Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä I JOHDANTO i) Yhdistyneet Kansakunnat on muun muassa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, lapsen oikeuksia käsittelevässä komiteassa ja talous- ja sosiaalineuvoston suojalausekkeissa kuolemaantuomittujen oikeuksien suojelemisen takaamiseksi laatinut tiukat normit kuolemanrangaistuksen käytölle. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvässä toisessa valinnaisessa pöytäkirjassa kuolemanrangaistuksen poistamisesta määrätään, että valtioiden on sitouduttava kuolemanrangaistuksen poistamiseen pysyvästi. Euroopan unioni on ottanut vielä askeleen eteenpäin ja kannattaa kuolemanrangaistuksen poistamista omalla alueellaan ja muualla maailmassa. ii) Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuskomitea kehoitti 53. ja 54. istuntokaudellaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tukemassa päätöslauselmassa niitä maita, joissa kuolemanrangaistus on vielä olemassa: - asteittain vähentämään niiden rikosten määrää, joista kuolemantuomio voidaan langettaa - asettamaan moratorio kuolemantuomioiden täytäntöönpanolle tarkoituksena kuolemanrangaistuksen täydellinen poistaminen. iii)euroopan neuvoston huippukokouksessa lokakuussa 1997 hallitusten päämiehet, EU:n jäsenvaltiot mukaan lukien, vaativat kuolemanrangaistuksen poistamista maailmanlaajuisesti. Lisäksi Euroopan neuvoston uudet jäsenvaltiot ovat sitoutuneet moratorioon sekä ratifioimaan Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen liittyvän kuudennen pöytäkirjan, jossa valtiot sitoutuvat kuolemanrangaistuksen poistamiseen pysyvästi. iv) Euroopan unionin vuonna 1997 tekemässä Amsterdamin sopimuksessa todettiin, että Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen liittyvän kuudennen pöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen kuolemanrangaistus on poistettu suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita eikä sitä ole käytetty yhdessäkään niistä. v) ETYJ:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet Kööpenhaminan asiakirjassa vaihtamaan tietoja kuolemanrangaistuksen poistamisesta ja tekemään näistä tiedoista julkisia. Euroopan unioni täyttää tämän velvollisuuden antamalla säännöllisesti asiaa koskevan ilmoituksen ETYJ:n inhimillisen ulottuvuuden puitteissa. vi) Entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Ruandan kansainvälisen rikostuomioistuimen, joita molempia Euroopan unioni tukee, perussääntöihin ei sisälly määräyksiä kuolemanrangaistuksesta, vaikka kyseiset tuomioistuimet on perustettu suurimittaisia humanitaarisen oikeuden loukkauksia varten joukkotuhonta mukaan lukien. 1
II TOIMINTAA KOSKEVA ASIAKIRJA Euroopan unioni katsoo, että kuolemanrangaistuksen poistaminen myötävaikuttaa ihmisarvon arvostuksen lisääntymiseen ja ihmisoikeuksien asteittaiseen kehittymiseen. Euroopan unionin tavoitteet ovat: - pyrkiä kaikkien EU:n jäsenvaltioiden hyväksymänä voimakkaana poliittisena kantana kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuiseen poistamiseen - tukea kuolemanrangaistuksen käytön asteittaista vähentämistä maissa, joissa se on yhä käytössä, ja vaatia, että kuolemantuomion käytössä noudatetaan oheisessa asiakirjassa esitettyjä vähimmäisnormeja. Euroopan unioni tulee esittämään nämä tavoitteet olennaisena osana ihmisoikeuspolitiikkaansa. Oheisten vähimmäisnormien perusteella Euroopan unioni lisää aloitteitaan kansainvälisillä foorumeilla ja suhteessa muihin maihin, mukaan lukien kuolemanrangaistusta koskevat julkilausumat ja menettelyt. Euroopan unioni harkitsee normien perusteella tapauskohtaisesti, toteuttaako