljetuksen ym. ohjeiden määrittelemät seikat. Varavoimakoneen käyttötila on varsinaisesta varavoimakonehuoneesta erillinen käyttötila, josta on näköyhteys varavoimakoneeseen. Käyttötila on äänieristettävä varavoimakonehuoneesta. Varavoimakonehuone ja varavoimakoneen käyttötila varustetaan melun vähentämiseksi akustoinnilla. Varavoimakone tulee olla automaattisesti tahdistuva. Varavoimakoneen takuuaikainen huolto sisällytetään urakkasuoritukseen. H2043 UPS-järjestelmä ja tilat Suunnittelija selvittää L1-vaiheessa UPS-laitteiden tarvitsemat tilat sekä akkujen painot. Oikosulku- ja kosketusjännitesuojausten kannalta UPS-laitteisto on hyvä sijoittaa rakennuksessa keskeisesti.
UPS-laitteisto varustetaan ohituskytkennällä, joka sallii UPS:n huollon UPS-verkon ollessa jännitteinen. H206 Ryhmäjohdot Uppoasennukset tehdään putkellisina asennuksina. Ryhmäjohtojen merkinnässä käytetään Oulun kaupungin ohjetta (liite 1). H2065 Kellari- ja yhteisten tilojen johdotukset Kellarikäytävien seinissä johdotukset tehdään uppoasennuksena tai vaihtoehtoisesti pinta-asennuksena, porrashuoneissa johdotukset tehdään pääsääntöisesti uppoasennuksena. Johdot suojataan alumiiniputkilla tapauskohtaisesti. H3 Laitteistojen sähköistys H3011 LVI-järjestelmien kaapelointi EMC suojauksen vaatimukset otettava huomioon suunnitelmassa. Moottorikaapeleina käytetään MMJ, MCMK, AMCMK kaapeleita. Moottorikaapeleina välillä taajuusmuuttaja moottori, käytetään MCCMK kaapelia. Pumput ja varapumput ovat pistorasialiitäntäisiä. Taajuusmuuttajien ohituskytkennän tarve harkitaan tapauskohtaisesti. Moottoreiden läheisyyteen asennetaan EMC suojatut turvakytkimet. LVI järjestelmien hälytykset liitetään kaupungin atk verkkoon. Arkipäivisin hälytykset menevät kiinteistönhoitajan käsipuhelimeen, iltaisin ja viikonloppuisin hälytykset menevät Teletus järjestelmään. Ilmanvaihdon hätä seis -painike asennetaan pääsisäänkäynnin tuulikaappiin tai paloilmoituskeskuksen läheisyyteen. Ilmastoinnin hätäpysäytyspainike liitetään keskitetyn valvonnan (VAK) alakeskukseen. Keskitetyn valvonnan keskuksen (VAK) läheisyyteen asennetaan puhelinpiste. H3021.11 Hissit Suunnitelmissa määritellään syöttökaapeli hissin ohjauskeskukselle. Hissikuiluun asennetaan valaistus ja pistorasia. Hälytys viedään hissin toimittajan puhelinyhteyden hissipäivystykseen (puheyhteys). Hissin rinnakkaishälytys viedään Teletus yhteyden kautta vartiointiliikkeeseen. H3021.12 Nosto-ovet, puomit, portit, lastaustasaajat Suunnitelmissa määritellään syöttökaapeli laitteen ohjauskeskukselle. Hälytykset viedään keskitettyyn valvontaan (VAK). 6 (13)
