Ketään ei jätetä nuorista huolehtimisen sosiaalinen ja taloudellinen merkitys Oppilaan ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä, Helsinki, 20. huhtikuuta 2011
Osku 22v (nelisen vuottaa enimmäkseen toimeentulotuella) "Työttömyyteni syynä on yksinkertaisesti se, ettei minulla ole koulutusta mihinkään ammattiin. Se taas johtuu siitä, etten vielä tiedä, mikä minusta tulee isona" (HS 8.7.2009) "Minusta toimeentulotuen hakeminen ei ole millään tavalla nöyryyttävää. En oikein ymmärrä, miksi se joidenkin mielestä tuntuu siltä", Alhaisen opintotuen vuoksi opiskelu ei kauheasti houkuttele." Tuttavapiirissään on enemmän toimeentulotuella eläviä kuin työssäkäyviä
Hyvinvointivaltion haasteet 1) Globalisaatio heikentää mahdollisuuksia säännellä taloutta ja rahoittaa HV:ta (monikansalliset yhtiöt toimivat kansallisvaltioiden yläpuolella) 2) Markkinalähtöinen konsumerismi luo identiteettejä jotka eivät tunne solidaarisuutta (HV:n pohjana ollut perheiden, naapurustojen, yhteiskuntaluokkien, uskontojen välinen solidaarisuus) 3) "Viimeisimmän" kokoaikaisen työpaikan vaatimukset työntekijälle nousevat koko ajan (kouluttamattomat nuoret putoamisvaarassa)
Kunnialliset ja kunniattomat köyhät Kunniallisia: sairaat, työkyvyttömät, vanhat, pientä lasta hoitavat Kunniattomia: ne työttömän perusturvaa (työmarkkinatukea tai työttömän peruspäivärahaa) saavat jotka eivät hae töitä (karenssi, tt:n perusosan alennus) -> Oskun kaltaiset nuoret työttömät ovat kunniattomia köyhiä
Nuoret työmarkkinoilla Koulutus avain työllistymiseen -> suurimmat haasteet ja palkinnot vieraskielisillä ja lastensuojelulapsilla "Mun kompassin neula vaan pyörii" -> perhetaustan ja lähiyhteisön merkitys & tuki ja neuvonta Kannattaako kouluttautua "hörhöaloille"? -> oppimisen oppiminen
Miksi ihmiset käyvät töissä? Taloudellinen selitys Sosiaalinen selitys Valikoitumisselitys
Taloudellinen selitys Kuinka suuren taloudellisen hyödyn työssäkäynti tarjoaa suhteessa vapaa-aikaan eli perusturvaan homo economicus maksimoi rahassa ja vapaa-ajassa mitatun taloudellisen hyödyn Oskun työttömyyden syynä liian korkea sosiaaliturva (vaikka Osku valittelikin toimeentulotuen niukkuutta)
Taloudellisen selityksen kritiikki Uskomukset palkasta ja sosiaaliturvasta eivät vastaa objektiivia havaintoja Empiiristen havainnot ihmisten käyttäytymisestä ovat ristiriitaisia Toisaalta taloudellisilla kannustimilla voi olla suurin vaikutus juuri nuorille työttömille (vrt. O skun kommentit)
Sosiaalinen selitys Ihmiset tekevät työtä osallistuakseen yhteiskuntaan tai ainakin välttääkseen osattomuuden Homo sociologicuksen työhalu pohjautuu siihen, että ihminen on prososiaalinen olento, jonka toimintaa ohjaa sopeutuminen vallitseviin sosiaalisiin normeihin Osku on työttömänä, koska hänelle ei ole tarjottu oikeaa työtä
Sosiaalisen selityksen kritiikki Liian yleinen: jotkut mitä ilmeisimmin jättäytyvät työttömiksi tai työmarkkinoiden ulkopuolelle Työssäkäynti ei ole välttämättä nuorille yhtä vahva normi kuin vanhemmille Työttömyyden valitsemisen selityksenä voi olla se, että työtön arvostaa ainakin tietyllä hetkellä vapaa-aikaa enemmän kuin työtekoa
