Mikä kulttuurissa voimaannuttaa - tietoa tutkimuksesta Jukka Murto, Tellervo Nenonen, Risto Kaikkonen, Minna-Liisa Luoma THL 1
Taiteesta ja kulttuuritoiminnasta hyvinvointia Taide- ja kulttuuritoiminnalla ainakin neljä vaikutusta hyvinvoinnin kannalta: 1) Tärkeimpänä taide/kulttuuritoiminta elämyksenä, merkityksinä ja nautintona sellaisenaan, osana ihmisen tarpeita 2) Taiteen ja kulttuuritoiminnan yhteys hyvään terveyteen, parempaan työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin 3) Kulttuuritoiminnan ja harrastamisen yhteisöllisyys ja verkostot, jotka auttavat hallitsemaan elämäämme paremmin 4) Taiteen, arkkitehtuurin ja sisustamisen vaikutukset viihtyisämmän ympäristön luomiseksi. Viihtyisä ja kaunis ympäristö voivat edesauttaa kuntoutumisessa 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 2
Taiteesta ja kulttuuritoiminnasta hyvinvointia Kulttuurisesti monipuolinen ympäristö ja sosiaalinen pääoma lisäävät hyvinvointia ja luovat edellytyksiä niin yksilölliselle, yhteisölliselle kuin elinkeinoelämänkin menestykselle. Perinteiset kulttuuripalvelut, kuten kirjastot, museot, opistot ja teatterit, luovat perusedellytyksiä taiteesta ja kulttuurista nauttimiseen. Osana hyvinvointivaltion palveluja näiden instituutioiden toiminta on pyritty tuomaan mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Perinteiset kulttuuripalvelut ja taidemuodot ovat kuitenkin vain yksi kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia lisäävistä mahdollisuuksista. 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 3
Taide ja kulttuuritoiminta Kulttuurinen pääoma kartuttaa siis fyysistä, psyykkistä, emotionaalista ja ekologista pääomaamme. Tutkimustulokset tukevat kulttuuritoimintaan osallistumisen positiivista vaikutusta terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin: - Aktiivinen osallistuminen kulttuuritapahtumiin sekä teattereissa ja museoissa käyminen vaikuttavat positiivisesti koettuun terveyteen ja odotettavissa olevaan elinikään (Konlaan 2001). Kulttuurin terveyttä edistävä vaikutus on yhtä merkittävä kuin liikunnan, mutta sen vaikutustapa on erilainen: - Siinä missä liikunta vähentää sydän- ja verisuonitauteja vaikuttamalla veren kolesterolitasapainoon, kulttuuri alentaa verenpainetta ja niin sanottujen stressihormonien tasoa. Osallistumalla kulttuuritoimintaan ihmiset luovat sosiaalisia yhteyksiä, mikä parantaa elämänlaatua. 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 4
Kulttuuritoiminnasta terveyttä ja pitkää ikää Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan kulttuurielämään hyvin aktiivisesti osallistuville ja erityisesti kaunotaiteista nauttiville henkilöille oli tyypillistä pitkäikäisyys tai havaittu parempi terveys. Tulokset osoittivat myös, että kulttuuriin osallistumalla ihmiset loivat sosiaalisia yhteyksiä, mikä paransi elämänlaatua. Ihmisillä, jotka aloittivat kulttuuriharrastuksen, terveydentila koheni nopeasti samalle tasolle kuin kulttuuria jo harrastavilla. Vastavaasti ihmisen lopettaessa kulttuurin harrastamisen, hänen terveydentilansa heikkenee. Kulttuurin harrastaminen auttaa mm. kohtaamaan elämän kriisejä ja näin ollen se voi ehkäistä masennusta ja edistää jo sitä kautta myös fyysistä terveyttä. (Konlaan 2001) 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 5