7 (13) H3021.13 Savunpoistopuhaltimet, savunpoistoluukut, palopellit Suunnitelmissa esitetään syöttökaapeli savunpoistopuhaltimien ja luukkujen ohjauskeskukselle. Hälytykset viedään keskitettyyn valvontaan (VAK). Palopeltien tilatiedon vienti keskitettyyn valvontaan harkitaan tapauskohtaisesti. H3021.15 Jätepuristimet Suunnitelmissa esitetään syöttökaapeli jätepuristimen ohjauskeskukselle. Hälytykset viedään keskitettyyn valvontaan (VAK). H3021.16 Pesulalaitteet Suunnitelmissa esitetään pesulalaitteiden syöttökaapelit turvakytkimineen. H4 Sähkönliitäntäjärjestelmät H401 Pistorasiat H4011 Kellari- ja yhteisten tilojen pistorasiat Siivouspistorasioita asennetaan seuraavasti: - vähintään yksi pistorasia (16 A) jokaiseen siivottavaan tilaan - porrashuoneissa pistorasia jokaiseen kerrokseen - kellarikäytävissä pistorasia jokaista alkavaa 10 käytävämetriä kohti Kaikki pistorasiat ovat turvallisuuspistorasioita ja pistorasioissa käytetään iskunkestäviä kestomuovisia peitelevyjä. WC ja kylpyhuoneen pistorasian korkeus lattiasta max. 1800. Porrashuoneissa kaikki rasiat tehdään uppoasennuksina. Koulujen työharjoitteluluokissa (fysiikka, kemia, tekninen työ, tekstiilityö, kotitalous) katosta laskeutuvat (roikkuvat) johdot/pistorasiat/pistorasiakeskukset varustetaan painokuormituksen poistavalla ratkaisulla (vedonpoistojärjestelmä, vaijeri tms.). Koulujen työharjoitteluluokkien pistorasiat varustetaan vikavirtasuojakytkimillä. H405 Autonlämmityspistorasiat Autolämmityspistorasioiden lukumäärä määritellään tapauskohtaisesti (kaava). Autonlämmityspistorasioita ohjataan kiinteistövalvonnan (VAK) kautta tai pienemmissä ryhmissä pylväskohtaisilla kelloilla (kelloa voitava kääntää molempiin suuntiin). Ryhmäjohtojen mitoitus 1000 W/autopaikka. Autolämmityskotelot varustetaan avaimellisella lukolla. H5 Valaistus Valaistustasot määritellään yleisten valaistustasojen suositusten mukaisesti.
Valaistusohjauksen painonapeissa käytetään iskunkestäviä kestomuovisia peitelevyjä. Porrashuoneissa kaikki rasiat tehdään uppoasennuksina. H52 Rakennuksen sisävalaistus H5212.11 Kellari- ja yhteistilojen valaistus Kellari- ja yhteistilat valaistaan elektronisilla liitäntälaitteilla varustetuilla loistelamppuvalaisimilla. Porrashuonevalaisimina käytetään jatkuvaa sammutusta ja sytytystä kestäviä loistelamppuvalaisimia. Valaisimet on sijoitettava kattoon; seinävalaistusta ei sallita lukuun ottamatta porrashuoneen ylintä lepotasoa, jossa valaisin voidaan sijoittaa seinälle. Porrashuoneen valaistus on saatava toimimaan jatkuvasti siivouskytkimien avulla. Ulosmenotasanteen ja tuulikaappien valaistus toteutetaan erillään muusta porrashuoneen valaistuksesta aika ja ir ohjauksena. Valaisimet on varustettava särkymättömillä kuvuilla. Ullakkotila varustetaan kulkuvaloin ja huoltopistorasialla. H5212.13 Toimisto- ym. vastaavien tilojen valaistus Toimisto- ym. vastaavien tilojen valaistus toteutetaan pääsääntöisesti loisteputkivalaistuksena. Valaistus toteutetaan joka ns. suorana tai epäsuorana valaistuksen tai näiden yhdistelmänä ottaen huomioon ko. tilojen eritysvaatimukset. Valaistuksen ohjauksena käytetään joko 0-1 kytkintä tai läsnäolo- ja valoisuusanturia, jokainen valaisin voidaan varustaa