EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 A6-0388/2007 12.10.2007 MIETINTÖ maanjäristysten alueellisista vaikutuksista (2007/2151(INI)) Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Nikolaos Vakalis RR\689658.doc PE392.190v02-00
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 3 PERUSTELUT... 9 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS... 14 PE392.190v02-00 2/14 RR\689658.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS maanjäristysten alueellisista vaikutuksista (2007/2151(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon yhteisön pelastuspalvelumekanismin kehittämisestä (KOM(2005)0137), ottaa huomioon neuvoston 5. maaliskuuta 2007 tekemän päätöksen 2007/162/EY, Euratom pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta 1, ottaa huomioon komission tiedonannon "Tulviin liittyvä riskien hallinta Tulvien ehkäisy, torjunta ja lieventäminen" (KOM(2004)0472), ottaa huomioon tämän kesän luonnonkatastrofeista 4. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman 2, ottaa huomioon 18. toukokuuta 2006 luonnonkatastrofeista (tulipalot, kuivuus ja tulvat) ja aluekehitysnäkökulmista antamansa päätöslauselman 3, ottaa huomioon säännökset, jotka koskevat rakennerahastoja ohjelmakaudella 2007 2013, ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 18. toukokuuta 2006 hyväksymänsä kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 4, ottaa huomioon 4. syyskuuta 2003 hellekesän seurauksista antamansa päätöslauselman 5, ottaa huomioon Michel Barnierin toukokuussa 2006 esittämän kertomuksen "Euroopan pelastuspalvelujoukot: Euroopan apu", ottaa huomioon vuoden 2007 toimintaohjelman, joka liittyy Euroopan neuvoston 13. maaliskuuta 2000 hyväksymään Euroopan ja Välimeren maiden sopimukseen merkittävistä luonnonriskeistä ja teknologisista riskeistä (EUR-OPA), ottaa huomioon Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan 5. kesäkuuta 2007 järjestämän julkisen kuulemistilaisuuden "Luonnonkatastrofit ja Euroopan unionin rahoitus", ottaa huomioon tulokset, jotka saavutettiin komission vuonna 2000 järjestämässä Workshop on Mitigation of Seismic Risk -työryhmän kokouksessa sekä Euroopan insinöörien maanjäristysten torjumista edistävän yhdistyksen Lissabonissa vuonna 2005 1 EUVL L 71, 10.3.2007, s. 9. 2 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0362. 3 EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 369. 4 EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 331. 5 EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 382. RR\689658.doc 3/14 PE392.190v02-00
järjestämässä Workshop on Reducing Earthquake Risk in Europe -työryhmän kokouksessa, ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A6-0388/2007), A. ottaa huomioon, että 1,5 miljoonaa ihmistä on menettänyt henkensä maanjäristyksissä ympäri maailmaa 1900-luvulla, ja maanjäristysten aiheuttamien tuhojen arvoksi on arvioitu 75 miljardia euroa pelkästään edellisen vuosisadan viimeisen 25 vuoden aikana, B. ottaa huomioon, että laajat Euroopan unionin alueet ja erityisesti Italia, Kreikka, Romania, Bulgaria, Kypros sekä Slovenia ovat erityisen alttiita maanjäristyksille, mutta maanjäristysten uhka on huomattava myös muissa jäsenvaltioissa, kuten Saksassa, Itävallassa, Tšekin tasavallassa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa sekä Maltalla, C. ottaa huomioon, että valtaosa uusista ehdokasvaltioista, Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista valtioista sekä Euro Välimeri-alueen kumppanuusvaltioista on huomattavan alttiita maanjäristyksille, D. ottaa huomioon, että aikajaksolla 2002 2007 maanjäristykset olivat neljänneksi yleisin luonnonkatastrofi jäsenvaltioissa ja ehdokasvaltioissa, mistä huolimatta Euroopan unionissa