TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2016 Perusturvalautakunta 16.12.2015 Pöytäkirjan liite
Sivu 2 / 13 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Kuka saa toimeentulotukea?... 4 1.2 Toimeentulotukea haetaan sosiaalitoimistosta... 4 1.3 Milloin päätös toimeentulotuesta annetaan?... 4 1.4 Toimeentulotuen muutoksenhaku ja päätöksestä valittaminen... 4 2. M E N O T... 4 2.1 Perustoimeentulotuki... 4 2.1.1 Perusosa (TOTUL 7 a )... 5 2.1.2 Alennettu perusosa (TOTUL 10 )... 6 2.1.3 Muut perusmenot 7 b... 6 2.2 Täydentävä toimeentulotuki (TOTUL 7 c )... 8 2.2.1 Lasten päivähoitomenot... 8 2.2.2 Harkinnanvaraiset asumismenot... 8 2.2.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot... 8 2.3 Ehkäisevä toimeentulotuki (TOTUL 13 )... 9 2.4 Toimintaraha ja matkakorvaus (TOTUL 10 a )... 9 3. T U L O T (TOTUL 11 )... 10 3.1 Tulojen määräytyminen... 10 3.2 Ohjeet... 11 3.2.1 Asevelvolliset... 11 3.2.2 Elatusvelvollisuus... 11 3.2.3 Opiskelijat... 11 3.2.4 Ulosotto... 12 3.2.5 Velkajärjestely... 12 3.2.6 Yrittäjät... 12 3.2.7 Poste restante -asiakkaat... 12 4. V A R A T (TOTUL 12 )... 13 4.1 Varojen määräytyminen... 13 4.2 Ohjeet... 13
Sivu 3 / 13 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1. TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Valtio osallistuu perustoimeentulotuen kustannuksiin puolella. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimeentulotuen lainsäädännön valmistelusta ja kehittämisestä. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Toimeentulotukea myöntää kunta. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät käytettävissä olevat tulot ja varat. Kaikki omat sekä mahdollisen puolison ja mahdollisen samassa taloudessa elävän lapsen tulot ja varallisuus on käytettävä tukea hakevan toimeentuloon ja elämiseen, ennen kuin voi saada toimeentulotukea. Yleensä toimeentulotuen asiakkaalla on tuloja, esimerkiksi työttömyysturva tai sairauspäiväraha. Myönnettävä toimeentulotuki on tällöin vastaavasti pienempi. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien taloudellista toimeentuloa parannetaan toimeentulotuen, siihen kytkeytyvien kunnallisten palvelujen ja työllistämispalvelujen on muodostettava eheä kokonaisuus harkinnanvaraista toimeentulotukea kehitetään ennaltaehkäisevän sosiaalityön välineenä toimeentulotukiohjeita tarkennetaan niin, että otetaan erityisesti huomioon yli sukupolvien ulottuva köyhyys ja syrjäytymisen ehkäisy asianmukaisen tuen ja avun saamisen varmistamiseksi toimeentulotuen hakijan tulee saada sosiaalityön ammattihenkilön apua vähennetään edelleen toimeentuloturvaetuuksien hakemiseen ja maksatukseen liittyvää byrokratiaa, ja varmistetaan työttömyysturvan ja toimeentulotuen käsittelytakuun toimivuus
Sivu 4 / 13 1.1 Kuka saa toimeentulotukea? Toimeentulotukea saa henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 1.2 Toimeentulotukea haetaan sosiaalitoimistosta Toimeentulotukea haetaan vakinaisen oleskelukunnan sosiaalitoimistosta. Kiireellisessä tapauksessa tukea voi hakea myös tilapäisen oleskelukunnan sosiaalitoimistosta. 1.3 Milloin päätös toimeentulotuesta annetaan? Päätös toimeentulotuesta on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Hakijan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. Päätös toimeentulotuesta annetaan kirjallisena, ja se perustellaan. 1.4 Toimeentulotuen muutoksenhaku ja päätöksestä valittaminen Tukipäätöksessä kerrotaan aina, miten siihen vaaditaan oikaisua tai miten siitä voi valittaa. Päätökseen tyytymätön voi vaatia siihen oikaisua kunnan sosiaalilautakunnalta. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen hallintooikeuteen ja joissain tapauksissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kunnan sosiaaliasiamies voi neuvoa oikaisunhaussa lautakuntaan ja valituksen laatimisessa tuomioistuimeen. Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muutoksenhakupyyntöjä, muistutuksia tai valituksia. 2. M E N O T 2.1 Perustoimeentulotuki (TOTUL 7 ) Perustoimeentulotuki koostuu valtioneuvoston vahvistamasta perusosasta, ja muista perusmenoista.