Saman suuntaisia tutkimustuloksia myös Suomessa Kulttuurin ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä on tutkittu paljon niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Tutkimusten mukaan kulttuuriharrastuksilla on vaikutusta elinikään ja terveyteen. Koko Suomea edustavassa väestötutkimuksessa osoitettiin, että aktiivisimmin kerhoissa ja yhdistyksissä toimivat ja kulttuuria harrastavat säilyivät 20 vuoden seurannan aikana hengissä pisimpään ja kohtuullisen aktiivisetkin säilyivät hengissä pitempään kuin passiiviset tai vähän harrastavat Pohjanmaan ruotsinkielisten kotiseutu- ja kulttuuriaktiivisuuden positiivisilla vaikutuksilla on selvä yhteys osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen (Hyyppä &Liikanen 2005) 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 6
Sosiaaalinen pääoma tärkeää Ruotsalaistutkimus ei selvittänyt omaehtoisen kulttuuriharrastamisen vaikutusta, eikä siinä arvioitu kulttuurin kuluttamiseen liittyvän sosiaalisen osallistumisen ja yhteenkuuluvuuden eli sosiaalisen pääomanvaikutusta, jota Hyyppä pitää tärkeämpänä kuin kulttuurin kuluttamista. Hyypän mukaan kulttuurinharrastaminen sellaisenaan ei liity hyvinvointiin, vaan peruskulttuurin taustalla oleva sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne. Myös suomalaisten tutkijoiden laajat pitkäaikaista seurantaa vaativat väestötutkimukset osoittavat, että kulttuurin harrastaminen luonteeltaan sosiaalisena toimintana pidentää elinikää Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen kuuluvat sosiaaliseen pääomaan, josta koituu hyvinvointia ja terveitä elinvuosia. (Hyyppä 2005) Hyyppä 2005 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 7
Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveysja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestöym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen. 14.11.2012 8
Kuva: Kari Nuutinen Kuva : Kari Nuutinen 9
Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010-2014 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kulttuurisin keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Pitempi työura hyvinvoivana ja terveenä 2000-luvulla on vähitellen hyväksytty holistinen ja kulttuurinen terveyskäsitys ja terveyteen liitetään kokemus hyvinvoinnista ja elämän laadusta. Terveys nähdään toiminnallisuutena, voimavarana, osallisuutena ja dynaamisena tilana, jossa henkilön oma kokemus on tasapainossa hänen hyvälle elämälle asettamiensa tavoitteiden kanssa. 14.11.2012 minna-liisa.luoma@thl.fi 10
Kulttuurilla terveys ja hyvinvointivaikutuksia? Vaikutusten tai vaikuttavuuden arviointi on haastavaa: Indikaattoreiden puute, mitä mittaria käytetään ja mitä mitataan Syy seuraussuhteet > Tutkimus on hyvin hajanaista ja käsitteet ja määritelmät hyvin kirjavia Ei koe /kontrolli tutkimuksia > kyselytutkimuksia joista vedetään johtopäätöksiä Vaikutuksista tuskin mahdollista saada samanlaisia koekontrolli asetelmia kuin esimerkiksi liikunnan terveysvaikutuksista 14.11.2012 minna-liisa.luoma@thl.fi 11
Tutkimustuloksia Tutkimusten mukaan kulttuurin harrastaminen vaikuttaa positiivisesti erityisesti itse koettuun terveydentilaan. Kulttuurin harrastaminen näyttäisi laskevan verenpainetta ja stressihormonin määrää Kulttuurin harrastaminen näyttää vähentävän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta Myös naisten kulttuuriharrastuneisuuden yhteys hoikkuuteen ja viitteelliset yhteydet hyvään kolesteroliin ja vähäiseen metabolisen oireyhtymään on todettu. 14.11.2012 minna-liisa.luoma@thl.fi 12
