ETELÄ-SAVON TILA JA LIITON TOIMINTA Ristiina Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto
SISÄLTÖ Tästä ponnistamme Väestötiedot Elinkeinot Kuntatalous Liikennehankkeet Ajankohtaista edunvalvonnassa ja liitossa 2012 2
Tästä ponnistamme Kolmanneksi viimeisellä sijalla bkt/asukas (75,6 % v. 2009*) Keski-iältään maan vanhin maakunta (46,0 v. / 41,6 v. 2011) Väestöään eniten menettävä maakunta 2000-luvulla (-0,6 % 2011) Syntyvyys maakuntien alhaisin (8,4/11,2 lasta 1000 asukasta kohti 2011) Etelä-Savossa syntyi v. 2011: 1 301 lasta, 1-9/2012: 883 lasta Teollisuuden bkt-osuus neljänneksi heikoin (14,8 / 20,0 % 2009*) Sairastavuus toiseksi korkeinta (135,2/100 vuonna 2011, ikävakioimaton) Työttömyys maakuntien keskitasoa (10,6 / 9,1 %, 8/2011) Työllisyysaste jäljessä muusta maasta noin 4 %-yksikköä 3
ja lisää Koulutustaso jäljessä noin 4 %-yksikköä muusta maasta Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä maan keskitasoa (58,7 v. / 58,7 v. vuonna 2011) Kuntien vuosikate /as. laskenut maan keskitason alapuolelle (353 / 340 v. 2009, 400 / 461 v. 2010, 181 / 384 v.2011 ) Kertynyttä ylijäämää 165 /asukas vuonna 2011, kuntataloudessa maan 3. heikoin Palkkataso maan alhaisin (2.692 / 3.040 vuonna 2010) 4
Maan sisäisen muuttoliikkeen nettomäärä maakunnittain 1-10/2012* Lähde: Tilastokeskus 5
Väestön kokonaismuutos Etelä-Savossa 1.1. - 31.10.2012* - yhteensä -813 henkilöä Lähde: Tilastokeskus 6
Väestönmuutokset Etelä-Savossa 1990-2011 400 200 0-200 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 -1800 Luonnollinen väestönlisäys Kokonaisnettomuutto Kokonaismuutos Lähde: Tilastokeskus 7
Valtion työpaikkojen muutos maakunnittain 1995-2010 Lappi -2172 Päijät-Häme - 484 Pohjois-Pohjanmaa -1905 Etelä-Pohjanmaa - 267 Pohjois-Savo -1124 Etelä-Karjala - 239 Etelä-Savo -1087 Satakunta - 223 Kainuu -1077 Keski-Suomi - 213 Pohjanmaa - 986 Keski-Pohjanmaa - 157 Pohjois-Karjala - 704 Pirkanmaa - 155 Kymenlaakso - 612 Ahvenanmaa - 96 Kanta-Häme - 561 Uusimaa + 4126 Varsinais-Suomi - 514 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 8
Ennuste 15-64-vuotiaiden ikäryhmän ja työpaikkojen kehityksestä Etelä-Savossa vuoteen 2025 Lähde: Tilastokeskus, VATT, KESU-prosessi 9
Työttömyysaste ELY-keskuksittain 31.10.2012 Lähde: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 10
BKT maakunnittain 2009*, /asukas BKT markkinahintaan käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus 11
Maksetut ansio- ja pääomatuloverot / asukas, henkilöverotus 2011 Lähde: Verohallinto 12
Maksetut pääomatuloverot / asukas, henkilöverotus 2011 Lähde: Verohallinto 13
Metsähakkuiden bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2011, 1000 Lähde: METLA 14
Vapaa-ajan asunnot maakunnittain 2011 Lähde: Tilastokeskus 15
Lomakiinteistökaupat maakunnittain 2011, 1 000 Lähde: Maanmittauslaitos 16
Venäläisten kiinteistökaupat Etelä-Savossa kunnittain 2011 yhteensä 122 kpl / 16,3 milj. Lähde: Maanmittauslaitos 17
Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet maakunnittain 2011* Lähde: Tilastokeskus 18
