OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN
SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 3 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ 4 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET 5 4. TYÖPAIKKASELVITYS 6 5. TOIMINTASUUNNITELMA 7 6. TYÖYHTEISÖTOIMINTA 7 7. TERVEYSTARKASTUKSET JA TYÖKYVYN SEURANTA 7 8. SAIRAANHOITOPALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLOSSA 8 9. TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS 8 10. TYÖTERVEYSPALVELUIDEN OSTAMINEN JA TARJOUSPYYNNÖN SISÄLTÖ 10 11. NYKYISEN TYÖTERVEYSHUOLTOKUMPPANIN ARVIOINTIA 11 12. SEURANTA 11 LÄHTEET: 11
1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Kun yritykseen palkataan ensimmäinen työntekijä, on työnantajalla velvollisuus järjestää hänelle työterveyshuoltopalvelut. Velvollisuus koskee siis koko henkilöstöä huomioiden työn ja työpaikan olosuhteiden asettamat vaatimukset. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus työnantajilla perustuu Työterveyshuoltolakiin. Sairausvakuutuslaki puolestaan ohjaa työnantajia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa rakentamaan työpaikoille varhaisen välittämisen toimintamallin henkilöstön työkyvyn tukemiseksi. Laki edellyttää työnantajaa, työterveyshuoltoa ja Kelaa myös oikea-aikaiseen tietojen vaihtoon työntekijöiden sairauspoissaoloista. Lakisääteinen työterveyshuolto voidaan järjestää usealla tavalla. Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltopalvelut itse ns. integroituna mallina (oma työterveys) tai yhdessä muiden työnantajien kanssa (esim. ry-pohjaiset työterveydet). Palvelut voidaan ostaa myös yksityisiltä lääkärikeskuksilta tai terveyskeskuksesta. Työterveyshuollon palveluntuottajan ammattitaitoon kuuluu arvioida, millä toimenpiteillä pystytään turvaamaan työntekijöiden työ- ja toimintakyky työstä ja työolosuhteista johtuvilta terveyshaitoilta ja -vaaroilta lain edellyttämän tason mukaisesti. Työterveyshuoltolaissa mainitaan myös, että henkilöstöä tulee kuulla ennen työterveyshuoltopalveluiden hankintapäätöstä eli henkilöstölle on esiteltävä työterveyshuolto yt-toiminnan mukaisesti. Työterveyshuoltopalveluiden järjestämisestä laaditaan yhdessä työnantajan ja palvelun tarjoajan kanssa kirjallinen sopimus, josta käy ilmi mm. työterveyshuollon yleiset järjestely (sijainti, aukioloajat, mahdolliset alihankkijat, tietojärjestelmät ja raportointimenettelyt, maantieteellinen kattavuus) palvelujen sisältö (miten työterveyshuolto selvittää työn ja työpaikan olosuhteet ja arvioi niiden terveydellisen merkityksen ja turvallisuuden, miten se seuraa parannusehdotusten toteutumista ja tukee henkilöstön työ- ja toimintakykyä) palvelujen laajuus (lakisääteinen työterveyshuolto vai myös vapaaehtoinen terveydenhoito ja/tai sairaanhoito) sopimuksen kesto (hyvä tehdä muutaman vuoden pituiseksi pitkäjänteisen työn mahdollistamiseksi, mutta tarkistettava kerran vuodessa) hinnoitteluperiaatteet, laskutuskäytäntö 3
2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ Hyvää työterveyshuoltokäytäntöä toteuttavan työterveyshuollon tulee: kertoa selkeästi ja yksiselitteisesti, mitä toimenpiteitä ja palveluja laki edellyttää ja mitkä ovat työnantajalle vapaaehtoisia lisäpalveluja. perustaa tarjoamansa palvelut asiakkaan kanssa yhdessä tunnistettuihin tarpeisiin. tarjota monitieteistä ja -ammatillista osaamista laadukkaiden työterveyshuoltopalvelujen takaamiseksi. Työterveyslääkäri ja -hoitaja ovat työterveyden ammattihenkilöitä, työfysioterapeutti ja -psykologi ovat työterveyden keskeisiä asiantuntijoita. Muita asiantuntijoita ovat esim. työhygieenikko. huolehtia omien työterveyshuollon ammattilaistensa pätevyydestä tarjoamalla täydennys- ja lisäkoulutusta. sopia yhdessä asiakkaan kanssa yhteistyökäytännöistä jo sopimusvaiheessa: kuinka usein pidetään palaverit, missä tilanteissa, ketkä osallistuvat, mitä kokouksiin osallistuminen maksaa yms. ottaa huomioon työnantajan ja henkilöstön näkemykset työterveyshuollon toimenpiteitä suunniteltaessa. toimia aina riippumattomana asiantuntijana ja noudattaa ammattieettisiä periaatteita kaikkien osapuolten luottamusta herättävällä tavalla. kertoa asiakkaalleen, miten toiminnan laatua parannetaan jatkuvasti ja osoitettava menetelmiä ja mittareita, joilla voidaan seurata toiminnan vaikutusta ja vaikuttavuutta työpaikoilla. 4