Tutkimusta THL:stä Kulttuuriharrastamisen ja hyvän koetun terveyden sekä elämänlaadun välisiä yhteyksiä tutkittiin THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Kysely lähetetty 24 000 Suomalaiselle Vastaajat 20-97 v koko Suomen, Turun, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan otokset 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 13
Tarkasteltavat kulttuuriharrastukset PALVELUT: Teatteri/tanssiesitys, klassinen konsertti, pop-konsertti, museo/taidenäyttely, kirjasto, elokuvat, urheilutapahtuma, muu kulttuuritapahtuma ITSENÄISET KULTTUURIHARRASTUKSET: Kirjoittaminen, lukeminen, musiikki, näytteleminen, maalaaminen, käsityöt, valo-/ja videokuvaus, muu
Tuloksia Yleisesti ottaen naiset jonkin verran aktiivisempia kulttuuripalvelujen käyttäjiä kuin miehet He kävivät miehiä useammin teatterissa, museoissa tai taidenäyttelyissä ja kirjastossa, miehet taas enemmän urheilutapahtumissa Koulutusryhmittäin tarkasteltuna vähiten kulttuuripalveluja käyttivät vähemmän opiskelleet Käytettävissä olevien tulojen riittämättömyys liittyi etenkin vähäisempään teatterissa, museoissa tai konserteissa käymiseen 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 15
Mitä kulttuuritoimintaa harrastettiin? Itsenäisistä kulttuuriharrastuksista suosituimpia olivat lukeminen ja musiikki. Miehet harrastivat naisia enemmän valo-/videokuvausta ja naiset miehiä enemmän käsitöitä. Näytteleminen ja kirjoittaminen olivat harvinaisia harrastuksia Kohtaa muut itsenäiset kulttuuriharrastukset tarkasteltiin erikseen. Siinä lueteltuja harrastuksia oli: tanssi, sanaristikot/sudokut, puutarhanhoito ja pihatyöt, opiskelu, ulkoilu, urheilu, pelit 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 16
Harrasta kulttuuritoimintaa, se kannattaa! Kulttuuripalveluiden käyttö ja itsenäiset kulttuuriharrastukset ovat yhteydessä hyvään koettuun terveydentilaan ja elämänlaatuun Yhteys oli havaittavissa myös, kun huomioitiin taustatekijät sukupuoli, ikä, siviilisääty, perhetyyppi ja koulutus Tulevissa tutkimuksissa mahdollista tarkastella tarkemmin harrastuksia sekä Turun kaupungin osalta kulttuuritarjonnan lisäämisen vaikutuksia (kulttuuripääkaupunki vuonna 2011) 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 17
ATH:n motto: 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/2012 18
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä terveyteen vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/2012 19
ATH lomakkeet, perusajatus Peruslomake neljällä kielellä kolmessa ikäryhmässä Jatkossa myös muita kieliä, maamut, saamelaiset jne. Kielet Suomi Ruotsi Venäjä Englanti Ikäryhmät 20 54-vuotiaat 55 74-vuotiaat 75+ -vuotiaat Tulevaisuuden lisämoduleita Toiminta- ja työkyky Työolot Mielenterveys Tapaturmat ja väkivalta Liikunta Sosiaalinen pääoma Hoidon tarpeen ja tyydyttyminen Päihteet ja riippuvuudet Elämänlaatu 11/14/2012 Palvelut THL / Kaikkonen 10/2012 20
Tutkimuksen sisältö pääteemoittain Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, lähi- ja asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/2012 21
Otokset Etelä-Suomessa yht. 21 000 Espoo, otos 7 000 7 suuraluetta á 1 000 otos/alue. Vantaa, otos 4 000 3 suuraluetta á 1 333 otos/alue. Kotka, otos 3 000 EKSOTE, otos 4 000 Lappeenranta otos 2 000 Lemi, Luumäki ja Savitaipale ja Taipalsaari, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, otos 1 000 Imatra otos 1 000 Itä-Uusimaa, otos 3 000: Askola otos 300, Loviisa otos 850, Sipoo otos 850, Porvoo otos 1000 Aluevertailua varten tarvitaan vähintään 1000 hlön otos ja väestöryhmittäiseen tarkasteluun vähintään 3000 hlön otos 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/2012 22