se kuolemanrangaistuksen käytön johdosta muihin maihin kohdistettavia menettelyjä. Euroopan unionin toimintaa ohjaavat tässä yhteydessä erityisesti seuraavat tekijät: YLEISET MENETTELYT Euroopan unioni ottaa tarvittaessa kuolemanrangaistusta koskevan kysymyksen esille vuoropuhelussaan kolmansien maiden kanssa. Yhteydenottoihin sisältyy seuraavat seikat: - Euroopan unionin vaatimus kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuisesta poistamisesta tai vähintäänkin moratoriosta. - Euroopan unioni korostaa, että maissa, joissa kuolemanrangaistus on yhä olemassa, sen käytössä noudatetaan oheisessa asiakirjassa esitettyjä vähimmäisnormeja ja mahdollisimman suurta avoimuutta. Tässä lähestymistavassa otetaan erityisesti huomioon muun muassa: - onko maassa asianmukaisesti toimiva ja avoin oikeusjärjestelmä - onko maa sitoutunut kansainvälisellä tasolla, esimerkiksi alueellisten järjestöjen ja välineiden yhteydessä, olemaan käyttämättä kuolemanrangaistusta - pystytäänkö maan oikeusjärjestelmää ja kuolemanrangaistuksen käyttöä valvomaan julkisesti ja kansainvälisesti sekä onko merkkejä siitä, että kuolemanrangaistusta käytetään laajalti vähimmäisnormien vastaisesti. 2
Erityistä huomiota kiinnitetään kuolemanrangaistusta koskevien Euroopan unionin menettelyjen toteuttamiseen silloin, kun jonkun maan kuolemanrangaistusta koskeva politiikka on muuttumassa, esimerkiksi kun kuolemanrangaistuksen virallinen tai tosiasiallinen moratorio on päättymässä tai kuolemanrangaistus otetaan uudelleen käyttöön lainsäädännöllistä kautta. Merkittävien kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen selontekoihin ja havaintoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Voidaan toteuttaa menettely tai esittää julkinen lausuma maiden toteuttaessa toimenpiteitä kuolemanrangaistuksen poistamiseksi. YKSITTÄISET TAPAUKSET Lisäksi Euroopan unionin havaitessa yksittäisiä kuolemanrangaistustapauksia, joissa ei noudateta vähimmäisnormeja, se voi harkita erityiseen menettelyyn ryhtymistä. Näissä tapauksissa nopea toiminta on usein tärkeätä. Menettelyjä ehdottavien jäsenvaltioiden olisi siksi hankittava mahdollisimman paljon taustatietoja kaikista käytettävissä olevista lähteistä. Näihin olisi sisällyttävä lyhyt selvitys syytteestä ja oikeudenkäynnistä sekä vähimmäisnormien loukkaamisen yksityiskohdat, tilanne muutoksenhaussa ja tuomion täytäntöönpanopäivä, jos se on tiedossa. Jos aikaa on riittävästi, olisi harkittava tapausta koskevien yksityiskohtaisten tietojen ja neuvojen pyytämistä edustustojen päälliköiltä ennen kuin menettelyt aloitetaan. IHMISOIKEUSKYSYMYKSIÄ KOSKEVAT SELONTEOT Euroopan unionin edustustojen päälliköiden olisi ilman eri pyyntöä liitettävä ihmisoikeuskysymyksiä koskeviin selontekoihinsa analyysi kuolemanrangaistuksen käytöstä sekä säännöllinen arvio EU:n toimien vaikutuksista. EU:N TOIMIEN MAHDOLLISET TULOKSET: MUUT ALOITTEET Euroopan unionin tavoitteena on aina, kun se on mahdollista, saada kolmannet maat poistamaan kuolemanrangaistus. Tätä varten Euroopan unioni kannustaa maita harkitsemaan liittymistä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toiseen valinnaiseen pöytäkirjaan ja vastaaviin alueellisiin välineisiin. Lisäksi silloin, kun tämä ei ole mahdollista, Euroopan unioni säilyttää kuitenkin kuolemanrangaistuksen poistamisen tavoitteenaan ja: - kannustaa valtioita ratifioimaan ja noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusvälineitä, erityisesti kuolemanrangaistuksen käyttöön liittyviä välineitä mukaan lukien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus - ottaa asian esille monenvälisillä foorumeilla ja työskentelee kuolemanrangaistuksen käyttöä koskevan moratorion ja aikanaan tapahtuvan kuolemanrangaistuksen poistamisen puolesta - kannustaa asiaankuuluvia kansainvälisiä järjestöjä ryhtymään asianmukaisiin toimiin valtioiden kannustamiseksi ratifioimaan ja noudattamaan kuolemanrangaistusta koskevia kansainvälisiä normeja 3
