Kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat: tarkistettu ja päivitetty toisinto

Transkriptio

1 Kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat: tarkistettu ja päivitetty toisinto I JOHDANTO i) Yhdistyneet Kansakunnat on laatinut kuolemanrangaistuksen käytölle tiukat normit muun muassa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja talous- ja sosiaalineuvoston suojalausekkeissa kuolemaantuomittujen oikeuksien suojelemisen takaamiseksi. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvässä toisessa valinnaisessa pöytäkirjassa kuolemanrangaistuksen poistamisesta määrätään, että valtioiden on sitouduttava kuolemanrangaistuksen poistamiseen pysyvästi. Euroopan unioni on mennyt vielä pidemmälle kannattamalla kuolemanrangaistuksen poistamista omalla alueellaan ja muualla maailmassa. ii) YK:n yleiskokouksen 62. istunnon aikana pidetyssä yleiskokouksen täysistunnossa hyväksyttiin kolmannen komitean päätöslauselma kuolemanrangaistuksen käytön moratoriosta (62/149). Euroopan unioni osallistui aktiivisesti alueiden väliseen liittoon, joka onnistui viemään yleiskokouksessa läpi tämän aloitteen, jolle kaikki EU:n kumppanit antoivat tukensa. Yleiskokous kehottaa päätöslauselmassa kaikkia valtioita, joissa kuolemanrangaistus on vielä olemassa: noudattamaan kansainvälisiä normeja, erityisesti vähimmäisnormeja, joilla taataan sellaisten henkilöiden oikeussuoja, joita uhkaa kuolemantuomio; asteittain rajoittamaan kuolemanrangaistuksen käyttöä ja vähentämään niiden rikosten määrää, joista kuolemantuomio voidaan langettaa; asettamaan moratorio kuolemantuomioiden täytäntöönpanolle tarkoituksena kuolemanrangaistuksen täydellinen poistaminen. Yleiskokouksen päätöslauselmassa kehotetaan myös kaikkia kuolemanrangaistuksesta luopuneita valtioita pidättymään sen ottamisesta uudelleen käyttöön. 1

2 Yleiskokouksen päätöslauselma on yhdenmukainen YK:n ihmisoikeuskomitean viime vuosikymmenellä kaikissa perättäisissä istunnoissaan hyväksymien kuolemanrangaistusta koskevien päätöslauselmien kanssa, joista viimeisin on päätöslauselma 2005/59. iii) Euroopan neuvoston huippukokouksessa lokakuussa 1997 hallitusten päämiehet, EU:n jäsenvaltiot mukaan lukien, vaativat kuolemanrangaistuksen poistamista maailmanlaajuisesti. Lisäksi Euroopan neuvoston uudet jäsenvaltiot ovat sitoutuneet moratorioon sekä ratifioimaan Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen liittyvän kuudennen pöytäkirjan, jossa valtiot sitoutuvat kuolemanrangaistuksen poistamiseen pysyvästi. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. pöytäkirja, jonka kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ja joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 2003, velvoittaa asianomaiset jäsenvaltiot poistamaan kuolemanrangaistuksen pysyvästi kaikissa olosuhteissa. Euroopan neuvoston ministerikomitea päätti syyskuussa 2007 ottaa käyttöön "kuolemanrangaistuksen vastaisen eurooppalaisen päivän", jota vietetään vuosittain 10. lokakuuta. EU antoi myös joulukuussa 2007 tämän eurooppalaisen teemapäivän käyttöönottoa koskevan julistuksen. iv) EU:n perusoikeuskirjan 2 artiklan mukaan ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä teloittaa. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet täysin noudattamaan näitä määräyksiä ja panemaan ne täytäntöön käytännössä. v) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) jäsenvaltiot ovat sitoutuneet Kööpenhaminan asiakirjassa vaihtamaan tietoja kuolemanrangaistuksen poistamisesta ja tekemään näistä tiedoista julkisia. EU täyttää tämän velvollisuuden antamalla säännöllisesti asiaa koskevan ilmoituksen ETYJ:n inhimillisen ulottuvuuden puitteissa. vi) Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön tai entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Ruandan kansainvälisen rikostuomioistuimen, joita kaikkia Euroopan unioni tukee, perussääntöihin ei sisälly määräyksiä kuolemanrangaistuksesta, vaikka kyseiset tuomioistuimet on perustettu suurimittaisia humanitaarisen oikeuden loukkauksia varten joukkotuhonta mukaan lukien. 2

