KAINUUN UUSI SAIRAALA Konseptisuunnitelma 12.6.2013 v. 1.0
Hyväksyntä: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän - hallitus 249 (29.5.2013) - valtuusto 25 (12.6.2013)
1. Yleistä 1 1.1 Tausta ja tarve 1 1.2 Nykyaikainen sairaalasuunnittelu 1 1.3 Konseptisuunnitelman laatiminen 3 2. Konseptin yleiset periaatteet 4 2.1 Lähtökohdat 4 2.2 Hoidon toteuttamiseen liittyvät linjaukset 5 2.2.1 Ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttaminen 5 2.2.2 Tehokkaammat toimintamallit ja uudelleen organisoiminen 6 2.2.3 Kainuun Uusi Sairaala -konsepti pähkinänkuoressa 7 3. Sairaalan pääprosessit 8 3.1Akuutti hoito 8 3.1.1 Akuutin hoidon tarpeen arviointi 8 3.1.2 Akuutin hoidon toteuttaminen 8 3.1.3 Keskeiset muutokset ja hyödyt akuuttitoiminnassa 10 3.2 Kiireetön hoito 11 3.2.1 Kiireetön hoito perusterveydenhuollossa 11 3.2.2 Keskussairaalan elektiivinen hoito 11 3.2.3 Keskeiset muutokset ja hyödyt kiireettömässä toiminnassa 13 3.3. Kuntoutus 14 3.3.1 Geriatrian ja psykiatrian erityiskysymykset 15 3.3.2 Keskeiset muutokset ja hyödyt kuntoutustoiminnassa 15 3.4 Tukipalvelut 16 3.4.1 Kliiniset tukipalvelut 16 3.4.2 Ei-kliiniset tukipalvelut 16 3.4.3 Keskeiset muutokset ja hyödyt tukipalveluissa 17 4. Rajapintaprosessit 18 4.1 Perusterveydenhuolto 18 4.2 Sosiaalihuollon palvelut 20 4.3. Mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalvelut 20 5. Kainuun Uusi Sairaala 21 5.1 Resursointiin vaikuttavat tekijät konseptin uudistamisessa 21 5.2 Henkilöstö ja osaaminen 22 5.2.1 Uuden konseptin mukaiset resursoinnit yksiköittäin 22 5.2.2 Johtaminen 24
5.2.3 Osaaminen 24 5.3 Toiminnallinen tilatarve 24 5.4 Kustannukset 25 5.4.1 Tunnistetut tuottavuuden nousun lähteet 26 5.4.2 Investoinnin suuruus ja takaisinmaksuaika 29 6. Yhteenveto 30 6.1 Konseptin kokonaisuus 30 6.2 Keskeiset muutokset 33 6.3 Etenemissuunnitelma 35 6.3.1 Hankkeen vaiheet 35 6.3.2 Päätöksenteko ja suunnittelun jatkaminen 36
1. Yleistä 1.1 Tausta ja tarve Kainuun maakuntavaltuusto on linjannut (26.9.2011) kainuulaisen erikoissairaanhoidon tulevaisuuden suunnan. Päätöksen mukaisesti vaativaa erikoissairaanhoitoa jatketaan ja päivystysaikainen toiminta turvataan Kainuussa. Ratkaisu erikoissairaanhoidon säilymisestä ja kehittämisestä Kainuussa tarkoittaa väistämättä myös investointeja, joilla toiminnan laatu, tehokkuus ja taloudellisuus varmistetaan. Alustavien arvioiden mukaan Kainuun keskussairaalan alueelle tarvitaan huomattava määrä sekä saneeraus- että uudisrakentamista. Tähän pakottavat nykyisen vanhentuneen rakennuskannan heikko peruskunto sekä nykyaikaisen hoidon tilatarpeet. Kyseessä ei kuitenkaan ole vain tekninen uudistus, vaan myös kokonaisvaltaiseen toiminnan kehittämiseen, henkilöstöön ja asiakkaisiin ulottuva prosessi. Arkkitehtuurin lisäksi on suunniteltava hoito- ja sen tukiprosessit asiakkaiden hoitoa parhaiten palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tämän vuoksi erikoissairaanhoidon tulevaisuuden rakentaminen sisältää myös yhteisen kehittämistyön perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden kanssa. Vähenevän työvoiman tarjonnan tuoma haaste pakottaa organisaation tarjoamaan ammattilaisille houkuttelevan ja jaksamista tukevan työympäristön. Lisääntyvä palvelutarve ja käytettävissä olevan resurssien väheneminen pakottavat puolestaan tehokkaampaan toimintaan. Kainuulaisten asukkaiden ja asiakkaiden kannalta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaaminen on keskeisin päämäärä. Erikoissairaanhoidon saatavuudesta ja saavutettavuudesta myös harvaan asutuilla alueilla on huolehdittava siten, että palvelutuotannon eri tasot ovat tarkoituksenmukaisia ja toimivia. Nyt päätettävässä konseptissa määritellään kainuulaisen erikoissairaanhoidon taso useaksi vuosikymmeneksi. Päivystyskykyinen sairaala edellyttää ja velvoittaa järjestelmältä panostusta, mutta myös sen puuttumisella on hintansa; kainuulainen väestö on hoidettava kaikissa vaihtoehdoissa. Asetelma on sikäli yksinkertainen, että hyväksytäänpä seuraavassa esitettävä suunnitelma tai ei, erikoissairaanhoitoon on tehtävä toiminnallisia muutoksia ja rakennusinvestointeja kiireellisesti. 1.2 Nykyaikainen sairaalasuunnittelu Sairaalasuunnittelu on muuttunut sekä teknisistä että toiminnallisista syistä yhä monitahoisemmaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelu on moniammatillista. Siihen tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten ja arkkitehtien lisäksi mm. johtamisen ja prosessituotannon erityisosaamista. Mutta sairaala suunnitellaan ennen kaikkea potilaita varten: asiakasnäkökulman vahvempi huomioiminen on tullut mukaan. Perinteisessä sairaalasuunnittelussa edetään lineaarisesti varsin pian nykyisten toimintamallien pohjalta käytännön tilakysymyksiin. Kainuussa sitä vastoin suunnittelun pohjana on perusteellinen toimintamallien arviointi, voimavaroihin sopeuttaminen ja nykyaikaistaminen. Suunnittelussa toistuu syklimäinen kulku ns. suunnittelukehien muodossa. 1
Varsinaisessa sairaalasuunnittelussa erotetaan kolme päävaihetta: 1. Konseptisuunnittelu Konseptisuunnittelu sisältää strategisten linjausten laatimista aluesuunnittelun lähtökohdista, sairaalan palveluvalikoiman ja toimintaperiaatteiden sekä toiminnallisten kokonaisuuksien määrittämistä ja pääprosessien hahmottamista. Konseptisuunnittelussa palvelutarve ja resurssit sovitetaan yhteen sekä sairaalatason volyymi jaetaan osakokonaisuuksiin. 2. Toiminnallinen suunnittelu Toiminnallinen suunnittelu on yksikkötason suunnittelutyötä. Tässä konseptisuunnittelun perusteella edetään potilasprosessien tarkennetun kulun, työpisteiden, huonetilojen ja logististen virtojen työstämiseen. 3. Tekninen suunnittelu Tekninen suunnittelu sisältää arkkitehtuurisuunnitelmat ja rakennuspiirustukset sekä teknologisten sovelluksien määrittelyn toiminnallisen suunnittelun pohjalta. Vaihe ulottuu vuoteen 2015 sisältäen saneeraussuunnittelun nykyisten toimitilojen hyödynnettävissä olevilta osin. Esitetyt vaiheet ja ajat ovat viitteellistä perusvaiheistusta, eivät sitovia projektiaikatauluja. PROJEKTIN VAIHEISTUS Suunnitteluvaihe Valmisteluvaihe Konseptisuunnittelu Toiminnallinen suunnittelu Tekninen suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto 2011 2012-2015 2015-2018 Kuva 1. Projektin vaiheet ja viitteellinen aikataulutus. 2