Pohjanmaan maakunta, otoskoko yhteensä 8 260 Vaasa, otos 3 000 kolme suuraluetta otos á 1000/alue K2-alue, otos 1 260 Mustasaari otos 1 000, Vöyri otos 260 K4-alue, otos 2 000 Pietarsaari otos 1 000 Luoto, Pedersöre, Uuskaarlepyy, otos 1 000 K5-alue, otos 1 000 Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö, otos 1000 Laihia ja Vähäkyrö, otos 1 000 Laihia otos 500 Vähäkyrö otos 500 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/2012 23
Koko Suomea edustava otos 8 000 Satunnaisotos koko Suomesta Luo vertailupohjan tuloksille ATH syyskäynnistys yhteensä 37 000 suomalaista Alustavia tuloksia ennen vuodenvaihdetta Myös teidän alueeltanne ATH syyskäynnistys laajenee lisäksi 38 000 kansallisella otoksella juuri nyt marraskuussa! Pohjois-Karjala lähdössä mukaan vuonna 2013 täydentävällä otoksella! 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/2012 24
Valmiit ATH-tulokset Mistä liikkeelle ja missä muodoissa tietoja saa suoraan käyttöönsä? 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/2012 25
11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/2012 26
3. Tee valinnat 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/2012 27
Heti tietoa mihin porautua: valitsin siis pylväskuvan 11/14/2012 THL / Kaikkonen 10/2012 28
ATH:ssa myös kulttuuritoiminta vahvasti mukana 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 29
Turkulaiset tyytyväisempiä kulttuuripalveluiden tarjonnan riittävyyteen kuin suomalaiset keskimäärin 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 30
ATH valtakunnaliseksi vuosina 2012-2014 - riittävä kansallinen otos 150 000 Maakunnat, SHP:t ja entiset ns. työsuojelupiirit Tiedot ikäryhmittäin, sukupuolittain ja sosioekonomisen aseman mukaan liki kaikista Yleisempi vertailu mahdollista kaikkiin pl. Ahvenanmaa Kaupungit ja kunnat Kuusi suurinta väestöryhmittäin (Helsinki-Jyväskylä) Yleisempi vertailu mahdollista 30 suurimman kaupungin/kunnan osalta Palvelujen järjestämisen mukaan ryhmittelyt Maaseutumaiset, kaupunkimaiset jne. Paikkatiedot mukana, alueita voidaan rakentaa 14.11.2012 THL / Kaikkonen 6/2012 31
Lisäotokset Perusidea Alue voi olla mikä tahansa Otos: 1000 alueittaiseen vertailuun Otos: 3000 väestöryhmittäiseen vertailuun Yhteistyöalueita syksystä 2012 ja alkuvuodesta 2013 Ester-alueet: Espoo, Vantaa, Eksote, Kotka- Kouvola, Itä-Uusimaa jne. Pohjanmaa Helsinki Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Lisäksi muitakin tarpeita: RAY ym. 14.11.2012 THL / Kaikkonen 6/2012 32
Omistajuus, hyödyntäminen, sanoma Sanoma: Tutkimuksen avulla saamme suoraan kuntalaisilta tietoa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan, toteaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Tuloksia hyödynnetään Metson mukaan kaupungin toiminnan ja palvelujen suunnittelussa ja samaa koskee muita tutkimukseen osallistuvia kuntia. On ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi saamaansa kyselyyn, Metso toteaa. Kasvot 14.11.2012 THL / Kaikkonen 6/2012 33
Tutkimustietojen saattaminen päätöksentekijöitä puhuttelevaan muotoon? ATH-suunnitelmat 30+ Sosiaalinen kestävyys Työttömyys ja krooniset sairaudet Palvelujärjestelmä ja unmetneeds Väkivalta ja turvattomuus Mielenterveys- ja päihteet, alueet Paikkatiedot ja hyvinvointi Turussa Psyykkinen hyvinvointi Mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttö Rahapelaamisen ongelmat Työ ja perhe 14.11.2012 THL / Kaikkonen 6/2012 34