myös omalla vetokytkimellä. Halogeenivalaisinta voidaan käyttää korostamaan määrättyjä kohteita. Laajemmissa tiloissa, kuten esimerkiksi auloissa, voidaan käyttää monimetallilampuilla varustettuja valaisimia. Käytävä- ja aulatilojen valaistusta ohjataan päiväaikaan kiinteistövalvonnan kautta aikaohjelmalla, muina aikoina näiden tilojen valaistusta ohjataan ir- ohjauksella tai painonapeilla sekä siivouskytkimillä. Neuvottelu- ym. vastaavat tilat varustetaan valaistuksen säädöllä. H5212.17 Sähkö-, tele, ym. teknisten tilojen valaistus Tekniset tilat valaistaan loistelamppuvalaisimilla. H53 Rakennusten ja alueiden ulkovalaistus H5313.1 Piha- ja pysäköintialueiden valaistus Piha-alueella kulkutiet valaistaan monimetalli- tai suurpainenatrium-valaisimilla. Pihaalueiden valaistus liitetään kiinteistön ohjaukseen. 8 (13)
Autopaikkojen valaistus toteutetaan monimetalli- tai suurpainenatrium-valaisimilla, 1 valaisin alkavaa 8 autopaikkaa kohden. Pylvään korkeus on oltava vähintään 3.5 m ja pylväinä käytetään teräskartiopylväitä. 9 (13) Valaisimien suojakupujen on oltava särkymättömiä. Valaisimien sähkökaapeli liitokset pylvään sisällä tehdään säänkestäviä liittimiä käyttäen. Piha- ja pysäköintialueiden valaistusta ohjataan kiinteistövalvonnan (VAK) hämäräkytkimen tai kiinteistöissä, joissa ei ole kiinteistövalvontaa, erillisen hämäräkytkimen kautta. H5313.2 Jätekatosten ja vastaavien suojien sähköistys Jätekatokset varustetaan valaistuksella, jota ohjataan joko liiketunnistimen tai ulkovalaistuksen hämäräkytkimen avulla. Valaisin on sijoitettava siten, että se valaisee myös sisäänkäynnin. H5613 Valaistuksen säätöjärjestelmät Valaistuksen säätöjärjestelmät voidaan toteuttaa joko 1-10V ohjauksena tai digitaalisäätönä. Jos säätöjärjestelmä käytetään digitaalisäätöä, on valaisimien liitäntälaitteena käytettävä laitetta, joka muistaa ennen jännitekatkoa vallinneen valaistustilanteen. H6 Sähkölämmityslaitteet H602 Sulatukset, sulanapidot ja saattolämmitykset H6021 Ajoluiskalämmitykset Jyrkät ajoluiskat varustetaan sähkölämmityksellä, lämmityksiä ohjataan joko keskitetyn valvonnan (VAK) kautta ulkoanturilla tai ulkotermostaatilla. Luiskalämmitysten syöttö varustetaan vikavirtasuojakytkimellä, josta siirretään hälytystieto kiinteistönvalvontaan tai hälytyskeskukseen. H6022 Sähkölämmitteiset kaivot Rakennuksen ulkopuoliset, maanpinnan alapuolelle sijoittuvat porraskuilut varustetaan sähkölämmitteisillä kuivakaivoilla, lämmityksiä ohjataan joko keskitetyn valvonnan (VAK) kautta ulkoanturilla tai ulkotermostaatilla. Syöttö varustetaan vikavirtasuojakytkimellä, josta siirretään hälytystieto kiinteistönvalvontaan tai hälytyskeskukseen. Lämmityskaapelit suojataan mekaanisesti ilkivallalta ja sään aiheuttamilta vaurioilta siellä missä tällainen vaara on olemassa. H6023 Saattolämmitykset Räystäskouruihin ja syöksytorviin asennetaan tapauskohtaisesti sähkösaattolämmitys.