Sivu 5 / 13 2.1.1 Perusosa (TOTUL 7 a ) Toimeentulotukilaissa säädetty, vuosittain kansaneläkeindeksillä tarkistettava perusosa on osa perustoimeentulotukea. Perusosa on vuonna 2016 yksin asuvalla 485,50 euroa kuukaudessa. Perusosalla toimeentulotuen saajan pitää kattaa: ravintomenot vaatemenot vähäiset terveydenhuoltomenot henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot paikallisliikenteen maksut lehtitilaukset puhelimen käyttö harrastus- ja virkistystoiminta. Perusosan suuruus 2016 (TOTUL 9 ) Tuen saaja /kk /pv Yksin asuva 485,50 16,18 - alennettu (-20 %) 388,40 12,95 - alennettu (-40 %) 291,30 9,71 Yksinhuoltaja - alennettu (-20%) - alennettu (-40 %) 534,05 427,24 320,43 17,80 14,24 10,68 Muu 18 vuotta täyttänyt (avio- ja avopuolisot, kumpikin) 412,68 13,76 - alennettu (-20 %) 330,14 11,00 - alennettu (-40 %) 247,61 8,25 Vanhempansa tai vanhempiensa luona 354,42 11,81 asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö - alennettu (-20 %) 283,54 9,45 - alennettu (-40 %) 212,65 7,08 10-17-vuotias lapsi 1. lapsi 339,85 11,33 2. lapsi 315,58 10,52 3. jne. lapsi 291,30 9,71 Alle 10-vuotias lapsi 1. lapsi 305,87 10,20 2. lapsi 281,59 9,39 3. jne. lapsi 257,32 8,58
Sivu 6 / 13 2.1.2 Alennettu perusosa (TOTUL 10 ) Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisista toimenpiteistä, perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan enintään 20 %. Jos henkilö on toistuvasti menetellyt edellä mainitulla tavalla, perusosaa voidaan alentaa 40 %. Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan mikäli mahdollista tuen hakijan ja työvoimaviranomaisen kanssa suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. 2.1.3 Muut perusmenot 7 b Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea annetaan tarpeellisen suuruisiin asumismenoihin, kuten vuokraan tai vastikkeeseen, vesimaksuun, lämmitykseen, sähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun sekä vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin (esimerkiksi reseptilääkkeet). Vähäisiksi terveydenhuollon menoiksi voidaan katsoa mm. lääkkeiden maksukaton täyttymisen jälkeen omavastuuosuus 1,50. Toimeentulotukea kotivakuutusmaksuihin haettaessa on toimitettava liitteenä vakuutusyhtiöstä saatava vakuuskirja. Kotivakuutukseen liittyviä oikeusturva- ja vastuuvakuutusosuuksia ei huomioida. Myönnettävän toimeentulotuen määrää harkittaessa otetaan asiakkaan tulot ja varat huomioon ensin perustoimeentulotukea määrättäessä. Muina perusmenoina otetaan huomioon: 2.1.3.1 Asumismenot Kohtuullisina asumiskustannuksina hyväksytään perheen koon mukaan enintään seuraavat kustannukset: /kk 1 henkilö 420 2 henkilöä 490 3 henkilöä 560 4 henkilöä 600 5 henkilöä 650 6 henkilöä 700 Suuremmilla perheillä summaa korotetaan 50 /henkilö/kk.