3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET Kela maksaa työnantajalle korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Korvaukseen oikeuttavat sellaiset kustannukset, jotka syntyvät työterveyshuoltolaissa tarkoitetusta hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesta toiminnasta. Tämän lisäksi korvausta maksetaan sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollosta aiheutuneista kustannuksista, jotka arvioidaan tarpeellisiksi ja kohtuullisiksi. Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan palvelujen sisältöjen mukaan: Korvausluokkaan I kuuluvat lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset. Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Kummallekin korvausluokalle Kela vahvistaa joka vuosi työntekijäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän. Maksettavan korvauksen enimmäismäärä on korkeintaan 50 % tai 60 % kustannusten laskennallisesta enimmäismäärästä. Työnantajalle maksettava korvaus ei voi ylittää työntekijäkohtaista korvauksen enimmäismäärää. Korvaus 50 % Korvaus on molemmissa korvausluokissa 50 % hyväksytyistä tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, kun korvaamisen perusedellytykset täyttyvät ja palvelua on toteutettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Korvaus 60 % Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista voidaan kuitenkin korvausluokassa I korvata 60 %, jos työterveyshuolto ja työpaikka ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta, toimintamalli on kirjattu ja toiminnassa. Vähintään 20 työntekijän työpaikka Työpaikan toimintakäytännöstä on erillinen kirjallinen kuvaus. Alle 20 työntekijän työpaikka Työpaikan toimintakäytäntö on kuvattu työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin. Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on kuvattu sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät ja vastuut. Työterveyshuollon tehtävät ja vastuut on kuvattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Työterveyshuollon tehtävät ja vastuut on kuvattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Korvausten saamisen edellytyksenä on, että palvelut on tuottanut työterveyshuoltolaissa mainittu palveluntuottaja, jolla on pätevä henkilöstö. Toinen edellytys korvausten saamiselle on, että työnantaja on tehnyt työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen 5
niistä palveluista, joita se järjestää työntekijöilleen omalla kustannuksellaan. Kolmas edellytys on toimintasuunnitelma, joka perustuu työpaikkaselvityksestä saatuihin tietoihin työpaikan toiminnasta. Tähän toimintasuunnitelmaan tulee myös kirjata toiminnassa oleva ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toteutettava varhaisen välittämisen toimintamalli. Työnantaja hakee korvausta työterveyshuollon kustannuksista oman tilikautensa ajalta Kelan lomakkeella. Työnantaja saa työterveyshuollon palvelujen tuottajalta hakemuksen täyttämiseen tarvittavat kustannus- ja toimintatiedot. Hakemusta täytettäessä kannattaa kuitenkin muistaa, että työnantajalle on saattanut aiheutua myös muita korvauksen piiriin kuuluvia kustannuksia (esim. ensiaputarvikkeet ja -koulutukset), ja myös nämä tulee mainita korvaushakemuksessa. Hakuaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä. Kelan korvausten enimmäismääristä saa lisätietoa http://www.kela.fi/korvauksen-maara_enimmaismaarat Työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset voi vähentää verotuksessa. 