Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen
Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan väestöstä Väestön määrä (31.10.2015, ennakko) ja muutos 2014/12-2015/10 Jyväskylän seutu 181 248 +0,9 % Saarijärven-Viitasaaren seutu 30 915-1,2 % Jämsän seutu 23 919-1,1 % Äänekosken seutu 22 481-1,1 % Keuruun seutu 11 849-0,8 % Joutsan seutu 5 475-1,2 % Keski-Suomi 275 887 +0,2 % Koko maa 5 485 210 +0,2 % Lähde: Tilastokeskus
VÄESTÖMUUTOS 2000-2015/10 Kinnula -372 Pihtipudas -995 Kyyjärvi -413 Keuruu -1 740 Karstula -874 Kivijärvi -401 Saarijärvi -1 684 Multia -434 Kannonkoski -281 Uurainen +514 Petäjävesi +235 Viitasaari -1 227 Äänekoski -1 015 Jyväskylä +20 807 Muurame +1 652 Laukaa +2 302 Toivakka +57 Konnevesi -434 Hankasalmi -505 Kasvanut +2,4-20,4 % Vähentynyt -4,9-15,0 % Vähentynyt -15,1-24,9 % Keski-Suomi +3,8 % (+10 204) Koko maa +5,9 % Jämsä -3 435 Luhanka -176 Joutsa -735 Lähde: Tilastokeskus Kuhmoinen -642
Jyväskylän seudun imago Jyväskylä on imago-tutkimuksissa kolmen kärjessä. Suomalaiset arvioivat Jyväskylän kokonaismielikuvaltaan kolmanneksi parhaaksi asuinpaikaksi. Jyväskylä koettiin parhaaksi kasvuympäristöksi lapsille. (Taloustutkimuksen Kaupungit / Muuttohalukkuus 2014 tutkimus) Jyväskylän yliopisto on Suomen kolmanneksi tunnetuin yliopisto. Opiskelupaikkana Jyväskylän yliopisto on Suomen yliopistoista viidenneksi kiinnostavin. Parhaiksi asuntosijoituskaupungeiksi nousivat Vaasa, Jyväskylä ja Lahti. Pellervon taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa vertailtiin eri kaupunkien kokonaisvuokratuottoja ja alueellisia kehitystekijöitä v. 2019 asti. Alueelliset kehitystekijät koostuvat mm. väestön ja asuntokuntien kasvusta, opiskelijoiden määrästä ja asuntojen hintojen vaihtelusta alueella. (PTT, Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019)
Keski-Suomen vahvuusalat Paperiteollisuus ja painaminen Puuteollisuus Metsätalous Koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Koulutus Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito 0 25 50 75 100 125 150 175 200 Erikoistuneisuus, koko maa=100 Näillä aloilla työskentelee viidennes maakunnan työllisistä Vahvan koulutussektorin osuus työllisistä on 8 % 2000-luvun aikana työllisten määrä paperi- ja puuteollisuudesta on vähentynyt kolmanneksella (-2 500)
Työttömyys on kehittynyt huolestuttavasti % 20 18 16 14 12 10 8 K-S, työpaikat K-S, työttömyysaste Koko maa, työttömyysaste lkm 111 000 110 000 109 000 108 000 107 000 106 000 Keski-Suomen työttömyysaste on noussut jyrkästi viime vuodet ja ero koko maan tasoon on kasvanut. Pitkäaikaistyöttömien osuus maakunnassa on 37 %. Viimeisimmät tiedot työttömyyden kehityksestä osoittavat kasvuvauhdin hidastuneen. 6 105 000 4 104 000 2 103 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015/1-10 102 000 Lähde: TEM, työnvälitystilasto; Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto
Yritysten liikevaihto Keski- Suomessa kääntyi nousuun vuoden 2014 lopussa koko maata ripeämmin. Jatkuuko kasvu myös loppuvuonna vai tukahtuuko orastava kasvu jälleen?
Keski-Suomessa vienti on ollut kasvussa vuoden 2014 lopulta, kun taas koko maassa suunta on ollut laskeva. Vuoden 2008 viennin tason saavuttaminen edellyttäisi lähes miljardin kasvua. Keski-Suomen viennistä 80 % on metsää ja metallia.
Korkeakouluilla vahva rooli T&K -toiminnassa 7,0 % 6,0 % Yritykset Keski-Suomen osuus koko maan T&K-menoista Julkinen sektori 5,9 % Vuonna 2014 Keski-Suomen T&K -menot olivat 211 M, josta Jyväskylän seudun osuus oli 88 % ja Äänekosken 10 %. 5,0 % 4,0 % Maakunnan korkeakoulujen osuus koko maan korkeakoulujen T&K:sta on 7 %. 3,0 % 2,0 % 1,0 % 1,9 % Yritysten osuus T&Kmenoista Keski-Suomessa on 41 % ja koko maassa 68 %. Haasteena on yritysten T&K -toiminnan aktivoiminen. 0,0 % 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Maakunnan tulevaisuus: mahdollisuuksia ja haasteita Investointeja Biotuotetehdas Äänekoskelle ja sen ympärille syntyvä liiketoiminta Uusi sairaala ja siihen kytkeytyvä innovaatioympäristö Jämsän Himoksen kylpylä- ja lomaasuntoinvestoinnit Useita mittavia rakennusprojekteja, mm. - Kankaan alue Jyväskylässä - Kaupparakentaminen maakunnassa Lähitulevaisuuden kehittämishaasteita Vahva ja yhtenäinen sote- ja itsehallintoalue Hallitusohjelman kärkihankerahoituksen kanavoiminen maakuntaan (biotalous ja tulevaisuuden oppimisympäristöt) Elinkeinoelämän vauhdittaminen ja työllisyyden parantaminen Hyvä saavutettavuus Maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen
KESKI-SUOMEN STRATEGIA JA VISIO 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta
Kiitos! anita.mikkonen@keskisuomi.fi