1.3 Konseptisuunnitelman laatiminen Sairaalasuunnittelu käynnistyi vuoden 2012 alussa konseptisuunnitteluun liittyvällä esiselvitysvaiheella. Tämä selvitys tuotti lähtötiedot Kainuun sote-järjestelmän nykytilasta, sairaalan potilasvirroista sekä tulevaisuuden palvelutarpeesta. 1 Syksyn 2012 aikana toimintansa käynnistivät prosessikohtaiset suunnitteluryhmät, joiden puheenjohtajat ja jäsenet on nimetty kuntayhtymän henkilöstöstä. Työryhmiin on ollut nimettynä yhteensä 65 työntekijää oman toimen ohella. Konseptisuunnittelua on johtanut projektijohtaja Jukka Juvonen, apunaan projektipäällikkö Terho Pekkala. Tarvittavan asiantuntijakonsultaation on tuottanut Nordic Healthcare Group Oy (NHG). Pääprosessien suunnittelussa keskitytään hoidon ydinkysymyksiin: Akuutti hoito (pj: ylilääkäri Ritva Keravuo) Elektiivinen (kiireetön) hoito (pj: yh Marjo Huovinen-Tervo) Kuntoutus (pj: ylilääkäri Markku Koskela) Tukipalvelut (pj: hallintoylilääkäri Esa Ahonen) Lisäksi suunnittelussa tarkastellaan kahta keskeistä rajapintakysymystä: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminta (pj: vs.vastuualuepäällikkö Terttu Karjalainen) Sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminta (pj: vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen) Suunnitteluryhmät rakentuvat toiminnallisten kokonaisuuksien ympärille ja niiden tehtävänä on kuvata näihin liittyvät pääprosessit, niiden organisointi ja resurssitarpeet. Lopputuloksena on hahmotelma tulevaisuuden erikoissairaanhoidon toimintaperiaatteista, palvelutuotannosta ja sen johtamisesta sekä alustavista tila- ja henkilöstötarpeista. Edellä kuvattua kokonaisuutta kutsutaan konseptisuunnitelmaksi. Konseptisuunnitelmassa toimintoja tarkastellaan erityisesti potilaiden hoitoa ja sen järjestämistä edistävien tekijöiden kehittämisen kautta. 1 Nordic Healthcare Group 2012: Kainuun maakunta -kuntayhtymän esh:n kehittämisen suunnittelutuki. Loppuraportti. 3
2. Konseptin yleiset periaatteet Konseptisuunnitelman taustalla ovat projektin valmisteluvaiheessa määritellyt strategiset tavoitteet. Konsepti tulisi nähdä yleissuunnitelmana tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikäli konsepti ja sen pohjalta myöhemmin konkretisoitavat yksityiskohdat pystyvät vastaamaan kriittisten menestystekijöiden vaatimuksia, on teknisen toteutuksen pohja valmis. Toisin sanoen lukijan tulee arvioida konseptisuunnitelmaa myös strategiakartan määrittämien tekijöiden suhteen. Kaikilta osin konsepti ei kata tavoitteita, vaan niitä työstetään hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Erikoissairaanhoidon kehittäminen - Uudistetaan kainuulaisen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi Johtamisjärjestelmä Asiakaslähtöisyys Palvelut mahdollisimman valmiiksi yhdellä käynnillä -periaatteella Yhteistyö rajapinnoilla on hallittua ja helppoa. Sitä tukee kehittyneen ict:n mahdollistama sujuva tiedonkulku Kuntoutuksen sekä kotija omahoidon rooli korostuu Potilaan hoito sairaalassa Tietotekniikka Erva-yhteistyö tukee tehokasta palvelutuotantoa Tilat tukevat tehokasta toimintaa Akuutit ja elektiiviset potilasvirrat on erotettu toisistaan Esimiestyössä yhdistyvät, osaaminen valta ja vastuu Asiakas saa tarpeenmukaista, laadukasta palvelua Pth:n, esh:n ja sos.työn integroitu malli säilyy ja kehittyy Toiminta ohjautuu toisiaan tukevien hoito- ja palveluprosessien mukaan Avohoitopainotteinen sairaala, jossa toimii keskeiset päivystävät erikoisalat Johtaminen tukee palvelutuotantoa Asiakkaan ääni tulee kuulluksi Potilas on mahdollisuuksiensa mukaan aktiivinen toimija Potilaan tutkimus-, hoito- ja kuntoutusvastuut on määritelty tarkoituksenmukaiselle taholle Turvallinen työ- ja hoitopaikka Toiminta perustuu sovituille hoitoketjuille Logistiikka suunnitellaan tehokkaaksi prosessien mukaan Perusth:n ja esh:n integraatiota tuetaan myös tilaratkaisuin Menestyy vapaan valinnan järjestelmässä Potilaan sijoittumista osastoille ohjaa hoitoisuus Mahdollistaa prosessien johtamisen Hoito- ja palveluprosessit Tietotekniikka tuottaa reaaliaikaista tietoa, automatisoi toimintaa ja tukee päätöksentekoa Strategiakartta 29.11.2011 Talous Uudet prosessit ja tilat mahdollistavat 10%:n tuottavuuden kasvun v. 2020 mennessä Henkilöstöstrategia Osaava ja oikein mitoitettu henkilöstö viihtyy ja jaksaa työssään Vetovoimainen ja osaava organisaatio HR-politiikka ottaa huomioon kilpailun työvoimasta ja alueen syrjäisyyden Työnjaon kehittäminen: Työpanos ohjataan kunkin ydinosaamiseen Kuva 2. Projektin strategiakartta 2.1 Lähtökohdat Kainuun Uusi Sairaala -konseptissa tähtäin on asetettu 2020-luvulle, jolloin uudet toimintamallit ja rakennusinvestoinnit on otettu käyttöön. Esiselvityksen mukaan seuraavat tekijät muodostuvat keskeisiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja sairaalan suunnittelussa: Palveluiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa samaan aikaan, kun työntekijöiden määrä vähenee Alle 150 000 väestöpohjan sairaala on suunniteltava täysin päivystyksen tarpeista käsin Geriatrista osaamista tarvitaan nykyistä enemmän yhteispäivystyksessä ja ESH:ssa Resurssien käytön ja kustannusten kannalta oleellisinta on vähentää ympärivuorokautista osastohoitoa ja hoivaa erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa (ml vanhukset, kehitysvammaisten erityishuolto, mielenterveyden asumispalvelut, lastensuojelu ja perhekoteihin sijoitetut lapset) Operatiivinen (leikkaus-) toiminta on suunniteltava päivystyslähtöisesti Vastaanottotoiminnan osalta integrointia syvennetään kehittäen samalla hoidon tarpeen arviointia ja palveluohjausta. Kuntoutusta on korostettava: kuntoutustoimintojen integrointi kaikkeen hoitoon. 4
Selvityksen perusteella voidaan siis todeta, että Kainuussa keskussairaalan toiminta on rakennettava erityisesti päivystystoiminnan ympärille. Sen toimivuuden kehittäminen yhdessä tehokkaan kiireettömän toiminnan ja vaikuttavien kuntoutuspalveluiden kanssa luo edellytykset tuottavuuden kasvulle. Ennusteiden mukaan ympärivuorokautisiin hoitopaikkoihin sitoutuvien resurssien tarve ylittää saatavat voimavarat, joten muutoksia on tehtävä koko järjestelmässä. Avopalveluja on lisättävä samalla, kun vuodeosasto- ja vastaavaa kapasiteettia on vähennettävä. Olennaista on toimintojen suunnittelu siten, että ne muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Kaiken kaikkiaan on selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehostamis- ja priorisointitarve on väistämätön ja mittava jo aivan lähivuosina. 2.2 Hoidon toteuttamiseen liittyvät linjaukset Konseptin perusajatuksena on muuttaa sekä toimintamalleja että niiden edellyttämiä tiloja. Tämä koskee koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ei ainoastaan keskussairaalaa. Lähtökohtana on, että palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden, joka huomioi yksilön fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Uudistustyön pääkategorioita on kaksi: ympärivuorokautisen laitoshoidon tarpeen vähentäminen sekä toiminnan uudelleenorganisointi. 