Katto- ja räystäskouruja lämmityksiä ohjataan joko keskitetyn valvontajärjestelmän (VAK) kautta ulkoanturilla tai kiinteistöissä, joissa ei ole kiinteistövalvontaa, ulkotermostaatilla. Syöttö varustetaan vikavirtasuojakytkimellä, josta siirretään hälytystieto kiinteistönvalvontaan tai hälytyskeskukseen). Lämmityskaapelit suojataan mekaanisesti ilkivallalta ja sään aiheuttamilta vaurioilta siellä missä tällainen vaara on olemassa. H6024 Lattialämmitys Päiväkodeissa joissa ei ole vesikiertoista lattialämmitystä pesu-, leikki- ja nukkumatiloissa rakennetaan sähkölattialämmityksellä. J0 Sähkötekniset tietojärjestelmät J101 Puhelinjärjestelmät Puhelinverkko rakennetaan atk verkon kanssa yhteisenä yleiskaapelointiverkkona (cat 6 verkko). Järjestelmän pistorasioina käytetään RJ45 liittimillä varustettuja pistorasioita. J2 Viestintäjärjestelmät J201 Antennijärjestelmät Rakennuksiin asennetaan kaapeli tv valmius. Sähkösuunnittelun aikana kartoitetaan todellisten pisteiden määrä käyttäjiltä. J202 Yleinen äänentoisto Kuulutusäänentoiston hankinta yleisiin ja toimistorakennuksiin harkitaan tapauskohtaisesti. AV-järjestelmien osalta noudatetaan hanketyöraportin ohjetta. J3 Merkinantojärjestelmät Ovikello-, sisäänpyyntö-, hoitajakutsu-, varattuvalo-, palvelukutsu- ja avunpyyntöjärjestelmien osalta noudatetaan hanketyöraportin ohjetta. J305 Ajannäyttöjärjestelmä Järjestelmä voidaan toteuttaa joko keskuskellojärjestelmänä tai keskitetyn valvonnan kautta. J4 Sähköiset turvallisuusjärjestelmät Sähkölukitus- ja kulunvalvontajärjestelmien osalta noudatetaan hankesuunnitelman ohjetta. J401 Oviympäristöt ja sähkölukitusjärjestelmät 10 (13)
Metalliset ulko-ovet varustetaan ovilukituksen ja kulunvalvonnan varaputkituksilla. Oviin asennetaan varaputket ja ylivientisuojat jokaiselle ovilehdelle sekä tilatietoputkitukset jokaiselta ovilehdeltä. Putket päätetään oven läheisyyteen asennettavalle ovirasialle. J403 Rikosilmoitusjärjestelmä Kaikkien julkisten rakennusten käytävät sekä koulujen atk luokat varustetaan tutkavalvonnalla. Tarvittaessa käytetään liike - ja lasirikkoilmaisimia. Rikosilmoitinjärjestelmän kaapelointi päätetään keskuksen yläpuolelle sijoitettavaan erilliseen hahlorimoilla varustettuun koteloon. Kotelosta keskukselle asennetaan yksi runkokaapeli. Kaapeloinnissa ei sallita ketjutuksia, tutkajohdotukset päättyviä. Järjestelmän näppäimistö sijoitetaan 150 cm korkeudelle ja varustetaan erillisellä vihreällä merkkilampulla. Avainpatruunalle asennetaan hälytyskosketin joka liitetään murtohälytysjärjestelmään. Murtohälytysjärjestelmästä tehdään käyttöönottopöytäkirja ennen luovutusta tilaajalle. Järjestelmän hälytyksien siirto ja testaus tilaajan määrittelemään valvomoon kuuluu urakaan. 11 (13) J405 Videovalvontajärjestelmä Videovalvontajärjestelmän kaapelointi määritellään suunnitelmissa. ATK ristikytkentätelineeltä kaapeloidaan kameroille cat 6 kaapelilla. Ristikytkentätelineellä kaapelit varustetaan RJ 45 liittimin. Kameroille kaapeloidaan myös 230V syöttö ulkokameroille. J407 Paloilmoitusjärjestelmä Järjestelmän hankinta harkitaan tapauskohtaisesti viranomaismääräykset huomioiden. Järjestelmä on osoitteellinen paloilmoitusjärjestelmä ja järjestelmän rinnakkaishälytys liitetään keskitetyn valvonnanjärjestelmään (VAK). Paloilmoitinjärjestelmän takuuajan huollot sisällytetään urakkasuoritukseen. J408 Palovaroitinjärjestelmä Järjestelmä hankitaan tapauskohtaisesti viranomaismääräykset huomioiden. Järjestelmän rinnakkaishälytys siirretään tilaajan määrittämään valvomoon. Silmukkatunnukset merkitään kaavioihin ja ilmaisimiin. Paikantamiskaaviot laaditaan keskukselle urakkasuoritukseen kuuluvana. J5 Tietoverkkojärjestelmät J501 Yleiskaapelointijärjestelmä Järjestelmä rakennetaan puhelinverkon kanssa yhteisenä verkkona.