4. TYÖPAIKKASELVITYS Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon perustyökalu, jonka avulla arvioidaan työn ja työpaikan olosuhteiden merkitys terveydelle. Sen perusteella määritellään lakisääteisen työterveyshuollon laajuus ja sisältö. Työpaikkaselvityksiä tekevät pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja -lääkäri yhdessä linjaesimiehen, työsuojeluvaltuutetun tai jonkun muun työpaikan edustajan kanssa. Mukana voi olla myös työfysioterapeutti tai -psykologi. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida selvityksessä esiin nousseiden tekijöiden terveydellinen merkitys ja laatia toimenpide-ehdotuksia haittojen vähentämiseksi. Hyvän työpaikkaselvityksen kriteereitä: Työolosuhteiden kartoittaminen ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu tapahtuvat yhteistyössä työpaikan edustajien ja työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluhenkilöiden kanssa tehty yhteistyö on erityisen hedelmällistä ja resursseja säästävää. Selvityksestä saatu tieto käsitellään työpaikan yhteistoimintaelimissä. Työpaikkaselvityksen tuloksia vertaillaan työnantajan velvollisuuksiin kuuluvan työsuojelun riskinarvioinnin tuloksien kanssa. Suunnitellut toimenpiteet ovat realistisia ja toteutettavissa. Terveystarkastuksista ja sairausvastaanotoilta saatava tieto työhön liittyvistä tekijöistä liitetään osaksi työpaikkaselvitystä, ja sitä hyödynnetään toiminnan painopisteitä valittaessa. Toimenpiteiden seuranta-, arviointi- ja kirjaamiskäytännöistä sovitaan yhteistyössä. Työpaikkaselvityksen yhteydessä arvioidaan myös työpaikan ensiapuvalmiuden tarve ja taso. Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on riittävästi ensiaputarvikkeita ja ensiaputaitoisia henkilöitä. Tarve määräytyy luonnollisesti työn luonteen ja vaaratekijöiden mukaan; toimistotyö vaatii erilaisen ensiapuvalmiuden kuin esim. vaarallisia aineita käsittelevä työpaikka. Työsuojelullisesta näkökulmasta työpaikalla tehtävä työturvallisuuden riskinarviointi kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Riskinarvioinnin tuloksia arvioidaan yhdessä työterveyshuollon kanssa ja peilataan työpaikkaselvityksen yhteenvetoon. 6
5. TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvityksestä saatuun tietoon työpaikan olosuhteista ja niiden terveydellisestä merkityksestä. Toinen keskeinen tietolähde työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tehtäessä on työpaikan itse toteuttama työsuojelun riskinarviointi. Hyvästä toimintasuunnitelmasta saa vastaukset esim. kysymykseen siitä, mitä asioita terveystarkastuksissa painotetaan, miten työterveyshuollon parannusehdotukset käsitellään työpaikalla ja miten työterveyshuollon ja yrityksen työsuojelun hyvä yhteistyö varmistetaan. Toimintasuunnitelmaan on kirjattava: työpaikan tarpeet toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet työterveyshuollon toimenpiteet (esim. kartoitus- tai mittaustarpeet, lakisääteiset ja muut sovitut terveystarkastukset, sairaanhoidon laajuus, ensiapuvalmius, kriisitilanteet, henkilöstön työkyvyn seurantajärjestelyt, jne.) Henkilöstön työkyvyn seurantajärjestelyt ja tukitoimet liittyvät varhaisen tuen toimintamallin kuvaamiseen. mitkä toimenpiteet ovat lakisääteisiä, mitkä vapaaehtoisia vaikuttavuuden ja laadun arvioinnin kohteet ja mittausmenetelmät Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain vastaamaan työpaikan todellisia tarpeita. Tarpeita arvioitaessa on hyvä miettiä, minkälaisia neuvonnan ja ohjauksen tarpeita työpaikalla on, minkälaisia työhön liittyviä vaaratekijöitä on tunnistettu ja minkälaisia vaatimuksia yhteistyöstä on noussut esille. Hyvä on myös aina tarkistaa työterveyshuollon ennaltaehkäisevät toimenpiteet, miten työterveyshuolto huolehtii ennakoivasti henkilöstön työkyvystä. 