2.2.1 Ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttaminen Voimavarojen riittävyyden kannalta ratkaisevaa on, miten vähennetään ihmisten päätyminen kaikenlaiseen laitoshoitoon ja hoivaan. Tässä voidaan nähdä kolme merkittävää suuntaa: Vaikuttava ehkäisevä toiminta Terveyden edistäminen ja haittojen ehkäiseminen on terveydenhuollon keskeisimpiä tehtäviä. Siihen osallistuvat myös useat muut yhteiskunnan sektorit: päiväkodit, koulut, liikuntatoimi jne. Näiden ennalta vaikuttavien menetelmien vaikuttavuuden todentaminen on usein vaikeaa. Vain vaikuttaviksi ja kustannustehokkaiksi osoitettuja ehkäiseviä menetelmiä tulee ottaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Palveluita voidaan tarjota asiakkaiden tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan myös uusin menetelmin ja ohjata potilaita omahoitoon. Samalla on keskityttävä suurimmassa vaarassa olevien ryhmien tunnistamiseen ja hoitamiseen. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi Kainuun perusterveydenhuollossa otetaan käyttöön ns. terveyshyötymalli. Avohoitoa tukevat toimintamallit Ympärivuorokautinen sairaalahoito sitoo runsaasti resursseja. Toisaalta sairaalahoitoonkin liittyy omat riskinsä, esim. sairaalabakteerien vaara. Lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehittyminen mahdollistaa hoitoaikojen lyhentämisen ja aiemmin osastohoitoa vaatineiden potilaiden hoitamisen polikliinisesti. Esimerkkinä tästä ovat lyhythoitoinen kirurgia ja päiväsairaalatoiminta. 5
Kuntoutus Vanhenevan väestön toimintakyvyn ylläpitäminen on suuri haaste. Tehostamalla kuntoutusta voidaan merkittävästi vähentää ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarvetta; tilat on suunniteltava siten, että tehokas kuntouttaminen on mahdollista. Kuntoutus on resursoitava ja organisoitava uudelleen. Tällä tavoin kuntoutuksen asiantuntijat voivat aiempaa paremmin ohjata toimintamallien muutosta. 2.2.2 Tehokkaammat toimintamallit ja uudelleen organisoiminen Kiireetön ja akuutti hoito erilleen Uuden sairaalan muodostaa jatkossa kaksi toisistaan erillistä kokonaisuutta: akuuttihoitoa antava kuuma sairaala sekä kiireetöntä hoitoa tarjoava elektiivinen hoitokeskus. Elektiivinen hoitokeskus muodostuu poliklinikoiden, päiväsairaalan ja lyhytkirurgisen operatiivisen toiminnan muodostamasta kokonaisuudesta. Samankaltaisten toimintojen kokoaminen yhteen parantaa henkilöstön käytettävyyttä ja parantaa potilas- sekä tavaralogistiikkaa. Joustavat kokonaisuudet Pienessä sairaalassa erikoisalakohtainen voimavarojen jako johtaa epätarkoituksenmukaisen pieniin yksiköihin. Uusilla toimintamalleilla etsitään yhteistyöhyötyjä eri klinikoiden välillä. Akuuttihoito keskitetään yhdeksi erikoisaloista riippumattomaksi kokonaisuudeksi, vuodeosastot ovat erikoisalojen joustavassa käytössä, päiväsairaala ja poliklinikka palvelevat kaikkia erikoisaloja. Osastohoidossa periaatteena on potilaan ohjautuminen ensisijaisesti hoitoisuuden, ei niinkään erikoisalan mukaan. Päivystystoiminnan tehostaminen Siirtyminen todelliseen yhteispäivystykseen helpottaa potilaan kulkua ja tehostaa voimavarojen käyttöä: päivystystapauksissa potilaat tulevat vuorokauden ajasta riippumatta yhteen pisteeseen, jossa heidät ohjataan oikealle resurssille: yleislääkärille, erikoislääkärille tai sairaanhoitajalle. Tämä malli edellyttää tehokasta hoidon tarpeen arviointia sekä palveluohjausta. Diagnostiikkakeskus Laboratoriotutkimusten näytteen otto, radiologian palvelut ja muut erikoistutkimukset kootaan samalle alueelle ns. diagnostiikkakeskukseen. Tämä helpottaa potilaan kulkua sairaalassa nykyiseen nähden. Tällä mallilla voidaan saavuttaa sisäisiä yhteistyöhyötyjä. Terveyskeskuslääkäreiden tuki Erikoissairaanhoidon pitää pystyä tukemaan perusterveydenhuoltoa entistä paremmin. Konsepti sisältää esityksen Kajaanin terveyskeskusvastaanottojen siirtämisestä keskussairaalan yhteyteen. Tällä tehostetaan pienen kaupungin terveyspalveluiden yhteistyöhyötyjä sekä muodostetaan terveyskeskustyön ja erikoissairaanhoidon välinen saumaton kokonaisuus. Työvoiman saatavuuden ja osaamisen kehittämisen kannalta tällä odotetaan olevan merkittävää vaikutusta. Etäisemmät terveyskeskukset saavat erikoislääkärituen ns. etäpoliklinikoista. Mahdollisimman suoraan oikealle resurssille -periaatetta voidaan tukea sallimalla useammin hoitajalähetteet erikoissairaanhoitoon. 6
Akuuttivuodeosastotoiminnan yhtenäistäminen Ympärivuorokautista hoitoa tai hoivaa on vähennettävä samalla kun avomuotoisia palveluja (kotisairaanhoito, kotisairaala, lyhytaikaiset kuntoutusjaksot jne.) lisätään. Palvelurakennetta ja toimintamalleja muuttamalla Kainuun yhteistä vuodeosastokapasiteettia voidaan merkittävästi vähentää. Terveyskeskusten akuuttiosastoja muutetaan kuntoutusosastojen suuntaan. Akuuttihoitoa annetaan siellä, missä siihen on riittävät edellytykset. Tukipalvelujen sijainti, saatavuus, automatisointi ja työnjako Sairaalan tukipalvelut on organisoitava siten, että ne tukevat mahdollisimman tehokkaasti ydinprosesseja Tämä on otettava huomioon rakennussuunnittelussa, mutta myös palvelufunktiota on selkeytettävä. Lisäämällä automaatiota sekä eriyttämällä tukipalveluiden ja hoitohenkilöstön tehtäviä, voidaan saada säästöjä sekä kohdentaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä heidän ydintehtäviinsä. Standardoidut ja muunneltavat tilat Nykyaikainen sairaala suunnitellaan ja rakennetaan joustavaksi kokonaisuudeksi. Sen tilat ovat muunneltavia kevyin saneerauksin, koska toimintamallien muuttuminen rakennuksen elinkaaren aikana on varsin nopeaa. Toisaalta tiloissa on hyödynnettävä paljon yhdenmukaisia, standardoituja hoito- ja aputiloja, joiden varustus on aina samanlainen. Tällä lisätään myös käytännön joustavuutta sekä sujuvuutta. Uuden teknologian hyödyntäminen Seinättömän sairaalan periaate tarkoittaa hoitoa myös sairaalan ulkopuolella, käytännössä kotioloissa. Viiden - kymmenen vuoden kuluttua hoitoteknologian kehittyminen mahdollistanee entistä useamman etähoidon antamisen, turvallisen seurannan ja kontaktin sairaalan ulkopuolisille asiakkaille. Virtuaalitekniikan kehittyminen mahdollistaa myös täysin uudenlaisten hoitoympäristöjen tuomisen terveydenhuoltoon. Teknologia ei ole avain vain seinättömyyteen, vaan myös kaikkeen hoitoon ja sen tuottamiseen tarvittavien toimintojen kehittämiseen. Joustavuutta työhön voidaan lisätä erityisesti mobiiliteknologian keinoin. 2.2.3 Kainuun Uusi Sairaala -konsepti pähkinänkuoressa Yhteispäivystys ja kuuma sairaala on KAKS:n sydän Kiireettömässä hoidossa yksi poliklinikkakokonaisuus Leikkaustoiminnassa lisätään nopean hoidon malleja Päiväsairaalaan kootaan pientoimenpiteet ja hoitokäynnit Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa vahvistuu ja selkeytyy Kuntouttava ja voimaannuttava työte läpäisyperiaatteella Geriatriseen hoitoon ja kuntoutukseen panostetaan akuutista hoidosta alkaen. Vanhuspalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon osat toimivat entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Tarkemmin nämä konseptilinjaukset esitellään prosessien käsittelyn yhteydessä. 7