Kun valmiit tulokset eivät riitä Turvaudutaanko tutkimukseen? 14.11.2012 THL / Kaikkonen 6/2012 35
Taulukkoraportti kertoo jakaumatiedot kaikista aineiston muuttujista 14.11.2012 THL / Kaikkonen 6/2012 36
ATH-tutkimussuunnitelman, aineistopyyntölomakkeen runko, 1-2s. Tutkimuksen otsikko Tarkoitus/tavoitteet Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus Tekijät Aikataulu Julkaisumuoto ja- kieli Yhteistyötahot Rahoitus/resurssit Suunnitelma lähetetään sähköpostise osoitteeseen risto.kaikkonen@thl.fi 14.11.2012 THL / Kaikkonen 6/2012 37
Tutustukaa ihmeessä verkossa! www.terveytemme.fi/ath Esityksessä vain pieni murto-osa tiedoista, jotka ovat kiinnostuksen mukaan tarkasteltavissa interaktiivisesti ilmiö- ja aihealuekohtaisesti Lämmin kiitos yhteistyökumppaneille vuosien yhteistyöstä Jatkossa kaikki materiaali: www.thl.fi/ath 14.11.2012 THL / Kaikkonen 6/2012 38
14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 39 Kuva: Kari Nuutinen
Taiteesta ja kulttuurista työhyvinvointia? Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Interventiotutkimuksia vähän ja se on hajanaista Erilaisia taideprojekteja on tutkittu Vapaa-ajan toimintoja on jonkin verran tutkittu 14.11.2012 minna-liisa.luoma@thl.fi 40
Vapaa-ajan käyttö ja työhyvinvointi Vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen ja niistä nauttimisen yhteys stressin vähentymiseen ja coping keinojen tehokkuuteen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen () Rentouttavat vapaa-ajantoiminnot esim musiikin kuuntelu ennusti hyvää stressin käsittelyä Kulttuuriharrastukset ennustivat parempaa henkistä tai fyysistä terveyttä (Iwasaki ym, 2005) 14.11.2012 minna-liisa.luoma@thl.fi 41
Miten työhyvinvointia voidaan edistää taiteen /kulttuurin avulla? Työntekijöiden oman taideharrastamisen tukeminen tarjoamalla esim. kulttuuriseteleitä, tiedottamalla kulttuuritapahtumista ja mahdollistamalla palautumista edistävät harrasteet hyvällä työaikojen hallinnalla Työyhteisön ohjatun taidetoiminnan säännöllinen järjestäminen ja/tai liittäminen taide-, virkistys- ja kehittämispäiviin Luovuusterapeuttisten menetelmien hyödyntäminen työnohjauksessa ja stressinhallinnan tukitoimissa Taideilmaisun tai taiteellisen lähestymistavan liittäminen osaksi työmenetelmiä (Katinka Tuisku, Työterveyslääkäri-lehti 1/2010) 14.11.2012 minna-liisa.luoma@thl.fi 42
14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 43
Lopuksi Nämä tutkimustulokset saavat pohtimaan onko kulttuuriharrastuneisuus osa elämäntapaa, johon kuuluvat myös terveelliset elämäntavat. Kulttuurin terveys/hyvinvointi vaikutuksissa on mahdollista, ja jopa todennäköistä, että suhde toimii molemmin päin. Koko kansan terveydenedistäminen hyödyttää työelämää ja työnantajia. Liikunta ja kulttuuri Kulttuuri ymmärretään osana (työ)hyvinvoinnin edistämistä. www.taiku.fi 14.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 44
Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH p. 020 610 8176 risto.kaikkonen@thl.fi Jukka Murto Seppo Koskinen Tutkija Tutkimusprofessori THL/TA1 THL/TA1 p. 020 610 8570 p. 020 610 8762 jukka.murto@thl.fi seppo.koskinen@thl.fi Erkki Vartiainen Ylijohtaja THL/TA2 p. 020 610 8622 erkki.vartiainen@thl.fi Marja Vaarama Ylijohtaja THL/TA1 p. 020 610 6004 marja.vaarama@thl.fi +muut ATH-johtoryhmäläiset: Minna-Liisa Luoma, Eila Linnanmäki, Tiina Laatikainen, Jaason Haapakoski ja Timo Koskela 14.11.2012 THL / Kaikkonen 6/2012 45