Sivu 7 / 13 Sähkölaskusta hyväksytään taloussähköä enintään 50 /kk yhdeltä henkilöltä, 75 /kk kahdelta henkilöltä ja 100 /kk kolmelta henkilöltä. Suuremmille ruokakunnille hyväksytään taloussähköä enintään 150 /kk. Lämmityssähkö sisältyy enimmäisasumiskuluihin. Vesilaskun tasauslaskua laskettaessa voidaan lasku jakaa sitä koskevien kuukausien määrällä (esim. 12 kk) ja katsoa, sopiiko kuukausittainen määrä enimmäisasumiskuluihin. Enimmäisasumiskuluihin sopiva määrä voidaan maksaa toimeentulotukena jälkikäteen. Em. kohtuullisiin asumismenoihin sisältyvät kaikki asumistukilain 6 :n mukaiset menot, kuten vuokra, yhtiövastike, lämmityskulut, vesi, asuntolainan korot, kiinteistövero ja puhtaanapitomenot (nuohous, auraus, jäte). 2.1.3.2 Terveydenhuoltomenot Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla. Potenssilääkkeitä ei hyväksytä normilaskelmaan. Tupakanvieroitus- ja laihdutuslääkkeiden ottamista normiin harkitaan vain terveydellisistä syistä ja lääkärin määräyksestä. Jos lääkkeiden väärinkäyttöä epäillään tai asiakkaalla on suuri määrä lääkkeitä käytössään, ohjataan asiakas lääkityksen tarkistamiseen. Sairauskulut otetaan huomioon julkisen terveydenhuollon kulujen mukaisina. Julkisen hammashoidon kustannukset hyväksytään menoina. Yksityisen hammashoidon kulut huomioidaan enintään julkisen hammashoidon kulujen mukaisina. Suuren hammashoidon ja silmälasien hankinnan kustannuksista vaaditaan ennakkoon kustannusarvio. Silmälasien hankintakustannus otetaan huomioon toimeentulotuessa kolmen vuoden välein. Linssit hyväksytään pinnoittamattoman halvimman vaihtoehdon mukaisesti. Silmälasien kustannuksia hyväksytään enintään 200. Vahvuuksien ollessa -6 dioptria tai +4 dioptria tai suurempi voidaan kustannuksia hyväksyä enintään 300. Yli 10 päivää kestäneen sairaalahoidon ajalta vähennetään ateriamenojen osuus perusosasta 49 %.
Sivu 8 / 13 2.2 Täydentävä toimeentulotuki (TOTUL 7 c ) Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon seuraavat menot: - muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumismenot - henkilön ja perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista aiheutuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot 2.2.1 Lasten päivähoitomenot Mikäli perhe on pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeessa, päivähoitomaksu alennetaan tai jätetään perimättä asiakasmaksulain 11 :n nojalla. 2.2.2 Harkinnanvaraiset asumismenot - yhden kuukauden takuuvuokra kertaluontoisena (vuoden määräajalle), terveydellisten syiden, häädön ym. välttämättömän syyn vuoksi voidaan harkita toistuvasti, - Muuttokustannukset eräpäiväperiaatteella edullisimman vaihtoehdon mukaan. Muuttokustannuksia huomioidaan enintään 150 Joutsan kunnan alueella muuttaessa. - sauna, pesutupamaksut, tieyksikkömaksut ja muut välttämättömäksi harkitut asumismenot 2.2.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot - Lapsen tapaamisoikeudesta aiheutuvat menot, matkakulut jaetaan pääsääntöisesti vanhempien kesken puoliksi. - Opinnoista aiheutuvat menot, matkat edullisimman vaihtoehdon mukaan - Romaninaisen hameeseen maksusitoumus, noin 400, noin kahden vuoden välein (edellytyksenä, että hakija asuu Joutsassa tai on todistetusti oleskellut Joutsassa vähintään puoli vuotta. Lisäksi on toimitettava edellinen päätös romanihameeseen liittyvästä tuesta, jos päätös on tehty eri kunnassa.) - Hautauskulut (halvimman arkun hinta n. 500, srk:n lasku, kuljetus), Hautauskulut otetaan huomioon pääsääntöisesti perunkirjoituksen jälkeen.