3. Sairaalan pääprosessit 3.1Akuutti hoito 3.1.1 Akuutin hoidon tarpeen arviointi Akuuttihoidossa on kyse äkillisesti sairastuneen henkilön diagnostiikan ja hoidon tarpeesta, johon on puututtava alle vuorokauden kuluessa. Kun kainuulainen asiakas harkitsee, onko kiireellinen hoito tarpeen, on tilanteen mukaan käytettävissä kaksi eri vaihtoehtoa: Soitto hoitajapäivystykseen (kiireellinen, mutta ei hätätilanne, 08 6156 6000) - Päivystävän sairaanhoitajan puhelinpalvelu sisältää hoidon tarpeen arviointiin erityiskoulutetun henkilöstön neuvonnan ja ohjauksen. - Uudessa toimintamallissa tulee mahdollistaa myös subakuutin (<7vrk) ajanvarauksen tekemisen puhelinarvioinnin yhteydessä. Tällä varmistetaan hoidon saatavuus ja muun ajanvaraustoiminnan tasaaminen. Soitto hätäkeskukseen (hätätilanne, 112) - Hätäkeskuspäivystäjän arvion mukaan hälytetään tarvittavaa apua. - Terveydenhuollon ammattihenkilöstön tekemästä hoidon tarpeen arvioinnin vastaa paikalla oleva ensihoitoyksikkö 3.1.2 Akuutin hoidon toteuttaminen Ensihoidolla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antamista ja tarvittaessa potilaan kuljettamista hoitoyksikköön. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä on määritelty Kainuun ensihoidon sisältö, vasteajat ja toimintamallit. Pitkien välimatkojen maakunnassa ensihoito pyrkii laajaan hoitomalliin siten, että paikan päällä voitaisiin auttaa potilasta mahdollisimman paljon. Toimintamallia tulee kehittää myös siten, että ensihoitoyksikkö voi tehdä ajanvarauksen subakuuttiin jatkohoitoon, mikäli välitöntä kuljetustarvetta ei ole. Mikäli ensihoitoyksikön kotona tapahtuva hoito ei ole riittävää, vaan tarvitaan jatkohoitoa, kuljetetaan potilas tilanteesta riippuen terveyskeskukseen tai KAKS:aan: Terveyskeskuksessa (Kainuun eri kunnissa palvelupäätösten mukaisesti) - Virka-aikana (klo 8-16) seudullisissa terveyskeskuksissa on käytettävissä lääkäripäivystys sekä joissain tapauksissa mahdollisesti myös ilta-aikainen hoitajapäivystys yhdistettynä KAKS:n konsultaatiomahdollisuuteen. - Mikäli terveyskeskuksessa annettava hoito tai tutkimusmahdollisuudet eivät ole riittävää, potilas siirretään KAKS:aan. Keskussairaalan yhteispäivystyksessä - Yhteispäivystyksellä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakkaan näkökulmasta jakamatonta päivystystä, jossa potilaat hoidetaan samassa pisteessä hoidon kiireellisyyden perusteella. Kajaanin ja lähialueen päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat tulevat samaan paikkaan vuorokauden ajasta riippumatta. - Kiireellistä hoitoa vaativat potilaat tutkitaan, hoidetaan sekä heidän mahdollinen kuntoutuksen tai muun tuen tarpeensa arvioidaan päivystyskäynnin yhteydessä. 8
- Päivystyspotilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin perusteella 2 potilas luokitellaan oikeaan kiireellisyysluokkaan ja ohjataan oikealle ammatti-ihmiselle (hoitaja, yleis- tai erikoislääkäri) hoitoa varten. Päivystyksellinen hoidon tarpeen arviointi suoritetaan neljässä vaiheessa: 1) Puhelimitse (kuuluuko päivystykseen / jos ei, minne ja milloin?) 2) Ensihoitoyksikössä (ambulanssissa) 3) Päivystyspoliklinikan triagehoitaja 4) Päivystyksessä tunnistetaan potilaat, joilla on riski sairaalajakson pitkittymiseen eli erityinen kuntoutuksen tarve Kainuun keskussairaalan ytimen muodostaa aina auki oleva nk. kuuma sairaala, joka muodostuu seuraavista osista: - Päivystysosasto ja nopean diagnostiikan yksikkö hoitaa kaikki 1-2 vrk kestävät, päivystyksestä alkavat sairaalajaksot - Yhtenäinen valvonta-alue (teho-osasto, sydänvalvonta- ja aivohalvausyksiköt sekä ns. step up/down -paikat, niille potilaille, jotka tarvitsevat tehostetumpaa valvontaa, mutta eivät varsinaista tehohoitoa) - Aikuisten infektio-osasto - Synnytysosasto - Leikkausosasto ja heräämö - Subakuutti-vastaanotto (kiireellisyys 1-7 vrk) osana päivystystä tehostaa puolikiireellisten potilaiden nopeaa hoitoon pääsyä. Tämä vastaa Kajaanin seudun potilaista, joille ei ole sovittu terveyshyötymalliin liittyen omaa tk-lääkäriä. - Diagnostiikkakeskus, joka vastaa kliinisten tukipalveluiden toiminnasta Ohjaus -piste Ohjaus -piste ESH Päivystys Raskas hätätila Leikkausprosessi ND-osasto Konservatiivinen prosessi Triage Moni-interventionen prosessi Jatkohoito YLE-/kuntoutusprosessi PTH Päivystys Kevyt päivystysvastaanotto Kotiutus tuettuna/ asumispalveluihin Kevyt pthvastaanotto (subakuutti) Kotiutus ilman tukea Kuva 3. Akuuttiprosessin yleiskuvaus. Akuuttiprosessissa on kaksi ohjauspistettä - Ensimmäinen määrittää, mihin päivystysyksikön sisäiseen prosessiin potilas ohjataan - Toinen määrittää, mihin potilas ohjataan päivystyksestä 2 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet (STM 2010:4): Hoidon tarpeen arvio sisältää arvion siitä tarvitseeko potilas päivystyshoitoa, muuta kiireellistä hoitoa, kiireetönta hoitoa tai ei hoitoa lainkaan. Hoidon kiireellisyyden arviosta on aiemmin käytetty vieraskielistä termiä triage. 9
Sairaalassa toimii yhtenäinen vuodeosastokokonaisuus, jossa paikat ovat erikoisalojen joustavassa käytössä. Vuodeosastojen resursoinnissa huomioidaan erityisosaamisen tarve esimerkiksi ortopedisen tai kardiologisen hoidon osalta. Synnytyssalit ja äitiysosasto sijoittuvat toisiaan tukevasti siten, että henkilöstön yhteiskäyttö tehostuu. Kajaanin kaupunginsairaalan geriatriset osastot siirtyvät sairaalan mäelle. Tämä toiminta jaetaan kahteen osaan: - Vaativaa geriatriaa varten perustetaan koko maakuntaa palveleva oma vuodeosasto. - Toisen osan muodostaa yleislääkäri/geriatrijohtoinen kuntouttava vuodeosasto, joka toimii samoin periaattein kuin isojen kuntien tk-vuodeosastot. Psykiatrian päivystys järjestetään keskussairaalassa. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella potilas hoidetaan sairaalassa tai ohjataan jatkohoitoon. Psykiatrian osastot kootaan keskussairaalan alueelle. Terveyskeskusten vuodeosastoilla annettava akuuttihoito rajoittuu jatkossa sellaisten potilaiden hoitoon, joiden diagnosointi ja hoidon tarve on selkeä. Tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi hoitoaika ei saa pitkittyä, joten vaativimmissa tilanteissa hoito toteutetaan keskussairaalassa. Terveyskeskusten vuodeosastohoitoa suunnataan vahvemmin kuntouttavaan suuntaan. 3.1.3 Keskeiset muutokset ja hyödyt akuuttitoiminnassa Asiakkaan näkökulma Yksinkertaistetaan prosessia: triage määrittää heti oikean hoitosuunnan ja ohjaa potilaan suoraan oikealle resurssille Potilassiirtojen minimoiminen, vältetään myös tiedonsiirron sudenkuopat Tukipalvelujen saatavuus tehostuu keskitetyn sijoittamisen myötä Henkilöstön näkökulma Työ selkiytyy, kun potilaita segmentoidaan eri prosesseihin Yhteistyön parantuminen ja konsultoinnin helpottuminen Eniten yhteistyötä tekevien yksiköiden etäisyydet lyhenevät, mikä tehostaa työskentelyä Resursoinnin ja kustannusten näkökulma Erikoistuneen resurssin käytön helpottuminen (esim. keskitetään sairaalan kaikki valvontapaikat) ja rationalisoituminen ja yhteisten resurssien hyödyntäminen Päällekkäisten toimintojen välttäminen Tukipalvelujen keskittäminen tuo kustannussäästöjä Resurssien saatavuuden turvaaminen Organisointi ja johtaminen Organisointi tukee prosessien johtamista Päivystys/kuuman sairaalan valvonta sisältää pieniä toiminnallisia yksiköitä, mutta muodostavat yhtenäisen prosessikokonaisuuden ja yhteistyö näiden välillä oltava saumatonta 10