3 vii) EU tarkistaa näitä suuntaviivoja säännöllisesti, ja tarkoituksena on tehdä tarkistus joka kolmas vuosi. II TOIMINTAA KOSKEVA ASIAKIRJA EU katsoo, että kuolemanrangaistuksen poistaminen myötävaikuttaa ihmisarvon arvostuksen lisääntymiseen ja ihmisoikeuksien asteittaiseen kehittymiseen. EU:n tavoitteet ovat: pyrkiä kaikkien EU:n jäsenvaltioiden hyväksymän vahvan poliittisen kannan mukaisesti kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuiseen poistamiseen, tarvittaessa siten, että asetetaan välittömästi kuolemanrangaistuksen käyttöä koskeva moratorio, jota sovelletaan siihen saakka, kun kuolemanrangaistus poistetaan. tukea kuolemanrangaistuksen käytön asteittaista vähentämistä maissa, joissa se on yhä käytössä, ja vaatia, että kuolemantuomion käytössä noudatetaan oheisessa asiakirjassa esitettyjä vähimmäisnormeja, sekä hankkia täsmällistä tietoa kuolemaantuomittujen, teloitusta odottavien ja teloitettujen todellisesta lukumäärästä. Nämä tavoitteet ovat keskeisellä sijalla EU:n ihmisoikeuspolitiikassa. Oheisten vähimmäisnormien perusteella EU lisää edelleen aloitteitaan kansainvälisillä foorumeilla ja suhteessa muihin maihin, mukaan lukien kuolemanrangaistusta koskevat julkilausumat ja menettelyt. EU harkitsee asianomaisten normien perusteella tapauskohtaisesti, toteuttaako se kuolemanrangaistuksen käytön johdosta muihin maihin kohdistettavia menettelyjä. EU:n toimintaa ohjaavat tässä yhteydessä erityisesti seuraavat tekijät: 3

4 YLEISET MENETTELYT EU ottaa tarvittaessa kuolemanrangaistusta koskevan kysymyksen esille kolmansien maiden kanssa käymissään vuoropuheluissa ja neuvotteluissa. Näissä yhteyksissä tuodaan esiin mm. seuraavat seikat: EU:n vaatimus kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuisesta poistamisesta tai vähintäänkin moratoriosta. EU korostaa, että maissa, joissa kuolemanrangaistus on yhä olemassa, sen käytössä on noudatettava oheisessa asiakirjassa esitettyjä vähimmäisnormeihin liittyviä määräyksiä, jotka perustuvat kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön tai muihin kansainvälisiin normeihin, sekä mahdollisimman suurta avoimuutta, myös julkaisemalla tietoja kuolemanrangaistuksesta ja sen käytöstä. Näissä menettelyissä otetaan huomioon mm. seuraavat seikat: onko maassa asianmukaisesti toimiva ja avoin oikeusjärjestelmä onko maa sitoutunut kansainvälisellä tasolla, esimerkiksi alueellisten järjestöjen ja välineiden yhteydessä, olemaan käyttämättä kuolemanrangaistusta pystytäänkö maan oikeusjärjestelmää ja kuolemanrangaistuksen käyttöä valvomaan julkisesti ja kansainvälisesti sekä onko merkkejä siitä, että kuolemanrangaistusta käytetään laajalti vähimmäisnormien vastaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään kuolemanrangaistusta koskevien EU:n menettelyjen toteuttamiseen silloin, kun jonkun maan kuolemanrangaistusta koskeva politiikka on muuttumassa, esimerkiksi kun kuolemanrangaistuksen virallinen tai tosiasiallinen moratorio on päättymässä tai kuolemanrangaistus otetaan uudelleen käyttöön lainsäädännöllistä kautta. Merkittävien kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen selontekoihin ja havaintoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Voidaan toteuttaa menettely tai esittää julkinen lausuma maiden toteuttaessa toimenpiteitä kuolemanrangaistuksen poistamiseksi. 4