6. TYÖYHTEISÖTOIMINTA OHJAUSTA JA NEUVONTAA TYÖ- YHTEISÖLLE JA ESIMIEHILLE Työterveyshuolto tukee työyhteisön toimintaa ohjauksella ja neuvonnalla muutostilanteissa sekä esimiehiä vaativissa henkilöstötilanteissa. Tavoitteena on työyhteisön toimivuuden edistäminen sekä ristiriitojen ehkäisy ja selvittäminen. Työyhteisötoiminnan perusteena on työpaikkaselvityksestä, terveystarkastuksista ja riskinarvioinnista saatuun tieto. Tarpeen mukaan voidaan tehdä lisäselvityksiä psykososiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. 7. TERVEYSTARKASTUKSET JA TYÖKYVYN SEURANTA Työpaikkaselvityksessä saadaan tieto mahdollisista terveysvaaroista työpaikalla. Niiden perusteella työterveyshuolto tekee lainsäädäntöön perustuvat terveystarkastukset. Sovitut terveystarkastukset kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Terveystarkastus voi olla myös harkinnanvarainen, jolloin työnantaja päättää niiden hankinnasta Harkinnanvaraiset terveystarkastukset voidaan tehdä suunnatusti eri henkilöstöryhmille, jolloin ne antavat mahdollisuuden kerätä ryhmästä yhteenvetoja, seurata ja selvittää ryhmän terveyttä ja työkykyä sekä antaa kohdennettua ohjausta ja neuvontaa. 7
Pääpaino terveystarkastuksissa on työkykyä ylläpitävissä ja tukevissa toimenpiteissä sekä varhaisen hoidon ja kuntoutustarpeen tunnistamisessa. Terveystarkastusten sisällön suunnittelussa on hyvä pitää mielessä keskeisten kansansairauksien ehkäisy (esim. diabetes, sydän- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet) millä tavalla mielenterveyden ongelmat otetaan huomioon työkyvyn ylläpitämisessä päihteiden väärinkäyttö ja hoitoon ohjaaminen Terveystarkastuksista toimitetaan työpaikan käyttöön yhteenvetoraportti. Sitä kannattaa hyödyntää henkilöstön työkyvyn kehittämisessä. Työntekijä ei voi kieltäytyä työterveyshuoltolaissa tarkoitetusta terveystarkastuksesta ilman perusteltua syytä. Työntekijän on osallistuttava terveystarkastukseen silloin, kun se on välttämätön hänen terveydentilansa tai toimintakykynsä selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä. 8. SAIRAANHOITOPALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Työnantaja voi vapaaehtoisesti tarjota henkilöstölleen sairaanhoitopalveluja. Jos palvelut päätetään hankkia, niiden sisältö ja laajuus sovittaan ja kirjataan yksiselitteisesti työterveyshuoltosopimukseen. Työterveyshuollon toteuttaman sairaanhoidon etuna on, että työnantaja säästää sairauspoissaolokuluja, kun hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa rivakasti ja kun kokonaiskuva henkilöstön terveydestä ja sairauspoissaoloista on parempi. Kun työterveyshuolto tuntee työpaikan työtehtävät, voidaan neuvotella myös mahdollisista korvaavista työtehtävistä, joita työntekijä voi tehdä ollessaan estynyt tekemästä normaalia työtään sairauden vuoksi. Kiinnitä sairaanhoitopalvelujen sopimisessa huomiota siihen, että henkilöstö saa palvelut nopeasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti ilman turhaa jonottamista, ja että sairauden hoitaminen aloitetaan viipymättä. Sairaanhoidossa otetaan aina huomioon työntekijän työ sekä sairauden yhteys työhön ja työkykyyn. 9. TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS Työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan kuuluu, että työpaikka saa sieltä tietoja, neuvontaa ja ohjausta. Ohjausta ja neuvontaa voi saada useasta aiheesta, joten kannattaa tehdä hyvä suunnitelma tiedon jakamisesta ja hyödyntämisestä. Aiheiden valintaan vaikuttavat mm. työpaikkaselvityksistä, terveystarkastuksista ja sairauspoissaoloseurannasta ilmenneet työpaikan tarpeet. Ohjaus ja neuvonta kuuluvat kaikille henkilöstöryhmille. Tietoa ja ohjausta saa niin yritysjohto, esimiehet, henkilöstö kuin erilaiset yhteistoimintaryhmät (esim. työsuojelu- ja luottamushenkilöt sekä tyky-ryhmät). Työterveyshuollon lakisääteinen neuvonta ja ohjaus ovat 8