3.2 Kiireetön hoito 3.2.1 Kiireetön hoito perusterveydenhuollossa Kun asiakkaalla on kiireettömän hoidon tarve, asia voidaan saada vireille kahta kautta: Sairaanhoitajapäivystys ympäri vrk:n (08-615 66 000) - Päivystävä sairaanhoitaja vastaa myös kiireettömään neuvontatarpeeseen ja ohjaa asiakkaita oikean hoidon piiriin. Sairaanhoitaja- ja yleislääkärivastaanotto tk:ssa - Terveyskeskusten hoitaja- ja lääkärivastaanottojen tehtävänä on vastata väestön perusterveydenhuollon tarpeisiin. Järjestelmä perustuu ajanvarausmenettelyyn. - Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden palveluohjauksen kehittämisellä pyritään parantamaan asiakkaiden kohdentumista tarpeen mukaisiin palveluihin. - Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta segmentoidaan eli jaetaan potilasryhmittäin erilaistuneeseen toimintaan: Painopiste perusterveydenhuollossa siirtyy pitkäaikaissairaiden hoitoon ja riskiryhmien tunnistamiseen ja hoitoon. Oma vastuulääkäri/-tiimi nimetään ensisijaisesti monisairaille, tuetusti kotona asuville, hoivassa oleville ja erikseen määriteltäville riskiryhmille. Terveydenhuollon palveluita satunnaisesti tarvitsevien, yleisterveiden potilaiden puolikiireellisiin vastaanottotoimintoihin (1-7 vrk) on järjestettävä oma vastaanottolinja. Perusterveydenhuollossa vahvistetaan verkkopalveluiden osuutta, kuten omahoito-palvelun yhteydenpito- ja seurantamahdollisuuksia. Sähköisiä konsultaatiotapoja kehittämällä ja etäpoliklinikkatoiminnalla vähennetään potilaiden sairaalamatkojen tarvetta. Yleislääkärilähetteiden lisäksi käytetään hoitajalähetteitä potilaan ohjaamiseksi suoraan oikealle resurssille. Erikoislääkärivastaanotot terveyskeskuksissa - Erikoissairaanhoidon tukea perusterveydenhuoltoon vahvistetaan lisäämällä erikoislääkärien vastaanottoja kuntien terveyskeskuksissa. Myös etäyhteyksien avulla toteutettavien vastaanotto- tai konsultaatiokäyntien osuutta lisätään erityisosaamisen saavutettavuuden parantamiseksi. 3.2.2 Keskussairaalan elektiivinen hoito Elektiivisellä hoidolla tarkoitetaan ei-päivystyksellistä eli kiireetöntä hoitoa. Kiireetön hoito muodostaa kuuman sairaalan lisäksi toisen ytimen. Elektiivinen toiminta muodostuu poliklinikoista, päiväsairaalasta sekä kiireettömistä leikkauksista. Poliklinikat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa lähekkäin sijoitetaan paljon yhteistyötä tekevät tai samoja potilaita hoitavat erityisalojen poliklinikat. Vastaanottohuoneet ovat lähtökohtaisesti tarpeen mukaan jaettavia yhteiskäyttötiloja. Erityistiloja varataan vain niille toiminnoille, jotka tarvitsevat huoneissaan isoja kiinteitä laitteita. Lastentautien toiminta suunnitellaan siten, että henkilöstön tehokas yhteiskäyttö on mahdollista. 11
Kajaanin terveysasemien vastaanottotoiminta sijoitetaan osaksi keskussairaalan poliklinikkakokonaisuutta. Tämä yleislääketieteen poliklinikka palvelee merkittävää osaa kainuulaisista perusterveydenhuollon asiakkaista sekä muodostaa oman erityisalansa maakunnallisen keskuksen. Psykiatrian vastaanottotoiminnot sijoittuvat keskussairaalan alueelle, mahdollisuuksien mukaan siten, että yhteistoiminta muiden poliklinikoiden kanssa tehostuu. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden prosesseja kehitetään yhteistoiminnaltaan tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Poliklinikka- ja osastotoimintojen sijoittamisella tavoitellaan yhteistoimintaetuja henkilöstön ja tilankäytön osalta. Mielenterveyspalveluita kehitetään toiminnallisessa suunnittelussa kahtena eri toimintalinjana, jotka ovat aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito sekä lasten ja nuorten psykiatrinen hoito. Organisaatioratkaisuista päätetään tämän työn aikana kustannustehokkaan ja laadukkaan palvelutuotannon kriteerein. Erityishuollon poliklinikka ja kehitysvammapalveluiden akuuttikriisiyksikkö sijaitsevat sairaalanmäellä. Kehitysvammatyön yhteistoimintaa muiden poliklinikoiden kanssa tehostetaan. Päiväsairaala kokoaa osastojen ja poliklinikoiden pidemmät tai sarjamuotoiset käynnit (syöpähoidot, infuusiot, tutkimukset). Päiväsairaalassa ei ole varsinaista vuodehoitoa, vaan potilaat käyvät hoidoissa käyntiperusteisesti. Päiväsairaala vähentää kiireettömän vuodeosastohoidon tarvetta, etenkin yhdistettynä majoituspalvelua tarjoavaan potilashotelliin. Leikkaustoiminnassa vahvistetaan lyhythoitoisen kirurgian malleja - Päiväkirurgiapotilaat leikataan ja kotiutetaan saman päivän aikana. - Lyhki- (lyhythoitoiset kirurgiset) ja Leiko-potilaat (leikkaukseen kotoa) tulevat sairaalaan toimenpidepäivänä, yöpyvät ensimmäisen yönsä heräämössä ja siirtyvät sieltä suunnitellusti kotiin tai vuodeosastolle kuntoutukseen. Kiireettömän hoidon osana vahvistetaan ennakoivaa kuntoutusta ennen toimenpiteitä. Kiireettömän operatiivisen hoidon perustuminen päiväaikaiseen ja lyhythoitoiseen malliin mahdollistaa elektiivisen vuodeosastohoidon vähentämisen. Raskaan ortopedisen tai muun kirurgian potilaat tarvitsevat edelleen vuodeosastohoitoa, mutta muilla aloilla tarve vähenee. Sairaalan yhteyteen siirtyvä vaativan kuntoutuksen osasto keskittyy erityisesti aivoverenkiertohäiriö- ja vaativaa ortopedista kuntoutusta tarvitsevien potilaiden hoitoon. Pidempää ja kuntouttavaa hoitoa vaativat geriatriset potilaat hoidetaan Kajaanin ja seututerveyskeskusten vuodeosastoilla. 12