Rajatarkastukset itärajalla 19
Venäjän vaikutus Etelä-Savossa Venäläisiä maahanmuuttajia 2011 805 Viennin määrä Venäjälle, M 2008 / 2009 237 / 168 Venäjälle vieviä yrityksiä (toimipaikkoja), kpl 2008 / 2009 169 / 169 Venäläismatkailijoiden yöpymiset, (vrk) 2009 / 2010 / 2011 49.236 / 61.235 / 80.276 (1-9/2012e 81.300 vrk ) Tax-free ostot, M 2009 / 2010 / 2011 2,5 / 3,5 / 5,0 Kiinteistöinvestoinnit, M 2008/2009/2010/2011 35,1 / 16,4 / 21,6 / 16,3 Venäläisiä opiskelijoita 2008 / 2009 / 2010 139 / 180 / 220 Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, Global Refund Finland Oy 20
Sairastavuusindeksi 2011, ikävakioimaton, koko maa=100 Lähde: Kansaneläkelaitos 21
Kuntien vuosikatteet 1991-2011, / asukas Lähde: Kuntaliitto, kuntakysely 23
Kuntien kertyneet yli-/alijäämät kunnittain Etelä-Savossa 2010-2011, / as. Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto 24
Teollisuuden viennin kehitys maakunnittain vuosi 2005 = 100 Lähde: Tilastokeskus/Toimiala OnLine 25
Yleiset suhdannenäkymät - teollisuus ja rakentaminen, marraskuu 2012 Kaakkois-Suomi -13 Pohjois-Suomi -14 Uusimaa -22 Pohjanmaa -26 Pirkanmaa -34 Häme -34 Itä-Suomi -42 Lounais-Suomi -44 Keski-Suomi -70 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto/suhdannebarometri 26
Yleiset suhdannenäkymät - palvelut, marraskuu 2012 Keski-Suomi -3 Lounais-Suomi -8 Uusimaa -14 Häme -14 Pirkanmaa -24 Pohjanmaa -27 Kaakkois-Suomi -27 Pohjois-Suomi -41 Itä-Suomi -51 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto/suhdannebarometri 27
Kunnallisvaalien äänestysprosentti Etelä-Savon vaalipiirissä ja koko maassa 1992-2012 Lähde: Tilastokeskus 28
Länsi-Savo 8.11.2012 29
Savonlinnan rinnakkaisväylä, Vt14 Kuvat: Jukka Koskivirta 30
Syväväylän siirto Laitaatsalmeen toteutettava Osa Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyjä Hanke vietävä loppuun hallitusohjelman ja eduskunnan liikennepoliittisesta selonteosta antaman kannanoton mukaisesti Tie- ja ratasuunnitelmien laatiminen syväväylän ylittävistä valtatiestä ja radasta alkoi maaliskuussa 2012 Rinnakkaistie otettu käyttöön marraskuun loppupuolella 31
Nykyinen syväväylä kulkee ahtaan, mutkittelevan ja voimakkaasti virtaavan Kyrönsalmen kautta. Kyrönsalmessa väylällä on kolme kapeikkoa: Olavinlinnan kapeikko, rautatiesillan kapeikko ja maantiesillan kapeikko. Väylä on alusliikenteelle onnettomuusaltis ja hankalasti navigoitava. Nykyistä syväväylää ei voida muuttaa geometrialtaan vastaamaan voimassa olevia suunnittelunormeja ja merenkulun turvallisuus-vaatimuksia. Parantamista rajoittaa historiallisesti arvokas Olavinlinna, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä suojelukohde. 32
33