Valikoitumisselitys Korostaa kilpailua työmarkkinoilla, jossa menestyminen määräytyy yksilön ominaisuuksien ja verkostojen perusteella Työttömyyttä selittävät heikot kyvyt, alhainen koulutus (inhimillisen pääoman puutteet) ja puuttuvat verkostot (alhainen sosiaalinen pääoma). Osku on työttömänä, koska hänen osaamisellaan ei ole kysyntää, eikä hän ole saanut apua verkostoistaan
Valikoitumisselityksen kritiikki Uhkana kehäpäätelmä: työhaluttomuus voidaan tulkita valikoitumisen aiheuttamaksi näköalojen kapeutumiseksi, mutta se on samalla työttömyyden syy Selitys voi hävittää vapaan tahdon ja yksilön valinnan mahdollisuudet
Sosiaalisten mahdollisuuksien politiikka Hyvinvointivaltiossa ei ole kysymys vain sosiaalisten riskien välttämisestä, vaan myönteisistä elämänmuutoksista Tai vielä yksinkertaisemmin pahoinvoinnin välttämisen sijaan hyvinvoinnin edistämisestä Haasteena myönteisten siirtymien turvaaminen entistä haastavimmissa (vrt. markkinoiden sääntely) olosuhteissa
Yhteenveto selityksistä Taloudellinen selitys: taloudelliset tekijät voivat olla tärkeitä nuorille -> talousneuvontaa ja urapolkuja Sosiaalinen selitys: työ ei saa olla aina ja kaikissa tilanteissa ainoa vaihtoehto Valikoitumisselitys: nuoret tarvitsevat tuetun työn malleja (esim. työpajoja)
Putoamisen kierre Taustalla joku "negatiivinen" muutos (sosiaalinen riski) -> Koulutuksen keskeytyminen (ei ammatillista tutkintoa) -> Työn loppuminen -> Asunnon menetys (esim. häätö) -> Seurustelun loppuminen -> Velkaantuminen (esim. pikavipit, vahingonkorvaukset) -> O ngelmat viranomaisten kanssa (esim. rikostuomio)
Miten kierre katkaistaan? Jokaisella sosiaalisella riskillä on vastinparina joku positiivinen muutos eli myönteinen siirtymä
Myönteinen siirtymä -> Koulutuksen loppuun suorittaminen -> Uusi työ, työharjoittelu -> Uusi asunto -> Uusi parisuhde -> Velkojen järjestely -> Viranomaisasioiden selvittely
Myönteisten siirtymien kritiikki Kenen näkökulmasta myönteinen siirtymä? Mitkä todelliset valinnan mahdollisuudet? Normatiivisuus? Kyllä: työ luo hyvinvointia, työ on osallisuutta Tuleeko HV:stä kilpailuvaltio? Ei: työ ei ole ainoa sosiaalinen mahdollisuus Vapaamatkustaminen?
Vapaamatkustaminen Ovatko mahdollisuudet käyttämistä varten? Entä jos mahdollisuudet eivät kirkastu (vrt. Osku)? Yhteisöiden ja niiden arvojen merkitys Varhaislapsuuden merkitys Miten turvata mahdollisuuksien käyttäminen? - > Miten tasata eroja lasten sosiaalisten ympäristöjen välillä? 19
Miten turvata myönteisiä siirtymiä? Järjestelmien otettava huomioon yksilöllisten tarpeiden ja olosuhteiden monimutkaisuus Tärkeä arvokysymys: luotammeko ihmisten haluun tehdä myönteisiä valintoja vai etsimmekö kaikkialta pinnareita? Tarvitaan riittävän antelias turva, jotta ihmiset uskaltavat yrittää Tarvitaan erilaisia polkuja ja mahdollisuuksia
Itsenäisen selviytymisen edistäminen oppimisyhteiskunnassa Koulutustakuu Työkyvyn saavuttamisen ja ylläpitämisen palvelut (kuntoutus, päihdehuolto, päivähoito, terveydenhuolto ml. mt-huolto) Työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen (työn tarjonta) Matalat työhön ottamisen kynnykset (työvoiman kysyntä)
Mistä uusi "kunnan lehmä"? Palveluita tuottavat osuuskunnat? Kansalaisjärjestöjen työllistämismahdollisuudet? Sosiaaliset yritykset ja työpajat? Työllistymisbonus: työpaikat kunnan suojeluksessa eikä palkka pudota etuja (vrt. voin myyminen)