maanjäristyksiin ei suhtauduta samalla vakavuudella ja kuin muihin luonnonilmiöihin, joihin on varauduttu kokonaisvaltaisemmin, mistä johtuen Euroopan eri alueet jäävät vaille Euroopan unionin apua, ja solidaarisuusrahastosta on saatu tukea ainoastaan yhdessä maanjäristystapauksessa, E. ottaa huomioon, että kansalliset, alueelliset ja paikalliset tahot, joiden elämään maanjäristykset vaikuttavat kouriintuntuvasti, sekä tiedeyhteisö, insinöörit ja laajat kansanosat katsovat, että Euroopan unionilla olisi oltava entistä suurempi rooli maanjäristyksiin varautumisessa ja niiden seurausten torjunnassa, F. ottaa huomioon, että mannerlaattojen tektoniset liikkeet aiheuttavat paitsi maan järistyksiä myös tulivuorenpurkauksia ja että näitä luontoon liittyviä epävarmuustekijöitä voivat pahentaa maankuoren siirtymät ja tsunamit; toteaa, että muun muassa Euroopan unionin äärimmäiset reuna-alueet ovat erityisen alttiita luonnon epävarmuustekijöille, kuten maanjäristyksille, tulivuorenpurkauksille tai tsunameille, ja että kyseisiä ilmiöitä esiintyy alueilla säännöllisesti ja tällaiset alueet ovat saaneet ratkaisevaa kokemusta ilmiöiden tarkkailusta, ennaltaehkäisystä ja niihin reagoimisesta, G. ottaa huomioon, että maanjäristyksillä on hyvin vakavia niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin vaikutuksia alueiden talouteen ja ne vaikuttavat haitallisesti infrastruktuuriin, työllisyyteen, luonnon- ja kulttuuriperintöön, ympäristöön ja matkailuun, toisin sanoen niillä on kaiken kaikkiaan kielteinen vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, H. ottaa huomioon, että kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat ovat ratkaisevan tärkeitä maanjäristyksiä koskevissa ennaltaehkäisy- ja hallintatoimenpiteissä sekä maanjäristysten seurauksien lieventämisessä, minkä vuoksi vaaditaan myös toimia näiden toimijoiden PE392.190v02-00 4/14 RR\689658.doc
aktivoimiseksi sekä yleistä valistusta ja kouluttamista, I. ottaa huomioon, että maanjäristysten riskien hallintaa koskevia ennaltaehkäisy- ja kunnostustoimenpiteitä voidaan tehostaa yhteisön eri välineiden, kuten rakennerahastojen tai yhteisön pelastuspalvelujen avulla, J. katsoo, että EU:n on tunnustettava maanjäristysten erityisluonne Välimeren alueella ja ympäristössä ja toteutettava asianmukaisia toimia liittyen maanjäristysten ennaltaehkäisyyn, tutkimukseen ja hallintaan sekä pelastuspalveluun ja yhteisvastuuseen, K. ottaa huomioon, että verrattuna muihin maapallon alueisiin Euroopalle on ominaista toisaalta kohonnut alttius maanjäristyksille mutta toisaalta myös korkeatasoinen teknologiaosaaminen, mistä huolimatta Japaniin ja Yhdysvaltoihin ja jopa Kiinaan verrattuna, Euroopan unioni sijoittaa huomattavasti vähemmän varoja uuden tekniikan tutkimiseen ja kehittämiseen, eikä EU:lla ole maanjäristysriskejä koskevaa toimintaohjelmaa, L. ottaa huomioon, että EU:ssa ei ole yhtenäistä väliintulo- ja väestönsuojelumekanismia luonnonkatastrofien varalle, M. pitää hyvin tärkeänä Euroopan unionin maanjäristyksiä koskevan teknologiatietämyksen säilyttämistä ja parantamista, sillä siitä voi tulla menestyksekäs ja vientikelpoinen tuote, ja maanjäristyksille alttiita alueita voidaan myös hyödyntää luonnonvaraisina laboratorioina ja kääntää näin niiden aiheuttama haitta eduksi, N. ottaa huomioon, että suuret EU:n alueet ovat alttiita kaivosteollisuuteen liittyvien tektonisten järistysten tuhovoimille, joiden aiheuttamat vahingot ovat yhtä suuria kuin maanjäristysten aiheuttamat vahingot, O. ottaa huomioon, että kartoitusta maanjäristysriskien tunnistamiseksi ei useimmissa jäsenvaltioissa ole kehitetty riittävästi, P. ottaa huomioon, että tavanomaisissa vakuutussopimuksissa maanjäristyksiä ei oteta lukuun vahinkojen