Suunnittelu- ja hanketilanne Mikkeli-Juva Selonteko Pitkäjärvi - Asema lainvoimainen tiesuunnitelma Savilahden silta (ei suunnitelmia) Mikkelin kohta, Pitkäjärvi-Visulahti, Toteutettavana hankkeena Tuppurala-Vehmaa tiesuunnitelman laadinta käynnissä (lausunnoille 12/2012) Mikkeli-Juva 2016-2022 suunnittuohjelmassa Tiesuunnittelu Uudelleenarviointi päätös silta (ei Pitkäjärvi - Asema Savilahden Tuppurala Kinnari - Nuutilanmäki- - Kinnari Nuutilanmäki Juva muistio toteutuksesta mainintaa) Pitkäjärvi-Asema toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun rahoituspäätös on tehty Tuppurala-Vehmaa tiesuunnitelmaan tehdään lausuntokierroksen jälkeen tarvittavat muutokset, jos muutokset eivät aiheuta uutta lausuntokierrosta, menee tiesuunnitelma Liikennevirastoon hyväksyttäväksi Miksi selonteossa hankealue ulottuu Visulahteen, joka tiesuunnittelussa on mukana Tuppurala-Vehmaa kokonaisuudessa? Uudelleenarvioinnissa (LiVin muistio) Tuppurala-Vehmaa jaettaisiin kolmeen tarkastelu jaksoon, joilla arvioitaisiin erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja 34
Valtatie 5 palvelutaso: VT 5 on osa EU:n TEN- kattavaa maantieverkkoa turvallisesti ja sujuvasti Mikkelin kohdalla 80 km/h ja Visulahdesta Juvan suuntaan 100 km/h myös vuoden 2030 tilanteessa tukee alueen maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä tukee alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä elinkeinoelämän kuljetuksien ennakoitavuus ja toimitusvarmuus on taattu 35
Vaihtoehdot on jo tarkasteltu YVAssa tarkastellut vaihtoehdot 36
Suunnittelun pohjaksi valittu kokonaisuutena paras vaihtoehto YVAssa arvioidut vaihtoehdot: 1. Vaihtoehto 0 (nykyistä valtatietä ei paranneta) 2. Vaihtoehto 0+ (nykyisen valtatien kevyt parantaminen) (Käytännössä 0+-vaihtoehto on toteutettu yleissuunnitelman laadinnan jälkeen) 3. Vaihtoehto 1 (nelikaistainen kaksiajoratainen tie uuteen maastokäytävään) 4. Vaihtoehto 2 (nykyisen valtatien järeä parantaminen Saarijärvelle asti). vaihtoehtoihin 1 ja 2 sisältyi Saarijärven kohdalla kolme alavaihtoehtoa A, B ja C Yleissuunnitelman pohjaksi valittiin vaihtoehto 1 C: Nelikaistainen kaksiajoratainen tie uuteen maastokäytävään Edullisempi kuin nykyisen tien järeä parantaminen Muita parempi tai edullisempi seuraavien tekijöiden osalta ihmisiin kohdistuvat vaikutukset maankäytön kehittäminen liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus liikennetalous 37
Ns. Saarijärven kohta Nykyistä tietä parantamalla ei voida saavuttaa hyvää ratkaisua YVAssa tarkasteltu vain uusia linjausvaihtoehtoja. Saarijärven linjaus vaihtoehdot Nykyinen linjaus mutkainen ja mäkinen Kuva: Google Street View 38
VT5 Mikkeli-Juva maakuntakaavassa Uusi maastokäytävä Mikkeli- Nuutilanmäki osoitettu yleissuunnitelman mukaisesti MRL:n mukainen maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen koskee myös valtion viranomaisia. 39
Kuntien maakäytön ja elinkeinoalueiden kehittäminen tukeutuu uuteen maastokäytävään Nykyisen käytävän kehittäminen edellyttäisi voimassa olevien kaavojen uusimista Kuvassa olevien kaavojen lisäksi vireillä: Nevajärven yleiskaava ja Juvan kirkonkylän yleiskaava Asemakaavan kumoaminen VT 5:lle laadittavana olevan tiesuunnitelman alueella Hatsolassa, Kettula-Vehmaassa 40