Ohjaus -piste Ohjaus -piste Leikkausprosessi Lähete Ensikäynti, diagnosoin ti Jatkohoito? Päiväsairaalaprosessi Poliklinikkaprosessi Kons. vastaus Seuranta PTH:ssa Kotiutus ilman seurantaa Kuva 4. Elektiivisen prosessin yleiskuvaus. Elektiivisessä prosessissa on kaksi ohjauspistettä Ketkä otetaan tarkempiin tutkimuksiin, kenelle annetaan hoito-ohjeita perusterveydenhuoltoon? Miten diagnosoitu ongelma päätetään hoitaa? 3.2.3 Keskeiset muutokset ja hyödyt kiireettömässä toiminnassa Asiakkaan näkökulma Asiakas saa hoitoprosessin kaikissa vaiheissa oikean asiantuntijan palvelun Asiakas saa joustavammin ja mahdollisimman kattavasti tarvitsemansa palvelun yhdellä palvelukerralla, Hoitoprosessit ja -ketjut selkiytyvät Henkilöstön näkökulma Poliklinikan ja vuodeosastojen hoitotyö muuttuu yhdenmukaisemmaksi Päiväsairaalatoiminta korvaa osastoilla ja pkl:lla nykyisin toteutettavia hoitoja (esim. sytostaattihoidot ym. infuusiohoidot, haavahoidot, pienet kirurgiset toimenpiteet) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuuden helpottuminen Resursoinnin ja kustannusten näkökulma Esim. standardoidut tilat mahdollistavat niiden tehokkaan käyttöasteen ja minimoivat tyhjäkäytön Logistiikka helpottuu, esim. potilaan kuljetuksiin käytettävä aika vähenee Henkilöstön joustava käyttö mahdollistuu Organisointiin ja johtamiseen liittyvät muutostarpeet Organisoinnilla ja johtamisella entisten rajojen hälventyminen esim. pth-esh ja uusien rajojen muodostumisen ehkäisy Prosessit ovat johdettavissa 13
3.3. Kuntoutus Kainuun Uusi Sairaala -konseptin yksi keskeisistä muutoksista on kuntoutustoiminnan korostaminen akuutin ja kiireettömän hoidon rinnalla. Tällä pyritään vaikuttamaan ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeeseen. Kyse ei ole yksittäisten toimintojen tai potilasryhmien asioista, vaan kuntouttava työote on saatava keskeiseksi menetelmäksi kaikessa toiminnassa. Kuntoutuksen vahvistaminen edellyttää sekä toiminnallisia että organisointimuutoksia: Koko Kainuun vaativa kuntoutus sekä Kajaanin seudun kaikki kuntoutuspalvelut sijoitetaan keskussairaalan yhteyteen. Yhdistämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuntoutusprosessit voidaan saada erityisosaamisen ja avohoidon yhteys tiiviimmäksi ja siten tehostaa kuntoutuksen käytäntöjä. Erityisesti geriatristen, tukielinsairaus- ja aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoito ja kuntoutus linkittyvät vahvasti toisiinsa. Maakunnallinen kuntoutuksen osaamiskeskus,vastaa laajasti kaikista kuntoutuksen erityispalveluista. Osaamiskeskus kokoaa kuntoutuksen henkilöstön hallinnollisesti yhteen organisaatioon (kuntoutustutkimus, fysioterapia, erityistyöntekijät, geriatria). Toimintojen kokoaminen mahdollistaa toiminnan aiempaa paremman ohjauksen ja erityisosaajien hyödyntämisen.. Kuntoutuksen johtaminen on keskitettyä, mutta toiminta on hajautettu eri yksiköihin, jotta sillä on mahdollisuus toimia prosessien tukena. Tavoitteena on entistä tiiviimpi yhteistyö eri asiantuntijoiden välillä. Kuntoutuksen avopalvelut toteutetaan jatkossakin lähipalveluna, samoin uutena työmuotona aloitettava vanhusten ja vammaisten ennaltaehkäisevä kuntoutus. Toiminnassa korostetaan erityisesti kotikuntoutusta, jonka tavoitteena on lisätä arjen selviytymistä sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti. Riskien arviointi tulee käynnistää jo päivystyksessä ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat laaditaan riskipotilaille heti prosessien alkuvaiheessa. Sosiaalipalvelut Tieto toimintakyvystä ja asumisesta, kotiutumisen edellytykset Arvio terveyspalveluiden jälkeisestä avun tarpeesta Kotiutuksen järjestäminen (jos tarve palveluille) Kotihoidon palvelut/ asumispalvelut Akuuttiprosessi Hoidon tarpeen määrittäminen (triage) Välitön hoito Tutkimukset (kuvantaminen, laboratorio) Hoitotoimenpiteet Hoito yksiköissä (CCU / ICU / Stroke/ leikkaus) Vos. Vos. / jatkohoito Kotiutus Kuntoutuspalvelut Kuntoutusinterventiot Toimintakyvyn alenemisriskin arviointi Kuntoutussuunnitelma Hoitoohjeet Toimintakyvyn ja kuntoutussuunnitelma n arviointi Kuntoutus v-osastolla Kuva 5. Kuntoutus- ja kotiutusprosessi akuuttihoidon yhteydessä Kotiutus ja jatkoseuranta Ohjeistus (kotihoitoohjeet ja harjoitukset, lähetteet) 14
3.3.1 Geriatrian ja psykiatrian erityiskysymykset Geriatrian kokonaisuus organisoidaan maakunnallisesti kuntoutuksen osaamiskeskukseen liittyen. Tämä erityisosaajien yksikön panos suuntautuu koko maakunnan alueelle, osin myös hajautetusti sijoittuen. Lisäksi malli mahdollistaa osaamisen kehittämisen ja muodostaa työvoiman saatavuuden kannalta houkuttelevamman kokonaisuuden. Geriatriatoiminta muodostuu kolmesta osa-alueesta: - Akuuttigeriatria (laaja-alainen, nopea hoidon arviointi) - Kuntoutus (geriatrista osaamista edellyttäviltä osin) - Poliklinikka (erityiskysymykset, arviointityö, muistipoli) Geriatrian osaamista tulee avopainotteisesti kohdentaa alan erityiskysymyksiin, jonka lisäksi ikääntyneiden hoidon tukeen tarvitaan mm. yleislääkärien panosta (erityisesti kotisairaanhoidon ja asumispalveluiden asiakkaiden tarpeet). Psykiatrisessa hoidossa lisätään avopalveluja, mikä mahdollistaa laitospaikkojen vähentämisen. Tavoitteena on vähentää psykiatrioiden laitospaikkoja 30 %. Tämän mahdollistamiseksi tehostetaan palveluohjausta, resursoidaan ja organisoidaan avopalvelut uudelleen sekä lisätään kuntoutusta. Palvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman lähellä asiakkaiden normaalia asuinympäristöä. Toiminnallisessa suunnittelussa selvitetään myös millaisella mallilla alaikäisten päihdehoito ja perhekuntoutus järjestetään. 3.3.2 Keskeiset muutokset ja hyödyt kuntoutustoiminnassa Asiakkaan näkökulma Kuntoutuspalvelut saatavilla oikeaan aikaan, oikeassa paikassa Vähemmän raja-aitoja, joustavammat palvelut, ohjaus kuntoutuspalveluihin yhdestä paikasta Ennakoiva, ennaltaehkäisevä (vanhus)kuntoutus ja kaikenikäisten liikuntaneuvonta ylläpitävät toimintakykyä Kuntoutuspalvelujen laatu, saatavuus ja jatkuvuus varmentuvat Henkilöstön näkökulma Laaja kuntoutuksen osaamiskeskus on rekrytointivaltti, moniammatillinen tuki, perehdytys paranee Sisäinen koulutus tavoittaa kaikki erityistyöntekijät, oman ammattikunnan tuki ja konsultointimahdollisuus Pitempien poissaolojen sijaistaminen helpottuu, sovitut varajärjestelyt Resursoinnin ja kustannusten näkökulma Keskittäminen poistaa päällekkäisyyksiä ja mahdollistaa kuntoutuspalvelujen suuntaamisen ja varautumisen tulevaisuuden muuttuviin kuntoutustarpeisiin Ostopalvelujen todellinen tarve voidaan arvioida yhdenmukaisin perustein Pitemmällä tähtäimellä laaja kuntoutuksen osaamiskeskus parantaa työn tuottavuutta ja tuo kustannussäästöjä Organisointiin ja johtamiseen liittyvät muutostarpeet Laaja osaamiskeskus ottaa vastuun koko Kainuun kuntoutuspalvelujen kehittämisestä ja resurssien suuntaamisesta, johtaminen ja ohjaus paranevat Edellyttää koko sote-henkilöstön kouluttamista, ylempien esimiesten ja päättäjien tukea sekä kuntouttavan toimintamallin viemistä käytäntöön 15