hyödyllisiä työvälineitä työyhteisön toimivuuden tueksi erityisesti silloin, kun työpaikalla valmistaudutaan muutostilanteisiin, kohdataan yllättäviä kriisitilanteita tai jos on työpaikkakiusaamista. Osana tiedon antamisen, ohjauksen ja neuvonnan tehtäväänsä työterveyshuolto tuottaa myös raportteja työpaikan käyttöön. Raporttien sisältö ja niiden hyödyntäminen on suunniteltava etukäteen, ja siitä tulee sopia työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Kun sovitaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöstä, suunnitelmaan on hyvä kirjata myös tapa, jolla työnantaja voi olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Esimiehet voivat työnantajan edustajina olla aina yhteydessä työterveyshuoltoon ja kertoa työpaikan tilanteista ja niiden taustoista asioissa, jotka saattavat näkyä myös työterveyshuollon vastaanotoilla. Tällä tavalla työterveyshuolto saa kokonaiskuvan työpaikan tilanteista. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöstä säädetään myös sairausvakuutuslaissa. Se ohjeistaa tietojen siirtämisessä työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Työpaikan on ilmoitettava työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaoloista viimeistään, kun työntekijälle on kertynyt kumulatiivisesti 30 sairauspäivää viimeisen kahden vuoden aikana. Yrityksen on haettava sairauspäivärahakorvauksia Kelalta 60 päivän kuluessa, jos sairausajalta on maksettu palkkaa. Työntekijän on toimitettava oman työterveyshuollon B-lausunto Kelalle sairauspäivärahakauden jatkumiseksi, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Näillä ohjeilla varmistetaan, että tarvittava tieto liikkuu oikea-aikaisesti työnantajan, työterveyshuollon ja Kelan välillä. Tsekkauspisteet sairausvakuutuslain mukaan 1 Sairauspäiväraha Kelasta alkaa 2 Työnantaja ilmoittaa poissaolon työterveyshuoltoon 3 Työnantaja hakee Kelalta päivärahan palkanmaksun osalta 4 Työterveyshuollon lausunto Kelaan 5 Kela kehottaa hakemaan kuntoutustukea tai eläkettä 6 & 7 Kuntoutustuki, osatyökyvyttömyys- tai täysi työkyvyttömyyseläke Sairaus alkaa! Paluu töihin 30 päivää 60 päivää 90 päivää 7 1 9 arkipäivää 2 3 4 5 150 6 päivää 300 päivää Kuva 1: Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö sairausvakuutuslain mukaan 9
10. TYÖTERVEYSPALVELUJEN OSTAMINEN Kun yritys miettii työterveyshuoltopalvelujen ostamista tai kilpailuttamista, on ensin päätettävä, mitä halutaan: haluammeko vain täyttää lain vaatimukset haluammeko henkilöstölle hyvät sairaanhoitopalvelut haluammeko työterveyshuollosta strategisen kumppanin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työkyvyttömyyskustannusten hallintaan Strateginen kumppanuus vaatii sekä yritykseltä että työterveyshuollolta lakisääteistä työterveyshuoltoa enemmän panostusta. Yritykselle se tarkoittaa, että pitää olla halua sekä resursseja tiiviiseen yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Jotta tiiviin kumppanuuden edellyttämät panostukset ovat kannattavia, pitää olla valmiutta paneutua työkyvyttömyyden riskissä olevien työntekijöiden tilanteisiin ja toteuttaa joustoja työjärjestelyissä. Ilman yrityksen kumppanuutta työterveyshuolto ei voi toimia tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Työterveyshuoltopalvelujen kustannusten vertailu on hankalaa, koska todelliset kustannukset ja hyödyt muodostuvat vasta palvelujen käytön myötä ja riippuvat mm. työterveyshenkilöstön ammattitaidosta, aktiivisuudesta ja yhteistyökyvystä. Työterveyshuoltopalvelujen hankintaan pätee kuitenkin sama perussääntö, kuin kaikkeen muuhunkin ammattimaiseen ostamiseen: mitä tarkemmin pystyy kuvailemaan haluamansa palvelun, sitä tarkemman tarjouksen saa ja pääsee keskustelemaan konkreettisista palvelun toteuttamisen tavoista. Kun