Öljyntorjuntakoulutus Porvoo 20.9.2013
WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot WWF Laura Rahka/WWF
Esimerkkejä onnettomuuksista Exxon Valdez 1989 Alaska ~37 000 t Braer 1993 UK ~85 000 t Sea Empress 1996 Wales ~72 000 t Erika 1999 Ranska ~ 10 15 000 t Prestige 2002 Espanja ~ 64 000 t Dominique Halleux / WWF Jorge Sierra / WWF-Canon
Öljyntorjuntatyö Suomessa mihin varaudutaan? Öljykuljetukset (ja muu rahtiliikenne) kasvavat Itämerellä jatkuvasti Itämerellä 15 % maailman rahtiliikenteestä. Vuonna 2008 Suomenlahdella kuljetettiin jo 140 miljoonaa tonnia öljyä Vuoteen 2014 mennessä odotettavissa 40% kasvu kuljetusten määrässä Myös öljyä kuljettavien tankkereiden koko on kasvanut (100 000 150 000 tonnia)
Kuljetusten vaaroja Vaaroja: liikenteen risteytyskohdat, kapeat salmet, veden mataluus, jäiset olosuhteet talvisin, tahalliset öljypäästöt, ilmastonmuutos Keinoja pienentää onnettomuusriskiä: saattohinaukset, luotsaus, meriliikenteen valvonta, kaksirunkoiset tankkerit jne. Valvonnasta huolimatta onnettomuuksia sattuu Yleisin onnettomuuden syy on inhimillinen erehdys Raúl García / WWF
Suomen öljyntorjuntavalmius Suomen ympäristökeskus vastaa torjuntatyöstä avomerellä Ytimen muodostaa 15 laivaluokan monitoimialusta Rannikkoalueilla torjuntatyöstä vastaavat alueelliset pelastuslaitokset (SYKE jos onnettomuus on hyvin suuri) Jokaisella pelastuslaitoksella on öljyntorjuntasuunnitelma joka on tehty yhteistyössä alueellisen ELY-keskuksen kanssa Pelastuslaitoksilla käytössä 140 yli 7,5 metrin pituista venettä ja satoja pienempiä veneitä
WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot Perustettu keväällä 2003 ~ 6700 rekisteröitynyttä ~ 1600 koulutettu ~ 60% koulutetuista pääkaupunkiseudulta Kaikille yli 18 vuotiaille (www.wwf.fi/oljyntorjuntajoukot) Säännöllinen koulutus Varusteet ja vakuutukset Öljyntorjuntajoukot toimivat aina viranomaisten alaisuudessa WWF
Miksi joukot on perustettu? Onnettomuus - KUN tapahtuu eikä JOS! Öljy on saatava pois luonnosta mahdollisimman pian Valmiiksi koulutettu, asiansa osaava joukko mahdollistaa nopean toiminnan Suuren onnettomuuden sattuessa vapaaehtoisia tarvitaan paljon koulutetut voivat toimia tällöin opetushenkilöinä Raul Garcia /WWF-Canon
SYKE PELASTUSLAITOS Viranomaiset Vapepa Urakoitsijat Muut vapaaehtoisjärjestöt WWF
Vapaaehtoisten organisaatiomalli Viranomainen - WWF:n edustaja - joukkueenjohtaja - joukkue (~ 5 ryhmää) - ryhmänjohtaja - pienryhmä (10 hlö) - vapaaehtoinen Lintujen hoitoryhmä
Koulutusta säännöllisesti Rantaöljyntorjunta - peruskurssi - ryhmänjohtaja Juhani Voutilainen, Neste Oil Öljyyntyneiden lintujen käsittely ja hoito - maastoryhmä - hoitolatoiminta Ensiapu Yhteistoimintaharjoitukset Toni Jokinen / WWF
Onnettomuuden sattuessa! Joukot kasaan mahdollisimman nopeasti Paikanpäällä pidetään tiedotustilaisuus Rj:t ja Jj:t saavat omat alaisensa Rj:lle annetaan kaistale jonka puhdistuksesta hänen ryhmänsä vastaa Joukkueenjohtaja ohjaa ryhmänjohtajia sekä toimii yhteyshenkilönä ryhmien ja WWF:n koordinaattorin välillä WWF
Ryhmänjohtaja Tuntee ryhmänsä (kenellä EA taidot, lintutuntemus jne) Huolehtii että ohjeita ja työturvallisuusmääräyksiä noudatetaan Hajauttaa ryhmän tehokkaasti kattamaan koko siivottavan alueen Pitää huolta vapaaehtoisista, ilmoittaa poikkeamista, keskeyttää vaaralliseksi kokemat tehtävät WWF
Ryhmän työkenttä
Joukkueenjohtaja Tuntee toimintamallit ja suunnitelmat Dokumentointi Huollon toimivuus Ryhmien ohjaus Yhteyshenkilö johtoryhmään WWF
Työturvallisuus! Öljy on toksinen yhdiste - Kemiallinen ärsytys - Hengitys- ja ruoansulatuselimistön vauriot - Pitkäaikaisvaikutukset (solumuutokset) Varusteet: - kertakäyttöhaalarit - suojalasit - kumihansikkaat - kumisaappaat - mahd. hengityssuojain Tanja Pirinen/ WWF
Työturvallisuus! Liukas, epätasainen maasto Rasitus, nestevajaus paleltuminen, lämpöhalvaus Ryhmänjohtaja valvoo ja ilmoittaa poikkeamista WWF Anu Valing/DivingClubMaremark
Keräysvälineitä Ämpäri 40-65 litran saavi Muovipusseja ja muovisäkkejä Nippusiteitä tai hamppunarua Lapio, äyskäri, muurauslasta, harja WWF
Koulutusmateriaalia
Kiitos! WWF, Tanja Pirinen 20.9.2013