- kannustaa ja tarjoaa kahden- ja monenvälistä yhteistyötä myös oikeudellisella alalla toimien yhteistoiminnassa muun muassa kansalaisyhteiskunnan kanssa tavoitteena oikeudenmukainen ja puolueeton oikeudenkäynti rikosasioissa. III VÄHIMMÄISNORMEJA KOSKEVA ASIAKIRJA Tapauksissa, joissa valtiot säilyttävät edelleen kuolemanrangaistuksen, Euroopan unioni katsoo, että on tärkeätä, että seuraavat vähimmäisnormit täyttyvät: i) Kuolemantuomio voidaan langettaa ainoastaan kaikkein vakavimmista rikoksista siten, että sitä sovelletaan ainoastaan ennalta harkittuihin rikoksiin, joiden seuraukset ovat kuolettavat tai muuten erittäin vakavat. Kuolemantuomiota ei tule langettaa talousrikoksista tai uskonnon harjoittamisesta eikä omatunnon ilmaisuista, joihin ei liity väkivaltaa. ii) Kuolemantuomio voidaan langettaa ainoastaan rikoksista, joista rikoksen tekohetkellä voimassa olevan lain mukaan voidaan määrätä kuolemanrangaistus kuitenkin siten, että jos rikoksen teon jälkeen lailla säädetään sovellettavaksi lievempi rangaistus, rikoksentekijän tulee päästä tästä osalliseksi. iii) Kuolemantuomiota ei saa langettaa: - henkilölle, joka rikoksentekohetkellä oli alle kahdeksantoistavuotias - raskaana oleville naisille tai vastasynnyttäneille - mielisairaille. iv) Kuolemantuomio voidaan langettaa ainoastaan, kun syytetyn syyllisyys perustuu selkeisiin ja vakuuttaviin todisteisiin, jotka eivät jätä sijaa tulkita asiaan liittyviä seikkoja toisin. v) Kuolemantuomio voidaan panna täytäntöön ainoastaan toimivaltaisen tuomioistuimen lopullisen tuomion nojalla sellaisen oikeudenkäynnin jälkeen, jossa on kaikin mahdollisin tavoin pyritty varmistamaan rehellinen oikeudenkäynti vähintäänkin kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainväliseen yleissopimuksen 14 artiklaan sisältyvien edellytyksien mukaisesti, mukaan lukien sellaisesta rikoksesta, josta kuolemantuomio voidaan langettaa, epäillyn tai syytetyn oikeus riittävään oikeusapuun oikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa ja tarvittaessa oikeus ottaa yhteyttä konsulaatin edustajaan. vi) Jokaisella kuolemaantuomitulla on oltava todellinen oikeus viedä asia ylempään tuomioistuimeen ja olisi pyrittävä siihen, että asian vieminen ylempään tuomioistuimeen tulisi pakolliseksi. vii) Soveltuvin osin jokaisella kuolemaantuomitulla on oikeus esittää henkilökohtainen valitus kansainvälisten menettelyjen mukaisesti; kuolemantuomiota ei saa panna täytäntöön niin kauan kuin valitus on näiden menettelyjen mukaisesti edelleen tarkasteltavana. 4
viii) Jokaisella kuolemaantuomitulla on oikeus anoa armahdusta tai tuomion muuttamista. Amnestia, armahdus tai kuolemantuomion muuttaminen voidaan myöntää kaikissa tapauksissa. ix) Kuolemantuomiota ei voida panna täytäntöön vastoin valtion kansainvälisiä sitoumuksia. x) Kuolemantuomion langettamisen jälkeen kulunut aika voidaan myös ottaa harkintaan. xi) Kuolemantuomio on pantava täytäntöön siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän kärsimystä. Sitä ei saa panna täytäntöön julkisesti eikä millään muulla halventavalla tavalla. xii) Kuolemanrangaistusta ei saa langettaa vastoin vähimmäisnormeja poliittisena kostotoimena esimerkiksi vallankaappausta yrittäneitä vastaan. 5