Sivu 9 / 13 - Palveluasumisen ylläpito- ja asiakasmaksun alentaminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden - Palveluasumisen ateriakulut sisältyvät perusosaan - Kotihoidon kulut sisältyvät perusosaan ja pitkäaikaisen kotihoidon maksut määräytyvät tulojen mukaisesti. - Muut kotihoidon kulut (siivous, puhtaus, asiointi ym.) voidaan ottaa huomioon täydentävän toimeentulotuen menoina - Edunvalvonnasta aiheutuvat kulut huomioidaan täydentävänä toimeentulotukena Haettaessa täydentävää toimeentulotukea kyseisiin erityismenoihin on neuvoteltava ennen hankinnan suorittamista ja esitettävä pyydettäessä kustannusarvio. 2.3 Ehkäisevä toimeentulotuki (TOTUL 13 ) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Tukea voidaan myöntää työllistymistä tai kouluttautumista tukeviin toimenpiteisiin. Tukea myönnetään myös pitkään jatkuneessa heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden, erityisesti lapsiperheiden, odottamattomiin tarpeellisiin menoihin. - mm. lastenhoitotarvikkeet, -vaunut, rattaat, pyykinpesukone Asiakkaita ohjataan hankkimaan kalusteita, lastenhoitotarvikkeita ja vaatteita ym. myös käytettyinä. Ehkäisevä toimeentulotuki on harkinnanvaraista, eikä siihen ole subjektiivista oikeutta. Tuki myönnetään yleensä kertaluonteisena. 2.4 Toimintaraha ja matkakorvaus (TOTUL 10 a ) Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaiseen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle suoritetaan toimintaraha 9,00 euroa/ osallistumispäivä.
Sivu 10 / 13 Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan matkakorvausta halvimman matkustustavan mukaisesti. Oman auton käytön mukaan kilometrikorvaus enintään 0,20 /km. 3. T U L O T (TOTUL 11 ) 3.1 Tulojen määräytyminen Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon: 1) vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansiotuloja 2) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot 3) tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja halvimman matkustustavan mukaan (0,14 / km) tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja 4) äitiysavustusta, eläkkeensaajien hoitotukea, vammaistukea ja lapsen hoitotukea 5) työttömyysturvalaissa tarkoitettua ylläpitokorvausta, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta yms. 6) lain 8 :ssä tarkoitettuja etuuksia. Toimeentulotuen etuoikeutettu ansiotulo on muutettu pysyväksi ja tulonsaajakohtaiseksi Toimeentulotukilain 11 :ään tehdyn muutoksen (voimaan 1.1.2015) johdosta tukea saavien on myös jatkossa mahdollista hankkia pieniä määriä ansiotuloja ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää. Muutoksen tavoitteena on parantaa toimeentulotukea saavien työssäkäyvien asemaa sekä tehdä pienten ansiotulojen hankinnasta entistä mielekkäämpää. Etuoikeutettua ansiotuloa voi olla jatkossakin vähintään 20 prosenttia saadusta ansiotulosta. Mainittu 20 prosentin vähennys on vähimmäisarvo. Jatkossa ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen eikä kotitalouskohtainen, kuten aikaisemmin.