5 YKSITTÄISET TAPAUKSET EU:n havaitessa yksittäisiä kuolemanrangaistustapauksia, joissa ei noudateta vähimmäisnormeja, se voi myös harkita erityiseen menettelyyn ryhtymistä. Toimia tarkastellaan tapauskohtaisesti. Näissä tapauksissa nopea toiminta on usein tärkeätä. Menettelyjä ehdottavien jäsenvaltioiden olisi siksi hankittava mahdollisimman paljon taustatietoja kaikista käytettävissä olevista lähteistä. Näihin olisi sisällyttävä lyhyt selvitys syytteestä ja oikeudenkäynnistä sekä vähimmäisnormien loukkaamisen yksityiskohdat, tilanne muutoksenhaussa ja tuomion täytäntöönpanopäivä, jos se on tiedossa. Jos aikaa on riittävästi, olisi harkittava tapausta koskevien yksityiskohtaisten tietojen ja neuvojen pyytämistä edustustojen päälliköiltä ennen kuin menettelyt aloitetaan. IHMISOIKEUSKYSYMYKSIÄ KOSKEVAT SELONTEOT EU:n edustustojen päälliköiden olisi liitettävä ihmisoikeuskysymyksiä koskeviin selontekoihinsa, myös ihmisoikeustiedotteisiinsa, selvitys kuolemanrangaistuksen soveltamisesta ja käytöstä sekä tässä yhteydessä toteutettujen EU:n toimien vaikutuksista. EU:N TOIMIEN MAHDOLLISET TULOKSET: MUUT ALOITTEET EU:n tavoitteena on aina, kun se on mahdollista, saada kolmannet maat poistamaan kuolemanrangaistus. Tätä varten EU kannustaa maita harkitsemaan liittymistä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toiseen valinnaiseen pöytäkirjaan ja vastaaviin alueellisiin välineisiin. Lisäksi silloin, kun tämä ei ole mahdollista, EU säilyttää kuitenkin kuolemanrangaistuksen poistamisen tavoitteenaan ja: kannustaa valtioita ratifioimaan ja noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusvälineitä, erityisesti kuolemanrangaistuksen käyttöön liittyviä välineitä, myös kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta kannustaa ja tarjoaa kahden- ja monenvälistä yhteistyötä myös oikeudellisella alalla toimien yhteistoiminnassa muun muassa kansalaisyhteiskunnan kanssa tavoitteena oikeudenmukainen ja puolueeton oikeudenkäynti rikosasioissa. 5