3.4 Tukipalvelut Tukipalveluiden muutoksilla lisätään sujuvuutta ja tehokkuutta sosiaali- ja terveydenhuollon ydinprosessien toimintaan. Keskeisenä periaatteena on vapauttaa resursseja asiakkaiden hoitoon sekä työvoiman käytön että kustannusten osalta. 3.4.1 Kliiniset tukipalvelut Keskussairaalan laboratorio-, radiologia- ja muut erikoistutkimukset kootaan diagnostiikkakeskukseen lähelle toisiaan. Asiakkaan tarvitsemat tutkimuspalvelut on näin saatavissa yhdestä selkeästä paikasta. Sairaalan sisällä kaikki kävelevät potilaat käyttävät diagnostiikkakeskuksen tai muuta näytteenottopistettä. Muu näytteenotto voidaan toteuttaa hajautetusti: tarpeen mukaan joko sairaanhoitajan tai laboratoriohoitajan ottamana. Vierianalytiikan käyttöönottoa lisätään teknologian kehittyessä, mikäli se osoittautuu kustannustehokkaaksi. Kuvantamispalvelut sijaitsevat lähellä päivystystä, ja sen kuvantamiskapasiteetti on palveltava päivystyksen tarpeita kaikilta osin. Etäradiologian käyttöä edistetään ja lisätään myös maakunnan muihin toimipisteisiin. Lääkehuolto nojautuu keskitettyyn valmistukseen ja osastofarmasiaan. Varastoinnin, jakelun ja kapasiteetin hallinnan automatisointia lisätään. 3.4.2 Ei-kliiniset tukipalvelut Hoito- ja avustava työ erotetaan toisistaan niukkenevan hoitotyön ammattihenkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Hoitohenkilöstön työaika vapautetaan tukipalveluista ja muiden - erityisesti ns. hotellityön ammattikuntien - käyttöä lisätään koko sairaalassa. Tukipalveluiden organisoimisessa pyritään automatisoinnin lisäämiseen (erityisesti varastoinnin, tilausten ja kuljetusten osalta) ja tilaus-toimitusketjun yksinkertaistamiseen. Varastointia vähennetään ja suoratoimituksia lisätään. Sairaalan tukipalveluiden kriittiset toiminnot (esim. ict, laitehuolto) pyritään pitämään omana toimintana. Sairaalan välinehuolto toimii leikkaussalin lähellä. Hammashuollon välinehuollossa säilyy paljon kuljetuksia kaukana oleviin hoitoloihin, jolloin tarvitaan oma logistiikkaratkaisunsa. Ruokahuollon konseptia uudistetaan sekä valmistuksen keskittämisen että potilaiden omatoimisuutta korostavan jakelun osalta. Huoltopalveluiden konsepti riippuu rakennuttamis- ja rahoitusmallista. 16
Triage Ei-kliiniset tukipalvelut IT-PALVELUT: Toimintaa ja johtamista tukevat tietojärjestelmä, ylläpito ja toimintavarmuus HYGIENIA, PYYKKI, JÄTTEET: Puhtaat tilat, liinavaatteet ja vaatteet, asianmukainen jätteiden kuljetus ja käsittely MATERIAALI- ja VÄLINEHUOLTO: Tarvikkeet, lääkkeet ja välineet oikeaan aikaan oikeassa paikassa Ohjaus muualle Tarvittavat toimenpiteet PTHlääkäri ESHlääkäri ESHlääkäri ESH/PTH -lääkäri Kotiutus Vuodeosasto, esh, pth Kuuma sairaala Kotiutus Kliiniset tukipalvelut Näytteen -otto Analysointi Tutkimus Analysointi /radiologin lausunto Kuva 6. Tukipalveluiden yleiskuvaus akuuttiprosessin yhteydessä Jatkohoito poliklinikalla 3.4.3 Keskeiset muutokset ja hyödyt tukipalveluissa Asiakkaan näkökulma Potilassiirtojen minimoiminen, vältetään myös tiedonsiirron sudenkuopat Tukipalvelujen saatavuus tehostuu niiden keskitetyn sijoittamisen myötä Henkilöstön näkökulma Työn selkeytyminen ammattiryhmien työnjaon myötä Resurssien turvaaminen yhteistyön kautta Resursoinnin ja kustannusten näkökulma Tukipalvelujen keskittäminen tuo kustannussäästöjä Resurssien saatavuuden turvaaminen Organisointiin ja johtamiseen liittyvät muutostarpeet Organisaatio muuttuu prosessivetoiseksi Tukipalveluiden rooli hoitoa tukevana toimintana korostuu 17
4. Rajapintaprosessit 4.1 Perusterveydenhuolto Ilman toimivaa perusterveydenhuoltoa julkinen terveyspalvelujärjestelmä ei selviä. Nykyisin vaikeuksissa oleva terveyskeskustoiminta on uudistettava. Ilman tätä uudistustyötä kainuulaisella erikoissairaanhoidolla ole toimintaedellytyksiä. Lähtökohtana on, että lähipalveluina on saatavissa hoitaja- ja lääkärivastaanottopalveluja kaikissa Kainuun soten kunta-yhtymän kunnissa. Tämä ei ole mahdollista palvelumallia muuttamatta. Kainuun perusterveydenhuollossa siirrytään ns. terveyshyötymalliin. Samalla perusterveydenhuollon tuotantotapoja uudistetaan. Eri väestöryhmille palveluja voidaan tarjota eri tavoin. Sähköisiä palveluja ja omahoitoa lisätään. Vapautuvat voimavarat suunnataan monisairaiden ja erityisen korkeassa vaarassa olevien potilaiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Toiminnan tulee olla ennakoivaa, suunnitelmallista ja koordinoitua ja perustua potilaan kanssa tehtyyn hoitosuunnitelmaan. Kuva 7. Terveyshyötymallin mukainen asiakassegmentointi ja keskeiset palvelumuodot 18
työparityöskentely Yleislääkärin konsultaatio Erikoislääkärin konsultaatio Tieto potilaasta erikoislääkärille Vastaanotto -käynti erikoislääkärillä Tutkimukset Vastaanotto - käynti tai toimenpide Kansanterveys -hoitajalle tieto KT-hoitajan vast.otto Yleislääkärin vast.otto Kuva 8. Pitkäaikaissairaan hoidon yleiskuvaus Vastaanotto- ja konsultaatiopalveluiden toimintalinjauksia: Painopiste perusterveydenhuollossa siirtyy riskiryhmien tunnistamiseen, heidän sairauksiensa ennaltaehkäisyyn sekä pitkäaikaissairaiden hoitoon. Palvelutuotannosta vastaavat moniammatilliset työryhmät, jotka koostuvat ainakin lääkäreistä, kansanterveys- ja sairaanhoitajista. Lääkäri hoitaja työnjaosta sovitaan erikseen. Vastuulääkäri/-työryhmä nimetään ensisijaisesti monisairaille, tuetusti kotona asuville, hoivassa oleville ja muille erikseen määriteltäville riskiryhmille. Kuntien terveysasemilla toimii lääkäripäivystys virka-aikaan. Muuna aikana lääkäripäivystys on KAKS:ssa. Terveyskeskuksen hoidon tarpeen arvioinnissa eli triagessa arvioidaan asiakaskohtaisesti palvelun tarve: a) ohjaus ja neuvonta b) hoitajan vastaanotto c) kiireellinen lääkärin vastaanotto d) kiireetön lääkärin vastaanotto e) omahoito Terveydenhuollon palveluita satunnaisesti tarvitsevien, yleisterveiden potilaiden vastaanottotoimintoihin on järjestettävä oma vastaanottolinja. Perusterveydenhuollossa hyödynnetään verkkopalveluita, kuten omahoito-palvelun yhteydenpitoja seurantamahdollisuuksia. Hoivayksiköiden ja kotihoidon asiakkaiden tarvitsemat lääkäripalvelut sekä ko. palveluiden lääkärituki henkilöstölle toteutetaan ensisijaisesti yleislääkärien toimesta. Geriatristen erityiskysymysten osalta käytettävissä ovat maakunnalliset geriatriaresurssit. Mielenterveyspotilaiden avohoidossa perusterveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut tekevät kiinteää yhteistyötä. Yleislääkäreitä tuetaan erikoislääkäreiden etäpoliklinikoin. Neuvolatoiminnassa jatketaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon prosesseja yhdistävällä mallilla. Neuvolat ovat osa perhekeskuskokonaisuutta, joiden sijainti määrittää niiden paikalliset toimipisteet. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut tulee olla saatavilla ensisijaisesti oppilaitosten yhteydessä. 19