Ristikytkentätila on pääsääntöisesti huonetila, jossa on varatila vähintään yhdelle ristikytkentäkaapille. Huone on lukittava tila, jonka ovi liitetään kulunvalvontajärjestelmään silloin kun rakennuksessa on kulunvalvontajärjestelmä. Ristikytkentätilassa on tapauskohtaisesti joko ovellinen kaappi, lattialla seisova teline tai seinään kiinnitettävä teline. Järjestelmä on cat 6 järjestelmä. Suunnittelija selvittää ristikytkentätilojen välisen kaapeloinnin ja se määritellään tapauskohtaisesti. Suunnitteluvaiheessa eritellään hallintoverkkoon ja opetusverkkoon liittyvät pistorasiat (positiointi). 12 (13) J7 Automaatiojärjestelmät Sähkösuunnittelussa otetaan huomioon seuraavat RAU-asiat: - suunnitelmissa määritellään rakennusautomaatiosuunnitelmien mukaiset kaapeloinnit ja kytkennät - valvomoa varten sähkösuunnittelija varaa keskitetylle valvonnalle (VAK) RJ45 pisteen atk ristikytkentätilasta - käyttöveden päämittaukselta, lämpimänkäyttöveden mittaukselta yhteys keskitetylle valvonnalle (VAK) - keskitetyn valvonnan (VAK) ja Teletussin välinen kaapelointi esitetään sähkösuunnitelmissa.
LIITE 1 JOHTOJEN JA RASIOIDEN MERKINNÄT NOUSUJOHDOT Alkupää Loppupää Esim. JK 002 JK 001 12 MMJ 5 x 2,5 S MMJ 5 x 2,5 S VOIMARYHMÄJOHDOT Alkupää Loppupää Esim. LJ-PUMPPU P-3 JK 001-14 R.12 OHJAUSJOHDOT Alkupää (mihin kaap.menee) Loppupää (mistä lähtee) Esim. Ohjauskeskus OK JK 001-18 MMO 7x1,5 MMO 7x1,5 TELEKAAPELIT, HÄLYTYSJOHDOT (RUNKOKAAPELIT) Esim. PUHELINKAAPELI Alkupää Loppupää 31-1 MHS 50x4x0,5 MHS 50x4x0,5 Jos ei ole tunnusta käytetään selväkielistä tekstiä. MERKINNÄT KAAPELEIHIN TEHDÄÄN KONEELLA TAI SIISTILLÄ KÄSIALALLA SPRIILIUKOISELLA TUSSILLA MERKINTÄLIUSKAAN, JOKA KIINNITETÄÄN NIPPUSITEELLÄ KAAPELIIN RASIOIDEN MERKINNÄT Valaistus ja pistorasiaryhmien pinnalliset jakorasiat merkitään (ensimmäinen rasia ryhmäkeskukselta lähdettäessä). RASIAN KIINTEÄSSÄ OSASSA JA KANNESSA Esim. Valaistus Pistorasia Ryhm.nro 16 Ryhm.nro 21 HEIKKOVIRTARASIAT (Rasian kannessa ja kiint. osassa) Esim. 38 Parit 1-10 HV rasioissa tunnusmerkintä kaikkiin rasioihin.