aiheuttajina, Toimenpiteet: ennaltaehkäisy, reagointi ja tuhojen korjaaminen 1. pyytää komissiota laatimaan välittömästi tiedonannon maanjäristysten riskien arvioinnista ja käsittelemään ennaltaehkäisyä, hallintaa sekä vahinkoja ja niiden korjaamista; 2. katsoo, että komission on laadittava Euroopan yhteiset tekniset toimintatavat maanjäristyksen aiheuttamien suurkatastrofien varalta kiinnittäen erityistä huomiota keskeisiin liikenteen, energian, televiestinnän ja terveydenhuollon infrastruktuurikohteisiin sekä tehtäviin, joista kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset voivat ottaa vastuun; 3. pyytää jäsenvaltioita ja komissiota suhtautumaan maanjäristyksiin niiden vaatimalla vakavuudella pelastuspalveluja koskevan tarkastetun lainsäädäntökehyksen laatimis- ja täytäntöönpanoprosessissa; RR\689658.doc 5/14 PE392.190v02-00
4. kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ottamaan maanjäristykset huomioon kestävän kehityksen kansallisissa ja alueellisissa strategioissa ja perustamaan kansallisia keskuksia käsittelemään maanjäristyksiin liittyvien riskien hallintaa sekä pelastuspalvelua käyttäen pohjana integroituja vahinkoalttiusanalyysejä ja ottaen mukaan erilaiset institutionaaliset toimijat sekä asianomaiset kansalaisyhteiskunnan kumppanit; 5. tunnustaa Välimeren alueen erityisluonteen ja kannustaa komissiota keskittymään yhteisön tasolla ennaltaehkäisy-, neuvonta-, tutkimus-, riskienhallinta-, varautumis- ja solidaarisuusvälineisiin, jotta alueella usein esiintyviin katastrofeihin voidaan reagoida entistä paremmin, 6. korostaa, että on välttämätöntä toteuttaa yleisiä tiedotuskampanjoita, joissa keskitytään ennaltaehkäiseviin toimiin ja valmistautumiseen, sekä toteuttaa koulutukseen liittyviä toimia mukaan lukien yliopisto-opetus sekä ylempään korkeakoulututkintoon ja tohtorintutkintoon tähtäävät ohjelmat asianomaisilla aloilla, esimerkkinä tekniset alat, ja että on tarpeen järjestää erityistä koulutusta asiaan liittyvissä ammateissa toimiville koko EU:ssa; 7. pyytää jäsenvaltioita nopeuttamaan tutkimusta, joka koskee tuhojen ennaltaehkäisyä, kriisinhallintaa ja vähentämistä osana tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännen puiteohjelman toimia, sekä kehottaa komissiota tukemaan erityisen maanjäristysten tutkimusta koskevan eurooppalaisen asialistan laatimista; 8. toivoo, että komissio ja jäsenvaltiot edistävät osaamiskeskusten perustamista tieteelliselle, teknologiselle ja arkkitehtoniselle innovoinnille kaksinkertaisella tavoitteella taata väestön turvallisuus ja mahdollistaa kestävä maankäyttö alueiden välisellä yhteistyöllä ja kyseisten alueiden tutkimuslaitosten, pk-yritysten ja alueyhteisöjen verkottumisella erityisesti hyvin syrjäisillä alueilla; 9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään kysymystä, joka koskee monien Euroopan unionin alueiden kannalta historiallisesti, kulttuurisesti, matkailun ja laajemmin talouden näkökulmasta merkittävien vanhojen rakennusten ja muistomerkkien ja toisaalta pelastuspalvelujen kannalta strategisesti merkittävien julkisten rakennusten ja keskeisten infrastruktuurikohteiden kunnostamista ja säilyttämistä; kehottaa siksi jäsenvaltioita rekisteröimään tällaiset rakennukset ja infrastruktuurin ja keskustelemaan komission kanssa nykyisistä tai jatkossa tarpeellisista hankkeista ja menettelyistä, joilla turvataan niiden suojeleminen maanjäristyksiltä; 10. kehottaa komissiota suosittelemaan Eurocode 8 -normien sisällyttämistä kaupunkirakentamista koskeviin määräyksiin kaikissa uhanalaisissa jäsenvaltioissa ja kehottaa EU:n ja jäsenvaltioiden kansallisia toimivaltaisia tahoja tutkimaan tarvetta laajentaa eurokoodi 8:n soveltamista vanhoihin rakennuksiin uusien lisäksi; Rahoitus 11. katsoo, että maanjäristyksiltä suojaaviin toimiin ryhtyminen ja tällaisten toimien määrittäminen jäsenvaltioissa niiden toimintaohjelmien yhteydessä on ehdoton edellytys infrastruktuurihankkeisiin tarkoitettujen määrärahojen myöntämiselle Euroopan unionin rakennerahastoista; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita mahdollisuuksien mukaan aloittamaan PE392.190v02-00 6/14 RR\689658.doc