Sivu 11 / 13 Etuoikeutettua ansiotuloa koskeva säännös on ollut voimassa määräaikaisena vuodesta 2002 alkaen. Tammikuun 1. päivänä voimaan tulevan lainmuutoksen myötä etuoikeutetun ansiotulon menettely on pysyvä osa toimeentulotukea. Etuoikeutettua tuloa koskevan hallituksen esityksen 119/2007 mukaan henkilön ja perheen ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 /kk, tai valtioneuvoston päätöksen mukaisena. 3.2 Ohjeet 3.2.1 Asevelvolliset Asevelvollisuuslain mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, terveydenhuoltoon ja muuhun ylläpitoon valtion kustannuksella. Siviilipalvelusta suorittavalla on vastaavat etuudet. Sotilasavustuslain mukaan asevelvollisen omaiselle maksetaan sotilasavustus ja asevelvolliselle itselleen asumisavustus ja opintolainojen korot. Toimeentulotukea heille myönnetään vain erityis-tapauksissa. 3.2.2 Elatusvelvollisuus Jokaisella on velvollisuus kykyjensä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä puolisonsa ja alaikäisten lastensa elatuksesta. Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. Vanhemmat vastaavat kuitenkin lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Vanhemman velvollisuutta osallistua täysi-ikäisen lapsensa koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin tarkastellaan opiskelijan ja vanhempien kokonaistilanteen kannalta, jolloin otetaan huomioon vanhempien tosiasiallinen maksukyky, lapsen ikä ja itsenäinen elämä suhteessa vanhempiin. 3.2.3 Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulotukijärjestelmä on opintotukilain (1994/65) mukainen opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Jos opiskelija ei esim. luottohäiriöistä johtuen saa opintolainaa, voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea muun rahoituksen järjestämiseksi. Jos
Sivu 12 / 13 opiskelija voisi saada valtion takaaman opintolainan, laina lasketaan hänen tulokseen toimeentulotukilaskelmassa. 3.2.4 Ulosotto Jos toimeentulotuen tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi, ohjataan asiakasta selvittämään ulosottoviranomaisen kanssa, voidaanko ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko myöntää ns. vapaakuukausia. Tuloina huomioidaan ulosoton jälkeen käteen jäävä nettotulo. Mikäli asiakas suorittaa perinnässä olevan laskun vapaaehtoisesti, laskua ei vähennetä nettotulosta. 3.2.5 Velkajärjestely Velkajärjestely katsotaan hakijan ensisijaiseksi toimeentulon turvaamismuodoksi, sillä yksityishenkilön velkajärjestelyssä oleva maksaa välttämättömät menonsa omista tuloistaan. Tarvittaessa hakija ohjataan neuvottelemaan maksuohjelman muuttamisesta. 3.2.6 Yrittäjät Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa ei tueta toimeentulotuella. Yrittäjää ohjataan lakkauttamaan kannattamaton yrityksensä 5 kuukauden kuluessa. Mikäli yrittäjä saa yrityksestään vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaavan tulon, toimeentulotukea voidaan myöntää. 3.2.7 Poste restante -asiakkaat Mikäli toimeentulotuen hakija ilmoittaa osoitteekseen Poste Restante, tulee hänen antaa kirjallisesti selvitys siitä, missä ja kenen luona hän tosiasiallisesti oleskelee. Hakijalle lähetetään tarvittaessa lisäselvityspyyntö. Lisäselvitys on toimitettava kahden viikon kuluessa lisäselvityspyynnön lähettämisestä tai tehdään kielteinen päätös.
Sivu 13 / 13 4. V A R A T (TOTUL 12 ) 4.1 Varojen määräytyminen Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon 4.2 Ohjeet 1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, mikäli se vastaa perheen välttämätöntä asumistarvetta eikä tarpeellista asuinirtaimistoa 2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä 3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan lain 7 :n nojalla huomioon otettavat menot 4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. - Käytettävissä olevat varat, kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon. - Metsäomaisuus: Jos toimeentulotuen tarpeen arvioidaan pitkittyvän, edellytetään asiantuntijan arvioita ja metsän myyntiä. - Maatila: Jos tilalla on tuotannollista toimintaa, menetellään kuten muiden yrittäjien kohdalla. Jos tila on tuottamaton, edellytetään se realisoitavaksi toimeentulotuen tarpeen pitkittyessä.