Terveyskeskussairaalan ja vuodeosastojen toimintalinjauksia: Tk-vuodeosastoilla keskeistä on potilaiden kuntoutus ja toimintakyvyn edistäminen. Tk-vuodeosastoilla annetaan lyhytaikaista akuuttia hoitoa, jos potilaan diagnoosi ja hoitosuunnitelma ovat selvillä, muussa tapauksessa hoito toteutetaan keskussairaalassa. Myös saattohoito voidaan toteuttaa tk-osastolla. Kajaanissa kaikki (tk-) vuodeosastot sijaitsevat keskussairaalan yhteydessä. 4.2 Sosiaalihuollon palvelut Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon eri osa-alueiden integraation syventäminen on edelleen keskeinen päämäärä palvelujen järjestämisessä. Sosiaalipalveluissa tämä tarkoittaa ehkäisevän työn ja aiempaa tiiviimmän yhteistoiminnan toteuttamista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Ympärivuorokautisen laitoshoidon vähentämistavoite tarkoittaa samalla sitä, että avopalveluiden osuutta on pystyttävä vahvistamaan. Sosiaalipalveluiden toimintalinjauksia: Sosiaalipalveluissa pyritään vaikuttavan ehkäisevän työn lisäämiseen (esim. muistineuvolatyön kehittäminen) Ympärivuorokautisessa laitoshoidon piirissä olevien tavoitemäärä on 1 % 75 vuotta täyttäneistä vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää sekä laitoshoitoa korvaavien palvelumuotojen sekä ikääntyvien toimintakyvyn tukemisen kehittämistä. Vahvistamalla kotihoidon ja asumispalveluiden lääkäritukea voidaan ehkäistä päivystyksellistä sairaalahoitoon joutumista. Sosiaalipäivystyksen hyödyntämistä laajennetaan eri ikä- ja asiakasryhmiin (puhelinpäivystys virka-ajan ulkopuolella ja takapäivystys kotikäyntejä varten). Kehitysvammapalveluiden akuuttikriisiyksikkö sijoitetaan keskussairaalan alueelle erityishuollon pkl:n asiantuntijoiden läheisyyteen. Kehitysvammahuollon muut laitospaikat hajautetaan eri puolille Kainuuta avohoidon asumispaikoiksi. Kehitysvammapalveluiden erityisosaamista hyödynnetään sairaalan muissa prosesseissa tehostamalla konsultaatiokäytäntöjä. Sairaalan sosiaalityötä kehitetään omana prosessinaan siten, että erityisosaamista suunnataan eri yksiköihin psykososiaalisen tuen, kotiutuksen, etuuksien ja yleisen palveluohjauksen tarpeisiin. 4.3. Mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalvelut Uusi Sairaala -suunnittelussa mielenterveys- ja riippuvuuksienhoito muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Psykiatrian palveluita kehitetään kahtena toimintalinjana: lasten ja nuorten psykiatrian sekä aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksienhoidon palvelut. 20
Palveluissa toteutetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avohoidon yhdistävää toimintamallia. Erityistä huomiota valmistelussa kiinnitetään lähitason hoidon saatavuuteen sekä palveluiden kohdentumiseen perheiden tueksi. Riippuvuuksien hoitoa vahvistetaan perustamalla päihdetyön osaamisyksikkö. Päihdetyön osaamisyksikkö sijoittuu keskussairaalaan osaksi mielenterveys- ja riippuvuuksienhoidon kokonaisuutta. Päihdeyksikkö sisältää riippuvuuksien hoidon avopalvelut (A-klinikan vastaanotot, terapiapalvelut ja korvaushoitoaseman) ja kuntoutusyksikön. Katkaisuhoidon järjestelyistä sovitaan erikseen terveyskeskusvuodeosastojen toiminnallisen suunnittelun yhteydessä. Riippuvuuksien hoidon palveluja tuotetaan lähi- tai seudullisina palveluina; osaamisyksikön tehtävänä on tukea ja koordinoida tätä toimintaa sekä tuoda asiantuntemusta koko maakunnan alueelle. Riippuvuuksien hoidon työparityöskentelyä ja muuta toimintamallia kehitetään avopalveluiden tueksi samoin kuin mielenterveys- ja kansanterveyshoitajien välistä yhteistyötä. Selviämisasema sijoitetaan keskussairaalaan päivystyksen lähelle päivystyspotilaiden ja päihtyneiden asiakkaiden hoidon turvallisuuden parantamiseksi. Riippuvuuksienhoidon ja mielenterveystyön yhteistyötä lisätään sijoittamalla toiminnot yhteiseen rakennukseen, jolloin henkilöstön toisiaan tukeva käyttö vahvistuu. Keskussairaalan alueella toimivat sekä erikoissairaanhoidon palvelut että Kajaanin seudun lähipalvelut. Päihde- ja mielenterveystyön erityisosaamista hyödynnetään sairaalan muissa prosesseissa tehostamalla konsultaatiokäytäntöjä. 5. Kainuun Uusi Sairaala 5.1 Resursointiin vaikuttavat tekijät konseptin uudistamisessa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ikä- ja tarvevakioidut kustannukset ovat olleet vuosia keskisuurten kaupunkien vertailussa yksi matalimmista. Viimeisen parin vuoden aikana Kainuu on kuitenkin siirtynyt tässä vertailussa lähelle maan keskitasoa. Jos v. 2011 Kainuun palvelut olisi tuotettu samoin kustannuksin ( /asukas, ns. lisätty terveydenhuolto) kuin halvimmalla palvelut tuottanut keskisuuri kaupunki, Kainuun kokonaiskustannukset olisivat olleet n. 14 miljoonaa toteutunutta pienemmät. Ero toiseksi edullisimpaan oli n. 10 miljoonaa ja kolmanneksi edullisimpaan 4 miljoonaa. Väestön ikääntyessä palvelutarve kasvaa ja samaan aikaan normiohjaus (esim. terveydenhuoltolaki, hoitotakuu, vanhuspalvelulaki, päivystysasetus) lisääntyy. Kainuun ratkaisuihin vaikuttavat myös kuntatalouden kurjistuminen ja erikoissairaanhoidon aluetaloudellinen merkitys. Tässä tilanteessa on välttämätöntä asettaa selvät strategiset ja realistiset taloudelliset tavoitteet sekä luoda niille luotettava seurantajärjestelmä. Konseptisuunnitelmassa esitetään arvioita uuden sairaalan henkilöstömäärään vaikuttavista tekijöistä, tilatarpeista ja investoinnin kustannuksista. Näitä alustavia arvioita tarkennetaan toiminnallisen ja teknisen suunnittelun vaiheissa. 21
5.2 Henkilöstö ja osaaminen Kainuun erikoissairaanhoito työllistää yli 1000 henkilöä, joista suurin osa hoitotyön henkilöstöä. Kuva 9. Kainuun maakunta -kuntayhtymän erikoissairaanhoidon henkilöstörakenne 2010. (Kuntaliitto 2011) Väestön ikääntymisestä ja rakennemuutoksesta johtuen ennusteet työvoiman saatavuudesta ovat erityisesti Kainuun osalta heikot. Uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia tarvitaan työmarkkinoilta poistuvien tilalle ja lisääntyvän palvelutarpeen vuoksi. Toisaalta uudet toimintamallit edellyttävät uutta osaamista. Nämä muutokset asettavat kovan haasteen johtamiselle, henkilöstöpolitiikalle ja koulutukselle. 5.2.1 Uuden konseptin mukaiset resursoinnit yksiköittäin Uuden konseptin seurauksena sairaalaan tulee uusia yksiköitä, osa vanhoista poistuu tai yhdistyy, ja niiden profiilit muuttuvat. Potilaiden siirtyessä hoidettavaksi toisiin yksiköihin, myös henkilöstöresurssit jakautuvat sairaalassa eri tavalla kuin nyt. Uuden konseptin mukaan toimimisen oletetaan nostavan henkilöstön tuottavuutta, joten tuottavuuden nousun arvio on otettu huomioon henkilöstöresursseja esitettäessä. Tässä sairaalan konsepti ja resursointi on esitetty hoitohenkilöstön (sairaanhoitajat ja lähihoitajat) kautta, sillä lääkäreiden työ tapahtuu sairaalassa joustavasti riippumatta yksiköstä, jonne virka on kohdistettu. 22