maanjäristyksiltä suojautumiseen liittyvien toimien rahoittamisen niiden nykyisissä toimintaohjelmissa; 12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään maanjäristysten riskien estämiseen ja hallintaan erikoistuneille tahoille tarkoitettuja erityisiä eurooppalaisia koulutusohjelmia sekä parhaiden ammattikäytänteiden vaihtoa ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään Euroopan sosiaalirahastoa tähän tarkoitukseen; 13. kehottaa neuvostoa saattamaan viipymättä päätökseen yhteispäätösmenettelyn, jolla hyväksytään uusi Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa koskeva asetus ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on jo ilmaissut toukokuussa 2006 hyväksymässään kannassa näkemyksensä aikarajoista ja tukikelpoisista toimista, jotta uusi solidaarisuusrahasto voisi tehokkaasti, joustavasti ja hyvissä ajoin auttaa aiheutuneiden vahinkojen ja myös maanjäristysten aiheuttamien vahinkojen korjaamisessa ja jotta nykyisiä rahoitusmenettelyjä yksinkertaistettaisiin maanjäristystapauksissa; 14. korostaa, että on käytettävä myös muita olemassa olevia keinoja, kuten valtion aluetukia tai Euroopan investointipankin lainoja, maanjäristysten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen sekä asianmukaisten vakuutusmallien edistämiseen; Koordinointi 15. pyytää luomaan mekanismeja, joiden avulla voidaan koordinoida yhteisön tason sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia tahoja edellä mainitun Barnierin laatiman kertomuksen hengessä; kehottaa siksi tekemään entistä tiiviimpää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, joka perustuu sitovaan koordinointijärjestelmään liittyen ennaltaehkäisy-, hallinta- ja suojelutoimiin sekä tarkkailu- ja varhaisvaroitusmekanismeihin samoin kuin tietokantoihin ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen; kehottaa tämän prosessin helpottamiseksi jokaista jäsenvaltiota luomaan yhden koordinoidun pelastuspalvelun hallintajärjestelmän; 16. toistaa kannattavansa eurooppalaisten pelastuspalveluvoimien perustamista ja kehottaa komissiota antamaan asiaa koskevan päätösehdotuksen; 17. korostaa, että eurooppalainen pelastusyksikkö on järkevä vain, jos kansallisia pelastuspalveluja ja jäsenvaltioiden välisiä koordinointivälineitä parannetaan; 18. alleviivaa, että yhteistyö on tärkeää kolmansien naapurivaltioiden sekä muiden sellaisten kolmansien valtioiden kanssa, joissa maanjäristysten riski on suuri, ja erityisesti asiaa koskevaa teknistä asiantuntemusta kehittäneiden maiden kanssa; 19. pyytää komissiota arvioimaan kaikki olemassa olevat luonnonkatastrofien varalle tarkoitetut ennaltaehkäisy- ja hallintakeinot sekä kansalaisten suojeluun tarkoitetut keinot, joita edistetään Euroopan unionin eri politiikoilla (ympäristö, koheesiopolitiikka, tutkimus jne.) ja ehdottamaan yksinkertaistamista ja parempaa koordinointia silmällä pitäen keskitettyä ennaltaehkäisyyn ja hallintaan tarkoitettua välinettä; RR\689658.doc 7/14 PE392.190v02-00
0 0 0 20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä alueiden komitealle. PE392.190v02-00 8/14 RR\689658.doc