6 TOIMINTA MONENVÄLISILLÄ FOORUMEILLA EU ottaa kuolemanrangaistuksen esille asianomaisilla monenvälisillä foorumeilla ja esittää kaikissa otollisissa tilanteissa aloitteita, joilla edistetään kuolemanrangaistuksen käyttöä koskevan moratorion asettamista ja kuolemanrangaistuksen poistamista aikanaan. EU pyrkii aina tarvittaessa lisäämään näillä monenvälisillä foorumeilla laadittaviin asiakirjoihin viittauksia, jotka koskevat kuolemanrangaistuksen käyttöä koskevan moratorion asettamista ja kuolemanrangaistuksen poistamista. EU kannustaa asiaankuuluvia kansainvälisiä järjestöjä ryhtymään asianmukaisiin toimiin valtioiden kannustamiseksi ratifioimaan ja noudattamaan kuolemanrangaistusta koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja normeja. III VÄHIMMÄISNORMEJA KOSKEVA ASIAKIRJA Tapauksissa, joissa valtiot säilyttävät edelleen kuolemanrangaistuksen, EU katsoo, että on tärkeätä, että seuraavat vähimmäisnormit täyttyvät: i) Kuolemantuomio voidaan langettaa ainoastaan kaikkein vakavimmista rikoksista siten, että sitä sovelletaan ainoastaan ennalta harkittuihin rikoksiin, joiden seuraukset ovat kuolettavat tai muuten erittäin vakavat. Kuolemantuomiota ei tule langettaa talousrikoksista, uskonnon harjoittamisesta, omatunnon ilmaisuista tai aikuisten välisistä ja heidän omaan tahtoonsa perustuvista sukupuolisuhteista, joihin ei liity väkivaltaa, eikä sitä tule käyttää enimmäisrangaistuksena. ii) Kuolemantuomio voidaan langettaa ainoastaan rikoksista, joista rikoksen tekohetkellä voimassa olevan lain mukaan voidaan määrätä kuolemanrangaistus, kuitenkin siten, että jos rikoksen teon jälkeen lailla säädetään sovellettavaksi lievempi rangaistus, rikoksentekijän tulee päästä tästä osalliseksi. iii) Kuolemantuomiota ei saa langettaa: henkilölle, joka rikoksentekohetkellä oli alle kahdeksantoistavuotias raskaana oleville tai vastasynnyttäneille naisille mielisairaille. 6

7 iv) Kuolemantuomio voidaan langettaa ainoastaan, kun syytetyn syyllisyys perustuu selkeisiin ja vakuuttaviin todisteisiin, jotka eivät jätä sijaa tulkita asiaan liittyviä seikkoja toisin. v) Kuolemantuomio voidaan panna täytäntöön ainoastaan riippumattoman, puolueettoman ja toimivaltaisen tuomioistuimen lopullisen tuomion nojalla sellaisen myös erityistuomioistuimessa suoritetun oikeudenkäynnin jälkeen, jossa on kaikin mahdollisin tavoin pyritty varmistamaan rehellinen oikeudenkäynti vähintäänkin kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainväliseen yleissopimuksen 14 artiklaan sisältyvien edellytyksien mukaisesti ja jossa on pyritty varmistamaan myös sellaisesta rikoksesta, josta voidaan langettaa kuolemantuomio, epäillyn tai syytetyn oikeus riittävään oikeusapuun oikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa ja tarvittaessa oikeus ottaa yhteyttä konsulaatin edustajaan. vi) Jokaisella kuolemaantuomitulla on oltava todellinen oikeus viedä asia ylempään tuomioistuimeen ja olisi pyrittävä siihen, että asian vieminen ylempään tuomioistuimeen tulisi pakolliseksi. vii) Soveltuvin osin jokaisella kuolemaantuomitulla on oikeus esittää henkilökohtainen valitus kansainvälisten menettelyjen mukaisesti; kuolemantuomiota ei saa panna täytäntöön niin kauan kuin valitus on näiden menettelyjen mukaisesti edelleen tarkasteltavana; kuolemantuomiota ei saa panna täytäntöön minkään asiaa koskevan kansainvälisen tai kansallisen tason oikeudenkäynnin tai virallisen menettelyn aikana. viii) Jokaisella kuolemaantuomitulla on oikeus anoa armahdusta tai tuomion muuttamista. Amnestia, armahdus tai kuolemantuomion muuttaminen voidaan myöntää kaikissa tapauksissa. ix) Kuolemantuomiota ei saa panna täytäntöön vastoin valtion kansainvälisiä sitoumuksia. x) Kuolemantuomion langettamisen jälkeen kulunut aika voidaan myös ottaa harkintaan. 7

8 xi) Kuolemantuomio on pantava täytäntöön siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän kärsimystä. Sitä ei saa panna täytäntöön julkisesti eikä millään muulla halventavalla tavalla. xii) Kuolemantuomiota ei saa langettaa vastoin vähimmäisnormeja poliittisena kostotoimena esimerkiksi vallankaappausta yrittäneitä vastaan. 8