Nykyisessä käytävässä pysyminen vaikeuttaisi nykyisten kaavojen toteuttamista Ote Visulahden osayleiskaavasta, Mikkeli Uusi maastokäytävä Ote Loukionmyllyn osayleiskaavasta, Juva nykyisen linjauksen päälle osoitettu TP-1-kortteli KM-kortteli sijoittuu nykyisen VT5 ja KT 72 päälle Nykyinen linjaus nykyinen linjaus rinnakkaistienä uusi maastokäytävä 41
Nykyisin VT5:llä 60 km/h alueita sekä Mikkelin kohdalla että Tuppurala- Vehmaa välillä: Valtatien 5 liikenteeseen liitytään STOP- merkin takaa Visulahden kohdalla runsaasti liittymiä mm. suora liittymä huoltamon pihaan Kuva: Google Street View Kuva: Google Street View 42
Suomen koheesiorahoitus 2014-2020 Läheisyys- ja alhaalta ylöspäin -periaatetta painotettava Alueet itse osaavat parhaiten tunnistaa omat tarpeensa ja kehittämiskohteensa Alueellinen päätöksenteko takaa vaikuttavuuden ja tuloshakuisuuden Itä- ja Pohjois-Suomi tarvitsee riittävät kehittämisen välineet 43
Suomen koheesiorahoitus 2014-2020 Viimeisin tarjous Suomelle arviolta 1,3 miljardia ( nyt 1,755 mrd. euroa) euroa, mikä merkitsee 455 milj. euron laskua nykyohjelmakaudesta. Kotimaisen vastinrahan ( 455 milj. euroa) kanssa alueiden menetys olisi 900 milj. euroa. Menetys vielä suurempi, ellei Itä-Suomea olisi saatu samaan kategoriaan muun Suomen kanssa. I- j a P- Suomi tienaa Suomelle 900 milj. euroa 1,3 mrd:n kokonaissaannosta. Tämä huomioitava varojen suuntaamisessa. Harvaan asutukseen perustuva erityistuki saatava vielä tarjotusta 30 eurosta nykytasoon 35 euroa/asukas/v. tarkoittaisi 45 milj. euron lisäystä. Perusrahoituksen pudotusesitys 0,60 snt/as/v. Euroopan alueellisen yhteistyön rahoituksen (EAY) taso pudonnut komission esityksestä nykytasoon eli 8,7 mrd, euroon koko EU:ssa. ENI-ohjelma olisi siis samalla tasolla kuin ENPI ( Kaakkois-Suomi 72 milj. euroa). 44
Maakuntaliitto 2013 Kuntauudistus Sote-uudistus Uusi maakuntavaltuusto ja hallitus Maakuntaohjelma ja vaihekaava Omat hankkeet (Etelä-Savo Elinvoimainen Saimaan maakunta, Kumppanuuspöytä ja Maakunta verkostoituu) 45
Edunvalvonnassa keskeistä 2013 Liikennehankkeet: Laitaatsalmi, Mikkeli-Juva, Parikkalan ryp Alempi tieverkko ja kevyen liikenteen väylät Rakennerahastovarojen turvaaminen maakuntaan Lainsäädäntöön ja budjettiin vaikuttaminen Yhteispalvelujen ja ICT-yhteensopivuuden edistäminen Etelä-Savo maakuntien puheenjohtajamaakunta 2013 46
TALOUSARVIO 2013 KS TA TS TS Muutos (brutto) 2012 2013 2014 2015 2012 / % Luottamushenkilöhallinto toimintatuotot (brutto) 2 264 661 2 332 600 2 402 600 2 474 700 3,0 toimintakulut (brutto) -417 900-432 100-470 000-520 000 3,4 Virasto toimintatuotot (brutto) 44 800 53 700 45 000 45 000 19,9 toimintakulut (brutto) -1 848 800-1 935 400-1 966 600-2 008 700 4,7 Hankkeet toimintatuotot (brutto) 829 500 926 450 510 000 425 000 11,7 toimintakulut (brutto) -874 900-985 350-530 000-425 000 12,6 Yhteensä toimintatuotot (brutto) 3 138 961 3 312 750 2 957 600 2 944 700 5,5 toimintakulut (brutto) -3 141 600-3 352 850-2 966 600-2 953 700 6,7 rahoitustuotot 26 100 41 100 10 000 10 000 57,5 rahoituskulut -1 000-1 000-1 000-1 000 0,0 Tilikauden tulos 22 461 0 0 0 47
Kiitos! 48