PERUSTELUT Johdanto Maanjäristykset kuuluvat luonnonkatastrofeihin, jotka aiheuttavat maailmanlaajuisesti eniten ihmisuhreja ja tuhoja. Ihmisuhrien ja omaisuusvahinkojen määrät ovat valtavat. Arvioiden mukaan maanjäristykset olivat syynä 1,5 miljoonan ihmisen kuolemaan 1900-luvulla ja niiden aiheuttamien kustannuksien arvellaan olevan 75 miljardia euroa pelkästään 1900-luvun viimeisellä neljänneksellä. Vastoin yleisiä uskomuksia myös Euroopan unionin alueella sattuu usein maanjäristyksiä, joiden seuraukset ovat erittäin vakavat. Monet valtiot ja alueet, varsinkin Etelä-Euroopassa ja Välimeren alueella, ovat erittäin alttiita maanjäristyksille. Lisäksi valtaosa Euroopan unionia ympäröivistä valtioista, toisin sanoen suurin osa ehdokasvaltioista, Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista valtioista sekä Euro Välimeri-alueen kumppanuusvaltioista on erittäin maanjäristysalttiita. Esimerkin vuoksi mainittakoon, että 1900-luvulla sattuneissa maanjäristyksissä 128 000 ihmistä menetti henkensä Italiassa, 99 000 Turkissa, 78 000 entisen Neuvostoliiton alueella, 6 600 Kreikassa, 2 600 Romaniassa ja 5 300 Algeriassa. On ilmeistä. että maanjäristyksillä on erittäin vakavia niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin seurauksia alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään. Niiden tuhoisat seuraukset ulottuvat infrastruktuuriin, työllisyyteen, luonnon- ja kulttuuriperintöön, ympäristöön ja matkailuun. Toisin sanoen maanjäristykset vaikuttavat kaiken kaikkiaan kielteisesti alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon. Vaikka maanjäristykset ovat ajoittain aiheuttaneet vakavaa tuhoa Euroopan unionin eri alueiden talouksille ja yhteiskunnille, kyseiset alueet ovat silti jääneet ilman Euroopan unionin tukea. Maanjäristysalttiiden alueiden alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä laajat kansanosat ovat tuskallisen selvillä siitä, että Euroopan unionin toiminta ja kiinnostus suojautumiseen maanjäristyksiltä on hyvin rajoittunutta. Kuvaavaa on, että toisin kuin muiden tuhoja aiheuttaneiden luonnonkatastrofien (esimerkiksi tulvien ja tulipalojen) tapauksissa solidaarisuusrahastosta on myönnetty ainoastaan kerran varoja maanjäristyksen uhreille maksettaviin korvauksiin. Sen vuoksi esittelijä uskoo, että on ryhdyttävä säädöksiä ja rahoitusta koskeviin toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan vahvistaa ennaltaehkäisyä, reagointia ja tuhojen korjaamista koskevia toimia ja parantaa maanjäristysten riskien hallintaan osallistuvien tahojen välistä koordinointia sekä väestön valistamista. A. Maanjäristysten onnistunut hallinta ennaltaehkäisy-, reagointi- ja korjaustoimien avulla Luonnonkatastrofien hallinta vaatii ennen kaikkea kaikkien niihin liittyvien riskien, kaikkien mahdollisten ennaltaehkäisy- ja varotoimenpiteiden sekä vahinkoja aiheuttavien seurauksien hillitsemistä edistävien toimien asianmukaista kartoittamista. Luonnonkatastrofin sattuessa toimista ei voida suoriutua yhtä tuloksellisesti eivätkä asianosaiset tahot ja katastrofin uhriksi joutunut väestö voi omaksua toimintaohjeita riittävän tehokkaasti ilman etukäteen laadittua yhtenäistä luonnon uhkia koskevaa strategiaa, jossa kunkin uhan erityispiirteet on otettu RR\689658.doc 9/14 PE392.190v02-00
huomioon. Sen vuoksi esittelijän ensisijainen vaatimus on, että komissio laatii välittömästi tiedonannon maanjäristysten riskien arvioinnista sekä niiden vaatimista hallintatoimista, kuten se toimi vastikään esimerkiksi tulvia koskevassa kysymyksessä. Lisäksi, Ennaltaehkäisyä koskevat toimenpiteet 1. Ensisijaisen tärkeä ennaltaehkäisyä koskeva toimenpide (Japanin kaltaisten maanjäristyksille alttiiden maiden standardien mukaisesti) on kansalaisille tarkoitettujen tiedotus- ja valistuskampanjoiden toteuttaminen koko Euroopan unionissa. Oikeaoppinen maanjäristysten hallinta ja vahinkoa aiheuttavien seurauksien hillintä on suurelta osin riippuvainen siitä, että ihmiset pysyvät rauhallisina ja toimivat oikein. Kyseisiä kampanjoita ei pidä rajoittaa koskemaan ainoastaan erittäin maanjäristyksille alttiiden alueiden väestöä, vaan ne on suunnattava kaikille Euroopan unionin kansalaisille. Kun otetaan huomioon, että tärkeä tavoite on kansalaisten liikkuvuuden lisääminen Euroopan unionissa, jokainen kansalainen saattaa suurella todennäköisyydellä joutua kokemaan maanjäristyksen jossain elämänsä vaiheessa. 2. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten teknisten tahojen edustajien kouluttaminen ja valistaminen on välttämätöntä, mukaan lukien alueelliset ja paikalliset toimijat sekä kaikkien sellaisten erikoisalojen edustajat, joiden tehtävät liittyvät maanjäristysten hallintaan. Näin ollen asiaa koskevien käytänteiden jatkuva levittäminen ja vaihto on toivottavaa, myös Euroopan sosiaalirahaston tuella. 3. Maanjäristys on luonnonilmiö, jonka ilmenemismuotoa ihminen ei ole kyennyt muuttamaan käytössään olevilla keinoilla tähän päivään mennessä. Tekniikan avulla ihminen kuitenkin pystyy hillitsemään vahinkojen laajuutta etukäteen. Sen vuoksi tarvitaan huomattavia investointeja tutkimukseen ja uuden tekniikan kehittämiseen. Tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan kaudelle 2007 2013 on jo sisällytetty suunnitelma maanjäristysten tutkimusta koskevien yhteistyötoimenpiteiden rahoittamisesta. Esittelijä uskoo, että myös jäsenvaltioiden olisi osaltaan tuettava alan tutkimusta, jotta eri toimien yhdistelmästä syntyisi kerrannaisvaikutuksia. Kyseistä luonnonilmiötä voidaan siis tarkastella jopa myönteisestä näkökulmasta: kyseisen alan teknologiatietämyksestä voi syntyä vientituote, jos sitä edistetään asianmukaisilla toimilla, mikä puolestaan lisää talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Esittelijä kehottaa, että komissio ryhtyy tukemaan Euroopan unionin maanjäristyksiä koskevan strategisen tutkimusasialistan laatimista siten, että sen toteutuksessa käytetään maajäristyksille alttiita alueita ikään kuin "luonnonvaraisina laboratorioina", jolloin alueiden luontaisesti epäedulliset piirteet voidaan kääntää ehkä jopa niiden eduksi. 4. Aiheeseen erikoistuneiden tiedemiesten mukaan maanjäristysten riskien arvioinnin ja, mikäli siihen on tarvetta, strategisesti merkittävien rakennusten ja infrastruktuurikohteiden tason parantamisen on oltava ensisijaisessa asemassa EU:n ennaltaehkäisyä koskevissa toimissa. Näin ollen on tarkoituksenmukaista, että jäsenvaltiot ja komissio käynnistävät arviointien laatimisen ennen kaikkea sellaisilla maantieteellisillä vyöhykkeillä, joiden alttius maanjäristyksille on keskimääräinen tai erittäin korkea tavoitteena laatia yhtenäinen ensisijaisia toimia koskeva luettelo, jonka perusteella rakennukset voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen. Strategisesti merkittäviksi rakennuksiksi ja infrastruktuurikohteiksi PE392.190v02-00 10/14 RR\689658.doc
esittelijä käsittää ensinnäkin sellaiset kansalaisten suojelun ja yhteiskunnalliselta kannalta elintärkeät rakennukset ja infrastruktuurikohteet, kuten sairaalat, paloasemat, energian tuotantolaitokset ja sen siirtämiseen tarkoitetut verkot, sillat, televiestintäverkot, koulut ja muut julkiset rakennukset. Suojeltavien kohteiden piiriin on sisällytettävä myös useiden Euroopan unionin alueiden näkökulmasta historiallisesti, kulttuurisesti sekä matkailun ja näin ollen myös talouden kannalta merkittävät vanhat rakennukset ja muistomerkit. Kaikkia yllä mainittuja toimia varten on tutkittava, miten Euroopan unioni, kansalliset, alueelliset ja paikalliset tahot voivat osallistua maanjäristysten aiheuttamien riskien varotoimenpiteiden jatkuvaan parantamiseen. Esittelijä korostaa erityisesti tarvetta laajentaa eurokoodi 8:n (rakennusten maanjäristysten torjuntaan tarkoitetut standardit) soveltaminen uusien lisäksi vanhoihin rakennuksiin, joiden varalle on suunnitteilla asianmukaisia velvoitteita. Reagointia koskevat toimenpiteet 1. Euroopan unioni saa pian parannetun yhteisön pelastuspalvelumekanismin. Esittelijä kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään sen täytäntöönpanovaiheessa erityistä painoarvoa maanjäristyksiin. Lisäksi esittelijä kehottaa ottamaan maanjäristykset vakavasti huomioon myös kaikkien asianmukaisten yhteisön välineiden avulla. On esimerkiksi tutkittava, kattaako EU:n seuranta- ja tiedotuskeskus ilmiön riittävällä tavalla ja tarvitaanko ennakkovaroitukseen tarkoitettujen välineiden tehostamista. 2 Maanjäristyksen aiheuttaman suurkatastrofin varalta on oltava olemassa yhteisön yhteiset tekniset toimintatavat, joissa on kiinnitetty erityishuomiota tehtäviin, joista kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset voivat kantaa vastuun ja joissa on annettu suuntaviivoja keskeisten infrastruktuurikohteiden suojelusta. Katastrofin tapahduttua kiireellisintä on epäilemättä varmistaa esimerkiksi televiestintä infrastruktuurin, energiaverkkojen, sairaaloiden, siltojen, satamien ja lentokenttien toiminta. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää kartoittaa etukäteen kaikki mahdolliset maanjäristysskenaariot ja arvioida ennustettavissa olevat menetykset. Korjaustoimenpiteet Korjaustoimenpiteiden tuloksellisuus ja tahti vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka nopeasti tai hitaasti maanjäristyksestä kärsinyt alue toipuu entiselleen. Tämä koskee erityisesti epäsuotuisassa asemassa olevia alueita, joita ovat esimerkiksi koheesiotavoitteen piiriin kuuluvat, väentiheydeltään pienet, väestökadosta kärsivät, vuoristo-, saaristo- ja raja-alueet sekä syrjäiset ja erittäin syrjäiset seudut. Maanjäristys näillä alueilla saattaa merkitä alueiden kehityskulun katkeamista väkivaltaisesti tai niiden joutumista entistä epäsuotuisampaan asemaan, kun otetaan huomioon niiden erityispiirteet. Näin ollen se, miten nopeasti jäsenvaltiot ryhtyvät vahinkojen korjaamiseen, sekä yhteisön maanjäristyksistä kärsineille alueille osoittama solidaarisuus on ratkaiseva (ks. kohta B). B. Rahoitus 1. Osana uutta pelastuspalvelujen rahoitusvälineen (ks. yllä) täytäntöönpanoa on keskeistä ottaa huomioon maanjäristykset. RR\689658.doc 11/14 PE392.190v02-00
2. Esittelijä katsoo, että koheesiopolitiikassa on tulevaisuudessa otettava ehdottomasti huomioon maanjäristysten aiheuttamat vahingot. Esittelijä ehdottaa, että tulevaisuudessa infrastruktuurihankkeiden rahoittaminen koheesiopolitiikan perusteella edellyttäisi kaikkien maanjäristysten aiheuttamien riskien suojelua koskevien kansainvälisesti tunnustettujen määräysten kunnioittamista. 3. Vaikuttaa siltä, että neuvosto on perusteetta viivytellyt solidaarisuusrahaston mukauttamista. Kyseinen toimenpide on suoritettava välittömästi, jotta kyseistä välinettä voidaan käyttää tuloksellisesti, joustavasti ja ajoissa luonnonkatastrofien, myös maanjäristysten hallintaan. Joustamattomuudesta, joka koskee erityisesti aikarajoja ja kyseisestä rahastosta rahoitettavia tukikelpoisia toimia, on ollut seurauksena, että maanjäristysten uhrien tarpeita ei ole käytännöllisesti katsoen pystytty kattamaan (kuten aikaisemmin mainittiin, rahaston varoja on käytetty tähän päivään mennessä ainoastaan kerran maanjäristystapauksessa). 