tarjousta lähdetään pyytämään, siinä on hyvä olla selvitys siitä, kenelle palveluita hankitaan toimiala ja henkilömäärä yrityksen tiedot hahmotelma palveluiden laajuudesta: vain lakisääteiset vai myös vapaaehtoinen sairaanhoito Palveluntarjoajalta pyydetään kuvaus Minkälaisia yhteistyökäytäntöjä ja yhteydenottokanavia palveluiden tarjoaja tarjoaa? Millainen saatavuus palveluilla on yrityksen toimipaikkojen suhteen? Kuinka palveluntarjoaja hoitaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon? Miten tunnistetaan kuntoutusta tarvitsevat henkilöt ja miten kuntoutusasioissa edetään? Millaista tietoa yritykselle tuotetaan työkyvyn hallinnan tueksi? Kuinka työterveyshuolto tukee elintapariskien vähentämistä? Miten sairaanhoito järjestetään ja hankitaanko osa palveluista alihankintana? Palvelun laadunvalvonta- ja seurantaprosessista. Hinnoitteluperiaatteista: mitä perusmaksu/yleismaksu sisältää, käytetäänkö käyntitaksoja, tuotekohtaista hinnoittelua, ajankäyttöön perustuvaa hinnoittelua vai peräti kuukausitaksaa? Tarjousvaiheessa on hyvä keskustella myös siitä, mitä keinoja työterveyshuollolla on vastata työpaikkojen haasteisiin eli työssä jaksamiseen, työhyvinvoinnin kehittämiseen, monimuotoistuvan ja pirstaloituvan työn hallintaan sekä itsensä johtamisen taitoihin. Ongelmat työpaikoilla eivät ole läheskään aina lääketieteellisiä eivätkä siksi ratkea perinteisin lääketieteen keinoin. 10
11. NYKYISEN TYÖTERVEYSHUOLTOKUMPPANIN ARVIOINTI Hyvä lähtökohta työterveyshuoltoyhteistyön kehittämiselle usein on arvioida yhteistyön toimivuus nykyisen kumppanin kanssa sen sijaan, että lähtisi suoraan pyytämään tarjousta toiselta toimijalta. Arvioi nykyisen työterveyshuollon palveluntarjoajan toimintaa seuraavien kysymysten avulla: Kuinka hyvin työterveyshuolto tuntee liiketoimintaanne? Kuinka sitoutunut työterveyshuoltonne on työterveys- ja turvallisuustavoitteisiinne? Kuinka ennakkoluulottomasti haette ratkaisuja yhdessä? Onko molempien osapuolten vastuut määritelty selkeästi? Seuraatteko tavoitteiden toteutumista yhdessä? Kehitättekö yhteistyötä tulosten perusteella? Nämä asiat ratkaisevat, onko työterveyshuolto toimiva kumppani vai kallis muodollisuus! (Martimo, K-P., 2007) 12. SEURANTA Työterveysyhteistyölle on hyvä luoda jonkinlainen seurantamalli. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että seurataan tehdyn toimintasuunnitelman toteutumista: kuinka moni suunnitelluista terveystarkastuksista ja työpaikkakäynneistä toteutui, kuinka monta prosenttia käynneistä ohjautuu työterveyshoitajalle, kuinka monta prosenttia lääkärikäynneistä ohjautuu nimety(i)lle työterveyslääkäreille. Hyvä on seurata myös laskutusta eli mikä suhde laskutuksessa on ennaltaehkäisevällä työterveystyöllä (Kela I) ja sairaanhoidolla (Kela II), jos työnantaja on ostanut myös sairaanhoidon palveluita työterveyshuollosta. Toiminnan ja laskutuksen painopistettä on syytä siirtää ennaltaehkäisevän työn suuntaan. Yhteydenpitotavat, -tiheys ja ketkä pitävät yhteyttä on hyvä sopia toimintasuunnitelmassa. Tähän on sitten hyvä palata, kun seurataan yhteistyön toimivuutta. LÄHTEET: Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Toim. Manninen Pirjo ym. Työterveyslaitos, 2007. Sairausvakuutuslaki 1224/2004, muutokset 1056/2010, voimaantulo 1.1.2011, muutokset 19/2012, voimaantulo 1.6.2012. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö 2005. Tilaa taiten - työterveyshuoltopalvelujen hankintaopas. Rautio Maria. Työterveyslaitos, 2009. Työterveys 2.0 järjestelmämme on muututtava. Markku Seuri. Docendo Oy. 2013. Työterveyshuoltolaki. Opas työterveyshuoltolain soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:12. www.stm.fi > Julkaisut. Työterveyshuolto. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 6. Sosiaali- ja terveysministeriö 2003. ww.tyosuojelu.fi > Työterveyshuolto. 11