4. Komission kannattaa edistää suorien tukien lisäksi muita rahoitusmuotoja, kuten valtion aluetukia tai Euroopan investointipankin lainoja. Ainoastaan siten voidaan varmistaa, että varoja on riittävästi, jotta vaikutuksiltaan moniulotteiseen maanjäristysilmiöön voidaan puuttua kokonaisvaltaisesti. C. Koordinointi 1. Kokemus on osoittanut, että suurimmat puutteet luonnonkatastrofien sattuessa liittyvät yhteisön, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason koordinointiin, yhteistyöhön sekä asianosaisten tahojen keskinäiseen joustavuuteen (palokunta, ensiapuyksiköt, poliisi, vuoristo-onnettomuuksiin erikoistuneet pelastusjoukot, meripelastusjoukot sekä kaivosonnettomuuksiin erikoistuneet pelastusjoukot). Vaikka entisen komission jäsenen Michel Barnierin toukokuussa 2006 tekemät ehdotukset ovat radikaaleja, ne perustuvat kuitenkin Euroopan unionin perusperiaatteisiin: solidaarisuuteen ja eurooppalaisen rinnakkaiselon mukanaan tuomaan lisäarvoon. Esittelijän mielestä on toivottavaa ja tavoittelemisen arvoista, että jokainen jäsenvaltio, ja joissain tapauksissa myös alue, kehittää ja viimeistelee tietyn alan laitteistoja tai myös teknistä tietämystä "lainatakseen" niitä tapauskohtaisesti sellaisille tahoille, jotka niitä tarvitsevat. Parempien tuloksien aikaansaamiseksi ponnistukset on keskitettävä, tai muussa tapauksessa vähemmillä varoilla on saatava aikaan enemmän. Nämä koordinointia koskevat ajatukset huomioon ottaen esittelijä kehottaa jäsenvaltioita perustamaan pelastuspalveluihin keskittyviä keskusyksiköitä, jotka edistävät koordinointia, minkä lisäksi esittelijä asettuu avoimesti kannattamaan eurooppalaisten pelastuspalveluvoimien perustamista kehottaen komissiota laatimaan asianmukaisen lainsäädäntöehdotuksen. 2. Ainoastaan Euroopan unioniin rajoittuva yhteistyö ei riitä maanjäristysten tehokkaaseen hallintaan. Yhteistyötä on tehtävä myös kolmansien maiden kanssa erityisesti naapurivaltioiden sekä maanjäristyksille alttiiden valtioiden kanssa. Yhteistyötä voidaan kehittää eri osa-alueilla: ensinnäkin on tarkoituksenmukaista, että teknologiatietämystä siirretään ja parhaita käytänteitä vaihdetaan sellaisten valtioiden kanssa, joissa asiaa koskevaa teknologiatietämystä kehitetään. Toiseksi voidaan harjoittaa teknistä yhteistyötä, jotta maanjäristyksiin reagoiminen toteutuisi tehokkaammin. 3. Lopuksi esittelijä toteaa, että luonnonkatastrofien ennaltaehkäisyyn, hallintaan ja siviilien PE392.190v02-00 12/14 RR\689658.doc
suojeluun on olemassa moninaisia keinoja, joita tuetaan yhteisön eri politiikoilla (ympäristö, koheesiopolitiikka, tutkimus jne.), ja katsoo, että komission olisi otettava kokonaisvaltaisesti huomioon kaikki olemassa olevat keinot. Esittelijä ehdottaa, pitäen silmällä lainsäädännön yksinkertaistamista ja koordinoinnin parantamista, että harkitaan luonnonkatastrofien varalle tarkoitetun keskitetyn ennaltaehkäisyyn ja hallintaan tarkoitetun välineen perustamista, jonka toimialaan sisältyisivät myös maanjäristykset, edellyttäen kuitenkin, että käsiteltyään olemassa olevia keinoja komissio katsoo kyseisen välineen perustamisen tarpeelliseksi. RR\689658.doc 13/14 PE392.190v02-00
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS Hyväksytty (pvä) 4.10.2007 Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) 39 0 1 Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Jana Bobošíková, Wolfgang Bulfon, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Ambroise Guellec, Marian Harkin, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Jamila Madeira, Mario Mantovani, Sérgio Marques, Miguel Angel Martínez Martínez, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, Lambert van Nistelrooij, Markus Pieper, Wojciech Roszkowski, Elisabeth Schroedter, GraŜyna Staniszewska, Catherine Stihler, Kyriacos Triantaphyllides, Oldřich Vlasák Emanuel Jardim Fernandes, Zita Pleštinská, Samuli Pohjamo, Miloslav Ransdorf, Toomas Savi, Richard Seeber, Nikolaos Vakalis Mariela Velichkova Baeva, Zbigniew Zaleski PE392.190v02-00 14/14 RR\689658.doc